Tilastokatsaus 12:2012 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 20.12.2012 Tietopalvelu B15:2012 Kaupunkipalvelututkimus 2012: Vantaa ja muita suuria kaupunkeja palveluvertailussa Asukkaille osoitetuista mielipide- ja tyytyväisyyskyselyistä, joiden avulla kunta saa palautetta järjestämistään palveluista, on tullut osa kuntien vakiintunutta toimintaa. Myös Vantaalla näitä selvityksiä on tehty jo yli vuosikymmenen ajan, viimeksi vuoden 2012 keväällä, tekijänä Vantaan kaupungin tietopalveluyksikkö. Edellisen kerran vastaava tutkimus toteutettiin tässä laajuudessa vuonna 2008. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselyllä keväällä 2012. Vastauksia palautui yhteensä 2 135 kappaletta. Vastausprosentti oli 48,1. Vastaajat valittiin satunnaisotoksella, jonka koko oli 4 440 henkilöä. Otosta varten väestö ositettiin suuralueittain viiteen ikäryhmään, jotka jaoteltiin seuraavasti: 0-6, 7-15, 16-24, 25-64 -vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet. Kyselylomakkeet kohdennettiin kunkin ikäryhmän palvelukäytön painopisteiden mukaan, joten lomakkeita oli viisi erilaista, kullekin ikäryhmälle omansa. Lasten ja nuorten kysymykset painottuivat päivähoito- ja koulupalveluihin, vanhusten lomakkeissa puolestaan painotettiin sosiaali- ja terveyspalveluja. Osa kysymyksistä oli kaikille yhteisiä. Tutkimuksen taustaa, tutkimusaineistoa ja sen edustavuutta tarkastellaan kattavammin hankkeen ensimmäisessä alkuvuodesta 2013 ilmestyvässä raportissa (Riihelä, 2013). Eläminen Vantaalla yleensä arviot asioiden hoidosta ja tilasta Käsillä oleva raportti keskittyy kyselylomakkeen 18-70-vuotiaille osoitettuun 66-osaiseen kysymyssarjaan Jos ajattelette elämistä Vantaalla yleensä, miten hyvin seuraavat asiat mielestänne ovat?. Tässä kysymyskokonaisuudessa selvitettiin kunnan toiminnan ja eri palvelujen hoitoa ja tilaa asukkaiden näkökulmasta. Vastaajia pyydettiin antamaan arvio viisiluokkaisella asteikolla yhteensä 66:sta kaupungin palveluihin liittyvästä osa-alueesta. Vastaajamäärät vaihtelivat suuresti eri alakohdittain. Kysymyssarjaa on Suomen Kaupunkiliitto (myöhemmin Efektia Oy, nykyinen FCG Oy) käyttänyt kaupunkipalvelututkimuksissa jo vuodesta 1982. Se on säilytetty perusasultaan samana myös FCG Oy:n viimeisimmässä, keväällä 2012 toteutetussa Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 -kyselytutkimuksessa, johon osallistui 15 suomalaista kaupunkia ja kuntaa. Yhtenäisen kysymyssarjan sisällyttäminen Vantaan omaan palvelututkimukseen mahdollistaa vertailun muihin suuriin kaupunkeihin. Jatkossa Vantaan tulosten yhteydessä käsitellään FCG Oy:n kokoamista tuloksista maamme viiden suurimman kaupungin vertailutietoja. 1 Tulosten vertailuun tulee suhtautua tietyin varauksin, koska vastausprosentti vaihteli kaupungeittain ja varsinkin joidenkin alakohtien vastaajamäärät jäivät melko pieniksi. Vastaajien arviot kunnan toiminnasta, palveluista ja elinoloista ilmentävät mielipiteitä ja asenteita eivätkä niinkään tyytyväisyyttä, jonka selvittäminen vaatii toisenlaisen kysymyksenasettelun. Kuutoskaupunkeihin lukeutuva Tampere ei osallistunut tällä kertaa tutkimukseen. Vertailuryhmä käsittää Helsingin, Espoon, Oulun ja Turun. Lisäksi tarkasteluun on tässä otettu Lahti. Kyselyyn vastanneiden määrä vaihteli vertailukaupungeissa Turun vajaasta 30 prosentista Helsingin vajaaseen 40 prosenttiin. Vantaalla vastusprosentiksi saatiin 37 prosenttia. 1 FCG Oy: Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008 ja 2012. Käytetyt tiedot on luovutettu Vantaan kaupungin tutkimuskäyttöön.
2 Asuinkuntaindeksi FCG on kuntapalvelututkimuksessaan tutkinut laajan asuinkuntaindeksin kehittymistä vuodesta 2001 suurissa kaupungeissa. Asuinkuntaindeksi on painotettu keskiarvo, joka on laskettu Eläminen kunnassa yleensä kysymyksen niistä 54 alakohdasta, jotka ovat säilyneet kysymyksessä samanmuotoisena. Sairaalapalveluilla, hammaslääkäripalveluilla ja lasten päivähoidolla on laskennassa painokerroin 3, terveyskeskuksen lääkäripalveluilla ja peruskoululla kerroin 5 sekä muilla arviointikohdilla kerroin 1. Asuinkuntaindeksi kattaa kunnan toiminnan eri osa-alueet, joten sitä voidaan ajatella jonkinlaisena kaupungin yleisarvosanana. Vantaalla tämä asuinkuntaindeksi laskettiin nyt toista kertaa kaupunkien välistä vertailua varten. Indeksiarvo laskettiin arvoista, joissa 1 kuvaa kaikkein negatiivisinta ja 5 kaikkein positiivisinta arviota. Suurten kaupunkien vertailussa indeksiarvoissa erot olivat varsin pienet. Kun 5 oli paras arvo, saivat kaikki kuusi kaupunkia keskinkertaista paremman tuloksen. Korkeimman asuinkuntaindeksiarvon sai Espoo (3,53) ja matalimman Lahti (3,39). Kun Vantaa sijoittui vuonna 2008 vertailussa viimeiseksi, oli se nyt parantanut sijoitustaan yhdellä. Vantaan indeksiarvo oli kohonnut vertailukaupunkeja enemmän. Oulu, joka sai vuonna 2008 suurimman indeksiarvon, oli 2012 pudonnut samalla tasolle kuin kärkeen noussut Espoo. Kuvio 1. Suurten kaupunkien asuinkuntaindeksivertailu 2004 2012 3,8 3,7 asuinkuntaideksi 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 3,1 Vantaa Espoo Helsinki Turku Oulu Lahti 3 2004 2008 2012 Suurissa kaupungeissa asenteet samansuuntaisia Seuraavassa käsitellään keskiarvoihin perustuvia tuloksia, joiden avulla kuntia voidaan verrata toisiinsa. Keskiarvot laskettiin kaikille 66 alakohdalle. Mitä suurempi keskiarvo on, sitä paremmalla tolalla on arvioitu palvelun tai asiantilan olleen. Kaupunkien vertailu on helpompaa, kun osatekijät ryhmitellään osaryhmiin: elinolot, vaikuttaminen ja kunnan toiminta, terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, sivistystoimen palvelut ja kulttuuri/vapaa-aika. Vantaan palvelujen arvioita verrataan naapurikaupunkien Espoon ja Helsingin saamiin arvioihin.
3 Elinolot pääkaupunkiseudulla Asuinkuntaindeksin 54 osatekijöistä 21 voidaan liittää elinolo-otsikon alle. Kysymyspatteristossa pyydetään kertomaan mielipide, rakennetun ympäristön viihtyisyydestä, liikenneturvallisuudesta ja liikkumisen helppoudesta, julkisesta liikenteestä, ympäristön siisteydestä, melun- ja ilmansuojelusta, juomaveden laadusta katujen ja puistojen hoidosta, kierrätystoiminnasta sekä vuokra-asuntojen ja pientalotonttien saamisen helppoudesta. Vantaa sai kuudessa alakohdassa naapurikuntiaan paremman arvosanan: pientalotontin saannissa, kevyen liikenteen liikenneturvallisuudessa, liikenneoloissa ylipäätään, jätehuollossa ja kierrätystoiminnan järjestämisessä. Huonoin arvio tuli meluntorjunnassa, julkisessa liikenteessä, katujen ja teiden hoidossa sekä rakennetun ympäristön viihtyisyydessä ja kauneudessa. Espoo oli naapureitaan parempi 10 alakohdassa, huonoin puistojen ja viheralueiden hoidossa. Helsinki sai naapureitaan huonomman arvion 10 alakohdassa ja neljässä alakohdassa (rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus, puistojen ja viheralueiden hoito, julkinen liikenne ja juomaveden laatu) parhaimman arvosanan. Vuokra-asunnon ja pientalotontin saannissa kaikissa kaupungeissa arvosana jäi keskinkertaista huonommaksi. Juomaveden laatu ja asuinalueiden turvallisuus arvioitiin kaikissa parhailla arvosanoilla. Vantaalla meluntorjunta ja katujen ja teiden hoito saivat huonon arvosanan (keskiarvo alle 3). Vuoteen 2008 verrattuna vantaalaisten arvio heikkeni vain vuokra-asunnon ja pientalotontin saannissa sekä katujen ja teiden hoidossa, kaikissa muissa näissä elinolo-osion alakohdissa parani. Taulukko 1. Jos ajattelette elämistä kunnassa yleensä, miten hyvin seuraavat asiat mielestänne ovat? (Elinolot) Vuokra-asunnon saanti 2,30 2,24 2,27 1,84 Pientalotontin saanti 2,26 2,19 2,02 1,80 Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittelu 3,11 3,32 3,34 3,34 Ympäristön siisteys 3,11 3,20 3,22 3,15 Melun torjunta 2,58 2,93 3,16 3,01 Vesistöjen puhtaus 2,87 3,07 3,24 3,06 Ilman laatu 3,47 3,62 3,63 3,17 Juomaveden laatu 4,14 4,38 4,39 4,56 Luonnon suojelu 3,22 3,36 3,54 3,37 Liikenneturvallisuus (autoilija) 3,76 3,96 3,94 3,95 Liikenneturvallisuus (kevyt liikenne) 3,43 3,54 3,54 3,17 Liikkumisen esteettömyys 3,15 3,32 3,38 3,33 Liikenneolot (autoilijat) 3,68 3,90 3,89 3,79 Liikenneolot (kevyt liikenne) 3,65 3,81 3,69 3,43 Julkinen liikenne 3,30 3,62 3,71 4,12 Katujen ja teiden hoito 3,20 2,90 3,06 2,98 Puistojen ja viheralueiden hoito 3,39 3,69 3,59 3,80 Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus 3,20 3,40 3,44 3,49 Asuinalueiden turvallisuus 3,84 4,09 4,15 4,00 Jätehuolto 3,77 3,90 3,88 3,84 Kierrätystoiminta 3,38 3,65 3,61 3,54
4 Vaikuttaminen ja kunnan toiminta Asuinkuntaindeksin 13 alakohtaa voidaan yhdistää kunnan toimintaa ja vaikuttamista kuvaavaksi osioksi. Kuntalaisten mielipidettä kysyttiin mm. kunnan yhteistyöstä naapurikuntien kanssa, kunnan talousasioiden hoidosta, kunnan luottamushenkilöiden toiminnasta, kuntalaisten omista vaikutusmahdollisuuksista, tiedottamisesta, asiakaspalvelusta, yritystoiminnan edistämisestä, palotarkastuksesta, nuohouksesta ja kuluttajaneuvonnasta. Vaikuttamisosion useimmissa alakohdissa vantaalaiset antoivat kunnan virkamiehille ja luottamushenkilöille heikomman arvosanan kuin naapurikuntien asukkaat. Kunnan virastojen asiakaspalvelussa, yritystoiminnan edistämisessä, palotarkastuksessa ja nuohouksessa Helsingin arvosana oli naapureitaan huonompi, Espoossa ei yhdessäkään alakohdassa. Yhdeksässä alakohdassa vantaalaisten arviot olivat parantuneet, neljässä heikentyneet vuoteen 2008 verrattuna. Suurin ero naapureihin oli kunnan talousasioiden hoidossa. Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet katsottiin kaikissa kunnissa melko heikoiksi. Tässä alakohdassa kuntien välinen ero oli pieni. Taulukko 2. Jos ajattelette elämistä kunnassa yleensä, miten hyvin seuraavat asiat mielestänne ovat? (Vaikuttaminen ja kunnan toiminta) Kunnan yhteistyö naapurikuntien kanssa 2,89 2,78 3,37 3,00 Kunnan talousasioiden kunto 2,55 2,26 3,46 3,21 Kunnan omien luottamushenkilöiden toiminta 2,70 2,55 2,99 3,03 Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuudet 2,38 2,52 2,77 2,64 Tiedottaminen kunnan palveluista 3,20 3,36 3,53 3,37 Kunnan virastojen asiakaspalvelu yleensä 3,08 3,32 3,36 3,17 Yritystoiminnan edistäminen 3,23 3,47 3,74 3,28 Kuluttajaneuvonta 2,79 3,05 3,30 3,19 Yleinen järjestys ja turvallisuus 3,55 3,70 3,99 3,77 Rakennetun ympäristön valvonta 2,98 3,28 3,21 3,25 Pelastustoiminta 4,07 4,05 4,11 4,20 Palotarkastus 3,42 3,75 3,83 3,72 Nuohous 3,87 4,18 3,98 3,93 Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluosio koostuu kuudesta alakohdasta: sosiaalityöstä, perheneuvolasta, toimeentulotuesta, vammaispalvelusta, vanhusten asumis- ja laitospalveluista sekä vanhusten kotihoitopalvelusta. Taulukko 3. Jos ajattelette elämistä kunnassa yleensä, miten hyvin seuraavat asiat mielestänne ovat? (Sosiaalipalvelut Sosiaalityö 3,06 2,87 3,07 2,98 Perheneuvola 3,32 3,42 3,56 3,49 Toimeentulotuki 2,89 2,96 2,94 2,96 Vammaispalvelut 2,92 3,27 2,99 2,73 Vanhusten asumis- ja laitospalvelut 2,40 2,84 2,40 2,17 Vanhusten kotihoito 2,48 2,90 2,68 2,29 Vantaalaisten arviot näistä palveluista olivat lähes kaikki keskitasoa, mutta vammais- ja vanhuspalveluissa selvästi paremmat kuin naapurikaupungeissa. Perheneuvolaa lukuun ottamatta muut sosiaalipalveluosion osatekijät saivat pääkaupunkiseudun kunnissa keskinkertaisen tai sitä huonomman arvosanan. Sosiaalityötä lukuun ottamatta vantaalaisten arvosanat olivat parantuneet muissa osatekijöissä, selvästi eniten vanhusten palveluissa.
5 Sivistystoimen palvelut Sivistystoimen palveluiden arvosana koostui 7 osatekijästä: kirjastopalveluista, aikuisopistosta, aikuisten ammatillisesta koulutuksesta, nuorten ammatillisesta koulutuksesta, lukiosta, peruskoulusta ja lasten päivähoidosta. Sivistystoimen palvelut arvioitiin kaikki ja kaikissa vertailukaupungeissa hyviksi. Parhaimman arvosanan saivat kirjastopalvelut. Vantaalla ja Espoossa sivistystoimen palveluista lukiot saivat toiseksi parhaan arvion, Helsingissä toiseksi parhaaksi arvioitiin aikuisopisto. Vantaalla ja Espoossa kaikki sivistystoimen palveluihin lasketut alakohdat saivat varsin tasaisen arvion, Helsingissä hajonta oli suurempi. Lasten päivähoito ja lukio arvioitiin Vantaalla ja Espoossa paremmiksi kuin Helsingissä, jossa peruskoulu sai naapureitaan paremman arvosanan. Vantaan arvosana oli kohonnut kaikissa palveluissa vuoteen 2008 verrattuna, eniten lukiokoulutuksessa. Taulukko 4. Jos ajattelette elämistä kunnassa yleensä, miten hyvin seuraavat asiat mielestänne ovat? (Sivistystoimen palvelut) Kirjastopalvelut 4,16 4,21 4,46 4,43 Kansalais- ja työväenopistot 3,92 3,94 4,08 4,17 Aikuisten ammatillinen koulutus 3,89 3,90 4,01 3,92 Nuorten ammatillinen koulutus 3,89 3,82 4,00 3,82 Lukio 3,98 4,13 4,16 4,00 Peruskoulu 3,86 3,94 4,10 4,14 Lasten päivähoito 3,74 3,83 3,82 3,68 Terveyspalvelut Terveyspalveluja arvioitiin antamalla arvosana kunnan lääkäri ja hammaslääkäripalveluista, sairaalapalveluista, sairaankuljetuksesta ja äitiys- ja lastenneuvolasta. Vantaalaiset arvioivat kunnan sairaala- sekä äitiys- ja lastenneuvolapalvelut huonommiksi kuin naapurikuntien asukkaat arvioivat omia palvelujaan. Helsinkiläisillä hammaslääkäripalvelut olivat kuntalaisten mielestä selvästi heikommat kuin Vantaalla ja Espoossa, kun taas äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä terveyskeskuksen lääkäripalvelut saivat naapurikuntia korkeamman arvosanan. Kuntien hammaslääkäripalvelut sekä terveyskeskuksen palvelut jäivät kaikki alle keskitason. Taulukko 5. Jos ajattelette elämistä kunnassa yleensä, miten hyvin seuraavat asiat mielestänne ovat? (Terveyspalvelut) Kunnan hammaslääkäripalvelut 2,49 2,93 2,97 2,43 Äitiys- ja lastenneuvola 3,97 3,99 4,06 4,16 Sairaankuljetus ja ensihoito 3,81 3,93 3,93 3,90 Sairaalapalvelut 3,24 3,41 3,57 3,58 Kunnan terveyskeskuksen vuodeosasto 2,76 2,57 2,72 2,61 Kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut 2,92 2,83 2,80 3,00 Terveyskeskuspalveluja lukuun ottamatta muissa osioissa vantaalaiset olivat antaneet paremman arvosanan kuin neljä vuotta aiemmin. Vantaalla eniten oli parantanut arvostustaan kunnan hammaslääkäripalvelut. Parhaiten oli pääkaupunkiseudun kunnissa hoidettu äitiys- ja lastenneuvola sekä sairaankuljetus ja ensihoito.
6 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden tasoa arvioitiin 13 eri alakohdan avulla. Arviota kysyttiin lasten leikkipaikoista, ulkoilu- ja liikuntapaikoista, kulttuuripalveluista ja nuorten harrastustoiminnasta. Vantaalaisten arviot olivat lähes poikkeuksetta naapurikaupunkilaisten arvioita huonommat. Vain torikauppa oli Espoossa hoidettu huonommin kuin Vantaalla. Taulukko 6. Jos ajattelette elämistä kunnassa yleensä, miten hyvin seuraavat asiat mielestänne ovat? (Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut) Lasten leikkipaikat 3,34 3,61 3,83 3,87 Tiedottaminen liikuntapalveluista 3,02 3,07 3,53 3,40 Ulkoilu-alueet ja puistot 3,64 3,79 3,91 4,04 Kuntoradat ja ulkoilureitit 3,73 3,88 4,07 4,13 Luonto- ja retkeilyreitit 3,65 3,81 4,05 3,97 Uimarannat ja maauimalat 2,49 2,76 3,59 3,97 Uimahallit 3,43 3,86 3,93 4,13 Sisäliikuntatilat 3,30 3,64 3,76 3,83 Urheilu- ja pelikentät 3,69 3,88 3,96 4,04 Kulttuuripalvelut 3,29 3,29 3,89 4,35 Museot 2,89 2,95 3,90 4,21 Nuorten harrastustoiminta 3,29 3,55 3,56 3,60 Torit ja torikauppa 2,86 3,06 2,70 4,04 Kuitenkin 12 kohdassa 13:sta vantaalaiset olivat parantaneet arviotaan neljän vuotta aiemmin antamaansa arviosta ja yhdessä arvosana oli sama. Nuorten harrastustoiminta arvioitiin kaikissa kaupungeissa samantasoiseksi. Huonon arvosanan vantaalaiset antoivat uimarannoille ja maauimaloille sekä museoille. Espoossa huonon arvosanan sai vain torikauppa, Helsingissä ei yksikään alakohdista. Parhaimman arvosanan Vantaalla saivat kuntoradat ja ulkoilureitit sekä urheilu- ja pelikentät, Espoossa kuntoradat ja ulkoilureitit sekä luonto- ja retkeilyreitit ja Helsingissä kulttuuripalvelut ja museot. Kuusi suurta kaupunkia vertailussa Taulukossa 7 on vertailtu kuuden tutkimuksessa mukana olleen kaupungin asukkaiden antamia arvioita kuntien palveluista niin, että mukana on paras ja heikoin arvosana. Vertailussa palveluosiot on koottu samalla tavalla kuin niitä on käsitelty tässä raportissa aiemmin. Merkittävimmät erot (jos arvion keskiarvojen ero pienimmän ja suurimman välillä on yli yhden) on merkitty punaisella värillä. Jos ero on käytännössä lähes olematon (korkeintaan 0,20) on ero korostettu vihreällä värillä. Elinolotosiossa Vantaa sai parhaan arvion kahdessa ja heikoimman arvion myös kahdessa alakohdassa, vaikuttamisosiossa vantaalaiset antoivat heikoimman arvion kolmessa alakohdassa, sosiaalipalvelujen kuudesta alakohdasta Vantaa sai neljässä parhaan arvion ja sivistystoimen palveluissa kolmessa heikoin ja yhdessä paras arvio. Tässä osiossa erot kaupunkien välillä olivat varsin pienet. Terveyspalveluissa Vantaan sijoittui kaikissa alakohdissa parhaan ja heikomman arvion väliin, mutta vapaa-ajan ja kulttuuripalvelujen alakohdista Vantaa sai useimmissa heikoimman arvosanan.
7 Taulukko 7. Vertailu: kuusi tutkimuksen suurinta kaupunkia Paras arvoisana Huonoin arvosana osa-alue kaupunki arvo kaupunki arvo Ero Elinolot kaupungissa Pientalotontin saanti Lahti 2,95 Helsinki 1,80 1,15 Vuokra-asunnon saanti Oulu 3,62 Helsinki 1,84 1,78 Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittelu Oulu 3,37 Turku 3,22 0,15 Ympäristön siisteys Oulu 3,28 Lahti 2,98 0,30 Melun torjunta Oulu 3,46 Vantaa 2,93 0,57 Vesistöjen puhtaus Lahti 3,58 Turku 2,88 0,70 Ilman laatu Lahti 3,73 Helsinki 3,17 0,56 Juomaveden laatu Lahti 4,67 Turku 3,61 1,06 Luonnon suojelu Espoo 3,54 Vantaa 3,36 0,18 Liikenneturvallisuus (autoilija) Vantaa 3,96 Turku 3,76 0,20 Liikenneturvallisuus (kevyt liikenne) Espoo 3,54 Turku 2,95 0,59 Liikenneolot (autoilijat) Vantaa 3,90 Turku 3,73 0,17 Liikenneolot (kevyt liikenne) Oulu 3,89 Turku 3,28 0,61 Liikkumisen esteettömyys Espoo 3,38 Oulu 3,02 0,36 Julkinen liikenne Helsinki 4,12 Oulu 2,85 1,27 Katujen ja teiden hoito Turku 3,35 Lahti 2,81 0,54 Puistojen ja viheralueiden hoito Turku 3,81 Lahti 3,45 0,36 Rakennetun ympäristön viihtyisyys ja kauneus Turku 3,46 Lahti 3,30 0,16 Asuinalueiden turvallisuus Espoo 4,15 Helsinki 4,00 0,15 Jätehuolto Turku 3,98 Helsinki 3,88 0,10 Kierrätystoiminta, paperit, lasit, paristot Lahti 3,98 Helsinki 3,54 0,44 Vaikuttaminen, kunnan toiminta Kunnan yhteistyö naapurikuntien kanssa Turku 2,46 Oulu 3,43 0,97 Kunnan talousasioiden kunta Espoo 3,46 Vantaa 2,26 1,20 Kunnan omien luottamushenkilöiden toiminta Helsinki 3,03 Lahti 2,38 0,65 Kuntalaisen vaikuttamisen mahdollisuudet Espoo 2,77 Turku 2,32 0,45 Tiedottaminen kunnan palveluista Espoo 3,53 Turku 3,33 0,20 Kunnan virastojen asiakaspalvelu yleensä Oulu 3,37 Helsinki 3,17 0,20 Yritystoiminnan edistäminen Espoo 3,74 Turku 3,07 0,67 Kuluttajaneuvonta Lahti 3,30 Vantaa 3,05 0,25 Yleinen järjestys ja turvallisuus Espoo 3,99 Helsinki 3,77 0,22 Rakennetun ympäristön valvonta Oulu 3,30 Lahti 3,06 0,24 Pelastustoiminta Helsinki 4,20 Vantaa 4,05 0,15 Palotarkastus Lahti 3,98 Helsinki 3,72 0,26 Nuohous Lahti 4,32 Helsinki 3,93 0,39 Sosiaalipalvelut Sosiaalityö Espoo 3,07 Turku 2,81 0,26 Perheneuvola Espoo 3,56 Turku 3,33 0,23 Toimeentulotuki Vantaa 2,96 Oulu 2,48 0,48 Vammaispalvelut Vantaa 3,27 Turku 2,72 0,55 Vanhusten asumis- ja laitospalvelut Vantaa 2,84 Helsinki 2,17 0,67 Vanhusten kotihoito (kotipalvelu, kotisairaanhoito) Vantaa 2,90 Lahti 2,24 0,66
8 Taulukko 7. (jatkuu) Vertailu: kuusi tutkimuksen suurinta kaupunkia Paras arvoisana Huonoin arvosana osa-alue kaupunki arvo kaupunki arvo Ero Sivistystoimen palvelut Kirjastopalvelut Lahti 4,48 Vantaa 4,21 0,27 Kansalais- ja työväenopistot Helsinki 4,17 Vantaa 3,94 0,23 Aikuisten ammatillinen koulutus Espoo 4,01 Vantaa 3,90 0,11 Nuorten ammatillinen koulutus Espoo 4,00 Lahti 3,76 0,25 Lukio Espoo 4,16 Turku 3,98 0,18 Peruskoulu Espoo 4,10 Lahti 3,82 0,28 Lasten päivähoito Vantaa 3,83 Lahti 3,59 0,24 Terveyspalvelut Kunnan hammaslääkäripalvelut Espoo 2,97 Turku 2,13 0,84 Äitiys- ja lastenneuvola Helsinki 4,16 Oulu 3,94 0,22 Sairaankuljetus ja ensihoito Espoo 3,93 Lahti 3,72 0,19 Sairaalapalvelut Turku 3,78 Lahti 3,26 0,52 Kunnan terveyskeskuksen vuodeosasto Turku 2,97 Lahti 2,49 0,48 Kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut Turku 3,10 Lahti 2,34 0,76 Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut Lasten leikkipaikat Helsinki 3,87 Vantaa 3,61 0,26 Tiedottaminen liikuntapalveluista Turku 3,70 Vantaa 3,07 0,63 Ulkoilualueet ja puistot Helsinki 4,04 Vantaa 3,79 0,25 Kuntoradat ja ulkoilureitit Lahti 4,18 Vantaa 3,88 0,30 Luonto- ja retkeilyreitit Espoo 4,05 Oulu 3,61 0,44 Uimarannat ja maauimalat Helsinki 3,97 Vantaa 2,76 1,21 Uimahallit Helsinki 4,13 Lahti 3,85 0,28 Sisäliikuntatilat Helsinki 3,83 Lahti 3,56 0,27 Urheilu- ja pelikentät Helsinki 4,04 Vantaa 3,88 0,16 Kulttuuripalvelut (teatteri, musiikki, taide) Helsinki 4,35 Vantaa 3,29 1,06 Museot Helsinki 4,21 Vantaa 2,95 1,26 Nuorten harrastustoiminta Turku 3,63 Lahti 3,50 0,13 Torit ja torikauppa Helsinki 4,04 Espoo 2,70 1,34 Lähteet: Vantaan tietopalveluyksikkö, kuntapalvelututkimus 2012 ja Heikki Miettinen: Vantaalaisten asiakastyytyväisyys: vertailu KAPA-tutkimuksen tuloksiin, FCG Koulutus- ja konsultointi (29.10.2012) Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi ISBN 978-952-443-421-8 Puh. 8392 2716 ISSN-L 1799-702X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 799-702X (painettu) ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu)