Kalliorinteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
2 Kalliorinteen päiväkodissa halutaan tukea ja vahvistaa pienten taimien kasvua elämän haasteita varten, sadun ja leikin keinoin, iloisessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä, kasvatuskumppanuuden hengessä. Kalliorinteen päiväkoti Kalliorinne on yhden ryhmän (21-24) päiväkoti 0-7 -vuotiaille lapsille. Kalliorinteellä työskentelee yksi lastentarhanopettaja, kaksi - kolme hoitajaa ja kaksi ravitsemus- ja puhtaanapidon yhdistelmätyöntekijää, joista toinen toimii osan työajastaan lapsiryhmässä ja toinen osan työajastaan koululla. Päiväkodissamme vierailee säännöllisesti konsultoiva erityislastentarhanopettaja (kelto). Päiväkotimme on avoinna ma - pe klo 6.30 16.45, esiopetusaika on klo 8.30 12.30.
3 Kalliorinteen päiväkoti sijaitsee Teijolla, Vilniemen alueella, kerrostalon päädyssä olevissa tiloissa. Talon piha-alue on laaja, luonnonläheinen ja mahdollistaa monenlaisen leikin ja toiminnan. Toiminnassamme huomioimme kestävän kehityksen periaatteita, joista painotamme luonto-opetusta ja lähiympäristöstä huolehtimista sekä kulttuurista ulottuvuutta. Toiminta-ajatus Meille on tärkeätä lämmin, läheinen ja luottamuksellinen suhtautuminen lapsiin. Tarjoamme turvallisen kasvuympäristön, jossa lapsi saa leikkien oppia yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa iloisessa ilmapiirissä. Kalliorinteellä aikuiset kuuntelevat lapsia herkällä korvalla ja havainnoivat lasten leikkiä, tekemisiä ja juttujen aiheita. Tällöin aikuiset pystyvät rikastuttamaan lasten vuorovaikutusta ja leikkejä sekä luomaan turvalliset puitteet leikin jatkumiselle. Aikuiset pitävät huolta, että oppimisympäristö on
4 houkutteleva, esteettinen, laadukas ja turvallinen. Toiminnassa toteutetaan myös lasten ideoita ja toiveita. Toimimme pienryhmissä päivittäin. Se mahdollistaa luontevia ja hyviä vuorovaikutustilanteita, joissa jokainen lapsi tulee kohdatuksi yksilöllisesti. Liikunta, kädentaidot, musiikki, kielelliset ja matemaattiset taidot ym. varhaiskasvatuksen sisältöalueet ovat osa toimintaamme. Nämä toteutuvat päivittäin erilaisissa arjen tilanteissa, kuten pukemis- ja ruokailutilanteissa sekä toimintahetkissä. Lisäksi tunne- ja sosiaalisia taitoja vahvistamme mm. Askeleittain -tuokioilla. Hyvä, lämmin ilmapiiri ja iloinen arki syntyy positiivisesta asenteesta, kiireettömyydestä ja aikuisen läsnäolosta. Kaksivaiheisella päivähoidon aloituksella mahdollistamme lapselle ja perheelle lämpimän ja turvallisen päivähoidon aloituksen, tutustuen rauhassa toinen toisiimme. Arvostamme lasta perheensä jäsenenä. Haluamme solmia avoimen ja luottamuksellisen kasvatuskumppanuussuhteen vanhempiin toimiaksemme yhdessä lapsen parhaaksi.
5 Haluamme, että lapsi tuntee itsensä tärkeäksi ja tulee hyväksytyksi omana itsenään. Seuraamme jokaisen lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä. Laadimme jokaiselle lapselle varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) ja lisäksi keskustelemme lapsen asioista päivittäin vanhempien kanssa. Joskus lapsi saattaa tarvita päiväkotitaipaleensa varrella tehostettua tukea. Tällöin kokoamme yhdessä lapsen vanhempien kanssa lapsen ympärille moniammatillisen tiimin. Kirjaamme lapselle tehostetun tuen suunnitelman, jota toteutamme tiiviissä yhteistyössä konsultoivan erityislastentarhanopettajan (kelto) kanssa. Kehitämme päiväkotimme toimintaa henkilökunnan koulutusten, päiväkodin kehittämispäivien (2 kertaa vuodessa) ja perheille suunnattujen kyselyjen avulla.
6 Muihin kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset Kalliorinteessä Huomioimme eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset perheineen heidän omia tapojaan ja äidinkieltään kunnioittaen. Päiväkodissamme lapsi tutustuu suomalaiseen kulttuuriin. Hän vahvistaa suomen kielen taitoaan ja sosiaalisia valmiuksiaan toisten lasten ja päiväkodin aikuisten kanssa. Korostamme vanhemmille heidän vastuutaan oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä. Saamme tarvittaessa apua suomi toisena kielenä -opettajalta (s2). Käytämme arjessa mahdollisimman paljon kuvia. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisuus rikastuttaa arkeamme ja tuo iloa Kalliorinteelle.
7 Päivän kulku Päivämme koostuu monista eri oppimisen tilanteista. Arkemme sisältää monipuolista ohjattua toimintaa, joka on sekä suunnitelmallista että tavoitteellista. Päiväkotimme toimintakulttuurille on ominaista toimiminen pienryhmissä, joka vahvistaa lasten sosiaalisia taitoja. Näin lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. Aamulla päiväkotiin saavuttuaan lapsi riisuu ulkovaatteensa ja pesee kätensä yhdessä vanhemman kanssa. Vanhempi saattaa lapsen päiväkodin aikuisen luo. Näin kohdatessa vastuu lapsesta siirtyy päiväkodin henkilökunnalle. Päivä käynnistyy rauhallisissa tunnelmissa sohvilla pötkötellen, sylitellen, leikkien, pelaillen..
8 Aamupalalla tulee olla viimeistään 8.15, aamupalan tarjoilu alkaa klo 8.00. Ruokailutilanteissa opettelemme toimimaan hyvien pöytätapojen mukaisesti. Päivän teeman mukaan musisoimme, pelaamme, opimme kädentaitoja, leikimme ja liikumme sekä tutustumme kirjallisuuteen ja taiteeseen. Vessassa käydessä opettelemme siisteyskasvatusta ja omatoimisuutta.
9 Pukemis- ja riisumistilanteissa harjoittelemme mm. omista vaatteista ja tavaroista huolehtimista yhdessä aikuisen kanssa. Ulkoilemme päivittäin pihalla tai läheisissä metsissä. Yhdessä lasten kanssa opettelemme huolehtimaan käsien pesusta.
10 Ruokailuhetkellä opettelemme maistelemaan uusia makuja. Lounashetkestä teemme rauhallisen ruokailemalla pienryhmissä. Aikuisten ja isompien lasten esimerkki on tärkeää. Päivälepo on tärkeää. Satujen myötä rauhoitumme unille tai lepohetkelle.
11 Välipala tarjotaan klo 14-14.30 Lapset hakeutuvat mieleisiinsä puuhin
12.ja iltapäivällä ulkoilemme ennen kotiinlähtöä. Kotiin lähtiessämme sanomme hyvien tapojen mukaisesti silmiin katsoen käsiheipat.
13 Esiopetus Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvua ja kehitystä ja luoda pohjaa elinikäiselle oppimiselle. Laadimme yhteistyössä vanhempien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman. Eskarissa opimme monta hauskaa, uutta juttua. Monipuolinen ja tavoitteellinen esiopetus vahvistaa lapsen kouluvalmiuksia ja elämisentaitoja. Esiopetuksen sisältöalueet ovat kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, etiikka ja uskontokasvatus, ympäristö- ja luonnontieto, taito- ja taidekasvatus, liikuntaja terveyskasvatus ja mediakasvatus. Näitä sisältöalueita opettelemme päivittäin leikin ja tutkimisen keinoin. Yhdessä tekeminen, kuten ryhmässä työskentely, vahvistaa lasten sosiaalisia ja tunnetaitoja. Eskarissa opetellaan ottamaan huomioon kaikki tasavertaisesti. Yhdessä sovitut säännöt auttavat ennaltaehkäisemään kiusaamis-tilanteita. Eskarissa teemme suunnitelmallista yhteistyötä Perniön alueen alkuopetuksen kanssa. Tällä haluamme tukea lapsen joustavaa kouluun siirtymistä. Esiopetuksen moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä huolehtii lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Oleellista on tarjota lapselle oikea-aikaista, varhaista ja riittävää tukea.
14 Yhteistyö Päiväkotimme yhteistyötahoja on monia. Teijon koulun kanssa on vuosittain yhteisiä tapahtumia. Ollaan yhteistyössä Teijon kyläyhdistyksen ja eläkeläisten kanssa. Muita tärkeitä yhteistyötahoja ovat neuvola, psykologit, terapeutit, sosiaalityöntekijät, oppilashuoltoryhmä, kuntoutustyöryhmä ja seurakunta. TERVETULOA KALLIORINTEELLE!
15 Vanhemman muistilista: Ota talteen, ole hyvä! vaihtovaatteet, ulko- ja sisävaatteet erikseen (muistathan nimikoida varusteet) sisätossut lapsen poissa ollessa sairauden tai muun syyn takia ilmoitathan asiasta meille mieluiten tekstiviestinä (yksi kuumeeton/oireeton päivä kotona sairauden jälkeen) ruokailuajat: 8.00 aamupala (tarjotaan 8.30 asti) 11.15 lounas 14.00 välipala * MUISTATHAN tuoda lapsen aina aamuisin päiväkodin aikuisen luokse, näin vastuu lapsesta siirtyy henkilökunnalle. Puhelinnumerot: Päiväkoti 044-7787881 s-postiosoite: kalliorinteen.pk@salo.fi Varaesimies Tiina Seppälä-Pölönen 044-778 7880 Esimies Saana Kokko-Virtanen 044-778 7891
Liite 1 KIUSAAMISEEN PUUTTUMISEN SUUNNITELMA Kalliorinne/ 12.11.2014 Tavoite: Tavoitteessa olevien käsitteiden määrittely konkreettisesti (esim. turvallisuus -> mitä sillä tarkoitetaan?) MITÄ KIUSAAMINEN ON? Kiusaaminen on aggressiivista käytöstä, joka vahingoittaa jotakuta fyysisesti ja /tai psyykkisesti ja joka on usein toistuvaa, tahallista ja kohdistuu puolustuskyvyttömään henkilöön. (Salmivaara, 2003) Pahan olon siirtämistä Vallankäyttöä Toistuvaa? Huomion hakeminen, keinolla millä hyvällä Kiusaaminen on tunne <3 puuttumisen raja!! Toisen ihmisen huomioiminen ja empatiakyky opettelua vailla, tunnetaidot puutteelliset, erilaisuuden MENETELMÄT KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Aikuisen esimerkki suvaitsevaisuus, puhutaan hyvää toisista - leikit Rajat, turvallisuus, säännöt perusteltuina! Askeleittain-menetelmä, tunnetaitojen opettaminen, miltä sinusta/minusta tuntuu Syy seuraus suhde; mitä mistäkin seuraa Mediataitojen opettaminen Vasu-keskustelut, kasvatuskumppanuus, vanhempainiltojen teemat Lasten kanssa keskusteleminen
sietokyky/ymmärrys puuttuu Kulttuurillista, syntyperä, esimerkki opittua Draama käydään läpi kiusaamistilanteita ja eri rooleja niissä, mukavuusalue-leikit Luottamus lapsi uskaltaa tulla puhumaan aikuiselle Ristiriitojen sopimistaitojen opettaminen Kirjat, sadut Pettymysten sietämisen opettelu Ryhmäyttäminen aina kun uusia lapsia tulee MISSÄ TILANTEISSA KIUSAAMISTA ESIINTYY? Kiusaamista voi esiintyä milloin ja missä vain. Kiusaaminen ei aina tapahdu aikuisen silmiltä piilossa. - vapaa leikki - ohjattu toiminta - sisällä - ulkona - siirtymät - päivittäiset toiminnot MENETELMÄT KIUSAAMISEN PUUTTUMISEEN Asioiden puheeksiotto, tarvittaessa erilaisilla kokoonpanoilla (henkilökunta, lapset, vanhemmat) Asioista selvän ottaminen, tiedon jakaminen Erilaisuudesta puhuminen Vasu-keskustelut, kasvatuskumppanuus Ristiriitatilanteiden selvittäminen, ristiriitojen sopimistaitojen opettaminen
Tehdään selväksi, että kiusaaminen ei ole hyväksyttyä. ns. miettimistuoli, jäähy Oppilashuoltoryhmä eri kokoonpanoin LASTEN ROOLIT KIUSAAMISTILANTEESSA Lapsi joka kiusaa, on usein se, jota ei leikkiin haluta/on usein se, joka määrää leikit ja leikkijät. - kiusaaja - kiusattu - avustaja - vahvistaja - puolustaja - ulkopuolinen Roolit voivat vaihtua eri tilanteissa. MITEN SAAMME TIETOOMME KIUSAAMISEN? - havainnoiminen, kirjaaminen tarvittaessa - videoiminen - lasten haastattelut - vanhempien kertoma - lasten kertoma VANHEMPIEN OSALLISTAMINEN Vanhemmilla tiedossa, että kiusaamisessa nollatoleranssi. Luottamukselliset välit vanhempiin. Vanhemmat mukaan keskusteluihin tarvittaessa. Synttärikeskustelu vanhempainillassa Yhteiset pelisäännöt Kiusaamisen puuttumisen suunnitelman esittely vanhemmille LASTEN OSALLISTAMINEN Ryhmän säännöt laaditaan yhdessä lasten kanssa keskustellen.
KIUSAAMISEN SEURANTA - miten seurataan? - miten kauan? - kuka seuraa? Kiusaamisen suhteen ryhmää seurataan koko ajan. Ryhmän aikuisten on kaikkien oltava tietoisia tilanteesta, samoin vanhempien sekä ryhmän lasten. Kaikki päiväkodissa työskentelevät seuraavat lapsiryhmää kiusaamisen varalta ja kaikkien velvollisuus on puuttua ja viedä asiaa eteenpäin tarvittaessa. SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN - kenelle tiedotetaan? - koska? - miten? Suunnitelmasta tiedotetaan koko henkilökuntaa, vanhempia sekä lapsia. Tiedottaminen tulee tehdä heti toimintakauden alussa työntekijät ja lapset, syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa vanhemmat.
Liite 2 Ohjeita suunnitelman laadintaan: Tavoite: Tavoitteessa olevien käsitteiden määrittely konkreettisesti (esim. turvallisuus -> mitä sillä tarkoitetaan?) MITÄ KIUSAAMINEN ON? suora epäsuora kiusaaminen - fyysinen - sanallinen - psyykkinen MISSÄ TILANTEISSA KIUSAAMISTA ESIINTYY? - vapaa leikki - ohjattu toiminta - sisällä - ulkona - siirtymät - päivittäiset toiminnot MENETELMÄT KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI - askeleittain MENETELMÄT KIUSAAMISEN PUUTTUMISEEN LASTEN ROOLIT KIUSAAMISTILANTEESSA - kiusaaja - kiusattu - avustaja VANHEMPIEN OSALLISTAMINEN
- vahvistaja - puolustaja - ulkopuolinen MITEN SAAMME TIETOOMME KIUSAAMISEN? - havainnoiminen - videoiminen - lasten haastattelut - vanhempien kertoma - lasten kertoma KIUSAAMISEN SEURANTA - miten seurataan? - miten kauan? - kuka seuraa? -kts. edellinen osio LASTEN OSALLISTAMINEN - kiusaaja - kiusattu - koko ryhmä SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN - kenelle tiedotetaan? - koska? - miten? -asianomaiset, koko ryhmän tiedottaminen, vanhemmat, asian käsittely vanh.illat, vasut ja muut keskustelut -suora viestintä
Liite 4 KIUSAAMISEEN PUUTTUMISEN SUUNNITELMA Kalliorinne/Särkisalo 12.11.2014 Pohdintaa Tavoite: Tavoitteessa olevien käsitteiden määrittely konkreettisesti (esim. turvallisuus -> mitä sillä tarkoitetaan?) MITÄ KIUSAAMINEN ON? Kiusaaminen on aggressiivista käytöstä, joka vahingoittaa jotakuta fyysisesti ja /tai psyykkisesti ja joka on usein toistuvaa, tahallista ja kohdistuu puolustuskyvyttömään henkilöön. (Salmivaara, 2003) Pahan olon siirtämistä Vallankäyttöä Toistuvaa? Huomion hakeminen, keinolla millä hyvällä Kiusaaminen on tunne <3 puuttumisen raja!! Toisen ihmisen huomioiminen ja empatiakyky opettelua vailla, tunnetaidot puutteelliset, erilaisuuden sietokyky/ymmärrys puuttuu Kulttuurillista, syntyperä, esimerkki opittua MENETELMÄT KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI Aikuisen esimerkki suvaitsevaisuus, puhutaan hyvää toisista - leikit Rajat, turvallisuus, säännöt perusteltuina! Askeleittain-menetelmä, tunnetaitojen opettaminen, miltä sinusta/minusta tuntuu Syy seuraus suhde; mitä mistäkin seuraa Mediataitojen opettaminen Vasu-keskustelut, kasvatuskumppanuus, vanhempainiltojen teemat Lasten kanssa keskusteleminen Draama käydään läpi kiusaamistilanteita ja eri rooleja niissä, mukavuusalue-leikit Luottamus lapsi uskaltaa tulla puhumaan aikuiselle Ristiriitojen sopimistaitojen opettaminen Kirjat, sadut Pettymysten sietämisen opettelu Ryhmäyttäminen aina kun uusia lapsia tulee MISSÄ TILANTEISSA KIUSAAMISTA ESIINTYY? Kiusaamista voi esiintyä milloin ja missä vain. Kiusaaminen ei aina tapahdu aikuisen silmiltä piilossa. - vapaa leikki - ohjattu toiminta - sisällä - ulkona MENETELMÄT KIUSAAMISEN PUUTTUMISEEN Asioiden puheeksiotto, tarvittaessa erilaisilla kokoonpanoilla (henkilökunta, lapset, vanhemmat) Asioista selvän ottaminen, tiedon jakaminen Erilaisuudesta puhuminen
- siirtymät - päivittäiset toiminnot Vasu-keskustelut, kasvatuskumppanuus Ristiriitatilanteiden selvittäminen, ristiriitojen sopimistaitojen opettaminen Tehdään selväksi, että kiusaaminen ei ole hyväksyttyä. ns. miettimistuoli, jäähy Oppilashuoltoryhmä eri kokoonpanoin LASTEN ROOLIT KIUSAAMISTILANTEESSA Lapsi joka kiusaa, on usein se, jota ei leikkiin haluta/on usein se, joka määrää leikit ja leikkijät. - kiusaaja - kiusattu - avustaja - vahvistaja - puolustaja - ulkopuolinen Roolit voivat vaihtua eri tilanteissa. MITEN SAAMME TIETOOMME KIUSAAMISEN? - havainnoiminen, kirjaaminen tarvittaessa - videoiminen - lasten haastattelut - vanhempien kertoma - lasten kertoma VANHEMPIEN OSALLISTAMINEN Vanhemmilla tiedossa, että kiusaamisessa nollatoleranssi. Luottamukselliset välit vanhempiin. Vanhemmat mukaan keskusteluihin tarvittaessa. Synttärikeskustelu vanhempainillassa Yhteiset pelisäännöt Kiusaamisen puuttumisen suunnitelman esittely vanhemmille LASTEN OSALLISTAMINEN Ryhmän säännöt laaditaan yhdessä lasten kanssa keskustellen. KIUSAAMISEN SEURANTA - miten seurataan? - miten kauan? - kuka seuraa? Kiusaamisen suhteen ryhmää seurataan koko ajan. Ryhmän aikuisten on kaikkien oltava tietoisia tilanteesta, samoin vanhempien sekä ryhmän lasten. Kaikki päiväkodissa työskentelevät seuraavat lapsiryhmää kiusaamisen varalta ja kaikkien velvollisuus on puuttua ja viedä asiaa eteenpäin tarvittaessa. SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN - kenelle tiedotetaan? - koska? - miten? Suunnitelmasta tiedotetaan koko henkilökuntaa, vanhempia sekä lapsia. Tiedottaminen tulee tehdä heti toimintakauden alussa työntekijät ja lapset, syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa vanhemmat.
Liite 5 Ohjeita suunnitelman laadintaan: Tavoite: Tavoitteessa olevien käsitteiden määrittely konkreettisesti (esim. turvallisuus -> mitä sillä tarkoitetaan?) MITÄ KIUSAAMINEN ON? suora epäsuora kiusaaminen - fyysinen - sanallinen - psyykkinen MISSÄ TILANTEISSA KIUSAAMISTA ESIINTYY? - vapaa leikki - ohjattu toiminta - sisällä - ulkona - siirtymät - päivittäiset toiminnot MENETELMÄT KIUSAAMISEN EHKÄISEMISEKSI - askeleittain MENETELMÄT KIUSAAMISEN PUUTTUMISEEN LASTEN ROOLIT KIUSAAMISTILANTEESSA - kiusaaja - kiusattu - avustaja - vahvistaja - puolustaja - ulkopuolinen VANHEMPIEN OSALLISTAMINEN MITEN SAAMME TIETOOMME KIUSAAMISEN? - havainnoiminen - videoiminen - lasten haastattelut - vanhempien kertoma - lasten kertoma KIUSAAMISEN SEURANTA - miten seurataan? - miten kauan? - kuka seuraa? LASTEN OSALLISTAMINEN - kiusaaja - kiusattu - koko ryhmä SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN - kenelle tiedotetaan? - koska? - miten?