SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS...5

Kokkolan kaupunginvaltuusto 13.6.2011

SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS...5 1.1.KATSAUS VUOTEEN 2010...1 1.2. Kokkolan kaupungin hallinto...4 1.2.1. Kokkolan kaupunginvaltuusto...4 1.2.2. Kokkolan kaupunginhallitus...4 1.2.3. Kokkolan kaupungin henkilöstö...6 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS...8 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN...10 3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut...10 3.2. Tuloslaskelman tuotot...10 3.3. Kulut... 11 3.4. Toimintakate...12 3.5. Vuosikate...12 3.6. Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä...12 4. TOIMINNAN RAHOITUS...13 4.1. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut...13 4.2 Rahoituslaskelman analysointi...13 5. TASE...15 5.1. Tase ja sen tunnusluvut...15 5.2. Taseen sisältö...17 6. KOKONAISTULOT JA MENOT...18 7. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS...19 8. YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS...23 9. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ...27 10. OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA...29 11. KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ...30 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...31 1. VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...33 2. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...65 2.1. Hallintokuntien toimintakertomukset...65 2.2. Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen...98 3. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN...103 3.1. Käyttötalouden ja tuloslaskelman toteutuminen...104 3.2. Investointien toteutuminen...107 3.3. Rahoitusosan toteutuminen...109 3.4. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta sitovuustasolla... 110 3.5. Käyttötalouden ja investointien erittelyt... 115 3.6. Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase ilman liikelaitoksia...131 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...137 1. TULOSLASKELMA...139 2. RAHOITUSLASKELMA...140 3. TASE...141 4. KONSERNILASKELMAT...143 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...151 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...153 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT...154 3. TASEEN LIITETIEDOT...156 4. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT...159 5. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT...160 6. OSAKKEET JA OSUUDET...161 7. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...163 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET...169 1.1. Liikelaitokset...171 1.2. Yhteenveto liikelaitoksista...260 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...267 TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT...271

TOIMINTAKERTOMUS

1.1.KATSAUS VUOTEEN 2010 Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 390 vuotta Kokkolan kaupungin perustamisesta. Pitkin vuotta järjestettiin juhlavuoteen liittyviä lukuisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Merkittävimmistä tapahtumista mainittakoon heinäkuun alussa järjestetty Anders Chydenius vapaakauppaseminaari. Teemana oli Kenen vapaus - pääoman vai ihmisen?. Alustajina oli useita maamme johtavia talous- ja elinkeinoelämän vaikuttajia, mm. Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja Sixten Korkman ja valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas. Pitkä valmistelu Keski-Pohjanmaan suuntautumisesta valtion aluehallinnossa sai päätöksensä syksyllä. Valtioneuvosto päätti, että maakunta suuntautuu aluehallinnon jaossa etelään eli Keski-Pohjanmaa kuuluu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialueeseen sekä elinkeinojen ja osaamisen osalta Pohjanmaan Ely -keskuksen alueeseen ja liikenteen sekä ympäristön osalta Etelä-Pohjanmaan Ely -keskuksen alueeseen. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain mukaisesti käynnistyi Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon toiminta vuoden 2010 alusta. Yhteistoiminta-alue kattaa koko Keski-Pohjanmaan maakunnan sekä Kruunupyyn kunnan. Sopijakunnat antoivat Kokkolan kaupungin hoidettavaksi isäntäkuntamallin pohjalta erityislaissa määritellyt kunnan ympäristöterveydenhuollon tehtävät Laajentuneen Kokkolan strategisen aluerakennemallin laatiminen alkoi vuonna 2010. Tässä yleiskaavatyöhön liittyvässä aluerakennemallissa päätetään siitä, miten laajentuneen Kokkolan eri osa-alueita kehitetään. Talouden kehitys Kuntatalous kehittyi ennakoitua paremmin vuonna 2010. Talous- ja työllisyyskehitys olivat arvioitua vahvempia, mistä johtuen kunnallisveron veropohjan kehitys oli ennakoitua parempi. Myös yhteisöveron kasvu oli ennakoitua nopeampaa. Tilinpäätöksestä saatujen ennakkotietojen mukaan kuntien vuosikate kasvoi noin 19 % vuodesta 2009. Toimintamenot nousivat ennakkotietojen mukaan noin 4 % edellisvuodesta, toimintatulot 3,5 % ja verotulot 4 %. Kuntien tulot eivät ennakoitua paremmasta tuloksesta huolimatta edelleenkään riitä palveluiden ja investointien kattamiseen, vaan kunnat velkaantuvat edelleen. Kokkolassakin verotulot kehittyivät ennakoitua paremmin keskimääräistä paremman työllisyyden ansiosta. Verotulot olivat yhteensä 149,3 milj. euroa, joka ylitti talousarvion 3,7 milj. eurolla. Vuosikate on 21,1 milj. euroa, joka on noin 17,2 milj. euroa parempi kuin muutetun talousarvion mukainen arvio, vaikka vuoden aikana myönnettiin lisämäärärahoja yhteensä 11,8 milj. euroa. Tilikauden ylijäämä oli 1,6 milj. euroa. Investointien nettomenot olivat yhteensä 30,6 milj. euroa, josta kaupungin osuus 11,3 milj. euroa ja liikelaitosten osuus 19,3 milj. euroa. Vuoden lopulla lainakanta oli ilman liikelaitoksia 128,4 milj. euroa eli 2 776 e/asukas. Liikelaitokset mukaan lukien lainakanta oli 159,0 milj. euroa eli 3 437 e/asukas. Väestönkehitys Kokkola on kuulunut jo parin vuosikymmen ajan niiden kasvukeskusten joukkoon, joissa väestömäärä selvästi kasvaa. Vuonna 2010 kaupungin asukasmäärä lisääntyi 364:llä. Väestökasvu perustui suurelta osalta luonnolliseen väestönkasvuun eli syntyvyyden enemmyyteen. Syntyneitä oli 614 ja syntyvyyden enemmyys oli 221. Syntyvyyden enemmyys verrattuna vastaavantyyppisiin kaupunkeihin on huomattavan suuri. Myös muuttotase oli selvästi positiivinen 149 asukkaan verran. Nettomaahanmuutto on ollut jo pitkään positiivista. Viime vuonna myös maassamuutto kääntyi jälleen positiiviseksi 52 asukkaan verran. Väestömuutokseen vaikuttavat osatekijät ovat rakenteellisesti kohdallaan, joten edellytykset positiiviselle väestönkehitykselle ovat hyvät myös jatkossa. Kokkolassa oli vuoden lopussa 46 260 asukasta. Asukasluvultaan Kokkola oli vuoden vaihteessa maan 22. suurin kaupunki. Elinkeinot Kokkolaan taantuma vaikutti suhteellisen vähän elinkeinorakenteen monipuolisuuden ansiosta. Mm. suurteollisuutta ja kaupan alaa taantumaa ei juuri kohdannut. Lomautukset ja jossain määrin irtisanomiset kohdistuivat lähinnä venealalle ja ohjelmistoalan yrityksiin ICT-toimialalla. Sataman toiminnassa 1

positiivinen kehitys jatkui ja edellisvuoden ennätys liikennemäärissä ylitettiin. Kokkolan Sataman kautta kulki tavaraa noin 6,4 milj. tonnia. Kokonaistavaraliikenne kasvoi 15,6 % ja konttien säännöllinen linjaliikenne kasvoi 75,5 %. Satama oli maan neljänneksi suurin yleissatama liikennetonneilla mitattuna ja suurin transitoliikenteen satama. Ykspihlajan raiteen sähköistäminen, väliratapihan valmistuminen sekä VR:n jatkosuunnitelmat ja kaupungin suunnitelmat Hopeakiven sataman kehittämiseksi luovat edellytyksiä myönteiselle kehitykselle satamassa ja teollisuusalueella jatkossakin. Kaupungin saavutettavuuden eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Lentovuorotarjonta lisääntyi uusilla vuoroilla, joita on arkipäivinä 7-8 vuoroa. Reittitarjonnan lisääntymiseen oli vaikuttamassa mm. hangaarin eli lentokentän yöpymishallin valmistuminen Kokkola - Pietarsaaren lentoasemalle. Työttömyys pieneni alkuvuodesta hitaasti, mutta vuoden loppupuoliskolla työttömyysaste oli jo selvästi edellisvuotta alempana. Vuonna 2010 keskimääräinen työttömyysaste oli 9,2 %. Koko maan vastaava luku oli 10 %. Huolestuttavaa on edelleen nuorten työttömyyden lisääntyminen huolimatta työvoimaviranomaisten ja kaupungin panostuksista nuorison koulutusmahdollisuuksien ja työllisyyden edistämisessä. Vuoden lopulla työttömistä oli alle 25 -vuotiaita 17 %. Työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuosina useilla sadoilla vuosittain. Vuoden 2008 aikana (tuorein käytössä oleva tilasto) työpaikkojen määrän kasvu pysähtyi taantuman seurauksena, kasvua oli vajaat 50. Työpaikkoja oli Kokkolassa kaikkiaan yli 20 054 vuoden 2008 lopussa. Viime vuonna Elinkeinoelämän Keskusliitto teetti tutkimuksen, jossa selvitettiin miten Suomen kunnat hoitavat elinkeinopolitiikkaansa yritysten näkökulmasta katsottuna. Yritysilmastoa kuvaavassa raportissa Kokkola sijoittui ykkössijalle lähes kaikissa tutkimuksen osatekijöissä, kuten yleinen yritysilmasto, päätöksenteon yritysläheisyys, yritystoiminnan kannusteet, palvelut ja rakenteet. Kaupungin strategiatyö Kaupungin strategia valmistui vuoden 2009 lopulla. Strategian jalkauttaminen toimialoille ja työyksiköihin jatkui vuonna 2010. Strategian hyväksymisen jälkeen toimialat aloittivat kaupunkistrategian pohjalta omien strategioiden ja strategisten ohjelmien valmistelun. Strategiat on hyväksytty pääasiassa vuonna 2010. Kaupunkistrategiakokonaisuuteen kuuluva elinkeinostrategia hyväksyttiin syksyllä. Sen valmisteluun osallistuivat laajalti kaupungin sidosryhmät. Aluekehittäminen Aluekehittämisen pääinstrumentteja ovat kansalliset erityisohjelmat kuten Koheesio- ja kilpailukykyohjelma, osaamiskeskusohjelma ja EU-ohjelmista Pohjois-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelma sekä Manner-Suomen ESR -ohjelma sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Kokkolan seudun Kemian osaamiskeskus on mukana nanoteknologian klusterissa ja uusiutuva metsäteollisuus-osaamisklusterissa. Osaamiskeskuksen toiminnassa ja sen kehittämisessä on keskitytty alueen teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, tarvitsemien peruspalvelujen kehittämiseen, erikoistumiseen ja verkostoitumiseen valituilla aloilla kansallisella tasolla sekä kansainvälistä tasoa olevan osaamisen kehittämiseen kapeammilla kärkialoilla. Vuosi 2010 oli KOKO:n (koheesio- ja kilpailukykyohjelma) ensimmäinen toimintavuosi. Alkuvuosi oli lähinnä toimintamallien, toteuttamistapojen ja verkostoitumisen organisointia ja varsinainen kehittämistyö pääsi käyntiin loppuvuonna. Kokkolan seudun ohjelman kehittämisen kohteet liittyvät alueellisen innovaatioympäristön kehittämiseen, luonnonvara-alan kehittämiseen sekä Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen kehitysvyöhykkeen vetovoiman vahvistaminen. Tähän liittyvä Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen kehityskäytävän selvitystyö käynnistyi loppuvuodesta. Siinä on tarkoitus selvittää Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen alueellinen ja toiminnallinen rakenne ja resurssit. Työn tavoitteena on tuoda esille alueiden vahvuuksia, selvittää perusteita mahdolliselle jatkotyölle ja valinnoille sekä tuoda esille ne konkreettiset toimenpiteet, joihin jatkotyön tulisi keskittyä. Korkeakoulu ja tutkimus Jyväskylän yliopisto on merkittävällä tavalla kehittänyt yliopiston erillislaitoksena toimivaa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniusta. Laitoksen kasvaminen nykyisen laajuiseksi yliopistokeskukseksi on ollut mahdollista Jyväskylän yliopiston vahvalla tuella, mihin yhteistyöhön Oulun ja Vaasan yliopistot osallistuvat. Alueen elinkeinoelämä ja vaikuttajat ovat myös tukeneet sitoutumista yliopistokeskuksen kehittämiseen. 2

lahjoitti Jyväskylän yliopiston peruspääomaan 230 000 euroa. Samoin kaupunki lahjoitti 40 000 euroa Oulun yliopistolle sekä 30 000 euroa Vaasan yliopistolle vastaavaan tarkoitukseen. Kaupunkikonserniin kuuluva Kokkola Power lahjoitti Jyväskylän yliopiston peruspääomaan 25 000 euroa. Tapahtumia vuonna 2010 390-vuosi alkoi Keski-Pohjanmaan perinteisellä 59. maakuntaviestillä Kälviällä. Kokkolassa järjestettiin myös tyttöjen salibandyn SM-kilpailut ja avantouinnin SM-kilpailut monien muiden urheilutapahtumien joukossa. Opetusministeri Henna Virkkunen vihki Hollihaan koulun laajennuksen ja peruskorjauksen käyttöönsä Kokkola-päivänä 7.9. Ministeri Elisabeth Rehnille luovutettiin samana päivänä Kokkolan kaupungin Chydenius-palkinto. Valtakunnalliset evankeliumijuhlat järjestettiin heinäkuun alkupäivinä Kälviällä. Pohjoismaisten ystävyyskaupunkien Pohjoismaiset päivät pidettiin Kokkolassa kesäkuun lopussa. Kokkola ja Keski-Pohjanmaa esittäytyivät Helsingissä kaupunkitapahtumassa kesäkuussa. Monet järjestöt järjestivät Kokkolassa valtakunnallisia kokouksia ja tapahtumia, joiden osanottajat saivat samalla tilaisuuden tutustua kaupunkiin. Merkkitapahtumia viettivät muiden muassa: Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän 40-vuotisjuhla ja laajennusten vihkiäisjuhla Kokkolan ammattiopisto 50 vuotta Kokkolan-Pietarsaaren lentoasema Kruunupyyssä 50 vuotta Kokkolan Palloveikot KPV 80 vuotta Kokkolan Työväen Urheilijat KTU 50 vuotta Kiitokset Parhaat kiitokset kaikille kaupungin ja koko alueen hyväksi tehdystä työstä, jonka tulokset näkyivät myönteisenä kehityksenä 390-juhlavuoden aikana. Antti Isotalus kaupunginjohtaja 3

1.2. KOKKOLAN KAUPUNGIN HALLINTO 1.2.1. KOKKOLAN KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto kokoontui 9 kertaa ja käsitteli 99 pykälää vuonna 2010. Valtuustossa oli 51 jäsentä, joista 39 edusti ei-sosialistisia ja 12 sosialistisia puolueita. Valtuuston kokoonpano Puheenjohtaja Stefan Anderson (RKP) 1. varapuheenjohtaja Kauko Ojala (KESK) 2. varapuheenjohtaja Raimo Harsunen (SDP) 1.2.2. KOKKOLAN KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus kokoontui 36 kertaa ja käsitteli 609 pykälää vuonna 2010. KESK Anias Pentti Harmaala Mari Herlevi Reino Huhtala Jouni Kalliokoski Riitta Karhumaa Juho Kippo-Kovasin Lea Laitila Veikko Leskelä Pertti Maijala Aimo Mäkelä Anne Nurmi Pekka Ojala Kauko Palosaari Anneli Puumala Tuomo Puutio Sari Rahkola Riitta Virolainen Timo SDP Harsunen Raimo Kellosalo Anne Lahti Mauri Mustasaari Erkki Rasi Anne Sabel Roy Tastula Antero Urpilainen Jutta Urpilainen Kari KD Candelin Johan Häli Pirkko Kallis Bjarne Mehtälä Anja Nikkanen Risto Paananen Juha Passoja Terttu Salo Mauri RKP Anderson Stefan Brandt Mats Kouvo Kajsa Snellman Hans Timonen Marlén Åström Bernhard KOK Haimakainen Pentti Jukkola Janne Kivistö Matti Marjamaa Helinä VAS Ahonen Eila Pohjola Vesa Tastula Seppo PS Puolimatka Pekka Ylitalo Alpo VIHREÄT Taarna Terho Kaupunginhallituksen kokoonpano Puheenjohtaja Pekka Nurmi (KESK) 1. varapuheenjohtaja Kari Urpilainen (SDP) 2. varapuheenjohtaja Pentti Haimakainen (KOK) Haapalehto Seija (SDP) Häli Pirkko (KD) Kalliokoski Riitta (KESK) Kouvo Kajsa (RKP) Leskelä Pertti (KESK) Marjamaa Helinä (KOK) Paldanius Heikki (SDP) Rahkola Riitta (KESK) Salo Mauri (KD) Tastula Seppo (VAS) Muut kaupunginvaltuuston valitsemat toimielimet Henkilöstölautakunta Keskusvaalilautakunta Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta Liikuntalautakunta Maaseutulautakunta Opetus- ja kasvatuslautakunta Pelastuslautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta Valtuuston vaalilautakunta Ympäristöterveyslautakunta Energiajohtokunta Satamajohtokunta Työplussan johtokunta Vesilaitosjohtokunta Poliisilaitoksen neuvottelukunta Käräjäoikeuden lautamiehet Uskotut miehet 4

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD Seutukuntavaltuusto Aluetoimikunta Kaupunkisuunnitteluryhmä Henkilöstölautakunta Liiketoiminta Tekninen toimi ja ympäristötoimi Satamajohtokunta Vesilaitosjohtokunta Työplussan johtokunta Energiajohtokunta Tekninen lautakunta Tilapalvelut Yhdyskuntatekniset palvelut Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunkiympäristöpalvelut Konserni- ja organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Vaalielimet Kaupunginhallitus Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta Kuntayhtymät Muut sidosorganisaatiot Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt Säätiöt Kaupunginjohtaja Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveyslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Terveyspalvelut Vanhustyö Sosiaali- ja vammaispalvelut Hallinto Sivistystoimi Opetus- ja kasvatuslautakunta Suomenkielinen os. Ruotsinkielinen os. Varhaiskasvatus Perusopetus Toisen asteen koulutus / lukio Vapaa sivistystyö Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta Kulttuuripalvelut Museotoimi Kirjastotoimi Nuorisopalvelut Liikuntalautakunta Liikuntapalvelut Pelastustoimi Pelastuslautakunta Tilintarkastaja Maaseututoimi Maaseutulautakunta Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveyslautakunta 10.9.2010 5

1.2.3. KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Kokkolan kaupungin henkilöstön määrässä ja rakenteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisia palvelussuhteita oli 31.12.2010 n.100 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa, tieto kuvaa kuitenkin vain yhden päivän tilannetta. Henkilöstön sairauspäivät/henkilö nousivat 0,5 kalenteripäivää. Palkkauskustannukset kasvoivat 6,5 % vuoden 2009 tasosta. Kustannusten nousuun vaikuttivat virka- ja työehtosopimuksien muutokset, palkkojen harmonisointi varhaiskasvatuksessa sekä sosiaali- ja terveystoimessa ja uudet vakanssit. Suuri muutos kaupungin organisaatiossa oli varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistystoimen alaisuuteen vuoden 2010 alusta. Vuoden alusta aloitti toimintansa Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto, jolloin kaupungin palvelukseen siirtyi seitsemän kunnan alueella toimivat yhdeksän terveystarkastajaa ja kolmetoista eläinlääkäriä. Kokkolan kaupungin henkilöstöstrategia 2010 2013 valmistui keväällä. Se perustuu kaupunkistrategian näkökulmiin ja tavoitteisiin, joita ovat osaamisen ja henkilöstön saannin turvaaminen sekä hyvinvoivat työyhteisöt ja motivoitunut henkilöstö. Näistä on johdettu toteutettavat hankkeet ja toimenpiteet, joiden toteutumista seuraavat yhteistoimintaryhmä ja henkilöstölautakunta. Työhyvinvointisyke kysely toteutettiin yhteistyössä Kevan kanssa. Kysely suunnattiin kaupungin henkilöstölle lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea, koska heillä toteutettiin vastaava kysely vuonna 2009. Kyselyn tulokset raportoitiin eri tasoisina työyksikkötasoa myöten. Kokkolan kaupungin tulokset olivat kokonaisuudessaan hyvät. Työhyvinvointi oli lähellä vertailuaineiston tasoa, mutta lähes kaikkien osa-alueiden tulokset olivat hieman vertailuaineistoa paremmat. Koko kaupungin tasolla kehittämiskohteena on kehityskeskustelukäytännön saaminen kattavaksi. Raporttien pohjalta työyksiköt rakentavat omat työhyvinvointisuunnitelmansa. Esimieskoulutusta toteutettiin edelleen JET valmennuksella, valmennukseen osallistui kolmessa ryhmässä n. 70 henkilöä. Neljän esimiesfoorumin lisäksi järjestettiin esimiehen tehtäviin ja muutoksen johtamiseen liittyviä koulutuksia. Työn vaativuuden arviointia ja siihen perustuvaa palkkojen harmonisointia jatkettiin, työ saatiin valmiiksi varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveystoimen alueilla. Työllisyys ja aktivointi Talousarviossa on asetettu toiminnalle viisi tavoitetta. Työllistämisen osatoiminnoiksi on määritelty Kokkotyö-säätiö, kuntouttava työtoiminta, kesätyöllistäminen, muu työllistäminen, hallintokuntien työllistäminen, ALMA-hanke, aktivointitoimenpiteet (vähentää työmarkkinatukea) työttömien yhdistys, hankkeet (DYNAMO, KANTO). Työllisyys- ja aktivointiyksikkö koordinoi kaupungin työllistämistoimia; palkkatuella työllistämistä, kuntouttavan työtoiminnan järjestämistä, hallinnoi ALMA-hanketta, aktivoi yli 500 päivää passiivityömarkkinatukea saaneita, sekä osallistui pääasiassa osarahoittajan ominaisuudessa hankeyhteistyöhön. 6 Henkilöstön määrä 31.12.2010 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivutoimiset Yhteensä Keskushallinto 237 62 2 301 Sosiaali- ja terveystoimi* 1027 367 8 1402 Sivistystoimi* 1084 233 130 1447 Tekninen palvelukeskus 409 58 3 470 Liikelaitokset 156 23 9 188 Aluepelastuslaitos 118 2 524 644 Yhteensä 3031 745 676 4452 Henkilöstömäärässä ovat mukana kaikki henkilöt, joilla on vakituinen tai määräaikainen palvelussuhde voimassa 31.12.2010. Luvuissa ovat mukana myös työllistetyt (58 henkilöä). * Varhaiskasvatuksen henkilökunta on siirtynyt 1.1.2010 alkaen sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen.

Kaupunki työllisti palkkatuella keskimäärin 75 henkilöä/kuukausi, yhteensä163 henkilöä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui keskimäärin 161 henkilöä/kuukausi, yhteensä 256 henkilöä, jotka tekivät 23 655 toimintapäivää. Kesätyöhön työllistettiin kaupungille 300 nuorta ja yrityksille annettiin tukea yhteensä 120 nuoren työllistämiseen. Valtuuston vuonna 2008 tekemän päätöksen perusteella lisättiin toimia, joilla työmarkkinatukimenoja saatiin pienennettyä 16,3 % verrattuna vuoteen 2009. Aktivointiaste oli 48,3 % maan korkeimpia (09 /2010) kolmenkymmenen suurimman kaupungin joukossa. 31.12.2010 Kokkotyö-säätiön valmentautujien määrä oli 551, joista nuoria oli 229 (41,6 %), naisia 232 (42,1 %) ja miehiä 319 (57,9 %). Kokkolalaisia säätiön toimenpiteissä oli kaikkiaan 338 (61,3 %). Säätiö sai rahoitusta toimintaansa Kokkolan kaupungin työllisyys- ja aktivointiyksiköltä 436 970, sosiaali- ja terveystoimelta, nuorisopalveluilta sekä työvoimahallinnolta palkkatukina, ostopalveluista, eri projekteista (ESR ja kansallinen rahoitus) sekä tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma 65-69v 60-64v 55-59v 50-54v 45-49v 40-44v 35-39v 30-34v 25-29v 20-24v naiset miehet alle 20v 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 7

2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Kansainvälinen fi nanssikriisi ja sen eteneminen valtioiden velkakriisiksi leimasi vuoden 2010 talouskehitystä. Maailmantalouden elpyminen alkoi ja talouskasvun ennustetaan olevan yli 4 prosenttia vuosina 2010 ja 2011. Kasvun takana ovat osaltaan voimakkaat tuki- ja elvytystoimet. Euroalueen talouskasvu lähti vuoden toisella neljänneksellä vahvaan nousuun. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 3,1 prosenttia vuonna 2010, kun edellisenä vuotena bkt supistui 8,2 %. Tuotanto oli viime vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2006. Kansantalouden ansaitsemia tuloja kuvaava nettokansantulo kasvoi reaalisesti 2,3 prosenttia. Eniten kysyntää lisäsivät vienti ja yksityinen kulutus. Viennin volyymi kasvoi 5,1 ja tuonnin 2,6 prosenttia. Suomen viennin arvo kasvoi viime vuonna 16 ja tuonnin 18 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosenttia ja julkinen kulutus 0,4 prosenttia. Investoinnit kasvoivat 0,8 %. Yritysten voittoja kuvaava toimintaylijäämä lisääntyi 36 %, mutta jäi edelleen selvästi pienemmäksi kuin huippuvuonna 2007. Välittömiä veroja yritykset maksoivat lähes 40 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena, mutta osinkoja arviolta 4 prosenttia vähemmän. Yritysten rahoitusasema oli yhdeksän miljardia euroa ylijäämäinen, mutta julkisyhteisöjen rahoitusasema jäi toista vuotta peräkkäin alijäämäiseksi, viisi miljardia euroa. Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat keskimäärin 2,9 prosenttia, oikaistun reaalitulonkasvun ollessa 2,3 %. Siihen luetaan mukaan myös järjestöjen ja julkisyhteisöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat 1,9 prosenttia ja sosiaalietuudet 4,1 prosenttia sekä omaisuus- ja yrittäjätulot 6,2 prosenttia. Infl aation kohoaminen alkoi viime vuoden lopulla alhaiselta tasolta, mutta marraskuussa kasvuvauhdiksi mitattiin jo 2,5 %. Koko vuoden infl aation arvellaan asettuvan 1,2 prosenttiin. Nopeimmin ovat nousseet asumiseen liittyvät kustannukset sekä liikenne, jossa euron vahvistuminen on kuitenkin hidastanut polttoaineiden kallistumista. Työttömien määrä pysyi viime vuonna lähes ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan työttömiä on 224 000, työttömyysasteen ollessa 8,4 prosenttia (8,2 % 2009). Miesten työttömyysaste oli hieman naisten työttömyysastetta korkeampi (M 9,1, N 7,6 %). Työllisyysaste oli edellisvuoden tasolla eli 68 prosenttia. % 25 TYÖTTÖMYYSASTE VUOSIKESKIARVOINA koko maa Kokkola 20 15 10 5 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 8

Pohjanmaan TE-keskuksen mukaan Kokkolassa oli vuoden 2010 lopulla 2011 työtöntä, mikä merkitsee 9,3 %:n työttömyysastetta (2009 työttömyysaste 11,1 %). Työttömyys on vähentynyt edellisvuoteen verrattuna 388 henkilöllä mikä merkitsee -15,4 %:n vuosimuutosta. Kuntien toimintamenot kasvoivat vajaat neljä prosenttia verrattuna vuoteen 2009. Kuntien verotulot kasvoivat noin neljä prosenttia (Kokkola 0,4 %) ja valtionosuudet 7,3 (Kokkola 3,2) prosenttia. Kuntien vuosikate kasvoi 18,9 prosenttia. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä väheni 26:sta kahdeksaan. Uutta velkaa otettiin kuntasektorilla varsin reippaasti, kuntien lainakanta kasvoi 9,6 %, kuntayhtymät mukaan laskien lainakanta lisääntyi 21,3 %:lla. Maakunnittain jaoteltuna Keski-Pohjanmaan kuntien lainakanta per asukas on maan korkein. Kokkolassa velkaa on 3437 /asukas (v.2009 3141 /as.) maan keskiarvon ollessa 2005 /asukas. Tunnuslukuja / Kokkola 2010 Asukasmäärä 31.12. 46 260 Muuttovoitto/-tappio 149 Asukasmäärän muutos 364 Työttömyysasteprosentti (keskim.) 9,2 Uusia asuntoja 238 Veroprosentti 19,75 Toimintatuotot * 1 000 109 770 Toimintakulut * " 329 298 Toimintakate * " -219 528 Verotulot * " 149 314 Valtionosuudet * " 66 787 Vuosikate * " 1 796 Tulos * " -6 243 Vuosikate mukaan lukien liikelaitokset " 21 141 Tulos mukaan lukien liikelaitokset " 5 201 Ylijäämä/alijäämä " 1 563 Investoinnit mukaan lukien liikelaitokset " 37 173 Lainakannan nettomuutos " 14 846 Lainakanta mukaan lukien liikelaitokset /asukas 3 437 * ilman liikelaitoksia 9

3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 3.1. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KOKKOLAN KAUPUNKI * *kaupunki ja liikelaitokset TULOSLASKELMA 2010 2009 1000 eur 1000 eur Toimintatuotot 132 196 114 110 Valmistus omaan käyttöön 1 939 1 920 Toimintakulut -327 158-302 754 Toimintakate -193 023-186 723 Verotulot 149 314 148 682 Valtionosuudet 66 787 64 705 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 86 183 Muut rahoitustuotot 890 665 Korkokulut -2 898-4 175 Muut rahoituskulut -16-52 Vuosikate 21 141 23 285 Poistot ja arvonalentumiset -15 939-15 390 Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos 5 201 7 896 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 205-80 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -4 006-2 780 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 163-1 139 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 563 3 897 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 40,6 % 37,9 % Vuosikate/Poistot, % 132,6 % 151,3 % Vuosikate, /asukas 457 507 Asukasmäärä 46 260 45 896 Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet kaupungin ulkopuolelta suoritetuista hankinnoista. 3.2. TULOSLASKELMAN TUOTOT Kokkolan kaupungin tuloslaskelman tuotot olivat 2010 yhteensä 349,3 milj. euroa. Ne kasvoivat vuodesta 2009 yhteensä 20,9 milj.euroa (6,4 %). Toimintatuotot Tuotot (1 000 ) Tp 2010 Osuus % Tp 2009 Muutos Muutos % Toimintatuotot 132 196 37,8 114 110 18 086 15,8 Verotulot 149 314 42,8 148 682 632 0,4 Valtionosuudet 66 787 19,1 64 705 2 082 3,2 Rahoitustulot 976 0,3 848 128 15,1 Yhteensä 349 273 100,0 328 345 20 928 6,4 10

Toimintatuotot olivat 132,2 milj. euroa ja ne kasvoivat 18,1 milj. euroa ( 15,8 %). Suurimmat erät olivat myyntituotot 100,8 milj. euroa ja maksutuotot 12,2 milj. euroa. Verotulot Verotulot (1000 ) Tp 2010 Osuus % Tp 2009 Muutos Muutos % Kunnallisvero 125 428 84,0 124 536 892 0,7 Kiinteistövero 7 773 5,2 7 450 323 4,3 Yhteisövero 16 114 10,8 16 696-582 -3,5 Yhteensä 149 314 100 148 682 632 0,4 Verotulot olivat vuonna 2010 yhteensä 149,3 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 0,6 milj. euroa. Kunnallisvero kasvoi 0,9 milj. euroa eli noin 0,7 % ja kiinteistövero 0,3 milj. euroa eli 4,3 %. Yhteisöverotulo laski 0,6 milj. euroa eli -3,5 %. Verotuloista oli kunnallisveron osuus 84,0 %, kiinteistöveron osuus 5,2 % ja yhteisöveron osuus 10,8 %. Valtionosuudet Valtionosuudet (1000 ) Tp 2010 Tp 2009 Muutos Muutos % Yleinen valtionosuus 2 181 Sosiaali- ja terveystoimi 51 580 Opetus- ja kulttuuritoimi 10 945 Kunnan peruspalv. valtionosuus 73 652 Verotuloihin perustuva valtionsuuksien tasaus -281 Järjestelmämuutoksen tasaus 194 Opetus- ja kulttuuritoimi - 6 778 Yhteensä 66 787 64 705 2 082 3,2 Valtionosuudet olivat yhteensä 66,8 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 2,1 milj.euroa ja 3,2 %. 3.3. KULUT Kulut olivat yhteensä 330,1 milj. euroa. Nousu edellisestä vuodesta oli 23,1 milj. euroa eli 7,5 %. Kulut (1 000 ) Tp 2010 Osuus% Tp 2009 Muutos Muutos % Henkilöstökulut 145 920 41,9 138 047 7 873 5,7 Palvelujen ostot 111 007 41,1 103 365 7 642 7,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 49 742 4,9 41 051 8 691 21,2 Avustukset 14 441 4,4 14 836-395 -2,7 Vuokrat 4 355 7,1 3 857 498 12,9 Muut kulut 1 694 0,5 1 597 97 6,0 Rahoituskulut 2 913 0,8 4 227-1 314-31,1 Yhteensä 330 072 100,0 306 980 23 092 7,5 Toimintakulut olivat 327,2 milj. euroa. Merkittävimmät kulut olivat henkilöstökulut 145,9 milj. euroa ja palvelujen ostot 111,0 milj. euroa. Rahoituskulut olivat noin 2,9 milj. euroa 11

3.4. TOIMINTAKATE Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jääkatettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuoden 2010 toimintakate oli 193,0 milj. euroa ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 6,3 milj. euroa. Vuonna 2010 toimintatuotot kattoivat 40,6 % toimintakuluista. 3.5. VUOSIKATE Vuosikate kuvaa kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, jolloin toimintakatteen lisäksi on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuoden 2010 vuosikate oli 21,1 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 457 euroa. Vuosikate heikkeni 2,1 milj. euroa vuodesta 2009. 3.6. TILIKAUDEN TULOS JA YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kuljen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaava poisto sekä satunnaiset erät. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä, joilla tietyin edellytyksin voidaan vaikuttaa tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välille. Poistot olivat 15,9 milj. euroa. Vuoden 2010 tilikauden tulos oli 5,2 milj. euroa ylijäämäinen ja se oli 2,7 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2009. Tuloksen käsittelyerien jälkeen ylijäämäksi muodostui 1,6 milj. euroa, joka oli 2,3 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2009. 12

4. TOIMINNAN RAHOITUS 4.1. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KOKKOLAN KAUPUNKI * *kaupunki ja liikelaitokset TP 2010 TP 2009 RAHOITUSLASKELMA 1 000 1 000 Toiminnan ja investointien netto Tulorahoitus Vuosikate 21 141 23 285 Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -2 799-2 470 Investoinnit Investointimenot -37 174-40 780 Rahoitusosuudet investointim 2 831 3 070 Fuusioinvestointi -78 0 Pysyvien vastaavien myyntituotot 3 757 7 546 Toiminnan ja investointien netto -12 322-9 349 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 30 158 Antolainasaamisten lisäys -333-146 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 42 024 31 954 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -27 371-21 572 Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys 193-4 584 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 57 2 Vaihto-omaisuuden muutokset -112-275 Saamisten muutokset -956-4 418 Korottomat lyhytaik. velat muutos 5 466 6 852 Rahoitustoiminnan netto 18 999 7 971 Rahavarojen muutos 6 677-1 378 Rahavarojen muutos 6 678-1 378 Rahavarat 31.12. 13 222 6 544 Rahavarat 1.1. -6 544-7 922 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 61,4 % 61,7 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 34,0 % 39,3 % Lainanhoitokate 0,8 1,1 Kassan riittavyys, pv 12 6 Asukasmäärä 46 260 45 896 Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. 4.2 Rahoituslaskelman analysointi Toiminnan ja investointien rahavirta Varsinaisen toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavirtaan. Tulorahoituksen määrä oli vuonna 2010 18,3 milj. euroa, joka oli 2,5 milj. euroa pienempi kuin vuonna 2009. 13

Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä myyntituloista. Investointien määrä oli vuonna 2010 yhteensä 37,3 milj. euroa, joka oli 3,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2009. Rahoitusosuuksia investointien kertyi 2,8 milj. euroa sekä myyntituloja 3,8 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat 30,7 milj. euroa, joka oli 0,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2009. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta oli tilikaudella -12,3 milj. euroa. Investointien omahankintamenoista 53,2 % on rahoitettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2010 yhteensä 19,0 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin yhteensä 42,0 milj. euroa ja lyhennettiin yhteensä 27,4 milj. euroa. Lyhtyaikaisten lainojen muutos oli 0,2 milj. euroa. Rahavarojen muutos Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva rahavarojen muutos oli +6,7 milj. euro. Vuoden 2010 rahavirroilla olisi voitu kattaa 12 päivän kassasta maksut. 14

5. TASE 5.1. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KOKKOLAN KAUPUNKI * *kaupunki ja liikelaitokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT V A S T A A V A A 31.12.2010 2009 1000 eur 1000 eur A PYSYVÄT VASTAAVAT I AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 1 658 1 844 1. AINEETTOMAT OIKEUDET 186 342 2. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT 1 472 1 502 II AINEELLISET HYÖDYKKEET 286 282 269 226 1. MAA- JA VESIALUEET 23 155 22 216 2. RAKENNUKSET 102 469 93 076 3. KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 139 950 134 900 4. KONEET JA KALUSTO 6 981 5 606 5. MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET 1 863 1 863 6. ENNAKKOMAKSUT JA KESKENER. HANKINNAT 11 863 11 564 III SIJOITUKSET 66 421 65 358 1. OSAKKEET JA OSUUDET 62 100 61 339 3. MUUT LAINASAAMISET 4 048 3 963 4. MUUT SAAMISET 273 55 PYSYVÄT VASTAAVAT yhteensä 354 361 336 427 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1. VALTION TOIMEKSIANNOT 390 669 2. LAHJOITUSRAHASTOJEN ERITYISKATTEET 528 534 3. MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT 236 169 TOIMEKSIANTOJEN VARAT yhteensä 1 154 1 373 C VAIHTUVAT VASTAAVAT I VAIHTO-OMAISUUS 1 531 1 419 1. AINEET JA TARVIKKEET 1 499 1 395 4. MUU VAIHTO-OMAISUUS 32 24 II SAAMISET 22 834 21 879 PITKÄAIKAISET SAAMISET 756 971 1. MYYNTISAAMISET 0 6 2. LAINASAAMISET 141 144 3. MUUT SAAMISET 615 820 LYHYTAIKAISET SAAMISET 22 078 20 908 1. MYYNTISAAMISET 15 392 15 421 2. LAINASAAMISET 365 485 3. MUUT SAAMISET 4 254 3 782 4. SIIRTOSAAMISET 2 067 1 220 IV RAHAT JA PANKKISAAMISET 13 222 6 544 VAIHTUVAT VASTAAVAT yhteensä 37 587 29 842 V A S T A A V A A YHTEENSÄ 393 102 367 642 15

V A S T A T T A V A A 31.12.2010 2009 1000 eur 1000 eur A OMA PÄÄOMA I PERUSPÄÄOMA 127 834 127 834 II LIITTYMISMAKSURAHASTO IV MUUT OMAT RAHASTOT 5 665 5 828 V EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 16 712 12 815 VI TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 563 3 897 OMA PÄÄOMA yhteensä 151 774 150 374 B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1. POISTOERO 5 875 6 080 2. VAPAAEHTOISET VARAUKSET 10 619 6 613 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET yhteensä 16 494 12 693 C PAKOLLISET VARAUKSET 1. ELÄKEVARAUKSET 326 387 2. MUUT PAKOLLISET VARAUKSET 1 909 1 741 PAKOLLISET VARAUKSET yhteensä 2 235 2 128 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1. VALTION TOIMEKSIANNOT 335 590 2. LAHJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMAT 569 562 3. MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 979 892 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yhteensä 1 883 2 044 E VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN 146 970 134 169 2. LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSILT 128 494 116 080 3. LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ 1 220 1 463 4. LAINAT MUILTA LUOTONANTAJILTA 3 3 7. MUUT VELAT 17 253 16 623 LYHYTAIKAINEN 73 745 66 234 2. LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSLAITOKSILT 29 051 26 410 3. LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ 240 206 4. LAINAT MUILTA LUOTONANTAJILTA 0 0 5. SAADUT ENNAKOT 227 229 6. OSTOVELAT 16 302 15 186 7. MUUT VELAT 3 612 3 437 8. SIIRTOVELAT 24 313 20 767 VIERAS PÄÄOMA yhteensä 220 716 200 403 V A S T A T T A V A A YHTEENSÄ 393 102 367 642 0 0 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 42,8 % 44,4 % Rahoitusvarallisuus /asukas -3 987-3 742 Suhteellinen velkaantuneisuus -% 63,3 % 61,1 % Lainat, /asukas 3 437 3 141 Lainakanta 31.12., 1000 159 008 144 162 Lainasaamiset 31.12., 1000 4 048 3 963 Asukasmäärä 46 260 45 896 16

5.2. TASEEN SISÄLTÖ Tase sisältää kaupungin omaisuus- ja pääomaerät luonteensa mukaisesti ryhmiteltyinä tilikauden lopussa. Taseen kokonaisuus Taseen loppusumma oli 393,1 milj. euroa. Taseen erät Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluvat aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 286,3 milj. euroa. Aineettomat hyödykkeet ovat 1,7 milj. euroa. Sijoitukset, johon kuuluvat osakkeet ja osuudet sekä muut lainasaamiset, ovat 66,4 milj. euroa. Vaihtuvat vastaavat eli vaihtoomaisuus, saamiset sekä rahat ja pankkisaamiset ovat yhteensä 37,6 milj. euroa. Vastattavaa puolella on oman pääoman osuus 151,8 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 16,7 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 1,6 milj. euroa. Omaan pääomaan sisältyvien rahastojen pääomat olivat yhteensä 5,7 milj. euroa. Vapaaehtoisia varauksia oli 10,6 milj. euroa ja pakollisia varauksia 2,2 milj. euroa. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Vuonna 2010 omavaraisuusaste oli 42,8 %. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kokkolan suhteellinen velkaantuneisuus oli vuonna 2010 63,3 %. Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kokkolan lainakanta vuonna oli 159,0 milj. euroa eli 3 437 e/asukas. Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. Kokkolan lainasaamiset olivat 4,0 milj. euroa. 17

6. KOKONAISTULOT JA MENOT KOKKOLAN KAUPUNKI ** kaupunki ja liikelaitokset Kokonaistuotot ja menot 2010 2009 Kunnan kokonaistulot- ja menot TULOT eur % eur % Varsinainen toiminta Toimintatuotot 132 195 683,68 33,45 114 110 157,87 30,97 Verotulot 149 314 337,61 37,78 148 681 575,40 40,35 Valtionosuudet 66 787 388,04 16,90 64 705 446,00 17,56 Korkotuotot 85 590,59 0,02 182 901,31 0,05 Muut rahoitustuotot 890 097,71 0,23 665 194,63 0,18 Satunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 - käyttöomaisuuden myyntivoitot -2 907 001,87-0,74-2 589 936,51-0,70 0,00 Investoinnit 0,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 831 330,69 0,72 3 070 049,26 0,83 Käyttöomaisuuden myyntitulot 3 757 044,39 0,95 7 546 467,43 2,05 Rahoitustoiminta 0,00 Antolainasaamisten vähennykset 30 033,56 0,01 158 129,19 0,04 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 42 024 056,00 10,63 31 953 976,51 8,67 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 192 911,11 0,05 0,00 0,00 Oman pääoman lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kokonaistulot yhteensä 395 201 471,51 100,00 368 483 961,09 100,00 MENOT eur % eur % Varsinainen toiminta Toimintakulut 327 157 977,06 82,76 302 753 595,32 80,86 - valmistus omaan käyttöön -1 939 462,46 ** -1 920 295,14 ** 0,00 0,00 Korkokulut 2 898 192,93 0,74 4 174 912,53 1,12 Muut rahoituskulut 15 627,77 0,00 51 830,00 0,01 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 `+/- pakollisten varausten muutos -107 575,40-0,03-119 671,88-0,03 `- Käyttomaisuuden myyntitappiot 0,00 0,00 0,00 0,00 Investoinnit 0,00 0,00 Käyttöomaisuusinvestoinnit 37 173 518,70 9,46 40 780 160,68 10,96 Fuusioinvestointi 78 231,74 0,02 0,00 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Antolainasaamisten lisäykset 332 813,10 0,08 0,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 27 370 683,55 6,96 145 646,00 0,04 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 0,00 21 572 443,33 5,80 Oman pääoman vähennykset 0,00 0,00 4 584 296,84 1,23 Kokonaismenot yhteensä 392 980 006,99 100,00 372 022 917,68 100,00 Kokonaistulot 395 201 471,51 368 483 961,09 Kokonaismenot 392 980 006,99 372 022 917,68 2 221 464,52-3 538 956,59 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 455 819,48 2 161 135,05 Kassavarojen muutos 6 677 284,00-1 377 821,54-2 221 464,52 3 538 956,59 18

7. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konsernirakenne ja konsernin talous Konsernirakenne Kokkolan kaupungin konserniin kuului vuoden 2010 lopussa 35 tytäryhteisöä, jotka kaikki yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Lisäksi konserniin yhdisteltiin 7 kuntayhtymää, joissa kaupunki on jäsenenä. Kaupungilla on omistuksessaan 21 osakkuusyhteisöä, joista on yhdistelty omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhtiön voitosta/tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta. Kokkolan konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät merkittävimmät yhtiöt: Konserniyhtiöt liikevaihto liikevoitto tilikauden tulos (1000 ) (1000 ) (1000 ) 2010 2009 2010 2009 2010 2009 Kokkolan Matkailu Oy 1 011,4 1 104,5-3,2 10,0-3,7 10,5 Kokko Line Oy 187,7 221,3-2,8 48,1 30,1 8,6 Nuorisokeskus Villa Elba Oy 468,9 454,3-32,0 26,6-34,5 22,6 Kokkolan Teollisuuskylä Oy 379,8 373,6-31,9 8,0-54,38-49,3 Kälviän Yritystilat Oy 168,9 181,7 29,7 49,4-72,2-75,9 Kokkolan Vuokra Asunnot Oy 7 134,6 6 954,6 1 780,9 2 145,5 0,0 0,0 Kälviän Vuokra-asunnot Oy 447,1 425,0 134,2 126,5 0,0 0,0 Kiinteistö Oy Tankkari 1 519,4 1 437,1 391,9 312,8 0,0 28,3 Koivuhaan Palvelukeskus Oy 493,3 462,7-157,0-48,7-211,0-71,1 KIP Infra Oy 2 003,7 1 778,5 661,4 307,9 557,4 95,5 Kenet Oy 7 517,9 7 178,5 33,2-73,2 24,5 2 9 Kokkola Power Oy 20 425,5 6 675,6 2 029,4 702,0 734,2 126,0 Konsernin toiminnassa ja rakenteessa tapahtuneet muutokset Uutena, Kokkolan Teollisuuskylä Oy:n kokonaan omistamana tytäryhtiönä, on konserniin tullut Kiinteistö Oy Kokkolan Port Tower, joka on perustettu 19.4.2010. Konsernin toiminnan ohjaus konsernia ohjaa ja valvoo kaupunginhallitus. Konsernijohdon muodostavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja apunaan keskushallinnon johtavat virkamiehet, jotka toimivat yhteisökohtaisina konsernivastaavina kaupunginjohtajan päättämän työnjaon mukaisesti. Merkittävä konserniohjauksen muoto on kaupunginhallitusten jäsenten kuuluminen konserniyhteisöjen hallituksiin. Tässä ominaisuudessa kaupunginhallituksen jäsenet käyttävät konserniyhteisöissä kaupungin ohjausvaltaa omistajapoliittisissa linjauksissa ja muissa kaupungin kannalta merkittävissä asioissa. Tulos-, toimiala-, ja muut johtavat viranhaltijat kuuluvat eri konserniyhtiöiden hallituksiin. Näillä järjestelyillä konserniohjausta voidaan edelleen vahvistaa. Konserniohjeiden mukaan konsernijohto antaa yhtiökokous- ja vuosikokousedustajilleen ohjeet kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Konserniohjeet sisältävät myös ohjeet siitä, että konserniyhteisöjen tulee toimittaa konsernivastaaville osavuosikatsaus, tilinpäätös sekä talousarvio. Yhteisöjen tulee myös raportoida olennaisista muutoksista toiminnassaan. Konsernivastaavat saavat konserniyhteisöjen hallituksen kokouksista esityslistat ja pöytäkirjat, ja heillä on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksissa. Lisäksi keskeisemmät konserniyhteisöt toimittavat konsernivastaaville toimintavuoden aikana osavuosikatsauksensa. Konsernivastaavien vastuulla on raportoita osavuosikatsauksista kaupunginhallitukselle. Vuonna 2010 konserniyhteisöt ovat toimittaneet osavuosikatsaukset 30.6.2010 tilanteesta keskushallintoon. 19

Kaupungin kolmannesvuosittain laadittuihin osavuosikatsauksiin vuonna 2010 sisältyvät myös Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän katsaus sekä Kokkolan energiakonsernin tulos ja tulosennusteet vuodelle 2010. Kaupunginhallitusta on myös informoitu konserniyhteisöjen merkittävimmistä hankkeista. Kaupungin talouden kannalta keskeisten kuntayhtymien edustajat ovat käyneet informoimassa kaupunginhallitusta talousarviokäsittelyn yhteydessä ja muutoinkin toimikauden aikana taloustilanteesta ja olennaisista tapahtumista. Konserniyhtiöille asetettavat tavoitteet on käsitelty ja hyväksytty pääsääntöisesti asianomaisten yhtiöiden hallituksissa. Konsernivalvonnan kautta konsernijohdolla on tieto näistä asioista. Kyseiset tavoitteet on sisällytetty kaupunkikonsernin toimintasuunnitelmaan. Vuoden 2010 osalta nämä olivat (tavoitteet arvioitu kriittisten menestystekijöiden arviointikohdassa) Raportointi vähintään puolivuosittain Aktiivinen vuorovaikutus konserniyhteisöjen kanssa KIP-alueen aktiivinen markkinointi Työpaikkatontteja tarjolla usealla yritysalueella Kehittyvien energiateknologioiden ohjelman valmistelu käynnistetään Merkittävimmille konserniyhteisöille on vuoden 2011 talousarvioon esitetty yhteisökohtaiset tavoitteet. Konserniyhteisöjen toiminta Koivuhaan Palvelukeskus Oy Koivuhaan Palvelukeskus Oy rakennuttaa Koivuhaan päiväkodin uudisrakennuksen ja Koivuhaan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen, joiden kustannusarvio on yhteensä 5,7 milj. euroa. Hanke valmistuu 30.6.2011 mennessä Kokkolan Vuokra Asunnot Oy Kokkolan Vuokra Asunnot Oy rakentaa ja hallinnoi Kokkolan kaupungin alueella hyvätasoisia hyvillä paikoilla sijaitsevia vuokrahuoneistoja asumiskäyttöön Kuntaliitoksen jälkeen Kokkolan Vuokra Asunnot Oy:ssä on yhteensä 1 303 vuokra-asuntoa ja 64 vuokranmäärityskohdetta. vuosi 2010 2009 2008 vuokrausaste: 98,22 % 97,66 % 98,65 % Kokkolan Vuokra Asunnot Oy rakennuttanut Kokkolan Pikiruukin asuinalueelle uudisrakennus -kohteen Tykkitie 1. Siihen valmistui 26 vuokra-asuntoa marraskuussa 2010. Vuoden aikana suunniteltiin kehitysvammaisten uusi asumisyksikkö Runeberginkadulle Kokkolan Hoitokodin yhteyteen. Kohteessa on yhteensä 20 asuntoa, huoneistoala 576 m2 ja kaikki tilat yhteensä 1 146 m2. Hankkeen kokonaiskustannusten on arvioitu olevan 3,2 milj. euroa. Kälviän Vuokra-asunnot Oy Kälviän Vuokra-asunnot Oy on merkitty kaupparekisteriin 1.1.2006. Yhtiön tarkoituksena on omistaa tai vuokrasopimuksen nojalla hallita kiinteistöjä ja rakennuksia, ylläpitää niitä sekä vuokrata asuntoja asunnontarvitsijoille. Kälviän Vuokra-asunnot Oy:ssä on kiinteistökohteita 5 kpl ja huoneistoja 74 kpl. vuosi 2010 2009 vuokrausaste: 98,9% 97,9% Vuoden 2010 aikana on suunniteltu Kumpulan kartanon peruskorjaus, jonka kustannusarvio on 0,8 milj. euroa. 20

Kiinteistö Oy Tankkari Kiinteistö Oy Tankkari on opiskelija-asuntoyhtiö, jolla on opiskelija-asuntoja kuudessa eri kohteessa kaupungin keskustassa. Asuntoja on yhteensä 331 kpl, joista perheasuntoja 144 kpl ja 2-3 hengen soluasuntoja 149 kpl. vuosi 2010 2009 2008 vuokrausaste: 87,45 % 84,34% 85,17% Kenet Oy Yhtiö jatkoi toimintaansa harjoittamalla jakeluverkkotoimintaa Energiamarkkinavirastolta saamansa verkkoluvan perusteella Liikelaitos Kokkolan Energialta vuokraamassaan jakeluverkostossa. Yhtiön verkkovastuualue käsittää pääosin vuoden 2009 kuntaliitosta edeltäneen Kokkolan kaupungin alueen. Yhtiö vastaanotti sähköä yhteensä 438 gigawattituntia (vuonna 2009 408 GWh, muutosta +7,5 %). Arvioitu sääkorjattu volyymin kasvu oli 4,4 prosenttia (- 2,2 %). Vuoden 2010 lopussa verkkoon liitettynä oli 21 117 kuluttajaa (v. 2009 20 901). Uusia liittymiä liitettiin verkkoon 152 kappaletta (v. 2009 127 kpl). Oy Kokkola Power Ab Oy Kokkola Power Ab on osa Kokkolan kaupungin energialiiketoimintoja ja harjoittaa energian tuotantoa ja myyntiä sekä tuottaa käynnissäpitopalveluja Kokkolan suurteollisuusalueella. Tilikausi 2010 oli yhtiön toinen ja ensimmäinen vuoden pituinen tilikausi. Vuotta 2009 koskevat vertailutiedot kuvaavat liiketoimintaa vuoden 2009 viideltä viimeiseltä kuukaudelta. Yhtiö tuotti sähköä 133 gigawattituntia (vuonna 2009 45 GWh). Prosessienergiaa teollisille suora-asiakkaille 425 gigawattituntia (170 GWh) ja 145 gigawattituntia (57 GWh) teollisuus- ja kaukolämpöenergiaa Liikelaitos Kokkolan Energialle. Energian tuotantoon käytettyjen energiahyödykkeiden yhteinen energiasisältö oli 894 gigawattituntia (316 GWh), josta ostoenergian osuus oli noin 34 prosenttia (41 %). Hiilidioksidin päästöt olivat 212 181 tonnia. Tilikauden aikana rakennettiin yhtiön voimalaitoksen ja Kokkolan Voima Oy:n höyryverkostot yhdistävä höyryjohto, kehitettiin voimalaitosten valvomotoimintoja sekä jatkettiin turvetuotannon valmistelua. Kokkolan Teollisuuskylä Oy Kokkolan Teollisuuskylä on emona seitsemälle kiinteistöyhtiölle. Teollisuuskylän omistuksessa ja hallinnassa on yritystilaa yhteensä noin 20 912 m 2, ja näissä tiloissa toimii noin 40 yritystä. Tiloissa toimivien henkilöiden määrä nousee noin 560:een. Teollisuuskylä Oy:n merkittävin hanke vuonna 2010 oli PortTowerin rakentamisen aloittaminen. Kaupunginvaltuusto päätti hankkeen rahoituksesta 25.1.2010 ja itse rakentaminen alkoi keväällä 2010. Rakennus valmistuu 30.6.2011. Kokkolan Matkailu Oy ja Kokko Line Oy Kokkolan Matkailu Oy:n toimitusjohtaja vaihtui toimintavuoden aikana. Toimitusjohtaja Riitta Laulajainen irtisanoutui ja lopetti yhtiön palveluksessa 31.8.2010. Yhtiön hallitus nimitti yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Kaija Jestoin 1.9.2010 alkaen. Yhtiöiden hallitukset käynnistivät yhtiöiden fuusioitumisen. Fuusio on tarkoitus toteuttaa vuoden 2011 aikana. 21

Kokkolan kaupungin konserniorganisaatio KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD Tytäryhteisöt (omistusosuus yli 50 %) % - Asunto Oy Humupekka 50,3 - Asunto Oy Lohtajan Hakapuisto 64,4 - Asunto Oy Marinkaisten Hirvenmäki 100,0 - Asunto Oy Ouluntie 56 52,0 - Kenet Oy 100,0 - Kiinteisto Oy Kokkolan Alu-Boat Park 60,0 - Kiinteistö Oy Ampulli 68,7 - Kiinteistö Oy Kokkolan AH Park 72,0 - Kiinteistö Oy Kokkolan Innogate 61,2 - Kiinteistö Oy Kokkolan ipark 100,0 - Kiinteistö Oy Kokkolan Marin Park 60,0 - Kiinteistö Oy Kokkolan Steel Park 60,0 - Kiinteistö Oy Kälviän Virastotalo 91,3 - Kiinteistö Oy Kälviän Yritystilat 100,0 - Kiinteistö Oy PortTower 100,00 - Kiinteistö Oy Tankkari 98,8 - Kiinteistö Oy Tec Park 59,0 - Kiinteistö Oy Trullevi 100,0 - Kip Infra Oy 100,0 - Koivuhaan Palvelukeskus Oy 100,0 - Kokkola Power Oy 100,0 - Kokkolan kaupunginteatterin kannatusyhdistys 100,0 - Kokkolan Kehitysyhtiö Oy 100,0 - Kokkolan Matkailu Oy 99,8 - Kokkolan sotainvalidien palveluasuntosäätiö 100,0 - Kokkolan Talohoito Oy 100,0 - Kokkolan Teollisuuskylä Oy 100,0 - Kokkolan Urheilutalo Oy 99,8 - Kokkolan Vuokra Asunnot Oy 100,0 - Kokkolanseudun Kehitys Oy 82,3 - Kokko-Line Oy 88,2 - Kurkipello Lämpö Oy 100,0 - Kälviän Vuokra-asunnot Oy 100,0 - Nuorisokeskus Villa Elba Oy 100,0 - Pohjoismainen Taidekoulusäätiö 100,0 Osakkuusyhteisöt (omistusosuus 20-50) % - Asunto Oy Chydeniuksenkulma 50,0 - Asunto Oy Kirkkosaarni 31,5 - Asunto Oy Kirkkovainio 33,6 - Asunto Oy Kumpulanpuisto 26,7 - Asunto Oy Kälviän Mäntylä 22,2 - Asunto Oy Lohtajan Kotokuja 38,6 - Asunto Oy Ruotsalonhelmi 27,7 - Asunto Oy Saha-Rati 37,1 - Asunto Oy Taskula 26,1 - Ekorosk Oy 35,9 - Enerit Oy 32,7 - Kiinteistö Oy Kokkolan Apteekkitalo 44,4 - Kiinteistö Oy Kokkolan kampus 25,0 - Kiinteistö Oy Kokkolan Palvelutalo 24,6 - Kiinteistö Oy Kruunupyyn lentohalli 50,0 - Kiinteistö Oy Port Handling 39,4 - Kiinteistö Oy Sokojan kylätalo 30,0 - Kokkotyö-säätiö 26,2 - Kälviän Liiketalo Oy 32,9 - Pohjanmaan Biokaasu Oy 33,0 - Teknologiakeskus Ketek Oy 40,0 Kuntayhtymät % - Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 51,9 - Keski-Pohjanmaan liitto 62,3 - Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 69,6 - Kronoby Folkhögskola 19,1 - Kårkulla samkommun 2,1 - Optima samkommun 13,7 - Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur 2,3 Muita yhteisöjä, joiden toimintaa kaupunki merkittävästi tukee, ovat Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys, Kokkolan Orkesteriyhdistys ry / Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri ja Suomen Yrittäjyysakatemia. 22 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen kpl Yhdistelty Tytäryhteisöt - Yhtiöt - Kiinteistö ja asuntoyhtiöt 13 - Muut yhtiöt 10 - Näiden tytäryhtiöt 9 - Yhdistykset 1 - Säätiöt 2 Kuntayhtymät 7 Osakkuusyhteisöt 21 Yhteensä 42 21 Yhdistelty omistusosuutta vast. määrä - voitosta/tappiosta - oman pääoman muutoksesta