Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki



Samankaltaiset tiedostot
Kielelliset oppimisvaikeudet

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Lukivaikeudet haasteena

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Tukitoimet koulupolulla

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Tehostettu tuki käytännössä

Päivi Homanen Satakieliohjelma Tampere

Monikielisyys ja kielelliset vaikeudet

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

Hau hau - hauva - musta koira murisee teoriaosa ja harjoituksia Lindforsin säätiö, 33. Ääninuppi palapelit Sari Satuli, 20

Kuka on erilainen oppija

Oppimisen tukeminen lukiossa

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erityispedagogiikan professori Leena Holopainen. Äänioppikirjalla tukea opinpolun eheään etenemiseen

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka Oulu

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Monikielinen oppilas

1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen toisella kielellä

Miten opettaja voi tukea?

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Tuen järjestämisestä Lohjalla. Taina Hämäläinen

ematikka 3 Muokattavat kokeet Matikka 38,30 47, Eskarin Matikka Matikka 15,80 17,

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

ematikka 1 Opetusmateriaali Matikka 92,70 115, ematikka 3 Muokattavat kokeet Matikka 36,30 45,

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL

Oppimisen taitojen tukeminen

Vaativan erityisen tuen tilanne ja kehittämistarpeet alueellisesta näkökulmasta

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Työjärjestys

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Konsultoivan työotteen vahvistaminen - koulutuspäivä Pyhännän kunnantalo Ohjaavat opettajat Eija Häyrynen ja Sanna Alila

-selviytymiskeinoja opiskelussa ja työssä

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

LUETUN YMMÄRTÄMISEN STRATEGIAT. Koonnut Helena Nykänen, KM, eo,lo

LUKIVA:lla lukijaksi

Kielellinen erityisvaikeus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

OPAS LUKIVAIKEUDESTA NUORTEN VANHEMMILLE

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Inklusiiviset opetusjärjestelyt ja hyvinvoiva koulu hanke

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Lukemisvaikeudet. Kielelliset vaikeudet. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksien kielelliset riskitekijät ja lukivalmiudet

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet

Teknologia-avusteinen ympäristö kaikkien lukemaan oppijoiden tukena

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Oppilaan taitojen seuranta: Havainnointi Kokeet Vanhempaintapaamiset Todistusarviointi Ryhmähavainnointi Wilma: poissaolon seuranta

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Niilo Mäki Instituutti

Ohjeita kotiopiskelun tueksi. Oppiminen ei ole keino päästä tavoitteeseen vaan se on tavoite itsessään.

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op

Transkriptio:

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Luki-vaikeudet ja tehostettu tuki Haapavesi, Jokihelmen opisto 12.11.2013 Ohjaavat opettajat Sanna Alila ja Raisa Sieppi etunimi.sukunimi@tervavayla.fi

Lukivaikeus vai kielellinen erityisvaikeus Lukivaikeus rajataan vain luku- ja kirjoitustaidon oppimisen vaikeudeksi eikä siihen liity merkittävää arkipuheessa havaittavaa kielen kehityksen poikkeavuutta Kielellisessä erityisvaikeudessa ongelmat painottuvat enemmän kielen käytön ja merkityssisältöjen hallintaan, jolloin peruslukutaidon omaksuminen tai kirjoittaminen ei välttämättä tuota vaikeuksia Marttinen, Aro, Siiskonen 2004

Kielellinen erityisvaikeus ja dysleksia Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus ja dysleksia Dysleksia Marttinen, Ahonen, Aro, Siiskonen 2004 mukaellen

Dysleksia - erityinen oppimisvaikeus Neurobiologinen tausta Tunnusomaisia piirteitä: Vaikeudet yksittäisten sanojen tarkassa ja/tai sujuvassa tunnistamisessa Heikko oikeinkirjoitus- ja dekoodaustaito Seuraus puutteista kielen fonologisissa osatekijöissä Vaikeudet eivät ole suhteessa kognitiivisiin taitoihin tai opetuksen tehokkuuteen Seurauksina esim. vaikeuksia luetun ymmärtämisessä ja lukemiskokemusten vähäisyyttä, mikä heijastuu mm. sanavaraston kasvuun, tiedonhankintaan IDA 2003

Dysleksia lukivaikeuden yleiskäsitteenä Kehityksellinen kielellinen häiriö, keskeistä läpi elämän säilyvä vaikeus fonologisen kielen prosessoinnissa Vaikeus liittyy häiriöön foneemisen tiedon koodaamisessa, mieleen palauttamisessa ja fonologisen koodin käytössä muistitoiminnoissa sekä häiriöihin fonologisessa tietoisuudessa ja puheen tuottamisessa Häiriö on usein perinnöllinen, synnynnäinen ja elinikäinen Tärkeitä piirteitä ovat vaikeudet puhutussa ja kirjoitetussa kielessä Ahvenainen & Holopainen 2005

Lukutaidon kehityksen riskitekijöitä Perinnölliset tekijät Fonologinen prosessointi Fonologinen tietoisuus Fonologinen muisti Nopea sarjallinen nimeäminen Kirjaintuntemus Myös mahdollisia osatekijöitä Ei-kielelliset taidot, kuten motoriset vaikeudet, visuaalis-motoriset vaikeudet, laajemmat sensomotoriset häiriöt Siiskonen 2010

Tehostetun tuen keinoja Joustavat opetusjärjestelyt Osaamisen arviointi Oppimaan ohjaaminen Tehostettu tuki ja oppimissuunnitelma Eriyttäminen Tukiopetus Osaaikainen erityisopetus

Lukemaan oppiminen Lukemaan oppimisen oppilaskohtainen tukeminen Monikanavaiset työtavat Kaksi lähestymistapaa rinnakkain Synteettinen (KÄTS, CID) Analyyttinen (Doman, KPL)

Tekninen lukeminen Lukikalvot Kaksikanavaisuus teknisen lukemisen tukena

Tekstin muokkaaminen hahmottaminen huomioiden Fontin kokoa ja tyyliä muokkaamalla Fontin kokoa ja tyyliä muokkaamalla Kirjasin-, sana- ja riviväliä harventamalla K i r j a s i n -, s a n a - j a r i v i v ä l i ä h a r v e n t a m a l l a Kontrastia vaihtamalla Kontrastia vaihtamalla

Kumppanilukeminen (Shared reading) Aikuinen mukauttaa lukemisensa oppilaan lukunopeuteen. Vähitellen oppilaan lukemisen sujuvuuden ja varmuuden lisääntyessä aikuinen vähentää ja häivyttää omaa osuuttaan. Vaikeiden ja pitkien sanojen yhteydessä aikuinen tulee lukemisen tueksi mallintaen sanat oikein. Tarkoituksena sujuvoittaa teknistä lukemista ja vahvistaa oppilaan käsitystä itsestään lukijana. Ääneen lukeminen on tärkeä osa lukitaitojen harjoittelua, sillä se selkeyttää osaltaan myös puheen tuottamista ja vahvistaa lukutaitoa.

Lukemisen avuksi Selkotekstit Palstoitus Teknisen lukemisen harjoitusohjelmat Aikamatkalla Tavoitteena sujuva lukutaito Tietokoneohjelmat, kuten Leksia, Aleksis, Ekapeli

Ymmärtävä lukeminen Tekninen lukutaito lukunopeus, sujuvuus ja virheettömyys Kaksikanavaisuus ymmärtävän lukemisen tukena Lukustrategiat - käsitteiden avaaminen

Lukustrategiat Esimerkiksi: Otsikko Mitä tiedät? Silmäile Mitä kuvat ja väliotsikot kertovat? Vaikeat sanat Mitä et ymmärrä? Lue Mitä opit? Tärkeimmät asiat Mitä pitää muistaa? SA&RS/Tervaväylän koulu

Tekstin tuottaminen Tietotekniikan hyödyntäminen Pala palalta (esim. Lauselauta) Ennakointi kirjoitusprosessin tukena - sanastot - käsitekartat - juonellisen etenemisen tukeminen Omakohtaisiin kokemuksiin, kuviin liittäminen

Linkkejä www.celia.fi www.compaid.fi www.lukihero.fi www.erilaistenoppijoidenliitto.fi www.papunet.net www.otuk.utu.fi www.nmi.fi www.edu.fi/oppimateriaalit/lukiluukas www.valteri.fi

Kirjallisuutta ja lähteitä Aro, T. 2002. Kummi 1. Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia. NMI. Ahonen, T., Siiskonen, T. & Aro, T. (toim.) 2004. Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä. Ahvenainen, o: & Holopainen, E. 2005. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet. Teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita. Aro, T., Siiskonen, T. & Aho, T. Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Huhtanen, K. 2011. Tehostettu tuki perusopetuksessa. Työvälineeksi pedagoginen ennakointi. PS-kustannus. Laatikainen, P. 2011. Laaja-alainen erityisopetus alaluokilla. PS-kustannus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset. Opetushallituksen määräys 29.10.2010. Salmi, P., Huemer, S., Heikkilä, R. & Aro, M. 2013. Kummi 10. Tavoitteena sujuva lukutaito. Teoriaa ja harjoituksia. NMI Siiskonen, T. 2010. Kielelliset erityisvaikeudet ja lukemaan oppiminen. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and social Research 386. Jyväskylän yliopisto.

Oppimateriaalia Jääskö, P. 2011. Nyt mää sanon! Materiaalia nimeämisen kuntoutukseen. Tervaväylän koulu. Jääskö, P. & Kareisto, M.2013. Kielen kiemurat. Kielellisiä harjoituksia ryhmään. Tervaväylän koulu. Kiiski, J. Kuuntele, muista, tee. 1-2. Mikael-koulu. Kiiski, J. Lue, mieti, tee. 1-3. Mikael-koulu. LukiOte Lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen tehtäväpohjat. Pienaakkosin/Suuraakkosin. 2004. Tervaväylän koulu. Seppänen, P. 2003. Hä? Mitä nää sannoit? Auditiivisen erottelun, muistin ja päättelyn harjoituksia 1. Tervaväylän koulu. Seppänen, P. 2006. Tä? Sanokko uuelleen. Auditiivisen erottelun, muistin ja päättelyn harjoituksia 2. Tervaväylän koulu. Siiskonen, T. & Vuorinen, M. 2004. CID-assosiaatiomenetelmä. Puhumaan lukien lukemaan puhuen. Haukkarannan koulu ja Kehitysvammaliitto. Sipilä, T. Lauselauta. 2013. Oppimis- ja ohjauskeskus Tervaväylä. Vuorinen, M., Siiskonen, T., Huttunen, M. & Syyrakki, A. 2002. KPL. Kuuntelen, puhun, luen. Opettajan opas. Haukkarannan koulu.