Toimintaympäristön tila Espoossa Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys

Transkriptio

1 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen

2 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen

3 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt viime vuosina Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä Kaupunkipalvelututkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt neljässä vuodessa kaikissa palvelupiireissä, eniten leppävaarassa ja toiseksi eniten Espoon keskuksen alueella. Kaikissa Kuusikkokunnissa alle puolet väestöstä on perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaina, eniten Vantaalla ja vähiten Oulussa ja toiseksi vähiten Espoossa. Espoossa 41 % väestöstä käytti vuonna 2015 terveyskeskuslääkärin palveluita. Kuusikkokunnista perusterveydenhuollon avohoidon (pl. hammashuolto) asukaskohtaiset käyttökustannukset olivat vuonna 2015 korkeimmat Tampereella, toiseksi pienimmät Espoossa (315 euroa). Erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset käyttökustannukset olivat pienimmät Espoossa (1 024 euroa) ja suurimat Tampereella (1 356 euroa). Espoossa vähiten kotihoidon piirissä ja ympärivuorokautisessa hoidossa Kuusikkokunnista Turussa 75 vuotta täyttäneistä eniten säännöllisen kotihoidon piirissä, noin joka kahdeksas, Espoossa vähiten, 6,5 prosenttia. Tampereella oli 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2015 eniten ympärivuorokautisessa hoidossa joko pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa (9 %) ja vähiten Turussa ja Espoossa (8 %). Vanhusten palvelujen kokonaispeittävyys on kasvanut vuosien välillä Turussa sekä Oulussa ja laskenut muissa kuutoskaupungeissa Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen 3

4 Päivähoidossa yhdeksän kymmenestä päivähoitoikäisestä Vieraskielisen päivähoitoikäisen väestön määrä kasvoi eniten Espoossa ja Vantaalla, molemmissa 9,7 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen Espoon päivähoitoikäisistä 93 % oli vuoden 2015 lopussa päivähoidon palveluiden piirissä. Oulussa osuus oli kuusikkokaupungeista pienin, 90 %. Kuusikkokaupunkien (ilman Oulua) väliset kunnallisten päiväkotien kustannuserot laskennallista lasta kohden ovat kaventuneet vuodesta 2000 vuoteen 2015 Espoossa kuusikkokuntien korkeimmat perusopetuksen ja lukion kustannukset asukasta kohti Kuusikkokunnista Espoossa oli vuonna suurimmat perusopetuksen sekä lukion käyttökustannukset asukasta kohti. Kaupunkipalvelututkimuksen espoolaisista vastaajista peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta Hyvän arvion antoi runsaat puolet. Lukio sai hyvän arvion joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta. Tyytyväisimpiä lukioon ollaan Suur-Espoonlahdessa, tyytymättömimpiä Suur-Leppävaarassa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen

5 Yritysten tyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin lisääntynyt Kaupunkipalvelututkimuksen espoolaisten vastaajien tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen on lisääntynyt ja palannut neljän vuoden takaiselle tasolle. Joka kolmas on tyytyväinen yritystoiminnan edistämiseen, tapiolalaiset tyytyväisimpiä. Myös espoolaisten yritysten mielipiteitä selvitettiin vuonna Yrityksissä ollaan tyytyväisimpiä toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen ja tyytymättömimpiä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen, kaavoitukseen ja yritysneuvontaan. Tyytyväisyys toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen on parantunut ja kokonaistyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin on lisääntynyt. Hyvinvointi Kolme neljästä espoolaisesta vuoden 2015 kuntapalvelujen laatu - tutkimuksen vastaajista on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa, mutta joka neljännen tulot riittävät huonosti kotitalouden menoihin. Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa joka neljännen elämää Espoossa. Joka kymmenes tinkii rahapulan vuoksi lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta ja rahapula rajoittaa joka kymmenennen omaa tai lapsen koulutusmahdollisuuksia. Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin. Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategia ja kehittäminen

6 Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 5 4,5 4 3,5 3,47 3,61 3,55 3,59 3,51 3,57 3,56 3,60 3,59 3,64 3,70 3,79 3,76 3 2,5 2 1, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelutukimukset

7 Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt neljässä vuodessa kaikissa palvelupiireissä, eniten leppävaarassa ja toiseksi eniten Espoon keskuksen alueella Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Leppävaara 2016, n= n , n= , n= , n= , n=154 Tapiola 2016, n= n , n= , n= , n= , n=112 Matinkylä-Olari 2016, n= n , n= , n= , n= , n=112 Espoonlahti 2016, n= n , n= , n= , n= , n= 128 Espoon keskus 2016, n= n , n= , n= , n= , n=128 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen 3,86 3,81 * 3,67 3,71 o 3,62 3,76 3,76 3,76 3,74 ** 3,7 ** 3,71 3,82 ** 3,6 3,56 3,57 * 3,73 3,8 3,78 3,67 3,58 3,73 3,76 3,68 ** 3,53 * 3,51 * Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelututkimukset

8 Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä KAPA-tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Laaja asuinkuntaindeksi, 24 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Espoo Alueet Vertailukaupungit Espoo, 2016 Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, 2016 Tapiola, 2016 Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, 2016 Espoon keskus, 2016 Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,59 3,55 3,47 3,86 3,76 3,71 3,73 3,73 3,73 3,55 3,47 3,61 3,56 3, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategia ja kehittäminen

9 Terveydenhuolto - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys

10 Kaikissa Kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita alle puolet väestöstä, eniten Vantaalla ja vähiten Oulussa ja toiseksi vähiten Espoossa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä Espoo 41,4 Helsinki 44,6 Oulu 39,5 Tampere 43 Turku 44,2 Vantaa Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 47,

11 Kuusikkokunnista Vantaalla eniten ja Helsingissä toiseksi eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä asukasta kohti. Vähiten lääkärikäyntejä on Oulussa ja toiseksi vähiten Espoossa, Turussa ja Tampereella. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit asukasta kohti ,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 1,4 Espoo 1,0 Helsinki 1,1 Oulu 0,8 Tamper e 1,0 Turku 1,0 Vantaa 1,2 Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

12 Kuusikkokunnista perusterveydenhuollon avohoidon (pl. Hammashuolto) asukaskohtaiset käyttökustannukset vuonna 2015 korkeimmat Tampereella, toiseksi pienimmät Espoossa. Tampereella kustannukset 36 % suuremmat kuin Espoossa. Perusterveydenhuollon käyttökustannukset, / asukas v Espoo 315 Helsinki 399 Oulu 365 Tampere 429 Turku 310 Vantaa 359 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

13 Vuonna 2016 enemmistö, kuusi kymmenestä, arvioi terveyskeskuksen lääkäripalvelut hyviksi ja joka viides huonoiksi kuten vuonna 2015 Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytymättömyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on vähentynyt neljän vuoden aikana. Tyytyväisimpiä ollaan Suur- Leppävaarassa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Espoo Alueet Vertailu % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1260, ka.=3,54 Espoo 2015, n=608, ka.=3,68 Espoo 2014, n=564, ka.=3,27 Espoo 2013, n=626, ka.=3,07 Espoo 2012, n=1378, ka.=2,8 Espoo 2011, n=665, ka.=2,94 Leppävaara 2016, n=303, ka.=3,71 Tapiola 2016, n=204, ka.=3,52 Matinkylä-Olari 2016, n=183, ka.=3,3 Espoonlahti 2016, n=244, ka.=3,47 Espoon keskus 2016, n=211, ka.=3,62 Helsinki 2016, n=1057, ka.=3,36 Lahti 2015, n=468, ka.=2,82 Oulu 2016, n=518, ka.=2,79 Turku 2016, n=579, ka.=3,46 Vantaa 2016, n=1043, ka.=3,12 Vertailukunnat, ka.=3,11 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

14 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä asukasta kohti vuonna 2015 kuusikkokunnista eniten Tampereella ja vähiten Espoossa. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät / 1000 asukasta vuonna Espoo 359,2 Helsinki 438,4 Oulu 454,2 Tampere 993,5 Turku 722,9 Vantaa 434,7 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

15 Kuusikkokunnista pienimmät erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset käyttökustannukset Espoossa, suurimat Tampereella. Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset / asukas vuonna Espoo 1024 Helsinki 1109 Oulu 1220 Tampere 1356 Turku 1350 Vantaa 1119 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

16 Yli puolet tyytyväisiä sairaalapalveluihin, joka kymmenes tyytymätön, tyytyväisyys lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Miten hyvin sairaalapalvelut on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1256, ka.=3, Espoo 2015, n=605, ka.=3, Espoo Espoo 2014, n=565, ka.=3,75 Espoo 2013, n=623, ka.=3, Espoo 2012, n=1372, ka.=3, Espoo 2011, n=662, ka.=3, Leppävaara 2016, n=303, Tapiola 2016, n=203, ka.=3, Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=183, Espoonlahti 2016, n=242, ka.=3, Espoon keskus 2016, n=211, Helsinki 2016, n=1036, ka.=3, Lahti 2015, n=463, ka.=3, Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,51 Turku 2016, n=572, ka.=3, Vantaa 2016, n=1035, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3, Toimintaympäristön tila Espoossa Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 16

17 Oulussa ja Tampereella Kuusikkokuntien korkeimmat perusterveydenhuollon hammashuollon asukaskohtaiset käyttökustannukset, pienimmät Espoossa. Perusterveydenhuollon hammashuollon käyttökustannukset / asukas vuonna ,0 90,0 95,0 100,0 105,0 110,0 115,0 120,0 Espoo 96,2 Helsinki 112,0 Oulu 114,6 Tampere 114,2 Turku 113,2 Vantaa 104,6 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

18 Neljä kymmenestä sitä mieltä, että hammaslääkäripalvelut on hoidettu hyvin, joka neljännen mielestä ne on hoidettu huonosti. Miten hyvin kunnan hammaslääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1255, ka.=3, Espoo 2015, n=601, ka.=3, Suur-Leppävaarassa hammaslääkäripalvelut saavat parhaimman, Suur-Matinkylässä heikoimman arvion. Espoo Espoo 2014, n=565, ka.=3,3 Espoo 2013, n=622, ka.=3,14 Espoo 2012, n=1375, ka.=2,97 Espoo 2011, n=661, ka.=3, Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=204, ka.=3, Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=244, Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1056, ka.=2, Lahti 2015, n=469, ka.=2, Vertailu Oulu 2016, n=517, ka.=2,94 Turku 2016, n=577, ka.=2, Vantaa 2016, n=1042, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=2, Toimintaympäristön tila Espoossa 2016 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

19 Vanhustenhoito - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys

20 Kuusikkokunnista Turussa 75 vuotta täyttäneistä eniten säännöllisen kotihoidon piirissä, noin joka kahdeksas, Espoossa vähiten, noin 6,5 prosenttia. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 v. täyttäneet 2015, % ko. ikäryhmästä (väestötietona vuoden viimeisen päivän tieto) Espoo 6,5 Helsinki 11,6 Oulu 11,5 Tampere 11,1 Turku 13,1 Vantaa 9,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

21 Kuusikkokunnista Tampereella 75 vuotta täyttäneistä eniten ympärivuorokautisessa hoidossa. Vähiten ympärivuorokautista hoitoa on Turussa ja Espoossa. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat 75 v. täyttäneet vastaavanikäisestä väestöstä, % vuonna Espoo 1,2 6,9 Helsinki 2,7 6,1 Oulu 3 5,9 Tampere 3,2 6 Turku 2,1 5,9 Vantaa 1,5 7,4 Pitkäaikainen laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

22 Vanhusten palvelujen kokonaispeittävyys on kasvanut vuosien välillä Turussa sekä Oulussa ja laskenut muissa kuutoskaupungeissa. Vanhusten palvelujen peittävyys 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa vuosina 2009, 2011 ja Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2015, Helsinki 22 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017

23 Terveyskeskuksen vuodeosastoa pitää noin joka kymmenes hyvin hoidettuna, lähes yhtä usea huonosti hoidettuna. Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen vuodeosasto on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1254, ka.= Espoo 2015, n=601, ka.=3, Niistä, jotka osasivat sanoa arvionsa vuodeosastosta, puolet antoi hyvän ja puolet huonon arvion. Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=2,96 Espoo 2013, n=625, ka.=2,73 Espoo 2012, n=1373, ka.=2,72 Espoo 2011, n=661, ka.=2,77 Leppävaara 2016, n=302, ka.=3,2 Tapiola 2016, n=204, ka.=2, Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=183, 7 Espoonlahti 2016, n=243, ka.=3, Espoon keskus 2016, n=209, Helsinki 2016, n=1041, ka.=3, Lahti 2015, n=461, ka.=2, Vertailu Oulu 2016, n=512, ka.=2,66 Turku 2016, n=572, ka.=3, Vantaa 2016, n=1030, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=2, Toimintaympäristön tila Espoossa Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

24 Vanhusten kotihoitoa piti hyvin hoidettuna 13 prosenttia, huonon arvion antoi hieman useampi, joka viides. Huonoksi arvioineiden osuus on lisääntynyt. Miten hyvin vanhusten kotihoito on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vertailu Alueet Espoo Espoo 2016, n=1252, ka.=2,78 Espoo 2015, n=599, ka.=2,98 Espoo 2014, n=566, ka.=2,8 Espoo 2013, n=621, ka.=2,9 Espoo 2012, n=1369, ka.=2,68 Espoo 2011, n=664, ka.=2, Leppävaara 2016, n=303, Tapiola 2016, n=204, ka.=2, Matinkylä-Olari 2016, n=184, 12 Espoonlahti 2016, n=241, 13 Espoon keskus 2016, n=209, Helsinki 2016, n=1042, ka.=2,3 Lahti 2015, n=462, ka.=2,33 Oulu 2016, n=511, ka.=2,36 Turku 2016, n=578, ka.=2,49 Vantaa 2016, n=1037, ka.=2, Vertailukunnat, ka.=2, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

25 Lastensuojelu - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys

26 Kuusikkokunnista Espoossa ja Oulussa oli vuonna 2015 vähiten 0 17 vuotiaista lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä, Vantaalla eniten Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä 0 17 vuotiaista, % vuonna Espoo 5 Helsinki 6,5 Oulu 5 Tampere 7,2 Turku 5,9 Vantaa 10,6 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

27 Kuusikkokunnista Espoossa oli vuonna 2015 vähiten 0 17 vuotiaista lastensuojelun asiakkaina, Vantaalla eniten. Lastensuojelun vuotiaiden asiakkaiden osuus samanikäisestä väestöstä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015, Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/

28 Lastensuojelun kokonaiskustannukset suhteessa 0 20-vuotiaaseen väestöön vuosina Lastensuojelun kustannukset suhteessa 0 20 vuotiaan väestön määrään olivat kuutoskaupungeissa 862 euroa vaihdellen Oulun 527 eurosta Turun 1195 euroon. Espoossa kustannukset olivat 646 euroa. Kustannukset on korotettu vuoden 2015 arvoon julkisten menojen hintaindeksillä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2015, Hanna Ahlgren-Leinvuo Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 7/

29 Varhaiskasvatus> SIVISTYSTOIMEN OSUUDESSA klo 9:19 - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys

30 Peruskoulu ja lukio > SIVISTYSTOIMEN OSUUDESSA klo 9:20 - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys

31 Toimeentulotuki - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys

32 Toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä vaihteli kuusikkokunnissa vuonna 2015 Vantaan 11 prosentista Oulun ja Turun seitsemään prosenttiin. Espoossa osuus oli 8 prosenttia. Toimeentulotukea saaneiden osuus (%) väestöstä vuonna Espoo 7,8 Helsinki 10,4 Oulu 6,9 Tampere 10 Turku 7,4 Vantaa 10,8 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

33 Vuoden aikana vähintään 12 kuukautta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus (%) kaikista vuoden aikana tukea saaneista kotitalouksista kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden osuus toimeentulotukea saaneista kotitalouksista on kasvanut kuusikkokunnissa Turkua lukuun ottamatta vuodesta 2006 vuoteen 2014 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuusikko-työryhmä, Aikuissosiaalityö, Hanna Ahlgren-Leinvuo, Toimintaympäristön tila Espoossa

34 Espoo yritysten toimintaympäristönä - Tyytyväisyys Espooseen yritysten toimintaympäristönä Toimintaympäristön tila Espoossa Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2015

35 Tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen on lisääntynyt ja palannut neljän vuoden takaiselle tasolle Miten hyvin yritystoiminnan edistäminen on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1250, ka.=3, Espoo 2015, n=603, ka.=3, Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=2,88 Espoo 2013, n=621, ka.=3, Espoo 2012, n=1373, ka.=3, Joka kolmas tyytyväinen yritystoiminnan edistämiseen, tapiolalaiset tyytyväisimpiä. Alueet Espoo 2011, n=660, ka.=3,21 Leppävaara 2016, n=299, Tapiola 2016, n=204, ka.=3,78 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1044, ka.=3, Lahti 2015, n=461, ka.=2, Vertailu Oulu 2016, n=514, ka.=3,31 Turku 2016, n=571, ka.=3, Vantaa 2016, n=1030, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3, Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 35

36 Espoon yritysilmasto Espoolaisten käsitys Espoon yritysilmastosta ei ole merkittävästi muuttunut. Miten arvioisitte Espoon kaupungin yritysilmastoa? ESPOO 2016 (n=310) 0% 50% 100% ka. ESPOO 2016 (n=310) ,53 ESPOO 2015 (n=298) ,50 ESPOO 2014 (n=311) ,56 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono n=kaikki vastaajat TNS 36

37 Yritystoiminnan edellytykset Espoossa Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2016 (n=310) (järjestys 'Espoo 2016' 0% 50% 100% keskiarvon mukaan) ka. Toimitilojen saatavuus ,78 Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Espoon näkyminen medioissa Lupakäytännöt yritystoiminnassa Verotus , , ,44 3,41 3,30 3,06 3,06 Espoossa ollaan tyytyväisimpiä toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen. Tyytymättömimpiä julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen, kaavoitukseen ja yritysneuvontaan. Kaavoitus yritystoiminnan kannalta ,95 Yritysneuvonta ,86 Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen ,82 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono n=kaikki vastaajat TNS 37

38 Yritystoiminnan edellytykset, muutos Espoossa Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2016 (n=310) (järjestys 'Espoo 2016' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Liikenne ja yhteydet Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Espoon näkyminen medioissa 2015: Kaupunkimarkkinointi Lupakäytännöt yritystoiminnassa 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Verotus 3,78 3,67 3,46 3,44 3,41 3,30 3,06 3,06 2,97 2,88 3,45 3,43 3,31 3,41 3,30 2,85 2,86 3,03 3,43 3,31 3,43 3,32 3,66 Espoossa tyytyväisyys toimitilojen sekä alihankkijoiden saatavuuteen on parantunut. Myös Espoon näkyminen medioissa on parantunut, mutta sen tilalla on viimeksi puhuttu kaupunkimarkkinoinnista. Kaavoitus yritystoiminnan kannalta 2,95 2,79 2,72 n=kaikki vastaajat Yritysneuvonta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen 2,86 2,82 2,90 ESPOO 2016 (n=310) ESPOO 2015 (n=298) ESPOO 2014 (n=311) 2,79 TNS 38

39 Kokonaistyytyväisyys, Espoo Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? KOKONAISTYYTYVÄISYYS KO. ASIOIHIN Kokonaistyytyväisyys yritystoiminnan edellytyksiin on lisääntynyt. 0% 50% 100% ka. ESPOO 2016 (n=310) ,46 ESPOO 2015 (n=298) ,31 ESPOO 2014 (n=311) ,31 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono n=kaikki vastaajat TNS 39

40 Hyvinvointi - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Hyvinvoinnin tila - Palvelujen käyttö - Palvelutyytyväisyys Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen

41 Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on noussut edellisistä KAPA-tutkimuksista ja on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi. Laaja asuinkuntaindeksi, 24 palvelua 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, ,76 Parhaimmat arvosanat Espoo saa palveluistaan leppävaaralaisilta. Espoo Espoo, 2012 Espoo, 2005 Espoo, 2001 Leppävaara, ,59 3,55 3,47 3,86 Tapiola, ,76 Alueet Matinkylä-Olari, 2016 Espoonlahti, ,71 3,73 Espoon keskus, ,73 Helsinki, ,73 Vertailukaupungit Lahti, 2015 Oulu, 2016 Turku, 2016 Vantaa, ,55 3,47 3,61 3,56 Keskiarvo 3,58 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategia ja kehittäminen

42 Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa joka neljännen elämää Espoossa. Vastaajilta kysyttiin "Onko Teillä tai jollakin perheenjäsenellänne ollut ongelmia, jotka vaikeuttavat jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä?" Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016

43 Kolme neljästä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 78 % (¹) vastaajista. Osuus on säilynyt samana kuin edellisellä kerralla. Espoon keskuksessa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Huomaa väittämän suunta: samaa mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n= Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 77 % 4 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=569 Espoo 2013, n=628 Espoo 2012, n= % 73 % 74 % Espoo 2011, n= %. Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % 13 % Tapiola 2015, n= % 1 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n= % 5 % Espoonlahti 2015, n= % 4 % Espoon keskus 2015, n= % * 0 % (¹) 78%±3% (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

44 Joka kymmenes tinkii terveydenhoidosta. Väitteen "Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 10 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt kaksi prosenttiyksikköä. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n= Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 10 % 2 % Vertailtava tulos Espoo 2014, n=559 Espoo 2013, n=622 Espoo 2012, n= % 12 % 12 % Espoo 2011, n= %. Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % 2 % Tapiola 2015, n= % 0 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n= % 2 % 12 % 0 % Espoon keskus 2015, n= % 8 % (¹) 10 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

45 Rahapula vaikeuttaa joka kymmenennen kouluttautumista. Väitteen "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 9 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt yhden prosenttiyksikön. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2015, n= Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) 9 % 1 % Vertailtava tulos. Espoo 2014, n= % "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." 9 % Espoo 2013, n=616 3 Espoo 2012, n= % Espoo 2011, n=656 Väitteen kanssa 4 4osittain 10 tai 7 täysin samaa mieltä 75 oli 9 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt yhden prosenttiyksikön. 11 % Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % 5 % Tapiola 2015, n= % 1 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n=86 Espoonlahti 2015, n= % 1 % 10 % 4 % Espoon keskus 2015, n= % 3 % (¹) 9 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

46 Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin. Väitteen "Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 17 % (¹) vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on noussut yhden prosenttiyksikön. Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. Huomaa väittämän suunta: eri mieltä =tilanne positiivinen % vastaajista Täysin samaa mieltä Osittain samaa mieltä EOS Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä yhteensä Muutos % osuus (2) edell. (3) Espoo 2015, n= % 1 % o Vertailtava tulos Espoo 2014, n=561 Espoo 2013, n=621 Espoo 2012, n= % 18 % 17 % Espoo 2011, n= %. Espoo 2010, n= % Leppävaara 2015, n= % 4 % Tapiola 2015, n= % 2 % Alueet Matinkylä Olari 2015, n= % 4 % Espoonlahti 2015, n= % 2 % Espoon keskus 2015, n= % 0 % (¹) 17 (tulos on 95 % todennäköisyydellä tällä välillä) (2) Vastausjakuma alueella poikkeaa muusta Espoosta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain, jos muutos ero > 5 % yksikköä (3) Vastausjakauma on muuttunut edellisestä vuodesta ***erittäin merkitsevästi, **merkitsevästi, *=jokseenkin merkitseväst; o=suuntaa antavasti (khin neliö testi). Testin tulos näytetään vain jos muutos on > 5 % yksikköä Vihreä korostu=ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos on >5% ja testi osoittaa että se on vähintään jokseenkin merkitsevä Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

47 Joka neljännen tulot riittävät huonosti kotitalouden menoihin. Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%) Espoo , ,7 24, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH

48 Espoossa ollaan tyytyväisempiä yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen kuin vertailukaupungeissa Miten hyvin yleinen järjestys ja turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa Lähes kaikki espoolaiset vastaajat ovat tyytyväisiä kaupungin yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Espoo Alueet Vertailu % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1265, ka.=4,17 Espoo 2015, n=606, ka.=4,13 Espoo 2014, n=564, ka.=4,09 Espoo 2013, n=626, ka.=4,02 Espoo 2012, n=1380, ka.=3,99 Espoo 2011, n=663, ka.=3,93 Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=206, ka.=4,3 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=244, ka.=4,14 Espoon keskus 2016, n=211, Helsinki 2016, n=1054, ka.=4,06 Lahti 2015, n=464, ka.=3,87 Oulu 2016, n=518, ka.=3,97 Turku 2016, n=581, ka.=4,01 Vantaa 2016, n=1040, ka.=3,81 Vertailukunnat, ka.=3, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategia ja kehittäminen

49 Espoo Espoon alueet Vertailukunnat Espoolaiset kokevat pääsääntöisesti oman asuinalueensa turvalliseksi vähemmistön ollessa eri mieltä. Miten hyvin asuinalueen turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Espoo 2015, n=605 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1381 Espoo 2011, n=665 Espoo 2010, n=693 Espoo 2009, n=758 Espoo 2008, n=1502 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1735 Espoo 2003, n=946 Leppävaara 2015, n=163 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=108 Espoon keskus 2015, n=122 Helsinki 2012, n=1549 Jyväskylä 2010, n=775 Lahti 2012, n=505 Oulu 2012, n=420 Turku 2012, n=569 Vantaa 2012, n=568 VERTAILUKUNNAT, ka.=4,03 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti Keskiarvot (2) Muutos Keskiarvo (3) edell. (4) ,27 0,06 4,20 4,13 4,15 4,05 4,07 4,05 4,07 4,10 4,11 4,11 4,27 0,10 * 4,42 o 0,08 4,28 0,06 4,27 0,02 4,10 ** 0,01 4,00 3,93 4,04 4,07 4,06 4,09 4,03 Espoon keskuksen palvelupiirin alueella ollaan tyytymättömimpiä. Tyytyväisyys on lisääntynyt Leppävaaran alueella. (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

50 Vain harvat kokevat asuinalueensa turvattomaksi. 3,5 3 Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%) Espoo 3,1 2,5 2 2,3 2,1 1,5 1 0, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH

51 Tyytyväisyys päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisyyn on ollut nousussa Miten hyvin päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisy on hoidettu asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista Espoo 2015, n=603 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=625 Espoo 2012, n=631 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=688 Espoo 2009, n=750 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=164 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=107 Espoon keskus 2015, n=122 % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Keskiarvot (2) Muutos Keskiarv o (3) edell. (4) 3,36 0,23 3,13 2,97 2,84 2,84 2,70 2,70 3,47 0,70 3,56 0,34 3,38 0,70 3,33 0,24 3,05 0,17 (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

52 Espoo Espoon alueet Väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen on hoidettu Espoossa aikaisempaa paremmin. Miten hyvin väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Espoo 2015, n=604 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=629 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=687 Espoo 2009, n=754 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=166 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=107 Espoon keskus 2015, n=120 % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Keskiarv o (3) Keskiarvot (2) Muutos edell. (4) 3,34 0,25 3,09 3,00 3,06 2,81 2,81 2,76 3,06 0,06 3,39 0,14 3,47 0,47 3,60 * 0,47 o 3,24 0,28 Espoonlahdessa ollaan muuta Espoota tyytyväisempiä. (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

53 Syrjäytymisen estämisen hoitoon ollaan yhtä usein tyytymättömiä kuin tyytyväisiä. Miten hyvin syrjäytymisen estäminen on hoidettua asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista Espoo 2015, n=599 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=624 Espoo 2012, n=633 Espoo 2011, n=664 Espoo 2010, n=687 Espoo 2009, n=751 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=164 Tapiola 2015, n=97 Matinkylä Olari 2015, n=88 Espoonlahti 2015, n=106 Espoon keskus 2015, n=120 % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Keskiarvot (2) Muutos Keskiarv o (3) edell. (4) 3,01 0,18 2,83 2,53 2,70 2,51 2,51 2,36 2,92 0,10 3,07 0,02 3,09 0,56 2,92 0,09 3,00 0,22 (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa

54 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisy on hoidettu Espoossa selvästi useamman mielestä hyvin kuin huonosti. Miten hyvin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisy on hoidettu asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Espoo 2015, n=600 Espoo 2014, n=565 Espoo 2013, n=622 Espoo 2012, n=634 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=684 Espoo 2009, n=754 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=164 Tapiola 2015, n=98 Matinkylä Olari 2015, n=87 Espoonlahti 2015, n=106 Espoon keskus 2015, n= Keskiarvo (3) Keskiarvot (2) 3,89 0,03 3,92 3,85 3,83 3,75 3,78 3,68 3,86 0,02 3,90 0,04 4,09 0,05 3,81 0,19 3,83 0,16 (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa Muutos edell. (4)

55 Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjuntaan ollaan Espoossa useammin tyytyväisiä kuin tyytymättömiä Miten hyvin ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjunta on hoidettu asuinkunnassa Espoo Espoon alueet % vastaajista % Hyvin % Ei osaa sanoa % Huonosti Espoo 2015, n=602 Espoo 2014, n=563 Espoo 2013, n=625 Espoo 2012, n=635 Espoo 2011, n=664 Espoo 2010, n=688 Espoo 2009, n=755 Espoo 2008, kysymys ei mukana Espoo 2006, kysymys ei mukana Espoo 2005, kysymys ei mukana Espoo 2003, kysymys ei mukana Leppävaara 2015, n=165 Tapiola 2015, n=97 Matinkylä Olari 2015, n=87 Espoonlahti 2015, n=107 Espoon keskus 2015, n= Keskiarvo (3) Keskiarvot (2) Muutos edell. (4) 3,29 0,05 3,24 3,08 3,05 3,04 3,04 2,73 3,10 0,15 3,09 0,04 3,50 0,39 3,47 0,11 3,29 0,09 Alueiden välillä ei ole tilastollista eroa. (2) keskiarvo asteikolla 1-5, 1= erittäin huonosti, 5 =erittäin hyvin, "En osaa sanoa" vaihtoehdon valinneet on suljettu pois (3)Alueen vastausjakauman ero muusta Espoosta: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi, eos suljettu pois). Testin tulos näytetään vain, jos ero on suurempi kuin 0,1 yksikköä. (4) Kahden viimeisen vuoden vastausjakaumien ero: ***erittäin merkitsevä, **merkitsevä, *=jokseenkin merkitsevä; o=suuntaa antava (khin neliö -testi). Jos muutos on >0, keskiarvo on noussut eli tyytyväisyys on lisääntynyt, ja jos muutos on negatiivinen, keskiarvo on pienentynyt eli tyytyväisyys vähentynyt. Testin tulos näytetään vain, jos muutos on suurempi kuin 0,1 yksikköä. Vihreä korostus =ero tai muutos positiivinen oranssi korostus =ero tai muutos on negatiivinen Korostus näytetään, jos ero tai muutos >0,1 ja testi osoittaa, että vastausjakaumat eroavat vähintään jokseenkin merkitsevästi Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG, Kaupunki- ja Kuntapalvelut Espoossa 2015

56 Alle puolet väestöstä, neljä kymmenestä, terveyskeskuslääkärin asiakkaina. 50 Vähintään kerran 12 viime kuukauden aikana terveyskeskuslääkäripalveluita käyttäneiden osuus (%) Espoo ,6 41,5 40, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH

57 Joka kolmas käyttää yksityislääkäripalveluita. Vähintään kerran 12 viime kuukauden aikana yksityislääkäripalveluita käyttäneiden osuus (%) Espoo ,9 34,1 36, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH

58 Viidestä kuusikkokaupungista Espoon terveyskeskukselle toiseksi parhaat arviot asiakkailta. Terveyskeskusindeksi ja sen 10 osatekijää Tyytyväisyys viimeisimmän terveyskeskuskäynnin kymmeneen osatekijään. Terveyskeskusindeksi on niiden keskiarvojen summa, enintään Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016

59 Enemmistö, kuusi kymmenestä, arvioi terveyskeskuksen lääkäripalvelut hyviksi ja joka viides huonoiksi. Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytymättömyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on vähentynyt neljän vuoden aikana. Tyytyväisimpiä ollaan Suur- Leppävaarassa. Vertailu Alueet Espoo % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1260, ka.=3,54 Espoo 2015, n=608, ka.=3,68 Espoo 2014, n=564, ka.=3,27 Espoo 2013, n=626, ka.=3,07 Espoo 2012, n=1378, ka.=2,8 Espoo 2011, n=665, ka.=2,94 Leppävaara 2016, n=303, Tapiola 2016, n=204, ka.=3,52 Matinkylä-Olari 2016, n=183, Espoonlahti 2016, n=244, ka.=3,47 Espoon keskus 2016, n=211, Helsinki 2016, n=1057, ka.=3,36 Lahti 2015, n=468, ka.=2,82 Oulu 2016, n=518, ka.=2,79 Turku 2016, n=579, ka.=3,46 Vantaa 2016, n=1043, ka.=3,12 Vertailukunnat, ka.=3, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: FCG: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset Espoo Strategia ja kehittäminen

60 Joka neljäs katsoo, ettei ole saanut terveyskeskuslääkärin palveluita tarpeeksi. Osuus on vähentynyt vuodesta 2013 vuoteen Niiden osuus, jotka eivät ole saaneet tarpeeseensa nähden riittävästi terveyskeskuslääkärin palveluita (%) Espoo , ,3 27, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: THL: Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH

61 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Palvelut Sivistystoimen palvelut: Perusopetus Lukiot Varhaiskasvatus Espoon kaupunki, sivistystoimi

62 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Sivistystoimen palvelut Perusopetus Lähteet: Sivistystoimi: Suomenkielinen opetustoimi (Juha Nurmi), Svenska bildningstjänster (Jaana Suihkonen), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), Suomen kuuden suurimman kaupungin palvelut ja kustannukset 2015, KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

63 Perusopetus Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat perusopetuksen käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Turussa Suomenkielisessä opetuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / oppilas Ruotsinkielisessä perusopetuksessa kiinteistön hoitokulujen (sis. vuokrat) osuus huomattavan suuri / oppilas Perusopetusikäisten määrä kasvaa voimakkaasti suuralueilla: Leppävaara, Tapiola ja Matinkylä Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä on noussut ja kasvuennuste on maltillinen Peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta Hyvän arvion antoi runsas puolet

64 Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat perusopetuksen käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Turussa Perusopetuksen käyttökustannukset asukasta kohti 2015, euroa Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku Toimintaympäristön tila Espoossa Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuntaliitto

65 Suomenkielisessä opetuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / oppilas Hallinnon, opetuksen ja oppilashuollon hinta laskussa TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Koulukuljetukset Kouluruokailu Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö

66 Ruotsinkielisessä perusopetuksessa kiinteistön hoitokulujen (sis. vuokrat) osuus huomattavan suuri / oppilas TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Koulukuljetukset Kouluruokailu Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö

67 Perusopetusikäisten määrä kasvaa voimakkaasti suuralueilla: Leppävaara, Tapiola ja Matinkylä Perusopetusikäisten määrän ennuste alueittain (muut kuin ruotsinkieliset) Kasvu Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Yhteensä Lähde: Espoon väestöennuste

68 Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä on noussut ja kasvuennuste on maltillinen Läsår fsk Skolan totalt Skolan + fsk luokka: Vähennetty 40 oppilasta jotka siirtyvät muiden kuntien yläkouluihin Lähde: Svenska bildningstjänster 68

69 Peruskoulun hyväksi arvioineiden osuus on pienentynyt kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta Hyvän arvion antoi runsas puolet. Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Espoo 2016, n=1253, ka.=4, Espoo 2015, n=600, ka.=4, Espoo Espoo 2014, n=564, ka.=4,13 Espoo 2013, n=624, ka.=4, Espoo 2012, n=1371, ka.=4, Tyytyväisimpiä peruskouluun ollaan Suur- Espoonlahdessa. Alueet Espoo 2011, n=662, ka.=4,14 Leppävaara 2016, n=304, Tapiola 2016, n=204, ka.=4,2 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1047, Lahti 2015, n=463, ka.=3, Vertailu Oulu 2016, n=510, ka.=3,97 Turku 2016, n=569, ka.=4, Vantaa 2016, n=1034, ka.=3, Vertailukunnat, ka.=3, Toimintaympäristön tila Espoossa Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 69

70 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Sivistystoimen palvelut Lukiot Lähteet: Sivistystoimi: Suomenkielinen opetustoimi (Jaakko Turpeinen), Svenska bildningstjänster (Jaana Suihkonen), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), V lukion päättäneiden tilanne v. 2014, Suomen kuuden suurimman kaupungin palvelut ja kustannukset 2015; KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

71 Lukiot muutoksessa Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat lukion käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Helsingissä Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / opiskelija Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kokonaiskulut hieman laskussa / opiskelija Espoon lukioissa yli 5000 opiskelijaa Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1300 oppilaalla Hakeminen lukiokoulutukseen Ulkopaikkakuntalaisten ja vieraskielisten lukiolaisten määrä kasvussa Lukio sai hyvän arvion joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta

72 Kuusikkokunnista Espoossa suurimmat lukion käyttökustannukset asukasta kohti, pienimmät Helsingissä Lukion käyttökustannukset asukasta kohti 2015, euroa Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuntaliitto

73 Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa kiinteistön hoitokulut (sis. vuokrat) kasvussa / opiskelija Hallinnon, opetuksen ja oppilashuollon hinta laskussa TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Kouluruokailu Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö

74 Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kokonaiskulut hieman laskussa / opiskelija TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TA 2017 Kouluruokailu Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö

75 Espoon lukioissa yli 5000 opiskelijaa Lukiot Opiskelijamäärä 2015 Opiskelijamäärä Espoon yhteislyseon lukio 2. Espoonlahden lukio Etelä-Tapiolan lukio Haukilahden lukio Kaitaan lukio Kuninkaantien lukio Leppävaaran lukio Mattlidens gymnasium* Olarin lukio Pohjois-Tapiolan lukio** Tapiolan lukio Viherlaakson lukio Päivälukiot yht Kartan muut lukiot 13. Espoon Steinerkoulun lukio 14. Kauniaisten lukio 15. Porkkalan lukio Lähde: Sivistystoimi, suomen- ja ruotsinkielinen opetus * Ruotsinkielinen lukio **Pohjois-Tapiolan lukio muuttaa Otaniemeen SAAS-mallilla. 75

76 Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1300 oppilaalla Suomenkielisten lukion opiskelijamääräennuste määrittäminen Espoon oppilasmäärät oppilastilanteen mukaan Peruskoulun päättävät Espoo Peruskoulun päättävät Kauniainen Yhteensä Päätetty% 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % 61,5 % Paikkatarve Kauniainen Espoon paikkatarve Aloituspaikkamäärän muutos Lukion opiskelijamäärien kokonaismuutos Lukiolaisia Kasvu vuodesta Peruskoulun päättävien nuorten määrän arvioidaan lisääntyvän vuoden 2016 tasosta seuraavina vuosina merkittävästi. Jos lukiopaikkoja varataan tulevinakin vuosina 61,5 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista, vuoteen 2026 mennessä tarvitaan 469 Espoon lukiokoulutuksen aloituspaikkaa lisää vuoteen 2016 verrattuna. Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, lukiolinja. Toimintaympäristön tila Espoossa

77 Hakeminen lukiokoulutukseen Espoon suom. kiel. lukioiden ensisijaiset hakijat ja aloituspaikat Espoon lukiot ovat vetovoimaisia hakijoita aloituspaikkoihin 1,17 Alin sisäänpääsykeskiarvo noussut jo 7,67 vrt. vuonna 2011 lukioon pääsi 7,17 keskiarvolla Ensisijaiset hakijat Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat/ aloituspaikat 1,18 1,16 1,17 Espoon ruotsinkielinen lukio Mattlidens gymnasium Ensisijaiset hakijat/ aloituspaikat 1,19 1,33 1,42 Lähde: virkailija.opintopolku.fi / JT Ensisijaiset hakijat suomenkielisiin lukioihin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 2016 Helsinki* Espoo Vantaa Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Ensisijaiset hakijat/ aloituspaikat 1,13 1,16 1,13 Alin sisäänpääsykeskiarvo 7,17 7,67 7,42 Lähde: Kaupunkien opetustoimet *vain Hgin kaupungin suom. kiel. lukiot

78 Ulkopaikkakuntalaisten ja vieraskielisten lukiolaisten määrä kasvussa Kevään 2016 yo-kirjoituksissa Espoon lukiolaisten ylioppilaskokeiden pakollisten aineiden puoltoäänien keskiarvo oli 4,65*. Valtakunnallinen keskiarvo oli 4,32. Espoon lukioissa on muiden kuntien opiskelijoita 12,8 %. Eniten Kirkkonummelta ja Helsingistä. Vieraskielisten määrä noussut vuosittain: nyt 6,2 % Espoon suomenkielisten päivälukioiden opiskelijat lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus Ulkopaikkakuntalaisia ,6 % ,2 % ,8 % Vieraskielisiä 235 5,1 % 256 5,7 % 282 6,2 % Tyttöjä ,3 % ,7 % ,0 % 4. vuoden opiskelijoita 233 5,1 % 220 4,9 % 238 5,3 % Opiskelijoita yhteensä *Suom. kiel. lukiot. Laudaturista saa 7 pistettä ja approbaturista 2 pistettä. (L=7, E=6, M=5, C=4, B=3, A=2 ja I=0.) **Lähde: Tilastokeskus. V lukion päättäneiden tilanne v

79 Lukio sai hyvän arvion joka toiselta, vuonna 2015 hieman useammalta Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Espoo 2016, n=1249, ka.=4, Espoo 2015, n=602, ka.=4, Espoo Espoo 2014, n=563, ka.=4,14 Espoo 2013, n=624, ka.=4, Espoo 2012, n=1367, ka.=4, Tyytyväisimpiä lukioon ollaan Suur- Espoonlahdessa, tyytymättömimpiä Suur- Leppävaarassa. Alueet Espoo 2011, n=660, ka.=4,16 Leppävaara 2016, n=303, ka.=4,26 Tapiola 2016, n=204, ka.=4,33 Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=241, ka.=4,25 Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1044, ka.=4, Lahti 2015, n=462, ka.=4, Vertailu Oulu 2016, n=508, ka.=3,81 Turku 2016, n=571, ka.=4, Vantaa 2016, n=1032, ka.=4, Vertailukunnat, ka.=4, Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo 79

80 Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatusikäiset suomenkielinen varhaiskasvatus Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Lähteet: Tilastokeskus, Espoon tietohallinto/strategia ja kehittämisyksikkö, Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot, Suomen kuuden suurimman kaupungin palvelut ja kustannukset 2015, KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo

81 Varhaiskasvatusikäiset ja heidän sijoittumisensa varhaiskasvatuksen palveluihin (1/2) Vieraskielisen* päivähoitoikäisen väestön lukumäärä kasvoi eniten Espoossa ja Vantaalla, molemmissa 9,7 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen Espoon päivähoitoikäisistä 93,2 % oli vuoden 2015 lopussa päivähoidon palveluiden piirissä. Oulussa osuus oli kuusikkokaupungeista pienin, 90,2 %. Kaupunkien väliset päiväkotien kustannuserot ovat kaventuneet vuodesta 2000 vuoteen Varhaiskasvatusikäinen (10 kk 6 v) suomen- ja vieraskielinen väestö. Ennusteet ja toteumat Varhaiskasvatusikäisen suomen- ja vieraskielisen väestön määrä Toteuma ja ennuste Toimintaympäristön tila Espoossa

82 Varhaiskasvatusikäiset ja heidän sijoittumisensa varhaiskasvatuksen palveluihin (2/2) Varhaiskasvatusikäisen väestön määrän muutos äidinkielen mukaan vuosina (31.12.) Lapset suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluissa ja kotihoidon tuella vuonna 2016 Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus suuri Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vaihtelee vuoden aikana, vuosittainen määrä kasvaa Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut jakautuvat alueittain Suomenkieliseen varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää koulutettua henkilöstöä Joka toinen on tyytyväinen päivähoitoon, useampi kuin vuonna 2015 ja useampi kuin vertailukaupungeissa Toimintaympäristön tila Espoossa

83 Vieraskielisen* päivähoitoikäisen väestön lukumäärä kasvoi eniten Espoossa ja Vantaalla, molemmissa 9,7 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen Vieraskielisten päivähoitoikäisten osuus kuutoskaupungeissa vuoden lopussa * Muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2015, Kuusikko-työryhmä, Lasten päivähoito, Hanna Ahlgren-Leinvuo, julkaisusarja 5/

84 Espoon päivähoitoikäisistä 93,2 % oli vuoden 2015 lopussa päivähoidon palveluiden piirissä. Oulussa osuus oli kuusikkokaupungeista pienin, 90,2 %. Päivähoitoikäisten (10 kk- 6v) jakautuminen päivähoidon palveluihin joulukuussa 2015, prosenttia päivähoitoikäisistä (ei sisällä avoimen varhaiskasvatuksen palveluja) Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2015, Kuusikko-työryhmä, Lasten päivähoito, Hanna Ahlgren-Leinvuo, julkaisusarja 5/

85 Kaupunkien väliset päiväkotien kustannuserot ovat kaventuneet vuodesta 2000 vuoteen Kunnallisten päiväkotien deflatoitujen vuosikustannusten kehitys laskennallista lasta kohden vuosina suhteutettuna Viisikon (Kuusikko ilman Oulua) aritmeettiseen keskiarvoon vuonna 2000 (=1) Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Strategia ja kehittäminen Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2015, Kuusikko-työryhmä, Lasten päivähoito, Hanna Ahlgren-Leinvuo, julkaisusarja 5/

86 Varhaiskasvatusikäinen (10 kk 6 v) suomen- ja vieraskielinen väestö Ennusteet ja toteumat

87 Varhaiskasvatusikäisen suomen- ja vieraskielisen väestön määrä Toteuma ja ennuste

88 Varhaiskasvatusikäisen väestön määrän muutos äidinkielen mukaan vuosina (31.12.) Toimintaympäristön tila Espoossa

89 Lapset suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluissa ja kotihoidon tuella vuonna 2016 Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus suuri Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot 89

90 Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Varhaiskasvatusyksiköt 01/2017 Lasten määrä kunnallisissa ja ostopalveluyksiköissä Lasten jakautuminen toimintamuodon mukaan 01/2017 Varhaiskasvatushenkilöstön pätevyysaste 8/2016 Erityislastentarhanopettajat 100 % Lastentarhanopettajat 65 % Lastenhoitajat 65 % Lähde: Svenska bildningstjänster

91 Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä vaihtelee vuoden aikana, vuosittainen määrä kasvaa Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot 91

92 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut jakautuvat alueittain LEPPÄVAARA oma yksityinen * yhteensä ESPOON KESKUS oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit Perhepäivähoito hoitajan kotona Ryhmäperhepäivähoito Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 7 7 Kerhot ESPOONLAHTI oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit Perhepäivähoito hoitajan kotona Ryhmäperhepäivähoito 6 6 Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa 5 5 Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 4 4 Kerhot Espoon keskus Espoonlahti * Yksityinen = ostopalvelut ja yksityisen hoidon tuella toimivat toimipaikat Leppävaara Tapiola Matinkylä- Olari Päiväkodit Perhepäivähoito hoitajan kotona Ryhmäperhepäivähoito Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 6 6 Kerhot TAPIOLA oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit Perhepäivähoito hoitajan kotona Ryhmäperhepäivähoito 8 8 Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa 4 4 Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 3 3 Kerhot MATINKYLÄ-OLARI oma yksityinen * yhteensä Päiväkodit Perhepäivähoito hoitajan kotona Ryhmäperhepäivähoito Esiopetus+ varhaiskasvatus koulujen tiloissa 2 2 Asukaspuistot ja avoimet päiväkodit 2 2 Kerhot 4 4 Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatus

93 Suomenkieliseen varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää koulutettua henkilöstöä Vuosi Syyskuun tilanne Suomenkielinen varhaiskasvatus, epäpätevien hoitamien %-osuus vakansseista Lastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettaja ,4 30, ,5 32, ,9 25,2 15, ,6 17, ,7 16,3 12, ,7 15,2 11,0 Lastenhoitaja Lähde: Sivistystoimi, Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa

94 Joka toinen on tyytyväinen päivähoitoon, useampi kuin vuonna 2015 ja useampi kuin vertailukaupungeissa Miten hyvin lasten päivähoito on hoidettu asuinkunnassa % vastaajista Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tyytyväisimpiä päivähoitoon ollaan Suur- Matinkylässä ja Espoon keskuksen palvelupiirin alueella. Espoo Espoo 2016, n=1250, ka.=4,07 Espoo 2015, n=598, ka.=4,08 Espoo 2014, n=562, ka.=4 Espoo 2013, n=622, ka.=3,89 Espoo 2012, n=1371, ka.=3,82 Espoo 2011, n=664, ka.=3,85 Leppävaara 2016, n=302, ka.=4,12 Tapiola 2016, n=204, ka.=3, Tyytyväisyys on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden aikana. Alueet Matinkylä-Olari 2016, n=184, Espoonlahti 2016, n=243, ka.=4,04 Espoon keskus 2016, n=207, Helsinki 2016, n=1048, ka.=3, Lahti 2015, n=452, ka.=3, Vertailu Oulu 2016, n=511, ka.=3,82 Turku 2016, n=572, ka.=3, Vantaa 2016, n=1033, ka.=3,98 Vertailukunnat, ka.=3, Toimintaympäristön tila Espoossa Strategia ja kehittäminen Lähde: FCG Konsultointi oy: KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut Asukastyytyväisyystulokset. Espoo