Haapajärvellä on hyvä ASUA ELÄÄ YRITTÄÄ HARRASTAA Arvot Työnteko Asuminen Haapajärvellä Viihtyisä ympäristö Huolenpito vauvasta vaariin Palveluhenkisyys Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2014 2016
TALOUSARVIO 2013 JA -SUUNNITELMA 2014-2016 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Talousarvion yleiset perusteet 1 2. Talousarvion sitovuus 2 3. Lainanottovaltuudet 3 4. Laskujen hyväksyjät 3 5. Talousarvion seuranta 3 6. Talousarvion tekstiosa 4 7. Haapajärven kaupunkikonserni 5 Tavoitteet ja riskit 8. Tuloslaskelmaosa 8 Tuloslaskelma 2013 Tuloslaskelma 2014-2016 9. Rahoitusosa 15 Rahoituslaskelma 2013 Rahoituslaskelma 2014-2016 10. Käyttötalousosa Käyttötalous toimielimittäin 20 Käyttötalous meno- tulolajeittain 21 Vaalit 22 Tarkastuslautakunta 23 Hallintopalvelut 24 Sivistyspalvelut 29 Tekniset palvelut 43 11. Investointiosa 55 12. Liitteet 59
Talousarvio vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma vuosille 2014 2016 1. Talousarvion yleiset perusteet Taloussuunnitelma vuosille 2013 2016 jakaantuu neljään osaan sisältäen: - tuloslaskelmaosan - rahoituslaskelmaosan - käyttötalousosan - investointiosan Suunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Sopimus Haapajärven kaupungin talouden tasapainottamiseksi on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 7.9.2009. Hyväksytyn talouden tasapainottamissopimuksen mukaiset toimenpiteet sisältyvät taloussuunnitelmaan. Tasapainottamissopimus on voimassa vielä vuoden 2013. Kaupungin vuosikate vuodelle 2013 on 3.236.451 euroa. Vuosikatteen pitäisi kattaa vähintään korvausinvestoinnit ja pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Korvausinvestointien tasona pidetään vuosittaisten poistojen määrää. Vuoden 2013 arvioidut poistot ovat 1.350.000 euroa. Valtuuston hyväksymässä sopimuksessa talouden tasapainottamiseksi on arvioitu vuodelle 2013 vuosikatteeksi 3.636.000 euroa. Tilikauden tulos vuodelle 2013 on 1.886.451 euroa. Talouden tasapainottamissopimuksen mukaan tilikauden ylijäämä vuodelle 2013 on 2.000.000 euroa. Kaupungin taseessa vuodelta 2011 on ylijäämää 1,4 miljoonaa euroa. Myös vuoden 2012 ennakoitu tilinpäätös on ylijäämäinen. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut vuodelle 2013 tuloveroprosentiksi 21,00 %. Tulovero talousarviossa on 18.485.000 euroa, mikä pohjautuu 1,5 %:n kasvuun. Suunnitelmavuosien 2014 2016 kasvuksi on arvioitu 2 %. Kiinteistöveroprosentit valtuusto on vahvistanut vuodelle 2013 seuraavasti: yleinen 1,35 % vakituiset asuinrakenn. 0,65 % muut asuinrakennukset 1,25 % voimalaitokset 2,85 % rakentamaton rak.maa 3,00 % yleishyödylliset yhteisöt 0,30 % Kiinteistöverotuotto em. prosenteilla laskettuna vuodelle 2013 saadaan 1.575.000 euroa. Yhteisöverotuotoksi arvioidaan 1.150.000 euroa eli sama kuin vuoden 2012 talousarviossa. Kuntien jako-osuutta yhteisöverontuotosta vuosille 2012-2013 on korotettu 5 %, kun korotus vuosina 2009-2011 on ollut 10 %. Valtionosuuksien maksatus on muuttunut vuoden 2010 alusta. Valtionosuudet maksetaan kaikki valtionvarainministeriön kautta ja ne kootaan pääsääntöisesti kaikki ns. yhden putken valtionosuuksiin ja maksetaan kunnille tasasuuruisina kuukausittain. Valtionosuuksia vuoden 2013 talousarviossa on 22.900.000 euroa, mikä on hieman pienempi kuin kuntaliiton ennakkolaskelmassa. Valtionosuuksien leikkaukset vuodelle 2013 ovat n. 177.000 euroa (23,26 euroa/as.) ja on huomioitu talousarviossa. Suunnitelmavuosien 2014 2016 korotukset ovat 3-4 %. Talousarviolainojen lyhennykset vuodelle 2013 ovat 5.200.000 euroa. Pääomalainaa Haapajärven Kehityskeskus Oy:lle on varauduttu antamaan vuonna 2013 yhteensä 280.000 euroa. Uutta talousarviolainaa vuodelle 2013 on varauduttu nostamaan 3.295.000 euroa. Lainakanta pienenee 1.905.000 euroa edellisestä vuodesta. Toimintatuotot vuodelle 2013 ovat yhteensä 8.537.647 euroa sisältäen sekä sisäiset että ulkoiset erät. Nousua edelliseen vuoteen on 5,9 %. Toimintatuotot jakaantuvat seuraavasti: myyntituotot maksutuotot tuet ja avustukset muut toim.tuotot 2.896.148 euroa 398.150 euroa 264.000 euroa 4.979.349 euroa 1
Toimintakulut vuodelle 2013 ovat yhteensä 49.110.696 euroa. Nousua edelliseen vuoteen on 2,95 %. Toimintakulut jakaantuvat seuraavasti: henkilöstökulut palvelujen ostot aineet, tarvikk. ja tavarat avustukset muut toimintakulut 12.954.202 euroa 30.321.137 euroa 2.140.670 euroa 90.700 euroa 3.603.987 euroa Toimintakate kasvaa ed.vuodesta 2,35 %. Investointisuunnitelma vuosille 2013 2016 on seuraava: vuosi 2013 vuosi 2014 vuosi 2015 vuosi 2016 1.987.700 euroa 2.220.300 euroa 3.728.000 euroa 1.635.000 euroa Tasapainottamissopimuksen mukaan investoinnit ovat vuosittain 1.000.000 euron tasossa. Tasapainottamissopimus on tehty vuoteen 2013 saakka. Vuoden 2013 investoinnit jakaantuvat seuraavasti: khall/tontit ja maa-alueet menot 50.000 euroa tulot 50.000 euroa sivistysltk/irtain omaisuus 86.500 euroa talonrakennus 625.000 euroa kiinteät rakenteet ja laitteet 1.105.200 euroa muut pitkävaikutt. menot 141.000 euroa tekninen ltk/irtain omaisuus 30.000 euroa Investoinnit vuodelle 2013 ovat isommat kuin tasapainottamissopimuksessa, mutta muutoin tasapainottamissopimus täyttyy ja lainakanta pienenee. Vuoden 2013 investoinneista rahoitetaan 936.200 euroa sijoitusten tuottoja tulouttamalla, joten investoinnit ovat lähes tasapainottamissopimuksen mukaiset. Sijoituksia voidaan tulouttaa myöhemminkin suunnitelmavuosin mukaisiin investointikohteisiin. 2. Talousarvion sitovuus Tuloslaskelmaosa sisältää käyttötalouden toimintakatteen, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot ja kulut. Näiden erien yhteissumma osoittaa vuosikatteen, jonka jälkeen vähennetään käyttöomaisuuden poistot, jolloin päästään tilikauden tulokseen. Mahdollisten satunnaisten erien, rahastojen ja varausten muutosten jälkeen nähdään tilikauden ylitai alijäämä. Tilikauden tuloksen käsittelystä päättää vuosittain valtuusto. Kuntalain mukaan kunnilla on alijäämän kattamisvelvollisuus, jolloin tilikaudella mahdollisesti syntyvä negatiivinen tulos täytyy pystyä muuttamaan positiiviseksi ja kattamaan suunnitelmakaudella joka on neljä vuotta. Rahoitusosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy antolainojen lisäyksen ja pitkäaikaisten lainojen vähennyksen (lyhennykset), mitkä ovat määrärahoihin verrattavia eriä sekä antolainojen vähennyksen ja pitkäaikaisten lainojen lisäyksen, mitkä ovat tuloarvioihin verrattavia eriä. Käyttötalousosassa kaupunginvaltuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet toimielimittäin. Sekä määrärahat ja tuloarviot että toiminnalliset tavoitteet ovat sitovia. Talousarviossa esiintyvät mittarit ovat ohjeellisia. Toimielimet jakavat päävastuualueille myönnetyn määrärahan pienempiin tehtäväkokonaisuuksiin ja jakavat määrärahat vastuualueille. Nämä määrärahat ovat sitovia toimielimiin. Toimielin voi antaa tavoitteita ja mahdollisesti erilaisia rajoituksia. Suoraan toimielimen alaisuudessa oleva viranhaltija jakaa osamäärärahat tarvittaessa kustannuspaikoille. Osamäärärahat ovat tällöin sitovia mainittuun viranhaltijaan, viranhaltijan antamat tavoitteet ja mahdolliset rajoitukset huomioiden. Käyttösuunnitelma on tarkastettava ja tarvittaessa muutettava valtuuston hyväksyttyä talousarvion. 2
Investointiosan määrärahat myönnetään toimielimille hankeryhmittäin. Yli 168.187 euron ja irtaimen omaisuuden osalta yli 84.094 euron hankkeiden osalta määräraha on hankekohtainen. Investointiosaan kohdistuvat tulot, mikäli niitä saadaan, ovat hankkeittain menon vähennyksenä. Investointien määrärahat ovat kunkin toimielimen käytettävissä kaupunginvaltuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä vahvistamaan tarkoitukseen, valtuuston määräämin mahdollisin rajoituksin. Talousarvion katteet osoittavat kaupungin taloudellisesta tuloksesta seuraavaa: Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuosikate on kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos ja ilmoittaa riittääkö kaupungin tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen pitäisi olla niin suuri, että sillä voidaan kattaa myös pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen menojen ja tulojen erotus, joka lisää tai vähentää kaupungin varauksia tai vapaata omaa pääomaa. 3. Lainanottovaltuudet Kaupunginhallituksella on oikeus: a) Ottaa talousarviossa otettavaksi hyväksytty lainamäärä Päätös voi koskea: - lainan ennenaikaista takaisinmaksua sekä lainaehtojen muuttamista - talousarviolainaa, jonka laina-aika on vähintään yksi vuosi ja enintään 20 vuotta b) Tehdä koron- sekä valuutanvaihtosopimuksia sekä sopimuksia muuttuvakorkoisten lainojen enimmäis- ja vähimmäiskoroista. c) Tehdä koronsuojaamissopimuksia Kaupunginjohtajalla on oikeus: a) Ottaa tilapäislainoja, joita saa ottaa enintään kaupunginvaltuuston vuosittain hyväksymän määrän, joka vuonna 2013 on viisi (5) miljoonaa euroa. 4. Laskujen hyväksyjät Päävastuualueilla on vuosittain tai valtuustokausittain määrättävä laskujen hyväksyjät ja heillä varahenkilöt. Laskun vastaanottajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. Laskujen hyväksyminen tapahtuu Abilita järjestelmässä sähköisesti. Hyväksyjä vastaa, että lasku on kaikilta osin oikea ja että laskutettu tavara/palvelu on saatu sovitulla hinnalla, sekä siitä, että laskussa on oikeat tiliöinnit ja menon suorittamiseen on määräraha. Mikäli laskusta ei käy selvästi ilmi arvonlisäveron verokanta ja veron määrä, on pyydettävä uusi lasku. Verokanta tulee olla näkyvissä vaikka se on 0 %. Laskujen käsittelijöiden on huomioitava myös ennakkoperintälain määräykset. Toimielimien on järjestettävä toiminta niin, että annetut määrärahat riittävät. Uutta toimintaa ei saa aloittaa ilman kaupunginhallituksen hyväksymistä. 5. Talousarvion seuranta Määrärahojen riittävyyttä tulee seurata kuukausittain. Päävastuualuetasoinen talousarvion toteutuminen tulee esittää kaupunginhallitukselle ja valtuustolle huhti-, elo- ja joulukuun lopun tilanteista. Joulukuun raportti vastaa toimintakertomusta, mikä liitetään tilinpäätökseen. Näissä raporteissa käytetään pohjana talousarvion toiminta- ja tavoiteosaa. Raporteissa on esitettävä myös vuoden lopun ennuste, mikä on oltava mahdollisimman oikea. Jos määrärahojen riittävyys näyttää epävarmalta on oltava vahvat perustelut miksi määrärahat eivät riitä. Toiminnan ja talouden raportti on esitettävä myös talous- ja hallintojohtajalle. 3
Kaupunginhallitus on nimennyt vastuulliseksi viranhaltijaksi kaupunginjohtajan, jonka tehtävänä on seurata hyväksytyn talouden tasapainottamissopimuksen toteutumista. Sopimuksen täytäntöönpanoa valvovat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. 6. Talousarvion tekstiosa Päävastuualueen sisältämät vastuualueet luetteloituna, toimielin, tilivelvolliset viranhaltijat ja kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet sekä palvelutuotannon periaatteet. Vastuualueittain toiminnan kuvaus, tavoitteet ja toimenpiteet talousarviovuonna ja suunnitelmakaudella sekä mittarit. Mittareissa voi olla suoritetavoitteita, tehokkuutta ja taloudellisuutta kuvaavia mittareita sekä toiminnan laajuutta ja voimavaroja osoittavia lukuja. Mittarit eivät ole valtuustoon nähden sitovia, ellei sitovuudesta erikseen päätetä. Suoritetavoitteiden toteutumista tulee kuitenkin seurata ja liittää tiedot mm. toimintakertomukseen, jossa mittareiden tiedot kuvaavat kyseisen vuoden lopun tilannetta. Talousarvion tekstiosaa käytetään raportoinnin pohjana toimielimelle ja kaupunginhallitukselle. Raporteissa peilataan sitä miten talousarviossa esitetyt toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet. Raporttiin lisätään myös euromääräisten tietojen toteutuminen ja ennuste vuoden lopussa. Joulukuun raportin toteutuminen on pohjana toimintakertomukselle. 4
Haapajärven kaupunkikonserni Toiminta Kaupungin tytäryhtiöitä ovat mm. Kiinteistö Oy Haapajärven Vuokratalot, Haapajärven Kehityskeskus Oy, Haapajärven Lämpö Oy ja Haapajärven Vesi Oy. Vuokrataloyhtiö huolehtii kaupungin vuokraasunnoista ja niiden rakentamisesta. Yhtiöllä on selkeä ja itsenäinen toimiala. Vuokraasuntotoiminta pystytään hoitamaan toiminnasta saaduilla vuokratuloilla. Myös kehityskeskuksella ja lämpö- sekä vesiyhtiöillä on selkeä ja itsenäinen toimiala. Toimialan asioiden hoitaminen yhtiöissä on nähty myös joustavaksi päätöksentekotavaksi. Etenkin kehityskeskuksen toiminnassa korostuu tarve pystyä valmistelemaan yritysasiakkaiden hankkeita luottamuksellisesti, ja se on katsottu voitavan hoitaa paremmin yhtiön toimesta kuin kaupungin omissa päätöksentekoelimissä. Lämpö- ja vesiyhtiöt ovat itsenäisiä myös taloudellisesti; ne rahoittavat toimintansa käyttö- ja liittymämaksuilla. Haapajärven muut elinkeinopalvelut tuottaa Nivala-Haapajärven seutu Nihak ry, joka vastaa myös alueellisesta edunvalvonnasta sekä seutukuntamme elinkeinoelämää kehittävistä ja edistävistä hankkeista. Yksittäisen kunnan yritystoimintaa palvelevan infrastruktuurin (toimitilat, kunnallistekniikka jne.) tai muun kuntakohtaisen vetovoimatekijän rakentamiseen se ei kuitenkaan osallistu, vaan näiltä osin kunnilla tulee edelleenkin olla myös omat strategiansa ja tavoitteensa. Yhteisenä tavoitteena konsernissa on konsernin koko velkamäärän pienentäminen. Kaupunki antaa edelleenkin takauksia tytäryhtiöiden lainojen vakuudeksi, mutta pienehköjä investointeja yhtiöiden tulee jatkossa toteuttaa myös omilla vakuusjärjestelyillä. Tytäryhtiöiden toimintaa esitellään edelleen luottamushenkilöille vuosittain maaliskuun loppuun mennessä valtuuston iltakoulussa. Riittävän suurissa asioissa tullaan iltakouluja järjestämään erikseen. Vuoden 2012 aikana on selvitetty koko konsernia koskien hallintohenkilöstön varajärjestelmä ja se on jo toiminnassa ja jatkuu vuonna 2013. Kiinteisö Oy Haapajärven Vuokratalot Tavoitteet ja riskit: Vuokratalot-yhtiö hoitaa kiinteistöjen normaalin ylläpidon ja jatkaa isännöintipalvelujen myyntiä. Tavoite: käyttöaste yli 95 % Tavoite: asukkaiden vaihtuvuus alle 38 % Kiinteistöjen kunnossapitoa tehdään (PTS) vuokrissa kerättävien vuosikorjaus- ja investointimäärärahojen puitteissa sekä lainarahoituksella. Yhtiöllä ei ole raskaita peruskorjauksia suunnitelmissa, vaan korjauksia tehdään pienimuotoisempina. Yhtiö tarkastelee kiinteistöjen omistusta sekä tulevia peruskorjaustarpeita kunnon lisäksi myös kysyntätilanne huomioiden. Mikäli yhtiön käyttöaste vuotuisella tasolla jää tavoitteesta, ylläpidettävän asuntokannan sopeuttamista jatketaan vastaamaan kysyntää. Korkea käyttöaste vähentää asukkaiden vaihtuvuutta. Riskit: Yhtiön toiminnan suurin riski on käyttöasteen aleneminen ja siitä aiheutuvan tulovajauksen negatiiviset vaikutukset talouteen, ylläpitokorjauksiin ja investointeihin (korjausvelan kasvu). Käyttöasteeseen vaikuttavat lähes välittömästi muutokset väestömäärän kehityksessä sekä työ- ja opiskelupaikkojen määrässä paikkakunnalla. Haapajärven Kehityskeskus Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Kehityskeskus Oy:n tehtävänä on Haapajärven elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittäminen tuottamalla yrityksille 5
erilaisia toimitilapalveluja, osallistumalla ja/tai rahoittamalla erilaisia kehittämishankkeita sekä tuottamalla muuta elinkeinotoimintaa edistävää palvelua. Ns. perinteiset elinkeinoneuvontapalvelut tuottaa Nivala-Haapajärven seutu Nihak ry. Toiminnallisina tavoitteina Kehityskeskuksella on pystyä tarjoamaan yrityksille toimitiloja sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Sen lisäksi yhtiön tavoitteena on edistää paikkakunnallamme jo olevien, tänne syntyvien ja tänne siirtyvien yritysten toimintaedellytyksiä, olemalla mukana erilaisten hankkeiden valmistelussa ja hallinnoinnissa. Haapajärven kaupungin ja Kehityskeskuksen haasteellisimpia tavoitteita ovat nykyaikaisen liikekeskushankkeen käynnistyminen kaupungin ydinkeskustaan, sekä uusien teollisuushallihankkeiden käynnistyminen Ouluntien varteen kaavoitetulle uudelle teollisuusalueelle. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi yhtiön tavoitteena on talouden pitäminen tasapainossa. Pääasiassa kiinteistöjen hallintaa harjoittavan yrityksen taloudelliset riskit aiheutuvat tulipalon tai muun vahingon lisäksi myös tilanteesta, jossa yritystoimintaa varten rakennetut tilat jäävät syystä taikka toisesta tyhjiksi. Omaisuusvahinkojen varalta yrityksellä on kilpailutettu vakuutus, mutta tilojen tyhjillään oloon ei ole olemassa järkevää vakuutusturvaa. Muut elinkeinopalvelut tuottaa Nivala- Haapajärven seutu Nihak ry. Sille on määritelty omat kunnittaiset tavoitteet, joita ovat mm. perustetut yritykset, yrityskontaktit, yrityskehityshankkeet, jne Sekä Kehityskeskuksen että Nihakin tavoitteiden toteutumista esitellään valtuuston iltakoulussa aina keväisin. Haapajärven Lämpö Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Lämpö Oy tuottaa asiakkailleen kaukolämpöä uusiutuvalla energialla. Kaukolämpö tuotetaan lähes kokonaan Haapajärven teollisuuslaitoksilta saatavilla polttoaineilla. Tällä hetkellä suurkuluttajien ryhmässä lämpöyhtiön tuottama energia on halvinta, pien- ja keskisuurten kuluttajien ryhmässä kolmen edullisimman energiantuottajan joukossa koko maan mittapuitteissa. Tavoitteena on, että kaukolämmön hinta pidetään edelleen kaikissa kuluttajaryhmissä kilpailukykyisimpien joukossa. Verkoston laajentamista jatketaan kaavaalueella kannattavilta osin. Koivuhaan alueella jatketaan verkoston saneerausta. Suurimpana uudistuksena verkostopuolelle tulee Verkosto info- ojelma. Ohjelman avulla parannetaan kaukolämpöverkon huolto- ja kunnossapitoa. Kyseisellä ohjelmalla päästään myös simuloimaan verkkoa ja sitä kautta löytämään ns. pullonkaulat. Lisäksi voidaan simuloida uusia alueita ja samalla laskea tarvittavaa tehoa ja putkikoon tarvetta. Lämpöyhtiö uusii polttoaineen seurantajärjestelmän. Hankittavalla järjestelmällä saadaan kaikki käytettävät polttoaineet sähköiseen järjestelmään. Molempien KPA laitosten tehokkuus paranee. Hyötysuhde tarkentuu, kun Metlan laboratoriossa teetetään poltettavan raaka-aineen energian sisällön määrityksiä. Asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan vuonna 2013 yhdessä Jedun liiketalouden osaston kanssa. Haapajärven Vesi Oy Tavoitteet ja riskit: Haapajärven Vesi Oy:n tavoitteet vuodelle 2013 ovat seuraavat: - asiakkaille myytävän veden mikrobiologinen laatu täyttää jatkuvasti viranomaisten talousveden laadulle asettamat normit - veden laadusta ei tule asiakasvalituksia - veden paine on riittävän korkea kaikilla verkoston osilla - jätevesiverkoston vuotovesimäärä on korkeintaan 50 prosenttia jäteveden 6
puhdistamolle toimitettavasta jätevedestä - yhtiön tilinpäätöksen tulos varsinaisen liiketoiminnan osalta ei ole tappiollinen - Ouluntien uuden teollisuusalueen vesihuoltoverkostot laitteineen rakennetaan valmiiksi - laaditaan (yhdessä Haapajärven kaupungin kanssa) kattava suunnitelma jätevesiverkoston vuotovesien merkittäväksi vähentämiseksi. Arvio yhtiön riskeistä on koottu Vesihuollon valmiussuunnitelmaan. Suurimmat riskit ovat vaikea häiriötilanne, suuronnettomuus ja poikkeusolot. Riskeihin varaudutaan mm. verkostojen saneerauksella sekä kaukovalvonnan ja ohjauksen kehittämisellä. 7
TULOSLASKELMAN SISÄLTÖ TULOSLASKELMA vuodelle 2013 Toimintatuotot 8.537.647 = käyttötalouden tulot yhteensä Toimintakulut - 49.110.696 = käyttötalouden menot yhteensä TOIMINTAKATE - 40.537.049 = käyttötalous yhteensä nettona Verotulot 21.210.000 (sisältää kunnallisveroa 21 %:n tuloveroprosentin mukaan 18.485.000 euroa, yhteisöveroa 1.150.000 euroa, kiinteistöveroa 1.575.000 euroa.) Valtionosuudet pohjautuvat Kuntaliitosta saatuihin ennakkotietoihin ja ovat yhteensä 22.900.000 euroa. Rahoitustuotot 975.200 euroa ja rahoituskulut 1.275.700 euroa sisältävät sijoitusten tuottoarviota 700.000 euroa ja lainojen korkokuluja 1.050.000 euroa. VUOSIKATE osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Toisin sanoen vuosikatteen pitäisi kattaa vähintään poistot (korvausinvestoinnit, esim. lukion peruskorjaus, ei uudisrakentaminen) ja lainojen lyhennykset. Vuoden 2013 talousarviossa vuosikate on 3.236.451 euroa eli tulorahoitus riittää kattamaan normaalin toiminnan eli kysymyksessä on tasapainossa oleva talous (mikäli toteutuma on talousarvion mukainen). Ylijäämäinen tai vahvistuva talous on kysymyksessä, kun vuosikate vähennettynä pitkäaikaisten lainojen lyhennyksillä ja korvausinvestoinneilla on > 0. Tasapainossa oleva talous on silloin kun vuosikate = suunnitelmapoistot (=korvausinvestoinnit). Heikkenevä talous, kun vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos negatiivinen. Kriisitalous, kun vuosikatekin on negatiivinen eli tulorahoitus ei riitä edes varsinaisen toiminnan pyörittämiseen. Poistot ja arvonalentumiset sisältää käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tulos on 1.886.451 euroa. Tilikauden tulos on se erä josta valtuuston täytyy tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä päättää miten se käytetään (positiivinen tulos) tai miten se katetaan (negatiivinen tulos). 8
Rahastojen ja varausten muutos sisältää kertyneen poistoerovarauksen purkua 85.500 euroa (Poistoerovaraus on tehty vuonna 1997 Oksavan koulun ja työkeskuksen investoinneista sekä vuonna 2004 yläasteen peruskorjauksesta eli investointivarauksella katettuja investointeja). Investointivarauksen purkua ei ole kirjattu kerralla tuloksi vaan siitä on muodostettu poistoerovaraus ja poistoerovarausta puretaan vuosittain yhteensä 85.500 euroa kirjaamalla se tuloslaskelmaan tuloksi. Tilikauden ylijäämä on 1.971.951 euroa, joka kirjataan tilinpäätöksessä taseen omaa pääomaa lisäävänä eränä. Valtuuston hyväksymän tasapainottamissopimuksen mukainen tilikauden ylijäämä pitäisi olla 2.000.000 euroa, joten vuoden 2013 talousarviossa tavoitteeseen ei ole aivan päästy.. 9
TULOSLASKELMA TA 2013 TP2011 TA2012 TA2013 euro euro euro Toimintatuotot 8 055 563 8 062 142 8 537 647 Toimintakulut -47 450 742-47 702 345-49 110 696 TOIMINTAKATE -39 395 179-39 640 203-40 573 049 Verotulot 20 828 288 21 040 000 21 210 000 Valtionosuudet 23 032 304 22 320 000 22 900 000 Rahoitustuotot ja kulut -525 871-545 600-300 500 VUOSIKATE 3 939 543 3 174 197 3 236 451 Poistot ja arvonalentumiset -1 360 251-1 450 000-1 350 000 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 2 579 292 1 724 197 1 886 451 Poistoeron lis. -/väh. + 85 466 85 500 85 500 Varausten lis. -/väh. + Rahastojen lis. -/väh. + TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2 664 758 1 809 697 1 971 951 10
TULOSLASKELMA 2014-2016 TS2014 TS2015 TS2016 euro euro euro TOIMINTAKATE -41 496 808-42 909 787-44 385 836 Verotulot 21 700 000 22 135 000 22 580 000 Valtionosuudet 23 270 000 23 400 000 24 270 000 Rahoitustuotot ja kulut -445 000-338 000-338 000 VUOSIKATE 3 028 192 2 287 213 2 126 164 Poistot ja arvonalentumiset -1 280 000-1 250 000-1 220 000 TILIKAUDEN TULOS 1 748 192 1 037 213 906 164 Varausten ja rahastojen muutokset 85 500 85 500 85 500 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 833 692 1 122 713 991 664 11
Henkilöstömenot 1000 euroa TP2001 17 852 TP2002 18 640 TP2003 19 414 TP2004 18 796 TP2005 20 146 TP2006 21 091 TP2007 21 873 TP2008 23 732 TP2009 23 939 TP2010 12 082 TP2011 12 491 TA2012 12 451 TA2013 12 954 Henkilöstömenot 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Henkilöstömenot Vuoden 2004 alusta alkaen maatalouslomitus on siirtynyt Reisjärven kunnan hoidettavaksi ja palo-ja pelastustoimi Jokilaaksojen Pelastuslaitoksen hoidettavaksi. Vuoden 2006 alusta alkaen ympäristöterveydenhuolto siirtynyt Reisjärven kunnan hoidettavaksi Vuoden 2007 alusta alkaen Jokilatvan opiston Nivalan ja Pyhäjärven henkilöstö siirtynyt Haapajärven palkkalistoille ja vuoden 2010 alusta on siirtynyt myös Reisjärven henkilöstö Vuoden 2007 alussa Pyhäjärven ja Haapajärven kirjastot ovat yhdistyneet ja Pyhäjärven kirjaston henkilökunta on siirtynyt Haapajärven palkkalistoille Vuoden 2010 alusta alkaen sosiaali- ja terveystoimen, rakennusvalvonnan, ympäristöterveyden huollon ja tukipalvelujen (talous-ja henk.hallinto, atk-palvelut) henkilöstö on siirtynyt Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle 12
Verotulot 1000 euroa euroa/as. TP2001 14 755 1 804 TP2002 15 049 1 847 TP2003 14 220 1 759 TP2004 15 064 1 882 TP2005 15 551 1 971 TP2006 16 758 2 136 TP2007 18 111 2 308 TP2008 19 006 2 445 TP2009 19 569 2 536 TP2010 20 135 2 636 TP2011 20 828 2 739 TA2012 21 040 2 768 TA2013 21 210 2 773 Verotulot 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Verotulot 13
Valtionosuudet 1000 euroa euroa/as. TP2001 14 032 1 716 TP2002 14 345 1 761 TP2003 15 225 1 882 TP2004 15 657 1 956 TP2005 16 616 2 107 TP2006 16 884 2 152 TP2007 17 323 2 209 TP2008 19 769 2 544 TP2009 21 196 2 747 TP2010 21 546 2 821 TP2011 23 032 3 029 TA2012 22 320 2 937 TA2013 22 900 2 993 Valtionosuudet 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Valtionosuudet 14
RAHOITUSLASKELMAN SISÄLTÖ RAHOITUSLASKELMA vuodelle 2013 Vuosikate (siirtyy tuloslaskelmasta) kertoo sen minkä verran tulorahoituksesta jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuoden 2013 talousarviossa vuosikate on yli kaksi kertaa poistojen suuruinen ja se riittää korvausinvestointeihin mutta ei riitä kaikilta osin lainojen lyhennyksiin. Investoinnit nettona (eli bruttoinvestoinnit vähennettynä rahoitusosuuksilla ja myyntituotoilla) kertoo, paljonko kunta tarvitsee rahaa investointien rahoittamiseen. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta osoittaa sen minkä verran investoinneista jää lainoituksella katettavaksi (tulorahoituksen ja investointien erotus). SVOP-rahaston lisäykset sisältävät sijoituksen kehityskeskukselle 280.000 euroa. Lainakannan muutokset kertoo sen minkä verran velkaannutaan lisää tai minkä verran lainakanta pienenee talousarviovuoden aikana. Vuoden 2013 talousarviossa lainakanta pienenee 1.905.000 eurolla. Vanhoja lainoja lyhennetään 5.200.000 eurolla ja jotta kaikki investoinnit ja lainojen lyhennykset pystytään rahoittamaan, on uutta lainaa varauduttu ottamaan 3.295.000 euroa. Rahoitustoiminnan nettokassavirta kertoo varsinaisen toiminnan, investointien ja lainoituksen erotuksen. Vuonna 2013 nettokassavirta on -936.249 euroa. Sijoitusten tuottoja tulouttamalla on varauduttu rahoittamaan seuraavat investointikohteet: uimahallin välittömät korjaukset, Palomäen teollisuusalueen Eho hanke, katujen rakentaminen ja rantapolku sekä skeittirampin siirtäminen. Nämä yhteensä ovat -936.200 euroa. 15
RAHOITUSLASKELMA TA 2013 TP2011 TA2012 TA2013 euro euro euro VUOSIKATE 3 939 543 3 174 197 3 236 451 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 7 894 Tulorahoitus 3 947 437 3 174 197 3 236 451 Investoinnit, netto -184 708-1 391 200-1 987 700 Varsinaisen toim. ja inv. kassavirta 3 762 729 1 782 997 1 248 751 Svop -rahaston lisäykset -926 400-280 000 Antolainauksen muutokset 887 323-280 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 3 400 000 3 780 000 3 295 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 098 854-5 500 000-5 200 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos -2 296 042 Lainakannan muutokset -3 994 896-1 720 000-1 905 000 Vastaavien muutokset taseessa -160 251 Vastattavien muutokset taseessa 883 522 Rahoitustoiminnan kassavirta -2 000 000-2 185 000 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 452 027-217 003-936 249 16
RAHOITUSLASKELMA 2014-2016 TS2014 TS2015 TS2016 euro euro euro VUOSIKATE 3 028 192 2 287 213 2 126 164 Investoinnit, netto -2 220 300-3 728 000-1 635 000 Varsinaisen toim. ja inv. kassavirta 807 892-1 440 787 491 164 Antolainauksen muutokset 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 870 000 3 090 000 3 110 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 800 000-4 500 000-4 500 000 Lainakannan muutokset -1 930 000-1 410 000-1 390 000 Oman pääoman muutokset Rahoitustoiminnan kassavirta -1 930 000-1 410 000-1 390 000 Rahoitustoiminnan nettokassavirta -1 122 108-2 850 787-898 836 17
Lainat 1000 euroa euroa/as. TP2001 11 645 1 424 TP2002 13 103 1 608 TP2003 15 678 1 938 TP2004 21 944 2 741 TP2005 24 439 3 098 TP2006 28 317 3 610 TP2007 32 518 4 145 TP2008 34 537 4 444 TP2009 34 031 4 411 TP2010 33 807 4 426 TP2011 29 812 3 920 TA2012 30 437 4 005 TA2013 26 901 3 516 Lainat 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Lainat 18
Sijoitukset 1000 euroa euroa/as. TP2001 10 770 1 317 TP2002 10 838 1 330 TP2003 10 747 1 329 TP2004 11 468 1 432 TP2005 16 080 2 038 TP2006 16 586 2 114 TP2007 16 220 2 067 TP2008 14 455 1 860 TP2009 15 404 1 997 TP2010 16 623 2 176 TP2011 15 998 2 104 Sijoitukset 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Sijoitukset 19
Riviotsikot Tilinpäätös 2011 Talousarvio 2012 Talousarvio 2013 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI -39 395 178,65-39 640 203-40 573 049 Hallinto -27 551 014,39-27 907 410-28 461 335 Keskusvaalilautakunta 1 416,86-16 373 TOIMINTATUOTOT 10 746,40 20 000 TOIMINTAKULUT -9 329,54-36 373 Tarkastuslautakunta -12 634,55-28 595-19 420 TOIMINTAKULUT -12 634,55-28 595-19 420 Kaupunginhallitus -27 539 796,70-27 862 442-28 441 915 TOIMINTATUOTOT 806 838,28 263 800 384 660 TOIMINTAKULUT -28 346 634,98-28 126 242-28 826 575 Sivistystoimi -10 576 391,23-11 495 091-11 683 926 TOIMINTATUOTOT 3 334 383,59 3 139 047 3 194 768 TOIMINTAKULUT -13 910 774,82-14 634 138-14 878 694 Tekninen toimi -1 267 773,03-237 702-427 788 TOIMINTATUOTOT 3 903 594,83 4 639 295 4 958 219 TOIMINTAKULUT -5 171 367,86-4 876 997-5 386 007 Kaikki yhteensä -39 395 178,65-39 640 203-40 573 049 20
Riviotsikot TP 2011 Ta 2012 Talousarvio 2013 KUNNALLINEN TULOSLASKELMA -39 395 178,65-39 640 203-40 573 049 TOIMINTATUOTOT 8 055 563,10 8 062 142 8 537 647 Myyntituotot 3 201 254,61 2 918 747 2 896 148 Liiketoiminnan myyntituotot 246 379,11 204 100 119 100 Täyden korvauksen perusteella saadut korvaukse valtiolta 14 639,40 26 000 6 000 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä 790 597,52 451 577 527 668 Muut suoritteiden myyntituotot 2 149 638,58 2 237 070 2 243 380 Maksutuotot 371 854,42 451 650 398 150 Opetus ja kulttuuritoimen maksut 333 337,59 427 650 374 150 Yhdyskuntapalvelujen maksut 37 812,20 24 000 24 000 Muut palvelumaksut 704,63 Tuet ja avustukset 680 494,97 201 700 264 000 Työllistämistuki 81 883,16 55 000 82 000 Matalapalkkatuki 17 700 Muut tuet ja avustukset 598 611,81 129 000 182 000 Muut toimintatuotot 3 801 959,10 4 490 045 4 979 349 Vuokratuotot 3 281 868,39 4 107 665 4 519 879 Muut toimintatuotot 520 090,71 382 380 459 470 TOIMINTAKULUT -47 450 741,75-47 702 345-49 110 696 Henkilöstökulut -12 490 512,58-12 454 310-12 954 202 Palkat ja palkkiot -9 053 597,78-8 978 888-9 384 757 Henkilösivukulut -3 436 914,80-3 475 422-3 529 445 Eläkekulut -2 924 006,16-2 979 716-3 023 675 Muut henkilösivukulut -512 908,64-495 706-505 770 Palvelujen ostot -30 330 863,01-29 620 095-30 321 137 Asiakaspalvelujen ostot -25 900 506,98-25 850 190-26 304 675 Muiden palvelujen ostot -4 430 356,03-3 769 905-4 016 462 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 198 849,61-2 087 380-2 140 670 Avustukset -86 590,88-88 700-90 700 Avustukset kotitalouksille -6 860,51-9 900-9 700 Avustukset yhteisöille -79 730,37-78 800-81 000 Muut toimintakulut -2 343 925,67-3 451 860-3 603 987 Vuokrat -2 009 111,19-2 654 320-2 747 707 Muut toimintakulut -334 814,48-797 540-856 280 Kaikki yhteensä -39 395 178,65-39 640 203-40 573 049 21
VAALIT Vastuualueet: kunnalliset ja valtiolliset vaalit Toimielin: Keskusvaalilautakunta Vuonna 2013 ei tule järjestettäväksi vaaleja. KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP2010 TP2011 TA2012 TA2013 Menot 0 9 330 36 373 0 Tulot 0 10 746 20 000 0 Netto 0-1 417 16 373 0 Keskusvaaliltk nettomenot 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 TP2010 TP2011 TA2012 TA2013 Netto 22
TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta tuottaa palveluja valtuustolle, arvioi kaupungin hallinnon ja talouden hoitoa, antaa niiden tuloksista raportteja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle ja antaa arviointikertomuksen valtuustolle. Talousarviossa on varauduttu 12 kokoukseen ja 5 arviointikertomuksen laatimistilaisuuteen vuonna 2013. Toiminta ja tavoitteet Arvioinnin tavoitteena on kaupungin eri sektoreita tarkastelemalla saada aikaan oikein järjestetty ja hyvä hallinto sekä taloudenhoito. Toimenpiteet Tarkastuslautakunta arvioi joka vuosi päävastuualueiden ja lautakuntien toimintaa. Edelleen joka vuosi arvioidaan kaupunginhallituksen ja valtuuston päätöksiä ja täytäntöönpanoa sekä keskushallinnon toimintaa. Muu arviointi suoritetaan oman työohjelman mukaisesti. TARKASTUSTOIMI TP2010 TP2011 TA2012 TA2013 Menot 19 338 12 635 28 595 19 420 Tulot 0 0 0 0 Netto 19 338 12 635 28 595 19 420 Tarkastuslautakunnan nettomenot 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 TP2010 TP2011 TA2012 TA2013 Netto 23
HALLINTOPALVELUT Vastuualueet: yleishallinto, elinkeinotoimi ja Selännepalvelut Toimielin: kaupunginhallitus Kaupunkistrategian mukaiset yleiset tavoitteet: Haapajärvellä on hyvä asua, ympäristö on hyvin hoidettu, palvelut ovat tasokkaat ja riittävät, täällä on hyvä yrittää ja kehittää yritystään, väestö huolehtii kaikkina ikäkausina terveydestään ja kunnostaan, kaupungin talous on tasapainossa, olemme koulu-, urheilu-, kulttuuri- ja bioenergiakaupunki Palvelutuotannon periaatteet: 1. Kaupungin omana toimintana tuotettavat palvelut - asiakirjahallinnan ja muut hallintopalvelujen toimistopalvelut 2. Kuntayhtymältä ostettavat palvelut - kirjanpito ja palkanlaskenta - atk palvelut 3. Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut - maaseutupalvelut - talous- ja velkaneuvonta 4. Yksityisiltä palvelujen tuottajilta ostettavat palvelut - elinkeinojen neuvonta- ja kehittämispalvelut 5. Valtion tuottamat palvelut - yleinen edunvalvonta - kuluttajaneuvonta Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: - Haapajärven kaupunki-, elinkeinoja konsernistrategia 2015 - Konserniohjeet - Henkilöstöohjelma - Lastensuojeluohjelma - Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointiohjelma - Turvallisuussuunnitelma 2010 2012 (Nivala- Haapajärviseutukunta ja Haapavesi- Siikalatvaseutukunta) - Sisäisen valvonnan ohjeet - Hankintaohjeet - Terveyden edistämisohjelma YLEISHALLINTO Vastuullinen viranhaltija: kaupunginjohtaja sekä talous- ja hallintojohtaja Toiminnan kuvaus: Valtuusto päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä hallinnon järjestämisen, talouden ja rahoituksen perusteista. Hallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja talouden hoidosta, sen ohjauksesta ja seurannasta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta sekä valvoo kaupungin etua. Keskushallinto vastaa keskitetystä asiakirjahallinnon ja monistuksen tehtävistä. Lisäksi se huolehtii kaupunginhallituksen ja valtuuston kokousasioista. Henkilöstöhallinto sisältää kaupungin työntekijöiden työterveyshuollon, yhteisen koulutuksen sekä työsuojeluorganisaation ja yhteistyötoimikunnan toiminnan. Talous- ja velkaneuvonnan palvelut ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Maaseutupalvelut ostetaan Pyhäjärven kaupungilta, jossa toimii kuntien yhteinen maaseutulautakunta (Pyhäjärvi, Haapajärvi ja Reisjärvi). Tavoitteet ja toimenpiteet: Talousarviossa on varauduttu 17 kaupunginhallituksen kokoukseen, kahdeksaan kaupunginvaltuuston kokoukseen ja kuuteen iltakouluun. Hallintopalvelut ovat mukana Taloushallinto Selman toiminnan sekä Abilita järjestelmän kehittämisessä. Sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja kehitetään edelleen. Sähköinen kokoushallinta otetaan käyttöön myös kaupunginvaltuustoon ja lautakuntiin. Kaupungin avustuksiin järjestöille on varattu 11.000 euron määräraha. Avustuksia saavat 4H-yhdistys 8.000 euroa, vapaaehtoisten järjestöjen yhteinen kirpputoritoiminta 1.200 euroa ja lisäksi avustuksiin on varattu 1.800 euroa, mikä jaetaan kaupunginhallituksen erillisellä päätöksellä. Yksityiskohtainen luettelo haetuista ja myönnetyistä avustuksista on talousarvion liitteenä. Sotaveteraanien kuntoutukseen on varattu 3.000 euron määrä- 24
raha. Veteraanisiivoukseen kahden siivoojan työpanos 14.400 euroa. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan henkilökunnalle mm. sähköpostilla ja tarvittaessa kuulumiset tiedotteella ja asioita käsitellään säännöllisesti yhteistyötoimikunnassa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2010 Terveydenhuoltolain edellyttämän Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman vuosille 2011 2012. Kaupunginjohtajan nimeämä HYTE-työryhmä on työstänyt em. ohjelmasta ikäryhmittäiset tavoitteet ja toimenpiteet. Kolmas sektori merkittävänä yhteistyökumppanina ja toimijana on edustettuna työryhmässä. Vastuutahot on nimetty. Vuoden mittaan pidettävissä kokouksissa seurataan toimenpiteitten toteutumista. Kerran valtuustokaudessa työryhmä valmistelee hyvinvointikertomuksen valtuustolle. Hyvinvointikertomus kuvaa sekä hyvinvointitilannetta että kaupungin oman hyvinvointipolitiikan toteutumista ja tuloksia. Hyvinvointikertomus eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman vuosille 2011 2012 toteutuminen ja toimenpide-ehdotukset on esitelty kaupunginvaltuustolle iltakoulussa 2012. Hyvinvointikertomus on sähköisessä muodossa ja eri päävastuualueet käyttävät tätä EVA- työvälineenä kuntasuunnittelun eri vaiheissa. Toimenpide-ehdotukset otetaan huomioon talousarviossa ja suunnitelmassa mahdollisuuksien mukaan. Kaupungin henkilöstöä kannustetaan huolehtimaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan mm. ilmaisin uimalipuin ja kuntosalivuoroin. Haapajärven kaupunki julistautuu savuttomaksi työpaikaksi vuoden 2013 aikana. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen on varattu 5.000 euron määräraha. Työllisyysasiat ovat hallintopalveluiden talousarviossa, mistä lähetetään nettolaskutus muille päävastuualueille työllistettyjen suhteessa. Kesätyöntekijöitä varten on varattu määräraha 50 koululaisen/opiskelijan kesätyöhön (à 270 euroa). Kuntouttavaa työtoimintaa jatketaan yhdessä Reisjärven kunnan kanssa ja tarkoitukseen on varattu määräraha kaupunginhallituksen kustannuspaikalle. Kaupunki joutuu vastaamaan v. 2013 alusta alkaen omalta osaltaan myös nuorten yhteiskuntatakuun tuomista velvoitteista. Tarkoitusta varten on perustettu työryhmä ja talousarviossa on varauduttu tähän mm. Omput ja Jampat hankkeella. Mittarit TP10 TP11 TA12 TA13 Hallintopalvelujen henkilökunta 5,6 5,6 5,6 4,6 Kaupungin vakinaisen henkilö kunnan vakanssien lkm 235 228 227 225 Työterveyshuollon nettomenot 29 431 34 518 35 000 35 000 Valtuuston kokouksia 6 7 7 8 Hallituksen kokouksia 17 17 17 17 25
ELINKEINOTOIMI Vastuullinen viranhaltija: kaupunginjohtaja Toiminnan kuvaus: Kaupunki ostaa elinkeinoelämän toimitilapalveluja ja toimitusjohtajan palveluja Haapajärven Kehityskeskus Oy:ltä sekä elinkeino- ja kehittämispalveluja Nivala- Haapajärven seutukunta Nihak ry:ltä. Hankkeet ja projektit sisältävät kaupungin maksuosuudet muiden hallinnoimiin projekteihin. Vuonna 2013 ei ole varauduttu kaupungin hallinnoimiin projekteihin. Tavoitteet ja toimenpiteet: Elinkeinoelämän edistämisessä tavoitteena on turvata olemassa olevien yritysten toimintaedellytyksiä ja edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Seutukunnalle maksetaan elinkeinojen kehittämistehtävien hoidosta 76.820 euroa. Toimitusjohtajan tehtävien hoidosta kaupunki maksaa osan suoraan Haapajärven Kehityskeskus Oy:lle. Kehityskeskus raportoi konserniohjeen mukaisesti kaupunginhallitukselle toiminnastaan ja Haapajärveä koskevista elinkeinopalveluista. Kaikkien tytäryhtiöiden asioista pidetään iltakoulu valtuustolle maaliskuussa. Kaupungin sijoitusten nettotuotto lisää sijoitusten pääomaa. Sijoitusten tuottoja käytetään toistaiseksi Haapajärven Kehityskeskus Oy:n lainojen lyhennyksiin ja korkoihin tarvittaessa. Vuodelle 2013 tähän on varauduttu talousarviossa 320.000 eurolla. Sijoituksia käytetään tarvittaessa myös valtuuston erikseen päättämiin, pääsääntöisesti investointikohteisiin. Hankkeissa ja projekteissa, jotka kohdistuvat eri kohderyhmiin ja toimialoihin, tavoitteena on kehittää kaupungin elinkeinoelämää, asukkaiden osaamista ja elinympäristön tilaa. Yksityiskohtainen luettelo projekteista on talousarvion liitteenä. Kaupungin osallistumisesta projekteihin päättää kaupunginhallitus. Kaupunginjohtaja tai päävastuualueen johtaja voi kuitenkin päättää osallistumisesta projektiin, jos sen kuntaosuus koko hankkeen aikana on enintään 6.000 euroa. Edellytyksenä on, että talousarvioon on varattu määräraha tarkoitusta varten. Mittarit TP10 TP11 TA12 TA13 Väkiluku 7 638 7 605 7 600 7 650 Nettomuutto -76-33 * * Työpaikat 3 225 3 137 * * Työttömyysaste (%) 10,0 8,7 * * Vuosikate /asukas 430 518 418 423 Verotulot /asukas 2 636 2 739 2 768 2 773 Valtionosuudet /asukas 2 821 3 029 2 937 2 993 Projektien nettomenot ( ) 71 708 82 111 110 830 63 720 * -merkinnällä ei vielä virallista tilastotietoa 26
SELÄNNEPALVELUT Vastuullinen viranhaltija: kaupunginjohtaja Toiminnan kuvaus: Kaupunki ostaa Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, erikoissairaanhoidon palvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, maa-aineslain, rakennusvalvonnan ja korjausneuvonnan palvelut. Lisäksi kaupunki ostaa Selänteeltä (Tukipalveluyksikkö Selma) kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelut sekä atk-palvelut. Tavoitteet ja toimenpiteet: Palvelut ostetaan palvelutasosuunnitelman ja vuosittaisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Kaupungin maksuosuus Ppky Selänteelle vuodelle 2013 on 26.151.895 euroa. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimelle sekä ympäristöterveydenhuollolle, ympäristönsuojelulle ja rakennusvalvonnalle aikaisemmin kuuluneita eläkemenoperusteisia eläkemaksuja ja varhe maksuja sisältyy hallintopalvelujen talousarvioon 902.400 euroa. Mittarit Maksuosuus euroa/asukas TP10 TP11 TA12 TA13 Hallinto ja tukipalvelut 148,21 130,21 123,41 114,53 Lasten ja perheiden palvelut 475,73 499,17 540,26 559,94 Psykososiaaliset palvelut 405,39 442,08 466,77 510,10 Hoito- ja vanhustyöpalvelut 850,73 896,18 826,93 821,31 Terveyden- ja sairaanhoidon avopalvelut 1 336,85 1 340,57 1 364,68 1 350,61 Ympäristöpalvelut 42,85 48,79 54,34 54,56 Maksuosuus yht. euroa/asukas 3 259,76 3 357,00 3 376,39 3 411,05 Talouden tasapainottamissopimuksen toteutuminen: Tasapainottamissopimuksessa ei ole yleishallinnolle asetettuja tavoitteita vuodelle 2013 käyttötaloudessa. Kiinteistöverot eivät ole tasapainottamissopimuksen mukaisesti enää kaikilta osin ylärajoissa. Kaupunginvaltuuston päätöksellä on laskettu vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero 0,65 %:iin ja muiden asuinrakennusten kiinteistövero 1,25 %:iin. Tasapainottamissopimuksessa perusturvapalveluille osoitettu 500.000 euron menojen vähennys on huomioitu talousarvioraamissa Selänteen osalle. 27
KAUPUNGINHALLITUS TP2010 TP2011 TA2012 TA2013 Menot 27 437 438 28 346 635 28 126 242 28 826 575 Tulot 704 800 806 838 263 800 384 660 Netto 26 732 638 27 539 797 27 862 442 28 441 915 Kaupunginhallituksen nettomenot 31 000 000 29 000 000 27 000 000 25 000 000 23 000 000 21 000 000 19 000 000 17 000 000 15 000 000 13 000 000 11 000 000 9 000 000 7 000 000 5 000 000 3 000 000 1 000 000 TP2010 TP2011 TA2012 TA2013 Netto 28
SIVISTYSPALVELUT Vastuualueet: perusopetus, lukio, vapaaajan koulutus, vapaa-aikapalvelut, ruokapalvelut sekä tukipalveluna koulutoimisto/joukkoliikenne. Toimielin: sivistyslautakunta Tilivelvollinen viranhaltija: sivistysjohtaja Kaupunkistrategian mukaiset tavoitteet: Toisen asteen oppilaitosten kehittäminen ja oppilasmäärien kasvattaminen Tyytyväinen kuntalainen Työhyvinvointi Nuorten poismuuton vähentäminen ja paluumuuton lisääminen Kulttuurikaupungin maineen kehittäminen Koulu-, urheilu-, kulttuuri- ja bioenergiakaupunki Toimenpiteet: Erityisesti lasten ja nuorten elinoloja ja elämänhallinnan edellytyksiä parannetaan käytännön yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa. Haapajärven kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman mukaisesti edistetään lasten ja nuorten terveellisiä elämäntapoja sekä hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukemista että ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Sivistyspalveluissa näihin toimiin vastataan mm. ostamalla kouluterveyskysely joka toinen vuosi (2013). Sen tuloksien mukaan tehdään linjanvetoja lähivuosien strategioista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn 2011 kokemukset oppilashuollon tuesta osoittivat, että oli vaikeuksia päästä koulupsykologin ja -lääkärinvastaanotolle. Koulupsykologin virka perustettiin ja täytettiin 1.9.2012. Koulupsykologi yhdessä koulukuraattorin, -terveydenhoitajan ja - lääkärin kanssa muodostavat oppilashuollon kannalta olennaisen ytimen. Palvelutuotannon periaatteet: 1. Kaupungin omana toimintana tuotettavat palvelut Perusopetus 2. Yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa tuotettavat palvelut Toisen asteen koulutuksen ylläpitojärjestelmä Ruokapalvelut tuotetaan omana tuotantona tai alueellisesti Kansalaisopisto (Jokilatvan opisto), musiikkiopistopalvelut ja avoin yliopisto Kirjasto Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut tuotetaan omana tuotantona tai alueellisesti Joukkoliikenne Selvitetään kaupungin omana toimintana tuotettavien palvelujen tuottamista yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa Voimassa olevat strategiat ja ohjelmat: Perusopetuksen opetussuunnitelma (päivitys 2012) Lukion opetussuunnitelma Esiopetussuunnitelma (2011) Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelma Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma (2012) Kiri-kirjastojen strategia 2010-2015 Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien kuntien liikuntatoimien ja palveluiden kehittämisohjelma Jokilatvan opiston perussopimus 2010 Selänne kuntien perusopetuksen laatukäsikirja (2012) KOULUTOIMISTO Vastuullinen viranhaltija: sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus: Koulutoimisto huolehtii koulutuksesta ja sen suunnittelusta sekä Haapajärven kaupungin ylläpitämien oppilaitosten toiminnasta. Koulutoimisto sisältää hallinto- ja toimistopalvelut sekä joukkoliikenteen. Tavoitteet ja toimenpiteet: Haapajärven kaupunki panostaa koulutukseen kaikissa ikäja väestöryhmissä ja koulutus on Haapajärven tärkeä kehittämisväline. Koulutoimisto koordinoi tätä toimintaa huolehtimalla suunnittelu- ja kehittämistyön jatkuvuudesta, seurannan toteuttamisesta ja tulosten analysoinnista sekä henkilöstöresurssien ja taloudellisten toimintaedellytysten turvaa- 29
misesta. Se on aloitteellinen ja aktiivinen palvelukeskus. Joukkoliikenteen suunnittelua jatketaan eri yhteistyötahojen (mm. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, alueen muut kunnat, peruspalvelukuntayhtymä Selänne, kaupungin muut hallintokunnat, asukkaat) kanssa. Tavoitteena on nykyisen palvelutason säilyttäminen. Mittarit TP10 TP11 TA12 TA13 Lautakunnan kokouksia 7 8 8 8 PERUSOPETUS Vastuullinen viranhaltija: sivistysjohtaja Toiminnan kuvaus: Perusopetus muodostaa yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Perusopetusta annetaan Haapajärvellä yläasteella, Martinmäen koululla ja kyläkouluilla (5). Esiopetusmahdollisuus tarjotaan koko ikäluokalle. Esiopetusta annetaan Haapajärven hajautetun mallin mukaisesti erillisissä esiopetusryhmissä Martinmäen koululla, Parkkilan ja Tiiton kyläkouluilla sekä alkuopetuksen yhteydessä Kumisevan ja Väliojan kyläkouluilla. Martinmäen koulun yhteydessä toimii kehitysvammaisten opetus- ja päivähoitoyksikkö (harjaantumisopetus) ja luokkamuotoinen erityisopetus. 7. 9. vuosiluokkien erityisoppilaat on pääosin integroitu yleisopetuksen luokkiin. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään erillisen suunnitelman mukaan Martinmäen koululla. Tavoitteet ja toimenpiteet: Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille omien kykyjensä mukainen jatko-opintokelpoisuus. Kasvatuksen tavoitteena on omaa elämäänsä hallitseva kunnon kansalainen. Oppimaan oppimisen taidot ovat tärkeä painopiste perusopetuksessa. Opettajan rooli kiinnostuksen ja tiedollisen uteliaisuuden herättäjänä ja innostajana on lapsen ja nuoren elämässä keskeinen (toimiva opettaja-oppilas-suhde). Lähes kaikki perusopetusta koskevat kehittämisen tehtävät ovat luonteeltaan yhteistyötä edellyttäviä, uusien yhteisten käytäntöjen ja ajattelutapojen luomista. Kouluverkkoa tarkastellaan ja kehitetään siten, että oppilaille voidaan tarjota hyvät työskentelyolosuhteet ja samalla saavuttaa kouluverkon ylläpidossa mahdollisimman taloudellinen ratkaisu. Ensisijaisena toimenpiteenä peruskoulujen tulosyksiköistä muodostetaan yhteistoimintaalueita ja kouluverkkoa tiivistetään todellista tarvetta vastaavaksi. Yhtenäisen peruskoulun periaatetta toteutetaan käyttämällä luokanopettajia yläasteella ja aineenopettajia kyläkouluilla ja Martinmäen koululla sekä sijoittamalla oppilaita ja opetusryhmiä joustavasti (esim. erityisopetus, kielten opetus, yhteiset opettajat, virkojen sijoituspaikat). Haapajärvi hakee opetusministeriöltä erityisavustusta opetusryhmien koon pienentämiseen ja koulujen välisten erojen kaventamiseen. 30
Kouluverkkoa ja virkojen määrää tarkistetaan kaupunginvaltuuston 7.9.2009 hyväksymän sopimuksen Haapajärven kaupungin talouden tasapainottamiseksi mukaisesti. Esiopetusta kehitetään koulujen välisellä yhteistyöllä. Rekrytoinnin ja täydennyskoulutuksen avulla varmistetaan ammattitaitoinen ja pätevä henkilöstö. Erityisopetuksen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus turvataan. Koululaisten ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään erillisen suunnitelman mukaisesti. Kansainvälisiä yhteistyöverkostoja ja käytännön opetustyötä kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti Kaikki peruskoulut jatkavat valtakunnallisessa KivaKoulu-hankkeessa ja ovat mukana valtakunnallisessa kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Perusopetuksen laatukriteereiden kehittäminen ja vakiinnuttaminen on koulujen yhteinen painopiste. Koulurakentamisella ja kouluympäristön kehittämisellä varmistetaan ajanmukaiset ja toimivat oppimisympäristöt. Mittarit TP10 TP11 TA12 TA13 Tehokkuus / oppilas (* 6639 6711 7040 7110 Toiminnan laajuus (oppilaiden lukumäärä) 0 6 luokat 772 756 756 751 7 9 luokat 356 341 341 348 Tunnit/oppilas Peruskoulut 0 6 luokat 1,56 1,56 1,56 1,72 7 9 luokat 1,94 1,98 1,98 1,99 Opetusryhmien keskikoko 0 6 luokat 18,3 17,2 17,2 18,1 7 9 luokat 19,9 19,1 19,1 19,4 Erityisopetuksen osuus opetustunneista (%) 12,9 13,2 13,2 13,1 (* sis. uutena pääomavuokran v. 2012 ja 2013) 31
LUKIO Vastuullinen viranhaltija: Lukion rehtori Toiminnan kuvaus: Haapajärven lukio on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava ja jatko-opintoihin valmentava korkeatasoinen oppilaitos, joka tukee nuorten yksilöllistä kasvua ja kypsymistä aikuisuuteen. Lukio on yksi maamme Unesco-kouluista, jonka toiminnassa otetaan huomioon Unescoon liittyvät asiat kuten globaalit kysymykset, ihmisoikeudet ja kulttuuriperintö. Haapajärven lukio kuuluu Pohjois- Pohjanmaan etälukioverkkoon (elukio). Etälukion kautta tarjotaan lukio-opintoja myös Haapajärven ammattiopiston opiskelijoille ja paikkakunnan aikuisopiskelijoille. Syksyllä 2012 aloittaa kolme ammattiopiston opiskelijaa ns. pilottiryhmänä yhdistelmätutkinnon suunnitellulla opintopolulla. Opinnot johtavat 3 3,5 vuoden aikana suoritettuina kaksoistutkintoon tai 4 vuoden opintoina kolmoistutkintoon. Haapajärven lukio on myös mukana alueen lukioiden ja ammattikorkeakoulun yhteistyöyhdistyksen Eleven+ ry:n toiminnassa. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää alueen koulutuksellista yhteistyötä ja koordinoida Oulun eteläisen alueen lukioiden, Centria Ammattikorkeakoulun ja muiden korkeakoulujen koulutuksellisia yhteishankkeita. Haapajärven lukio järjestää yhdessä Jokilatvan opiston ja perusopetuksen ammattilaisten kanssa ohjatut harrastekurssit, joita tarjotaan myös Haapajärven ammattiopiston opiskelijoille. Lukuvuonna 2012 2013 harrastekursseja tarjotaan seuraavissa aineissa: pesäpallo/palloilu, jalkapallo, jääkiekko, bändisoitto ja uutuutena käsityön kurssit. Tavoitteet ja toimenpiteet: Haapajärven lukion tavoitteena on, että valtaosa lukion käyneistä pääsee kohtuullisessa ajassa jatkamaan opintojaan yliopistoissa tai ammattikorkeakouluissa ja että loput saavat paikan perustutkintoon tuottavissa tai siihen valmentavissa oppilaitoksissa. Keväällä 2012 ylioppilaaksi kirjoittaneiden jatko-opintoihin sijoittu minen selvitetään syksyllä 2012. Haapajärven lukion painopisteitä ovat kansainvälisyys, opiskelutarjonnan monipuolistaminen, uusien oppimismenetelmien ja teknologian mahdollisuuksien hyväksikäyttäminen sekä yhteistyö ja yhteistoiminta alueemme koulutusorganisaatioiden välillä. Koulun sisäisen toiminnan tehostamista varten opettajakunta on jaettu tiimeihin syksyllä 2012. Ensimmäiset varsinaiset kaksois- tai kolmoistutkinto-opiskelijat aloittavat opintonsa syksyllä 2012. Myös lukion opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa ammattiopiston kursseja. Opintojen rahoitus hoidetaan toteutuneiden kustannusten mukaan. Harrastekurssien osalta yhteistyö jatkuu entiseen tapaan. Jokilatvan opiston kuvataiteen opettaja hoitaa lukion kuvataiteen opetuksen koko lukuvuoden ajan. Haapajärven lukio on edelleen mukana yhteistyökeskusteluissa alueen lukioiden ja Centria Ammattikorkeakoulun kanssa. Tulevana lukuvuonna järjestetään tapahtumia sekä urheilukilpailujen että matematiikkakilpailun merkeissä. Myös opintoyhteistyötä kartoitetaan. Haapajärven lukio on saanut partnerikutsun Saksalaisen Albert-Schweitzer-Gymnasiumin isännöimään neljän maan Comeniushankkeeseen. Hanke on suunnitteluvaiheessa ja sille haetaan rahoitusta alkuvuodesta 2013. Paikkakunnan peruskoulun päättävistä lukiokoulutuksen valitsi huomattavasti pienempi määrä oppilaita kuin mikä on Valtakunnallinen tavoite. Yhteistyöneuvottelut lukion ja perusopetuksen välillä on aloitettu. Naapurikunnissa tarjotaan maksuttomat pakollisten kurssien oppikirjat. Haapajärven lukion oppikirjakirjaston investointia varten on tehty esitys talousarvioon. Lukiorakennus (Kirkkokatu 4) toimii päivälukion ja Jokilatvan opiston aikuiskoulutuksen 32