TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS 2011 Tarkastuslautakunta 25.4.2012
SISÄLLYS 1 YHTEENVETOA VUODESTA 2011... 3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖSKENTELY... 3 2.1 Kokoonpano ja työskentelytapa... 3 2.2 Vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet... 3 3 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN... 3 3.1 Keskeiset tavoitteet 2011 ja niiden toteutuminen... 3 3.2 Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta... 4 4 VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 5 4.1 Erikoissairaanhoito... 5 4.2 Perusterveydenhuolto... 6 4.3 Sosiaalipalvelut... 7 4.4 Tukipalvelut... 7 5 TALOUS JA INVESTOINNIT... 9 5.1 Palvelualueiden talouden toteutuminen ja keskeiset toimintaluvut... 9 5.2 Tulosyksilöiden toiminta... 11 5.3 Kuntalaskutus... 15 5.4 Investoinnit... 15 6 MUUT HAVAINNOT... 16 6.1 Henkilöstöraportti... 16 6.2 Ostopalveluna hankittu työvoima... 17 7 ALLEKIRJOITUKSET... 17 Seuraavassa ehdotus selvitettävistä asioista/vastuutus: Vastuuhenkilöt sairaanhoitopiirin johtaja (HP), johtajaylilääkäri (HJ), perusterveydenhuollon toimialajohtaja (PP), sosiaalipalvelujen toimialajohtaja(rs), hallintoylihoitaja (AS) talouspäällikkö (PM), toimistopäällikkö (KL), sairaala-apteekkari (RM), rakennusmestari (VA).
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 3 1 YHTEENVETOA VUODESTA 2011. 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖSKENTELY 2.1 Kokoonpano ja työskentelytapa 2.2 Vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta tehdyt toimenpiteet 3 KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN 3.1 Keskeiset tavoitteet 2011 ja niiden toteutuminen Talousarviossa 2011 henkilöstötarve ja henkilöstön saatavuus oli perustellusti nostettu yhdeksi painopistealueeksi. Määräaikaisten poissaolojen hallintaan perustettiin vuoden 2011 alusta hoitoja hoivatyön rekrytointiyksikkö, josta talousarviossa 2011 todetaan mm. seuraavaa: Sen henkilöstön avulla pyritään hoitamaan vuorotyötä tekevien yksiköiden alle 13 päivän poissaolot. Rekrytointiyksikön ja yksiköiden henkilöstön joustavan käytön avulla käytettävien sijaisten määrän tulisi vähentyä. Rekrytointiyksikön tehtävänä on jatkossakin järjestää tarvittaessa ulkopuolelta hankittavat hoito- ja hoivahenkilöstön sijaiset. Sijaisten määrän alentaminen suhteessa vakituisiin palvelusuhteisiin oli asetettu Uudistuminen ja henkilöstö -näkökulmasta kaikkien neljän tulosalueen tavoitteeksi vuodelle 2011. Lisäksi tukipalveluissa oli kustannus-tehokkuus-tuottavuus näkökulmasta asetettu tavoitteeksi rekrytointiyksikön henkilöresurssien tehokas käyttö. Tämän tavoitteen toteutumisesta on tasekirjan sivulla 13 lyhyt ja tarkemmin perustelematon toteamus Yksikkö ei onnistunut tavoitteessaan ja lopetettiin 31.12. Selvitys (PM/KL) Ks. kohta 4.4 Tilinpäätöksessä 2011 sairaanhoitopiirin johtaja käy omassa katsauksessaan pääpiirteissään läpi eri tavoitenäkökulmien toteutumisen vuoden 2011 aikana. Suurimmat poikkeamat tavoitteiden saavuttamisessa liittyvät edelleen lääkärivajeeseen, sen aiheuttamaan ostopalvelujen kasvuun yksityiseltä sektorilta sekä kustannusten nousuun. Keskeisiksi asetettujen tavoitteiden toteutumista (= hoitoketjun kustannustehokas hallinta, keskussairaalan aseman vahvistaminen päivystyssairaalana ja erityisosaamisen yksikkönä sekä jäsenkuntien maksukyvyn mukainen kustannusten hallinta) ei tilinpäätöksessä 2011 ole erikseen selostettu. Selvitys (HP) Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus on palstamäärältään aina rajallinen 1-2 sivua. Esittelymuodoksi on valittu neljän näkökulman tarkastelu koskien talousarviovuotta 2011. Osa käsittelemättömistä tavoitteiden toteutuma-arvioista on hyväksytystä strategiasta johdettavia eli kolmea vuotta koskevia tavoitteita. Näiden purkaminen talousarviovuoden 2011 osalta ilmenee tulosalueittain asetettujen ja raportoitujen tavoitteiden yhteydessä.
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 4 3.2 Sisäinen valvonta, konsernivalvonta ja riskienhallinta Toimintakertomuksessa tasekirjan sivuilla 3 4 esitetty selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä on sisällöltään tyydyttävä, joskaan siinä ei ole tuotu kattavasti esille sisäisessä valvonnassa havaittuja puutteita eikä niiden johdosta tehtyjä tai tehtäviä toimenpiteitä. Selonteossa on todettu, että Sosterin sisäistä valvontaa tukee sertifioidun SHQSlaatujärjestelmän mukaiset laatukriteerit sekä kolmen vuoden välein suoritettava koko organisaatiota koskeva ulkoinen laaduntunnustusauditointi sekä välivuosina suoritettava ylläpitoauditointi. Selvitys HP Sisäisen valvonnan raportointia muutettiin 2011 tilinpäätöstä hyväksyttäessä. Tasekirjaan kirjatun tasekirjaosion lisäksi kuntayhtymähallitus hyväksyi erillisen sisäisen valvonnan raportin (yhtymähallitus 20.3.2012 47) Valtuuston käsittelemässä tasekirjatekstissä pääpaino on sisäisen valvonnan kuvaamisessa kun taas yhtymähallituksen käsittelemässä sisäisen valvonnan raportissa pääpaino on yhtymähallituksen toimivaltaan kuuluvien valvontatehtävien toteutumisesta toimintavuoden 2011 aikana. Hallituksen hyväksymä, kuusisivuinen sisäisen valvonnan raportti käsittelee riskien valvonnan riskilajeittain seuraavasti: Tavoitteiden asettaminen Kehityskeskustelut Tehtävät, valtuudet ja vastuut Talouden ja toiminnan seuranta Riskienhallinta strategiset riskit taloudelliset riskit operatiiviset riskit vahinkoriskit Informaatio ja tiedonvälitys Omaisuuden hallinta Tietojärjestelmät ja tietoturva Edellä olevan sisältörungon mukaiset, myös tarkastuslautakunnan tarkoittamat asiat on käsitelty 20.3.2012 käsitellyssä ja hyväksytyssä raportissa. Vuonna 2011 toteutetussa uusinta-auditoinnissa tuli esille useita kehittämissuosituksia liittyen mm. organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän toimivuuteen, sisäisen valvonnan sisällön ja merkityksen selkiyttämiseen, DRG-hinnoitteluun ja tuotteistamiseen, sopimusrekisterin ylläpitoon ja sopimusten voimassaoloaikojen seurantaan, tietohallintostrategian ja viestintäohjeen päivittämiseen, arkistoasioihin, työhyvinvointisuunnitelman laatimiseen, uhka- ja väkivaltatilanneohjeistuksen hyväksyttämiseen ja tiedottamiseen, työtyytyväisyyden säännölliseen arviointiin, henkilöstön saatavuuteen ja perehdyttämisohjeisiin, kehityskeskusteluihin, henkilöstön täydennyskoulutusvelvoitteen toteutumiseen, potilasturvallisuussuunnitelman laatimiseen, asiakaspalautteen järjestelmälliseen keräämiseen sekä eri prosessien laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittareiden määrittämiseen. Selvitys (AS) Laatuauditoinnin kehittämissuositukset arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa keskushallinnon tavoitteiden mukaisesti. Arviointi valmistellaan laaturyhmään konsultoiden kehittämiskohteiden vastuuhenkilöitä. Sen jälkeen kehittämiskohteiden arviointi käsitellään keskushallinnon johtoryhmässä. Vastuuhenkilöt huolehtivat kehittämiskohteiden toimenpiteiden etenemisestä.
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 5 Sosterin sisäinen tarkastus on ulkoistettu. Vuoden 2011 sisäisen tarkastuksen painopisteet olivat henkilöstöresurssien käytön selvittäminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osastoilla sekä leikkaussalien käyttöasteen ja terveyskeskuksen puhelinvastaamiskäytännön toimivuuden selvittäminen. Tilinpäätöksessä sisäisen tarkastuksen tarkastushavainnoista on tuotu esille ainoastaan leikkaussalien vajaakäyttö. Selvitys (HP) Sisäinen tarkastus on ulkoisesta tarkastustoiminnasta poiketen suoraan kuntayhtymähallituksen alaista toimintaa ja tarkastuksen tulokset vuoden 2011 tarkastuskohteista on käsitelty informaatioluontoisena, sisäisten tarkastajien antaman katsauksen mukaisesti kuntayhtymähallituksessa 21.2.2012 20. Kuntayhtymähallitus käsittelee tarkastusraportissa ehdotettujen suositusten johdosta annettavat selvitykset/toimenpide-ehdotukset kokouksessaan 19.6.2012. Konsernivalvonnan osalta tilinpäätöksessä on mm. todettu Savonlinnan Keskussairaalan Kiinteistö Oy:n hallinnon järjestäytyneen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Tilikauden aikana kuntayhtymähallituksessa tehtiin päätöksiä ja esityksiä kiinteistöyhtiön toiminnan laajentamisesta, sen osakepääoman korottamisesta apporttiomaisuudella sekä rakennuttamistoimintaan liittyvästä takaussitoumuksesta. Myöhemmin nämä kiinteistöyhtiön toiminnan laajentamiseen ja siihen liittyneet monet muut toimenpiteet peruutettiin kokonaan. Kuntayhtymävaltuusto totesi kokouksessaan 14.11.2011 kiinteistöyhtiölle tarkoitetun takaussitoumuksen käyvän tarpeettomaksi ja merkitsi tietoonsa erillisessä liitteessä esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet (mm. osakepääoman korotusprosessin peruminen, maanvuokrasopimusten purkaminen, muiden sopimusten päivittäminen, urakkakilpailun uusiminen ja yhtiöjärjestyksen muutosprosessin keskeyttäminen). Vuoden 2011 aikana kiinteistöyhtiöön kohdistetut toimenpiteet osoittavat, että toiminnan suunnittelu oli tältä osin varsin lyhytjänteistä ja hallitsematonta. Selvitys (PM) Uusien, tulossa olleiden asetuspohjaisten erikoissairaanhoidon päivystyssäädösten toteuttamiseksi ja lääkäreiden rekrytoinnin parantamiseksi tarvittiin alkukeväällä 2011 sen hetkisen tiedon valossa pikaisesti ratkaisua tarvittavien tilojen (päivystäjien ja sijaisten sekä vakinaisten lääkärien asuminen) rakentamiseksi ja rahoittamiseksi. Olemassa olevaa Kiinteistö Oy:n käyttämistä ratkaisuna pidettiin joustavimpana. Tilanteeseen siis reagoitiin nopeasti ja tehokkaasti, mutta syksyllä 2011 asiain tila oli muuttunut ja tehdyt toimenpiteen peruutettiin. 4 VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon osalta tavoitteeksi asetettu hoidon saatavuuden parantuminen vuoden 2010 tilanteesta ja 35 vuorokauden keskimääräinen jonotusaika saavutettiin ainoastaan sisätautien ja keuhkosairauksien kohdalla. Tasekirjan mukaan suurimmat poikkeamat tavoitteeseen nähden olivat lasten neurologiassa (102), silmätaudeissa (72) ja lastentaudeissa (66). Selvitys (HJ) Hoidon saatavuus mediaaniodotusajalla mitattuna oli parantunut seuranta-ajalla XII/2010-XII/2011 n. 11 %. Tavoitteena ollut 35 vrk:n mediaaniodotusaika saavutettiin maaliskuussa 2012. Lastentautien ja lastenneurologian pitkät odotusajat ovat tilastointivirheitä yksittäisten potilaiden kohdalla, jotka ovat tilastoituneet kahdelle eri erikoisalalle ja hoito on toteutunut hoitotakuun puitteissa. Silmätautien osalta Joensuun keskussairaala ei ole kyennyt lisäämään sopimuksen mukaista palveluaan Savonlinnassa. Uusi kaihileikkauslaite nopeuttaa toimintaa 2012 aikana. Tilanne korjaantuu
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 6 lopullisesti vasta 2013 alusta alkaen, jolloin Savonlinnassa työskennellyt erikoislääkäri palaa töihin. Mikäli odotusajat edelleen pitenevät, on silmätaudeissa harkittava ostopalvelua. Johtamiseen liittyvien tavoitteiden osalta tilinpäätöksessä on todettu, että johtamisjärjestelmän muutos selkeytti prosessien omistajuutta. Lukijalle ei tilinpäätöksen perusteella avaudu, miten tämän tavoitteen toteutuminen näkyi vuoden 2011 aikana käytännön johtamistyössä. Selvitys (HJ) Vuoden 2011 alusta aloitettiin uuden organisaation mukainen erikoissairaanhoidon johtoryhmä, johon kuuluvat kaikki tulosyksikköpäälliköt ja erikoissairaanhoidon ylihoitajat. Samanaikaisesti varmistettiin tulosyksikkökohtaisten johtoryhmien kokoaminen. Aiemmassa organisaatiossa lapsiperheiden, aikuispalvelujen ja vanhuspalvelujen tulosalueilla johtoryhmätyöskentely ei kattanut kaikkia tulosyksiköitä. Myöskään tulosyksiköiden johtoryhmien työskentelyä ei seurattu. Jatkohoitoon jonottavien odotuspäivät ovat laskeneet 26,6 % eli asetettu tavoitetaso 10 % saavutettiin. Kustannusten osalta voidaan todeta, että tavoitteeksi asetetussa menokehyksessä ei pysytty. Myöskään sijaisten määrän alentamistavoitteessa 25 %:iin vuoden 2010 tasosta ei onnistuttu, sillä sijaisten osuus vuosityöajasta työpäivinä oli 28 %. Erityisen suuri poikkeama 51 % oli päivystyksessä. Selvitys (HJ) Asetetussa menokehyksessä pysymisen epäonnistuminen johtuu rekrytointivaikeuksista ja siihen liittyvistä erityisesti lääkäreiden palkka- ja palkkiokustannusten noususta. Samanaikaisesti muualta ostetut hoitopäivät toimenpiteineen ja poliklinikkakäynnit ovat kallistuneet odotettua enemmän. Palveluvelvoitteen täyttämisestä ei kuitenkaan voida tinkiä. Sijaisten määrän alentaminen ei ole onnistunut, henkilöstön vaihtuvuus, sairauspoissaolot sekä erityisesti pysyvien lääkärien saatavuuden ongelmat pitävät sijaisten osuuden vuosityöajasta suhteellisen korkeana. 4.2 Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon tavoitetasoa enintään 48 % kiireetöntä hoitoa odottavista on seurantaluokassa 22 90 vrk ei saavutettu, mutta hoidon piiriin kuuluville aika pystyttiin järjestämään 3 kk:n sisällä. Selvitys (PP) Jonojen purkamista on vaikeuttanut vastaanottojen lääkäripula. Noin kolmasosa lääkärivakansseista on täyttämättä. Perusterveydenhuollossa kilpailutettiin kahden terveyskeskuslääkärin kokopäiväinen työpanos (Sulkava ja Punkaharju). Valittu palveluntuottaja ei kuitenkaan ole pystynyt tekemään tarjouksensa mukaista sopimusta, koska heillä ei ollut riittävää määrää lääkäreitä / riittävän suomenkielen taidon omaavia lääkäreitä. Näin ollen hankinta keskeytettiin alkuvuodesta 2012. Ostopalveluidenkaan kautta ei siis ole ollut mahdollista saada lääkäreitä terveyskeskuksiin. jonolla olevien potilaiden määrää vääristää käytäntö, jossa potilaat otetaan jonolle vaikka todellinen tarve vastaanotolle pääsystä on yli 3kk jonolle oton kriteereitä tullaan tarkistamaan ja on jo osittain muutettu Perusterveydenhuollon kustannukset kasvoivat 2,3 milj. euroa edellisestä vuodesta, joten kustannuskehitys oli enemmän kuin 1 % vuoden 2010 toteutumasta (=talousarvion tavoitetaso). Selvitys (PP) Yksittäinen suuri selittäjä on 31.5.2011 voimaan tullut perusterveydenhuollon lääkäreitä koskeva rekrytointisopimus. Sopimuksen kustannusvaikutus palkkojen osalta on noin 650 000 euroa / vuosi ja lisäksi kulua tulee päivystyskorvausten nostosta, josta on sovittu rekrytointisopimuksessa.
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 7 Lisäksi kustannuskasvua kertyi useita eri toiminnoista kuten kalliista hammaslääkäripalveluiden ostoista, kaikissa kunnissa ylittyi myös ns. aineet, tarvikkeet. 4.3 Sosiaalipalvelut Henkilöstöön liittynyt tavoite uuden teknologian hyödyntämisestä ja tavoitetason mittari kotipalveluhenkilöstön työpanos kasvaa välittömässä asiakastyössä vähintään 3 % v. 2010 tasosta ei toteutunut. Tavoitteen toteutumisesta on tilinpäätöksessä todettu seuraavaa: Työaika asiakastyössä ei ole kasvanut tavoitteen mukaisesti, alenema on noin 5 % johtuen toteutunutta kokonaistyöaikaa vähentävistä poissaoloista. Tarkastuslautakunnalle ei selvinnyt, mitä tämä toteama tarkoittaa käytännössä eli paljonko oli tavoiteltu työpanoksen kasvu työpäivinä ja montako työpäivää tästä tavoitteesta jäätiin. Sosiaalipalveluiden keskeisistä toimintaluvuista tasekirjan sivuilla 22 ja 31 ilmenee, että kotona annettavien palveluiden määrä väheni edellisvuodesta 36 502 (-10,5 %) ja myös talousarviotavoite alittui selvästi (-30 217). Selvitys (RS) Tavoiteltu työpanoksen kasvu työpäiviksi muutettuna oli 287 työpäivää. Vuoden 2011 toteuma oli kuitenkin työpäivinä 419 vuoden 2010 toteumaa pienempi. Tavoitteen toteutumatta jäämistä selittävät mm. henkilökunnan poissaolot, jotka lisääntyivät vuoteen 2010 verrattuna 3,4%. Myös sisäistä koulutusta lisättiin, jolloin työntekijät olivat pois asiakastyöstä eikä suoritteita em. poissaolojen aikana syntynyt. Lisäksi asiaa selittää asiakasmäärän vähentyminen 203 asiakkaalla ja henkilöstön toteutuneen vuosityöajan vähentyminen 259 kalenteripäivällä (vrt. 2010). Sosiaalipalveluissa myöskään sijaisten määrän alentamiseen liittynyt tavoite ei toteutunut. Selvitys (RS) Sosiaalipalveluiden keskeisissä toimintaluvuissa tasekirjan sivuilla 22 ja 31 on ristiriitaa TA2011- sarakkeissa A-klinikkakäyntien (4500/4000), päiväkeskuskäyntien (1800/1450) ja palveluasumisen (123800/130700) kohdalla ja nämä virheellisyydet vaikuttavat myös Tot. % -sarakkeisiin. Saadun selvityksen mukaan poikkeamat johtuvat siitä, että sivun 22 sarakkeissa on esitetty kuntayhtymävaltuuston hyväksymän talousarvion 2011 luvut ja sivulla 31 vuoden 2011 käyttösuunnitelman luvut. Tarkastuslautakunta toteaa, että käyttösuunnitelmat tulee laatia hyväksytyn talousarvion mukaisesti ja tarvittaessa talousarvioon tulee tehdä muutosesitykset. Kun vuoden 2011 osalta näin ei ollut menetelty, olisi perustelut ristiriitaisille taulukko-osille tullut selostaa tilinpäätöksessä ao. kohdissa. Selvitys (RS) Edellä kuvattuja poikkeamia selittää se, että sivun 22 sarakkeissa on esitetty kuntayhtymävaltuuston hyväksymän talousarvion 2011 luvut ja sivulla 31 vuoden 2011 kuntien palvelutilauksiin perustuvat käyttösuunnitelman luvut. 4.4 Tukipalvelut Tukipalveluissa tavoitteen sisäisten asiakkaiden tyytyväisyys tavoitetaso oli talousarviossa määritelty kouluarvosanalla (4-10) ja toteutuminen tilinpäätöksessä asteikolla (1-5). Erilaiset asteikot vääristävät tulosta, joten miksi tavoitetason mittaria on menty muuttamaan? Selvitys (PM) Asteikko oli kyselyyn vastaamiseen käytetyssä Webrobol ohjelmassa 1 5, joten tätä asteikkoa oli noudatettava.
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 8 Prosesseihin ja rakenteisiin liittyneeseen tavoitteeseen lääkitysarviointien lukumäärässä ei päästy, mistä syytetään tavoitteiden asettamisessa tapahtunutta virhearviointia ja yhden henkilön työpanoksen riittämättömyyttä. Miksi tavoitteeseen sisältyneeseen virheeseen sekä henkilöstövajeeseen ei puututtu aikaisemmin eli jo tilikauden aikana? Toinen tavoite liittyen siivouslaadun omavalvonnan suorittamiseen kaikissa työyksiköissä on tilinpäätöksen mukaan toteutunut, mutta mikä oli tulos? Selvitys (RM) Uuden toiminnan käynnistämisessä tavoitteiden asettaminen on vaikeaa, koska ei ole vertailukohtaa aikaisempaan toimintaan. Lisäksi uuden toimintaprosessin luominen vie oman aikansa. Prosessin rajapintoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska lääkitysarvioinneissa kyse on moniammatillisesta yhteistyöstä lääkäreiden, hoitohenkilökunnan ja farmasian alan henkilöstön kesken. Talousarvion sekä tavoitteiden toteutumista tarkasteltiin elokuun 2011 toteutuneen tilanteen perusteella ja tavoitteesta toimitettiin toimialajohtajalle uusi arvio 20 arviointia vuonna 2011. Henkilöstövajeeseen puuttuminen on haastavampi asia, koska lääkitysarviointeja ei voi vastuuttaa kenen tahansa farmaseuttisen tutkinnon suorittaneen henkilön suoritettavaksi. Arviointeja suorittavalla henkilöllä tulee olla pätevöitymiskoulutuksella ja/tai työkokemuksella hankittu pätevyys arviointien tekemiseen. Jouduimme rekrytoimaan joulukuussa 2010 proviisorin hoitovapaan jatkuessa uuden proviisorin sijaisen, jonka perehdytys vie aikaa 3kk. Toukokuussa 2011 farmaseutin pitkäaikainen sijainen irtisanoi itsensä 2 viikon irtisanomisajalla juuri ennen lomakauden alkua. Koska lomakausi oli suunniteltu hoidettavaksi ilman sijaisia, yhden kokoaikaisen farmaseutin puuttuminen lomalla olevien farmaseuttien lisäksi aiheutti tarpeen siirtää lääkitysarviointeihin kykenevät proviisorit farmaseuttien sijaisiksi lomakauden ajaksi, jotta peruspalveluumme kuuluvat lääketoimitukset osastoille, lääkevalmistus ja annosjakelu saatiin toimimaan ongelmitta. Strategisiin tavoitteisiin vuodelle 2012 on lääkehuollolle kirjattu selvitettäväksi perusterveydenhuoltoa (erityisesti kotisairaanhoitoa) tukevan terveyskeskusfarmaseutin tarve ja vakanssiin liittyvät perustamisjärjestelyt. Selvitystyötä tehdään parhaillaan ja toimenkuvaa perusterveydenhuollon osastofarmaseutille on suunniteltu tämän kevään aikana. Pth farmaseutti tukisi toiminnallaan Lääkehuollon tarjoamien kliinisen farmasian palvelujen tarjontaa mukaan lukien lääkitysarviointien tekeminen erityisesti perusterveydenhuollossa. Jos henkilöstörakenteessa ei tapahdu odottamattomia muutoksia, lääkitysarviointeihin vastuutetulle proviisorille pyritään sisäisin työjärjestelyin järjestämään aikaa tavoitteiden mukaiseen arviointimäärään pääsemiseksi tänä vuonna. Kustannus-tehokkuus-tuottavuus näkökulmasta tukipalvelut pysyivät tavoitteessaan alkuperäiseen menokehykseen verrattuna, mutta muutettuun talousarvioon verrattuna ylitystä tuli noin 0,111 milj. euroa. Teknisen laitehuollon käyttöaste on mennyt parempaan suuntaan, mutta onko tavoite 80 % laitettu liian korkeaksi, kun tulos oli 78 %? Selvitys (VA) Tavoitteet oli asetettu liian korkeaksi. Henkilöstöresurssin tehokkaan käytön parantamiseksi 1.1.2011 alkaen perustettu rekrytointiyksikkö lakkautettiin vajaan vuoden toiminnan jälkeen. On selvää, että vajaassa vuodessa mikään yksikkö ei pysty toteuttamaan tavoitteita, jotka eivät ole realistisia. Rekrytointiyksikön perustaminen vaati kovasti ponnisteluja esimiehiltä ja henkilöstöltä ja siihen olisi pitänyt panostaa kokonaisvaltaisemmalla tavalla. Kaikki säästöt eivät välttämättä näy heti vaan vasta muutamien vuosien jälkeen. Rekrytointiyksikön suunnittelu, perustaminen ja yllättävä alasajo jättivät vaikutelman poukkoilevasta ja lyhytjänteisestä asioiden hoidosta. Rekrytointiyksikölle talousarviossa asetetun tavoitetason toteutumista ei ole tilinpäätöksessä selostettu lainkaan. Sen sijaan siinä on lyhykäisesti todettu, että Yksikkö ei onnistunut tavoitteessaan ja lopetettiin 31.12..
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 9 Selvitys (PM) KS kohta 3.1. Käsitellään yhdessä paikassa Yksikön palvelujen käyttäjien taholta saatu palaute sen toiminnan puutteista ja kalleudesta johtivat lakkautuspäätökseen. Yksikön koko todettiin pienehköksi eikä sen kokoa ollut mahdollista kasvattaa, mikä osaltaan vaikutti sen toimintaedellytyksiin. Päätöksellä lopettaa yksikkö tuettiin käyttäjien palautetta. Henkilöstöön liittynyt tavoite sijaisten määrän alentamisesta suhteessa vakinaisiin palvelusuhteisiin toteutui (tavoite 25 %, toteutuma 14,8 %). Mikä tähän vaikutti? Selvitys (KL) Vuoden 2011 aikana rekrytointiyksikön vakinaiset työntekijät hoitivat alle 13-päivän sijaisuuksia - eli lyhytaikaiset sijaisuudet pystyttiin hoitamaan vakinaisen henkilöstön voimin. 5 TALOUS JA INVESTOINNIT 5.1 Palvelualueiden talouden toteutuminen ja keskeiset toimintaluvut Palvelualueiden talouden toteutuminen käy ilmi niiden tuloslaskelmista, jotka on esitetty tasekirjan sivuilla 15 19. Koko piirin tuloslaskelma on esitetty sivulla 14 ja siitä voidaan todeta, että tilikauden aikana tehty talousarviomuutos näytti perussopimuksesta määräyksistä poiketen tulosta lähes 0,800 milj. euroa, vaikka muutettu talousarvio olisi pitänyt tehdä alkuperäisen talousarvion 2011 tapaan 0-tulokseen päättyväksi. Selvitys (PM) Talousarviomuutokset on toteutettu tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti. Perussopimus edellyttää 22 :n 8 mom:n mukaan, että maksuvajaus peritään kunnalta ja liikaa peritty maksu palautetaan jäsenkunnalle. Siten talousarviomuutos on ollut normatiivinen ja tulosvaikutus perussopimuksen mukaisesti on realisoitu tilinpäätöksen yhteydessä. Eri palvelualueiden keskeisistä toimintaluvuista on esitetty taulukkomuotoiset koosteet tasekirjan sivuilla 20 23. Kuten tämän arviointikertomuksen sivulla 10 todetaan, näihin taulukoihin liittyy sosiaalipalveluiden kohdalla ristiriitaisuuksia, joiden osalta erillinen sanallinen selvitys olisi ollut paikallaan. Muutoinkin taulukoiden sanalliset selostukset olisivat olleet perusteltuja etenkin merkittävimpien poikkeamien kohdalla. Selvitys (RS) Sivujen 20-23 toimintalukujen ristiriitaisuuden syytä on selvitetty kohdassa 4.3. Lisäksi todettakoon palvelujen toteumapoikkeamien osalta, että talousarviossa esitetyt suoritearviot voivat erota hyvinkin paljon toteumasta, koska palvelun tarjonta riippuu kotipalveluasiakkaiden ja heidän tarvitsemien palvelujen määrästä. Jo muutaman päivittäin useita käyntikertoja tarvitsevan asiakkaan siirtyminen esim. laitoshoitoon tai hänen palvelutarpeensa päättyminen voi vaikuttaa huomattavasti suoritetoteumaan. Arviointikertomuksessa sivulla 10 on esitetty kysymyksiä käytössä olevan RAI-toimintakykyarvioinnin vaikuttavuudesta ja sen käytön taloudellisesta hyödystä. Asiakkaille toteutettujen RAIarviointien ja ennakkoon sovittujen kriteereiden avulla on kyetty osoittamaan asiakkaille tarkoituksenmukainen palvelu ja asiakkaan inhimilliset tarpeet huomioiva hoitopaikka. Toimintakäytännön vaikuttavuutta ei erikseen ole mitattu, mutta on selvää, että luotettavan ja laajassa valtakunnallisessa käytössä olevan toimintakykymittarin tuottaman tiedon avulla voidaan tehdä kustannustehokkaita asiakkaiden sijoituspäätöksiä. RAI-arvioinnin käyttö on myös yhdenmukaistanut monia toimintakäytäntöjä vanhustenpalveluissa.
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 10 Seuraavassa on muutamia havaintoja palvelualueiden suoritteiden toteutumisesta vuoden 2011 aikana: Erikoissairaanhoito o Leikkausten määrä väheni edellisvuodesta 411 ja alittui talousarvioon nähden 436 suoritteella. o Päivystyssisäänottojen ja hoitopäivien talousarvioluvut poikkeavat olennaisesti toteutuneista luvuista (161 % ja 152,6 %) mistä tämä kertoo? Selvitys (HJ) Leikkausten määrä väheni 2548:stä 2136:een (-412), mutta päiväkirurgisten toimenpiteiden määrä lisääntyi 1476:sta 1765:een. Myös erikseen raportoitujen silmätoimenpiteiden määrä nousi 202:sta 385:een, ja toimenpiteiden määrä nousi 4229:stä 4287:een. Päiväkirurgisen toiminnan lisääminen on yksi operatiivisen tulosyksikön tavoitteista ja se on onnistunut odotettua paremmin. Päivystyksessä otettiin käyttöön uusi toimintamalli, jossa potilas vuodeosastolle ottamisen tai kotiuttamisen sijasta voitiin ottaa tarkkailuosastolle 1-3 vrk:ksi nopean vasteen hoitoon. Mallin tarkoituksena oli vähentää vuodeosastohoitopäiviä ja kotiuttaa potilas nopeammin ja päivystysosastolla toteutui 2011 suunniteltua enemmän tällaisia jaksoja. Päivystysosastolla hoidettiin vuonna 2011 yhteensä 1176 potilasta, kun 2010 hoidettiin 368 potilasta. Määrä kasvaa ennusteen mukaan edelleen hieman vuonna 2012. Päivystysosastolla hoidettujen potilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 1,7 vrk, kun se tavanomaisella osastolla olisi samassa potilasryhmässä selvästi pidempi. Ennusteen mukaan uusi toimintamalli johtaa konservatiivisen tulosyksikön vuodeosastojen hoitopäivien vähenemiseen vuonna 2012 yli 20 prosentilla vuoteen 2010 verrattuna. Perusterveydenhuolto o Yhteispäivystyksen toimintalukujen toteutuminen talousarvioon nähden 147,7 %:sti peilannee osaltaan terveyskeskusten lääkäripulaa? Peilaako o Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluiden toimivuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Selvitys (PP) Savonlinnan terveysaseman päiväpäivystys siirrettiin yhteispäivystykseen 1.5.2011. Tämä päivämäärä ei ollut selvä vielä suoritteiden laadintavaiheessa joten arvio on ollut alakanttinen. Lisäksi tilanteessa näkyy selvästi se, että Sulkava oli ison osaa vuotta kokonaan ilman lääkäriä ja Rantasalmella sekä Punkaharjulla oli pääsääntöisesti vain yksi lääkäri kummassakin. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa turvataan toiminnan kannalta vähintään asetuksen vaatimat velvoitteet. Resurssin salliessa panostetaan enemmän nuorison nykyinen hyvinvointi / pahoinvointi huomioiden. Sosiaalipalvelut o Kotona annettavat palvelut (tot. 311 783) vähenivät edellisvuodesta 36 502 (- 10,5 %) ja jäivät talousarviotavoitteesta 30 217 (- 9 %). Vaikuttiko kotihoidossa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon erottaminen eri tulosalueille ja eri esimiesten alaisuuteen näin voimakkaasti huonompaan suuntaan? Vaikuttiko Selvitys (RS) Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun toiminnallisella ja hallinnollisella eriytymisellä ei ollut vaikutusta suoritetoteumaan. Suoritemäärien alentumaa on selvitetty kohdassa 4.3.
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 11 5.2 Tulosyksilöiden toiminta Tasekirjan sivuilla 23 34 on esitetty taulukoita liittyen tulosyksiköiden suoritteisiin ja laitospaikkoihin eikä näitäkään taulukoita ole selostettu sanallisesti. Erityisesti tarkastuslautakunta jäi kaipaamaan selityksiä taulukoista ilmeneviin merkittävimpiin poikkeamiin. Seuraavassa muutamia poimintoja ja kysymyksiä tulosyksiköiden suoritteiden toteutumisesta vuoden 2011 aikana: Erikoissairaanhoito o Avohoidossa kaikkien muiden erikoisalojen suoritteet ylittyivät reilusti paitsi psykiatrian, joka toteutui 94,8 %:sti. Vuodeosastohoidon kohdalla tilanne oli edellisen kaltainen, psykiatrian toteutumisprosentti oli 81,6. o Psykiatrian akuutti työryhmä on toiminut vuoden 2011 alusta lähtien. Miten tämä on näkynyt toimintaluvuissa? Selvitys (HJ) Psykiatrian 2010-2011vuodenvaihteessa toteutetun rakennemuutoksen tavoitteena oli poliklinikkakäyntien lisäys ja painopisteen muutos saatavuuden parantamiseen sekä nuorisopsykiatrian ja puoliavoimen hoidon palvelujen monipuolistaminen. Avohoidon sisällöllinen muutos toteutui suunnitellusti, käyntimäärät nousivat 11 169:stä 14589:ään. Sidosryhmähaastattelujen mukaan saatavuuden parantuminen akuuttityöryhmän ansiosta on koettu merkittäväksi. Toteumaprosentti oli 94,8 johtuen nuorten kuntoutusyksikön käynnistymisen viivästymisestä. Vuoden 2012 ennuste on 17500-18000 käyntiä. Avohoidon muutos, nimenomaan akuuttityöryhmän käynnistyminen on vähentänyt vuodeosastohoidon tarvetta suunniteltua enemmän, mistä johtuu vuodeosastohoidon toteumaprosentin alhaisuus. Vuodepaikkojen määrää vähennettiin 30:stä 23:een, hoitopäivät vähenivät 8856:sta 5706:een. 2012 ennuste on n. 5800, eli vähennys on vakiintunut. Kokonaisuutena toiminnan muutos on tapahtunut Mieli2009 ohjelman mukaisena sisällön muutoksena, joka on casenä esitelty Mediuutisissa ja pyydetty esittelemään kahdessa psykiatrian alan koulutustilaisuudessa syksyllä 2012. Aikuis- ja nuorisopsykiatrian kulut ovat nousseet vuodesta 2009 vuoteen 2011 7,225M :sta 7,537M :oon, eli 2,1 % vuositasolla, joten rakennemuutos on ollut täysin kustannusneutraali. Perusterveydenhuolto o Talousarviossa käyntien ja hoitopäivien arviointi ei ollut realistista. Suurimmat poikkeamat olivat yhteispäivystyksessä ja neuvolatoiminnassa (139,3 % ja 139,8 %). Radiologian kohdalla talousarviotavoite toteutui vain 83,7 %:sti - mikä on vaikuttanut alentavasti tähän tarpeeseen? o Vuodeosastojen käyttöasteet ovat kokonaisuutena toteutuneet hyvin eli 98 %:sti. o Miten hoidonporrastuksessa on onnistuttu? Selvitys (PP) Yhteispäivystyksen käyntien määrä oli vaikeasti ennakoitavissa, koska Savonlinnan päiväaikainen päivystys siirrettiin terveysasemalta yhteispäivystykseen kesken vuotta 2011. Lisäksi vaihteleva lääkärivaje ns. ympäryskunnissa on lisännyt päivystyskäyntejä yhteispäivystykseen, kun ei ole voitu antaa aikaa omalle terveysasemalle. Lisäksi vuonna 2010 vuodelle 2011 neuvotelluissa palvelukorteissa oli kirjattu akuuttipotilaiden hoidon siirto kunnista yhteispäivystykseen, mutta päivystysalueen suunnittelussa ei tähän oltu varauduttu.
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 12 Neuvolatoiminnan suuri toteumaprosentti selittyy kokonaisuudessaan tilastointimuutokselle. Esimerkiksi papa-tutkimus tilastoitiin ennen vastaanottotoimintaan, mutta vuonna 2011 neuvolan puolelle. Tätä käytännön muutosta ei oltu kuitenkaan huomioitu siinä vaiheessa kun suoritearviot on tehty vuonna 2010. Radiologiassa on muutoksia aiheutunut mm. siitä että Kerimäellä on röntgenhoitaja ollut aikaisemmin 5 päivänä viikossa ja nykyisin kahtena päivänä viikossa. Lisäksi yhteispäivystys on tuonut tähän vaikutuksensa. Vuodeosastojen käyttöaste on korkea. Osastojen käyttö ei kuitenkaan ole tällä hetkellä optimaalista, koska osastoilla on potilaita, joilla ei ole sairaanhoidontarvetta (lukuun ottamatta vuodeosasto 1:stä sekä Kerimäen vuodeosastoa). Tätä asiaa selvitetään ja kehitetään siirryttäessä kohti yksiportaista hoitomallia. Sosiaalipalvelut o Hoito- ja asumispalvelupäivissä Sosterin omien palvelutalojen toteutuma oli 98,06 % ja käyttöaste 94,8 % ja vastaavat luvut ostopalvelutalojen kohdalla olivat 102,54 % ja 94,9 %. Mistä ostopalvelupäivien suhteellisen osuuden kasvu edellisvuodesta johtuu (75,4 % -> 76,5 %)? Selvitys (RS) Asumispäivien osalta Punkaharjun Helminauhassa luovuttiin kahden toisilleen vieraan henkilön sijoittamisesta asumaan samassa huoneessa. Tämän johdosta asumispäivät yksikössä eivät toteutuneet asetetun tavoitteen mukaisesti. Tällä oli selvästi myös yksikön käyttöastetta alentava vaikutus. Asumispalvelujen vähentyminen em. syistä selittää myös ostopalvelujen suhteellista kasvua kuten myös se, että sopimuspalvelutalo Hoivakoti Aapeli aloitti toimintansa vasta huhtikuun alussa 2010 kun taas vuoden 2011 toiminta kattoi koko kalenterivuoden. Tarkastuslautakunta teki vuoden 2011 arviointiin liittyen tutustumiskierrokset perusterveydenhuollon tulosyksiköihin Sulkavalle, Rantasalmelle, Savonlinnan pääterveysasemalle, Punkaharjulle, Kerimäelle ja Enonkoskelle. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti näillä kierroksilla päällimmäisenä esille tulleita asioita. Sulkavan terveysaseman avopuolella on ollut jo pitemmän aikaa rakennekosteusvaurioita ja pahoja sisäilmaongelmia, joista on aiheutunut sairaslomia ja yksi työntekijä on joutunut käyttämään jatkuvasti hengityssuojainta. Tilojen peruskorjaus aloitettiin helmikuussa 2012 jolloin terveysaseman avopuolen palvelut siirrettiin tilapäisiin tiloihin. Sulkavan terveyskeskuksen toimintaa on jatkuvasti vaikeuttanut myös lääkäripula. Kesällä 2011 Sulkavalle saatiin kaksi virolaislääkäriä, joiden ohjausta ja opastusta ei kuitenkaan hoidettu Sosterin puolelta sopimuksen edellyttämällä tavalla ja perehdytys jäi henkilökunnan vastuulle. Lisäksi potilasturvallisuus vaarantui kieliongelmien takia. Henkilökunnalla on vaikeuksia tavoittaa lääkäriä esim. reseptien uusimisessa. Tältä osin tilanne helpottunee tulevaisuudessa, kun terveydenhoitajille mahdollistetaan koulutuksen myötä reseptinkirjoitusoikeus. Selvitys (PP) Sulkavan lääkäritilanne on ollut koko vuoden 2011 heikko. Lääkäripalveluita on ollut saatavilla lähipalveluna vain ajoittain. Lähipalveluina ovat toimineet hyvin sairaanhoitajan vastaanotot. Tarvittaessa akuuttitilanteissa tai lääkärintarpeen arvion mukaan on potilaita ohjattu yhteispäivystykseen / Savonlinnan pääterveysasemalle. Savonlinnan lääkäreistä on vuorollaan nimetty henkilö ns. konsultiksi Sulkavan sairaanhoi-
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 13 tajille sekä kotisairaanhoidolle. Neuvolavastaanotot / kouluvastaanotot / vuodeosasto on hoidettu Savonlinnan lääkäreiden toimesta. Kun sisäilmaongelmat alkoivat syksyllä 2011 merkittävästi pahentua, ryhdyttiin välittömästi järeämpiin toimenpiteisiin. Alun perin terveysaseman remontti oli suunniteltu tehtävän kahdessa eri vaiheessa mikä olisi aiheuttanut sen, että henkilökunta olisi työskennellyt noin 1,5 vuotta työmaalla. Nyt kunnan kanssa saatiin tehtyä nopeasti ratkaisu, jolla koko ns. avovastaanottopuoli saneerattiin kerralla. Sulkavalla on yksi sairaanhoitaja joka on suorittanut rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden antavan koulutuksen. Tämä rajattu lääkkeenmääräämisoikeus hoitajille saadaan käyttöön kevään / kesä 2012 aikana. Rantasalmen terveysaseman henkilökuntaa kuormittaa Sulkavan tavoin lääkäripula. Samoin sen tiloihin on tulossa iso remontti mm. sisäilmaongelmien takia. Selvitys (PP) Ensisijaisesti jatkossa pyritään korjaaman lääkärivajetta, mutta välittömillä toimilla pyritään rajaamaan lääkärin työkuormaa työnjohdollisilla toimenpiteillä. Lääkärivajetta ei ole voitu korjata ostopalveluilla, koska edes ostopalveluiden kautta ei ole ollut mahdollista saada kohtuuhintaista lääkäriä. Vastaanottoja on lääkärille järjestetty Savonlinnan pääterveysasemalle sekä akuuttiasioissa yhteispäivystyksen. Hoitajat pitävät sairaanhoitajan akuutti-/ ajanvarausvastaanottoa ja tarvittaessa ohjaavat potilaan tarpeen mukaan lääkärille joko omalle terveysasemalle tai Savonlinnaan. Remontti Rantasalmella tehdään ensisijaisesti toiminnallisista syistä. Ns. vanhalääkäritalo ei täytä enää kaikkia nykyaikaiselta vastaanottotilalta vaadittavia ominaisuuksia ja näin ollen sairaalanmäen terveysasemalle tehdään tilamuutoksia. Näin hammashoitola, neuvola, työterveyshuolto sekä mielenterveyshoitaja pääsevät uusiin toimiviin tiloihin. Lisäksi terveysaseman remontin yhteydessä mietitään vuodeosaston uusimista tuleva palvelurakenne (yksiportainen hoitomalli) huomioiden. Punkaharjun terveysasema jäi vuoden aikana yhden lääkärin varaan, kun Attendo MedOne Oy:n ostopalvelusopimus koskien kahta lääkäriä irtisanottiin. Työtaakan jääminen yhden lääkärin harteille on merkittävä riski jaksamisen kannalta. Terveyskeskuksen vuodeosastolla sijaisten tarve ja saatavuus vaihtelee ja potilaiden jonotilanteen selvitys oli kesken. Vuodenosaston kaksi yöhoitajaa hoitavat kotihoidon yöaikaiset turvahälytykset, mihin sisältyy riski vuodeosaston oman toiminnan turvaamisesta. Terveyskeskuksen fysioterapiatilat ovat erittäin ahtaat ja yksityisyyden suojan kannalta todella haasteelliset. Selvitys (PP) Jatkossa mietitään lääkäreiden saatavuus huomioiden, voidaanko lääkäripalveluita säilyttää lähipalveluna juuri siitä syystä, että yksi lääkäri asemalla kuormittuu helposti liikaa. Punkaharjulla on käynyt myös lääkäreitä sekä hammaslääkäreitä Savonlinnasta auttamassa, mutta tämä syö resurssia aina pääterveysasemalta. Yksin toimivan lääkärin jaksamista tuetaan kuitenkin työmäärää rajoittamalla ja ohjaamalla tarvittaessa potilaita Savonlinnan terveysasemalle, sekä yhteispäivystykseen mikäli potilaalla on akuutti vaiva. Vuodeosasto ja kotisairaanhoidon resurssia tullaan tarkastelemaan yksiportaisen hoitomallin yhteydessä. Ensivuonna Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun osalta tehdään yksi palvelukortti ja esimerkiksi kotisairaanhoidon saatavuus ei voi olla 1.1.2013 jälkeen eriarvoista eri Savonlinnan kaupungin taajamissa. Fysioterapian toimitiloja mietitään jatkossa, kun esimerkiksi kunnantalolta vapautuu mahdollisesti tiloja kuntaliitoksen yhteydessä, sekä peilataan tilannetta tulevan kaupungin palvelurakenne suunnittelussa.
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 14 Savonlinnan terveysasemalla vuosikontrollit (mm. diabetes) eivät toteudu ja niille pitäisi tehdä uudet kriteerit (hoitoonpääsyjonossa oleviin sisältyvät myös vuosikontrollipotilaat). Asiakkaiden välitön yhteydensaanti ja hoidontarpeen arviointi virka-aikana hoituu puhelinpalveluna, josta vastaa kolme sairaanhoitajaa kokopäiväisesti (n. 80 puhelua/henkilö/ päivä). Ostopalvelulääkärit hoitavat viikonlopun yhteispäivystyksen, vaikka omien lääkäreiden hoitamana se tulisi paljon edullisemmaksi. Onko viikonlopun yhteispäivystyksen hoito muutoin sujunut ongelmitta ja ostopalvelussopimusten mukaisesti? Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon on vähentynyt ja perusterveydenhuoltoon on voitu ottaa potilaita erikoissairaanhoidosta. Neuvolatoiminta on pystytty järjestämään hyvin, kun Punkaharjulta on saatu avuksi puolikas henkilöresurssi. Mielenterveystyössä akuutti työryhmä tekee tarvittaessa kotikäyntejä, mikä on erittäin hyvä asia. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon hoitamista ohjeiden edellyttämällä tavalla on vaikeuttanut henkilöstövaje, joskin tilanne helpottuu toukokuussa aloittavan lääkärin myötä (työ 30 % kouluterveydenhoitoa ja 70 % työterveyshuoltoa). Myös hammaslääkäripula on ollut merkittävää ja sen osalta on jouduttu turvautumaan kalliisiin ostopalveluihin. Terveyskeskuksen vuodeosastojen kohdalla esille tuli alhainen hoitohenkilöstömitoitus, jota on kyllä pyritty korjaamaan. Ainoastaan vuodeosasto 1 toimii suositusten mukaisella henkilöstömitoituksella, mutta osastoilla 2 ja 3 on vajetta. Kaikissa viroissa on vakituinen henkilö ja eikä sijaisista ole ollut puutetta. Yksi keino henkilömitoituksen saamiseksi suositusten mukaiseksi on asiakaspaikkojen vähentäminen, sillä tehostettua palveluasumista tarvitaan lisää (jonossa tehostettuun palveluasumiseen oli tammikuussa 2012 n. 60 henkilöä). Henkilöstön käytössä on koneellinen lääkkeiden jako. Miten se on toiminut ja onko sillä saatu aikaan säästöjä ajankäytössä ja kustannuksissa? Selvitys (PP) Savonlinnassa on todettu selvä tarve diabeteshoitajalle. Diabetes sairautena on voimakkaassa kasvussa ja nykyinen resurssi on riittämätön ja tämä tullaan huomioimaan seuraavan talousarvion suunnittelun yhteydessä. Viikonloput, arkipyhät ja aattoillat on hoidettu yhteispäivystyksessä, ulkoistamalla. Merkittävän lääkärivajeen takia ei ole mahdollista hoitaa edellä mainittuja aikoja omalla työvoimalla. Lisäksi lääkärin vastaanotoille olisi merkittävä lisätarve, mutta jokaista päivystystuntia kohden lääkäreille kertyy yksi tunti aktiivivapaata mikä edelleen lisää vastaanottoaikojen puutetta. Ulkoistetun toiminnan suurimmat puutteet liittyvät lääkäreiden vaihtuvuuteen ja siihen, että uudet lääkärit tarvitsevat aina perehdytystä. Hammaslääkäripula on valtakunnallinen ja korostuu vielä Itä-Suomessa. Hammaslääkärikoulutus on aloitettu uudestaan Kuopiossa kolme vuotta sitten, joten noin kolmen vuoden kuluttua saatavuus saattaa helpottua. Suomessa hammaslääkäreiden määrä on vielä laskussa joitakin vuosia. Rekrytointia on kuitenkin tehostettu. Vuodeosastojen henkilöstömitoitus on alakanttinen ja annoimme mitoituksesta juuri selvityksen myös aluehallintovirastolle. Yksiportaisen hoitomallin kautta pyrimme luopumaan kokonaan perinteisistä vuodeosastoista (Sosterissa 304), siten paikat korva-
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 15 taan tehostetulla palveluasumisella, akuuttivuodeosastoilla (80 paikka), sekä kotona pärjäämisen tuella. Koneellinen lääkkeenjako lisää aikaa hoitotyöhön, mutta sen suurin hyöty on ylivoimaisesti turvallisuuden lisääntyminen. Valtuuston hyväksymän talousarvion ja tulosyksikkökohtaisten käyttösuunnitelmien laadintaan liittyen esille nousi niiden kohtaamisongelma: talousarvio on monilta osin laadittu epärealistiseksi eikä siihen ole mahtunut kaikki tiedossa olevat, käyttösuunnitelmien edellyttämät kustannukset. Esimerkiksi Sulkavan terveysasemalla tuli budjettiylityksiä, kun lämpö- ja sähkökuluihin ei ollut riittävästi varattu määrärahoja talousarviossa (vaje 45 000 euroa). Selvitys (PM) Talousarvion realistisuus peilautuu sen valmisteluajankohtaan, päätettyihin reunaehtoihin ja tulevaisuuden ennakointiin. Lukuisat liikkuvat osat eivät aina tue tulevaisuuden toteutumista asia jää huvikseen tapahtumatta tai se sattuu eri tavalla. Arviointikertomuksessa ei ole yksilöity muita epärealistisia kohtia, joten niitä ei voida enempää kommentoida ja selvitys rajoittuu tässä mainittuun. Talousarviossa oli varattu summat ko. kohtiin. (210,00 ja 180,00 ). Kunnan kanssa tehty vuokrasopimuksen sisältö oli talousarvion tekohetkellä epätarkka, minkä johdosta kiinteistön lämpö ja sähkökustannukset jäivät arvioimatta. (yleensä terveysasemien vuokrasopimukset sisältävät ko. kustannuserät) Henkilökunnan kuulemisen yhteydessä tarkastuslautakunnalle heräsi kysymys Sosterin tasapuolisen palkitsemisen toteutumisesta. Hoitohenkilökunnan työnkuvan ja vastuun laajentuminen mm. lääkäripulan takia ei ole näkynyt palkkauksessa, mutta sen sijaan monia hallinnon palkkoja on organisaatiomuutoksiin ja vastuun lisääntymiseen vedoten tarkistettu ylöspäin useampaankin otteeseen viime vuosien aikana. Selvitys (KL) Hoitohenkilökunnan osalta Sosterissa on käytössä lisävastuupalkkiojärjestelmä. Henkilöstöjärjestöjen kanssa on yhteisesti sovittu määritelmä, mitkä lisätehtävät oikeuttavat lisävastuun maksamiseen. Lisävastuupalkkiot on luokiteltu kolmeen eri tasoon. 5.3 Kuntalaskutus 5.4 Investoinnit Arviointikertomuksen 2010 johdosta annetussa vastineessa on todettu, että talousarvion laadintaohjeistuksessa edellytetään investointien suunnittelua talousarviovuodelle ja kahdelle seuraavalle vuodelle. Tarkastuslautakunta tulee mielenkiinnolla seuraamaan tämän ohjeistuksen toteutumista käytännössä, sillä vuoden 2011 toteutumalukujen perusteella investoinnit eivät vaikuta kovin suunnitelmallisilta. Olisi hyvä, jos investointiosan toteutumista kuvattaisiin tasekirjassa lukujen lisäksi myös sanallisesti ja ainakin merkittävimmät poikkeamat perustellen. Selvitys (PM) Toimialajohtajat tekevät investointiesitykset tulosyksiköiden esitysten perusteella tai laajempiin toiminnallisiin muutoksiin perustuen. Investointien suunnitelmallisuus on kytköksissä toiminnan ja palvelujen tilanteeseen sekä niiden kehittämiseen. Sanallisten toteutumakuvausten osalta korjaus tehdään seuraavaan tasekirjaan.
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 16 6 MUUT HAVAINNOT 6.1 Henkilöstöraportti Henkilöstöraportin avulla mm. henkilöstövoimavaroja ja niissä tapahtuvia muutoksia voidaan seurata kattavasti. Henkilöstöraportista nousee esille useita asioita, jotka on hyvä huomioida tulevan toiminnan suunnittelussa. Seuraavassa on nostettu esille muutamia havaintoja henkilöstöraportista lisäpohdintoineen. - Eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa voimakkaasti lähivuosina, mikä tuo haasteita etenkin hoitohenkilöstön saamiseksi; myös lääkäreiden ja erityisosaajien saatavuus vaikeutuu entisestään. Miten henkilöstön saatavuus varmistetaan? - Sairauspoissaolot ja työtapaturmat ovat edelleen lisääntyneet. Onko työsuojelu ja riskienkartoitus ajan tasalla? - Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden aiheuttamat poissaolot ovat lisääntyneet edellisvuodesta yli 70 %. Mistä tämä kertoo? - Johtamiskoulutukseen osallistui 55 esimiestä. Miten koulutuksen antamia valmiuksia on voitu hyödyntää henkilöstöjohtamisessa? - Työnkierto on työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta hyvä asia, mutta miten se on toteutunut käytännössä? - Täydennyskoulutustavoite on toteutunut akateemisilla ja ympäristövalvonnassa, mutta ei muissa ryhmissä. Mistä tämä johtuu, kun määrärahojakin jäi käyttämättä? - Tavoitekeskustelujen määrä lisääntyi edellisvuodesta (33,6 % -> 65,8 %), mutta ne eivät edelleenkään tavoita kaikkia. Miten kattavasti uudet tavoitekeskusteluiden yleisohjeet ovat olleet käytössä? - Tyhy-rahalla 74 500 euroa tuettiin henkilöstön työhyvinvointia ja 993 työntekijää osallistui erilaisiin tapahtumiin. Mitä muita vaihtoehtoja työntekijöiden osallistumisen aktivoimiseksi olisi olemassa? - Vuoden 2011 loppupuolella toteutettiin työtyytyväisyyskysely, jonka vastausprosentti 53,1 oli todella pieni. Mistä johtuu, että henkilöstö ei vastannut kyselyyn? Onko edellisten kyselyiden kehittämiskohteita oikeasti kehitetty? Miten seuranta on toteutunut? - Vakanssimäärä oli 1557 ja näistä avoimia vakansseja oli 142. Mistä avoimien vakanssien suuri osuus johtuu? - Määräaikaisten lukumäärä on vähentynyt vain marginaalisesti. Selvitys (KL) Henkilöstöraportti on poikkileikkaus vuoden 2011 henkilöstön voimavaroista ja niissä tapahtuneista muutoksista verrattuna edellisiin vuosiin. Esille nousseita asioita on tarkasteltava tulosalueittain ja pyrittävä huomioimaan tulevassa toiminnassa. Toimistopäällikkö on ollut henkilöstöraportin osalta tarkastuslautakunnan kuultavana 24.2.2012. Henkilöstöraportissa ei ole erikseen mainintaa työnohjauksen järjestämisestä ja tämä asia on jatkossa hyvä ottaa mukaan raporttiin. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden aiheuttamien poissaolojen voimakas lisääntyminen edellisvuodesta herättää kysymyksen siitä, miten hyvin henkilöstön tarpeet ja toiveet työnohjaukseen pääsemisestä Sosterissa täytetään. Selvitys (KL) Työnohjauksen järjestäminen ja sairauspoissaolot eivät välttämättä liity toisiinsa. Työnohjauksen järjestäminen on yksikön vastuulla. Sosterin henkilöstöasioista vastaavan toimistopäällikön asema ja ratkaisuvalta henkilöstöasioissa eivät edelleenkään ole johdonmukaisia. Hallintosäännön mukaan toimialajohtajat ovat henkilöstöasioissa päätöksentekijöitä toimivaltuuksiensa puitteissa ja henkilöstöpäällikön tehtäviä hoitava
ARVIOINTIKERTOMUS 2011 17 toimistopäällikkö toimii annetuin valtuuksin työnantajan edustajana ja palkka-asiamiehenä virallisissa neuvotteluissa. Eikö näin isossa organisaatiossa henkilöstöasioiden hoitoa keskittämällä voisi paremmin vaikuttaa niiden kokonaisvaltaiseen ja tasapuoliseen hallintaan? Selvitys (HP) Kuntayhtymähallitus on osin säästösyistäkin siirtänyt keskushallinnossa työskennelleen toimistopäällikön vastaamaan henkilöstöpäällikön tehtäviä, joita ao. viranhaltija hoiti menestyksekkäästi varsinaisen henkilöstöpäällikön siirtyessä muihin tehtäviin v 2006. Sijaistaminen oli kestoltaan vajaa vuosi, jona aikana valmiudet henkilöstöpäällikön tehtävistä suoriutumiseen todettiin erinomaisiksi. Valtuusto on hyväksyessään vuoden 2012 lakkauttanut henkilöstöpäällikön viran. Samassa kokouksessa valtuusto on nimikemuutosten yhteydessä vahvistanut henkilöstötoimiston henkilöstörakennetta muuttamalla palkkasihteerin nimikkeen tehtäväalueen vastuullisuutta vastaavaksi henkilöstösihteeriksi. Tehdyillä henkilöstörakenneratkaisuilla vastataan myös tuleviin tarpeisiin ottaen jo huomioon 1.1.2014 (2015) tapahtuvat henkilöstömäärän supistumiset perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen siirtyessä kuntaliitosratkaisun ja siihen liittyvän kuntaliitossopimuksen mukaisesti Savonlinnan kaupungin järjestämisvastuulle. 6.2 Ostopalveluna hankittu työvoima Vuoden 2010 arviointikertomuksen johdosta annetussa selvityksessä on todettu, että Sosterissa ei ole tällä hetkellä järjestelmää, jolla mitataan ostopalveluihin ja henkilövuokraukseen käytettävän työpanoksen määrää. Henkilötyöpanoksen selvittämisen sekä ostopalveluista että henkilövuokrauksesta luvattiin valmistuvan vuoden 2011 loppuun mennessä. Selvitys (KL) Ostopalveluihin käytetyn työpanoksen ja kustannusten seuranta tapahtuu Sosteriin tulevista laskuista. Yhteenvetoon kerätään tiedot tulosalueittain. Sosterissa otetaan käyttöön 1.6.2012 WebTitania niminen ohjelma, jonka raportointiominaisuuksia on tarkoitus pystyä hyödyntämään myös tämän osalta. Varsinaisena ostopalveluna hankitut työvoimakustannukset olivat henkilöstöraportin mukaan vuonna 2011 lähes 2,2 milj. euroa (12 045 tehtyä tuntia). Tämän tiedon osalta henkilöstöraportissa on tarkentamisen varaa, koska kyseinen euromäärä ja tehtyjen tuntien määrä koskee ainoastaan erikoissairaanhoitoon kohdistuneita ostopalveluita. Tämän lisäksi perusterveydenhuollossa ja kotipalveluissa ostettiin vuoden 2011 aikana henkilötyötä yli 0,9 milj. eurolla. Selvitys (KL) Edellä mainittua laskutuksesta tapahtuvaa seurantaa on laajennettu nyt koskemaan myös perusterveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita. 7 ALLEKIRJOITUKSET