VANTAAN VÄESTÖ 2017/2018

VANTAAN VÄESTÖ 2017/2018 Elina parviainen

Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pekka Turtiainen Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B2 : 2019 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-607-6

Lukijalle Vantaa on viime vuodet kasvanut nopeasti. Muuttoliikkeellä, niin kotimaasta kuin ulkomailtakin tulevalla, on ollut merkittävä rooli tässä kasvussa. Nopea väestönkasvu on vaikuttanut väestörakenteeseen monin tavoin. Ilman muuttoliikkeen aikaansaamaa väestönkasvua Vantaan väestörakenne painottuisi nykyistä enemmän ikääntyvään väestöön. Muuttoliikkeeseen perustuvan väestönkasvun seurauksena myös aiempaa pienempi osuus vantaalaisista on Suomessa syntyneitä. -julkaisu sisältää tärkeimmät koko kaupunkia ja sen osa-alueita koskevat väestötiedot. Tietoja on väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, äidinkielestä, perheistä ja asuntokunnista. Lisäksi on taulukoita syntyneistä, kuolleista, muuttoliikkeestä sekä kunnassa asuvista ulkomaan kansalaisista. Julkaisun alussa on lyhyesti esitelty kirjan rakenne, Vantaan aluejako ja keskeisimmät tilastoihin liittyvät käsitteet. Tämän jälkeen on tekstiosio, johon on koottu väestönkehityksen kokonaiskuvan saamiseksi tärkeimmät tiedot ja aikasarjat. Kirjan lopussa on linkki, josta aukeaa kattava tilasto-osio Excelmuodossa. Tiedot ovat peräisin Väestörekisterikeskuksesta ja ne on hankittu Tilastokeskuksesta Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä Uudenmaan liiton yhteistilauksena. Muuttoliikeaineistojen viivästymisen takia julkaisu ilmestyi kokonaisuudessaan vasta vuoden 2019 alussa. Osa tiedoista on julkaistu jo aiemmin. -julkaisun tekstiosuuden on kirjoittanut tietopalveluyksikön tutkija Elina Parviainen, joka on myös toimittanut julkaisun. Tutkija Harri Sinkko on vastannut tilastollisista ajoista ja julkaisun taulukot on koonnut rekisterisihteeri Jaana Calenius. Väestökartat on tehnyt suunnittelija Markku Pietinen ja raportin on taittanut tilastosihteeri Sirpa Rönn. Julkaisu on luettavissa kaupungin internet -sivuilla, jossa on julkaisun lisäksi tilastotaulukot Excel-muodossa: http:// www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_ tutkimukset/vaesto_ja_ennuste Tilastot löytyvät myös avoimena datana Helsinki Region Infosharen (HRI) verkkopalvelusta: http://www.hri.fi/fi/dataset/vantaan-v-est Kaikki julkaisussa esitetyt väestötaulukot sekä niihin liittyviä tilastoja saa kaupungin tietopalveluyksiköstä: tilasto(at) vantaa.fi Vantaalla helmikuussa 2019 Henrik Lönnqvist tutkimuspäällikkö

Sisällys Lukijalle... 1 Johdanto... 5 Aluejaot... 5 Käsitteet ja määritelmät... 6 1 Väestörakenne... 8 1.1 Väestön määrä ja kehitys... 8 1.2 Sukupuoli... 10 1.3 Ikä... 10 1.4 Siviilisääty... 13 1.5 Äidinkieli... 13 1.6 Syntymäpaikka... 15 1.7 Kansalaisuus... 16 1.8 Uskonto... 17 1.9 Koulutus... 17 2 Väestönmuutokset... 18 2.1 Syntyneet... 18 2.2 Kuolleet... 18 2.3 Muuttoliike... 19 2.4 Kokonaisväestönmuutos... 20 2.5 Avioliitot ja -erot... 20 3 Perheet ja asuntokunnat... 22 3.1 Perheet ja lapset... 22 3.2 Asuntokuntien määrä ja koko... 22 4 Aluevertailu... 24 4.1 Väestörakenne Uudenmaan alueella... 24 4.2 Väestönmuutokset Uudenmaan alueella... 25 4.3 Perheet ja asuntokunnat Uudenmaan alueella... 25 5 Tilastotaulukot... 26

Johdanto Johdanto -julkaisuun on koottu Vantaan väestöä, asuntokuntia ja perheitä koskevat tiedot, jotka on tilattu Tilastokeskukselta. Vantaan lisäksi keskeisimpiä tilastoja on myös pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kunnista. Luvussa yksi käsitellään Vantaan väestökehitystä ja väestörakennetta, luvussa kaksi väestönmuutoksia ja luvussa kolme perheitä ja asuntokuntia. Luvussa neljä on vertailutietoa Uudenmaan kunnista. Julkaisun lopussa on lista kaikista väestöön liittyvistä tilastotaulukoista. Taulukot on koottu yhteen Excel-muotoiseen tilasto-osioon: (Excel-taulukot). Osa Vantaata koskevista tilastoista on esitetty tarkimmalla osaaluetasolla eli kaupunginosittain ja osa karkeammalla tasolla eli suuralueittain. Lisäksi on tilastoja, jotka koskevat vain koko Vantaata. Tilasto-osio noudattelee samaa järjestystä kuin alussa oleva tekstiosio. Ensin ovat väestörakennetilastot, toiseksi väestönmuutostilastot ja kolmanneksi perhe- ja asuntokuntatilastot. Viimeisenä tulevat aluevertailutilastot. Aluejaot Vantaalla on 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa. Alla olevassa kartassa on esitetty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako, jota käytetään myös tämän julkaisun tilastoissa. Kuva 1. Vantaan aluejako 1.1.2018 5

Johdanto Käsitteet ja määritelmät Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua / asuntokunta. Asuntoväestö Asuntoväestöön kuuluvat varsinaisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Avioliitot ja avioerot Solmitut avioliitot tai avioerot, joiden jompikumpi osapuoli asuu Vantaalla. Rekisteröidyt parisuhteet eivät ole mukana aineistossa. Aviolapseksi luokitellaan lapsi, joka on syntynyt avioliiton aikana. Muutoin lapsi on avioliiton ulkopuolella syntynyt. Elinajanodote Elinajanodote on vuosien määrä, jonka verran tietyn ikäinen henkilö eläisi kuolleisuuden pysyessä ennallaan. Elinajanodote lasketaan väestön ja kuolleiden ikä- ja sukupuolijakaumatietojen avulla. Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Koulutusrakenne Koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste jakautuu seitsemään luokkaan: perusaste, toinen aste (ent. keskiaste), erikoisammattikoulutusaste, alin korkeaaste, alempi korkeakouluaste ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Toisen asteen suorittaneita ovat esimerkiksi lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneet. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Alin korkea-aste sisältää opistoasteen ja alimman korkea-asteen koulutuksen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakouluasteeseen esimerkiksi ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Perhe Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit sekä yhden vanhemman perheet. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Siviilisääty Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Rekisteröidyt parisuhteet on luokiteltu avioliitoiksi. Vuodesta 2017 lähtien avioliittoihin sisältyvät myös samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitot. Syntymämaa Henkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi. Syntyneet Tilastoihin otetaan mukaan vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä syntyneet lapset. Naimisissa olevien äitien lapset luokitellaan aviolapsiksi ja muut lapset luokitellaan avioliiton ulkopuolella syntyneiksi. Myös leski voi synnyttää aviolapsen, mikäli raskaus on alkanut avioliiton kestäessä. Ikäryhmittäisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan tietyn ikäryhmän naisten synnyttämien elävien lasten määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta naista kohden. Keskiväkiluku on vuoden alun ja lopun väestömäärän aritmeettinen keskiarvo. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Uskonnollinen yhdyskunta Henkilön uskonnollisen yhdyskunnan tieto saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskontokunnan lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. 6

Johdanto Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Väestönmuutos Väestönmuutoksessa lasketaan yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomuutto. Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Alueen nettomuutto jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen: Kunnasta / kuntaan muutto sisältää kunnan rajojen yli tapahtuvat muutot (myös siirtolaisuus). Kunnan sisällä -muutto tarkoittaa kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuneita osoitteenvaihdoksia. Liitetaulukoissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavaa Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 100 ihmistä, perhettä tai asuntokuntaa, Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin väestön, perheiden tai asuntokuntien kokonaismäärän. Samoin on menetelty joissain arkaluontoisissa tiedoissa: jos havaintoja on koko Vantaalla alle kymmenen kappaletta, on kohdat joko merkattu kahdella pisteellä tai yhdistetty muihin luokkiin. 7

1 Väestörakenne 1 Väestörakenne 1.1 Väestön määrä ja kehitys Ajan saatossa Vantaa on kasvanut runsaan 6 000 asukkaan maalaiskunnasta 223 000 asukkaan kaupungiksi. 1800-luvun lopulla Vantaan väestömäärä ylitti 10 000 asukkaan rajapyykin ja vuonna 1940 asukkaita oli jo kolminkertainen määrä, yli 30 000. Vantaan historian suurin väestömenetys koettiin 1940-luvulla, jolloin suuressa alueluovutuksessa Vantaan eteläisiä osia, kuten silloinen hallinnollinen keskus Malmi, liitettiin Helsinkiin. Rajamuutosten vuoksi Vantaan väestömäärä puolittui ja vuonna 1950 asukasluku oli alle 15 000. Alueluovutusten jälkeen Vantaan väestönkasvu jatkui vilkkaana ja jo vuoden 1960 asukasmäärä, 41 900, oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrällisesti mitattuna väestönkasvu oli suurinta 1970-luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli 57 000 asukkaalla (80 %). 1980- ja 1990-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi 22 000 24 000 asukkaalla (16 17 %). 2000-luvulla kasvuvauhti jonkin verran hidastui väestön kasvaessa 12 prosentilla. Vuoden 2018 alussa Vantaalla oli 223 027 asukasta. Väestö kasvoi vuoden 2017 aikana 1,7 prosentilla (3 686 henkeä), mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (2,2 %). Viimeiset kolme vuotta Vantaan väestönkasvu on ollut korkealla tasolla (taulukko 1 ja kuvio 1). 1 Taulukko 1. Vantaan väestönkehitys 1870 2018 Muutos edellisestä ajankohdasta 1 Vuosi Väestö (1.1.) lkm % 1870 6 253-650 -9,4 1880 7 855 1 602 25,6 1890 10 093 2 238 28,5 1900 12 693 2 600 25,8 1910 17 013 4 320 34,0 1920 17 434 421 2,5 1930 21 927 4 493 25,8 1940 30 266 8 339 38,0 1950 14 976-15 290-50,5 1960 41 906 26 930 179,8 1970 72 215 30 309 72,3 1980 129 934 57 719 79,9 1990 152 272 22 338 17,2 2000 176 386 24 114 15,8 2010 197 636 21 250 12,0 2011 200 055 2 419 1,2 2012 203 001 2 946 1,5 2013 205 312 2 311 1,1 2014 208 098 2 786 1,4 2015 210 803 2 705 1,3 2016 214 605 3 802 1,8 2017 219 341 4 736 2,2 2018 223 027 3 686 1,7 Kuvio 1. Vantaan väestönmuutos 1975 2017 Kaikista Suomen kunnista määrällinen väestönkasvu vuoden 2017 aikana oli Vantaalla kolmanneksi suurinta heti Helsingin ja Espoon jälkeen. Suhteellisesti väestö kasvoi 16 kunnassa nopeammin kuin Vantaalla, mutta kaikki edellä olleet kunnat olivat väestömäärältään huomattavasti pienempiä kuin Vantaa, alle 50 000 asukkaan kuntia. Vantaan väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 2018 tehdyn ennusteen mukaan kaupungissa on 253 000 asukasta vuonna 2025 ja siitä viiden vuoden päästä (2030) jo 267 000 asukasta. Väestön määrä ja kehitys suuralueittain Asukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden 2018 alussa oli Myyrmäki, jossa asui lähes 55 900 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla, Tikkurilan suuralueella, asui 43 000 henkeä. Selvästi pienin suuralueista oli Kivistö 12 600 asukkaallaan. Kivistön väestö on kuitenkin lisääntynyt koko ajan, mistä johtuen Vantaalla on enää yksi kaupunginosa (Myyrmäki), jonka väkiluku oli suurempi kuin koko Kivistön suuralueen. Vuoden 2017 aikana suhteellisesti eniten uusia asukkaita sai Kivistön suuralue, jonka väestö kasvoi 7,1 prosentilla. Määrällisesti väestö kasvoi eniten Tikkurilan suuralueella, hieman yli tuhannella hengellä. Toiseksi eniten väestö lisääntyi suhteellisesti Koivukylän (2,7 %) ja määrällisesti Myyrmäen sekä Kivistön suuralueilla (+840). Hakunila oli ainoa suuralue, jossa väestö väheni (-48 henkeä / -0,2 %). Vuodesta 2008 vuoteen 2018 väestömäärä on lisääntynyt suhteellisesti eniten Kivistön suuralueella, 71 prosenttia (+5 214), ja toiseksi eniten Aviapoliksessa (37 %). Määrällisesti väestö kasvoi eniten Tikkurilan (+6 461) ja Myyrmäen (+5 480) suuralueilla. Alhaisinta väestönkasvu viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut Hakunilan suuralueella, jossa väestö lisääntyi runsaalla 800 henkilöllä (2,8 %). 1 Väestönkasvun osatekijöistä (syntyneet, kuolleet ja muuttoliike) on kerrottu kappaleessa kaksi, Väestönmuutokset. 8

1 Väestörakenne Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittain Kaupunginosista selvästi suurin on Myyrmäki, jossa asui vuoden 2018 alussa 16 850 henkeä. Martinlaaksossa asukkaita oli 12 050, Hakunilassa 11 260 ja Pakkalassa 10 300. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat Simonkylä, Hämeenkylä ja Havukoski, joissa asui yli 8 000 asukasta. Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lentokenttä, Länsisalmi, Viinikkala ja Ojanko 2. Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkonkylä, Myllymäki, Petikko ja Luhtaanmäki, joiden asukasmäärä oli alle 300. Vuoden 2017 aikana väestö kasvoi kaupunginosista suhteellisesti eniten Keimolassa ja Kivistössä (11 12 %) ja seuraavaksi eniten Koivukylässä (9,5 %). Määrällinen kasvu oli suurinta Kivistössä (+655) ja Viertolassa (+420). Väestö väheni vuoden 2017 aikana suhteellisesti eniten Veromiehessä (-13,4 %) ja määrällisesti Korsossa (-121). 3 Kun väestönkehitystä tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta, on väestö kasvanut suhteellisesti eniten piskuisessa Keimolassa (468 %). Keimolan kasvu ajoittuu kahteen viimeiseen vuoteen. Seuraavaksi eniten väki on lisääntynyt Kivistön (179 %) ja Veromiehen (110 %) kaupunginosissa. Määrällisesti kasvu on ollut suurinta Kivistössä (+4 201) ja Pakkalassa (+3 012). Suhteellisesti eniten väestöään ovat kymmenessä vuodessa menettäneet Linnainen (-15 %) ja Piispankylä (-9 %). Määrällisesti väki on vähentynyt eniten Ruskeasannassa (-193 henkilöä). Vantaan karttapalvelussa on teemakartta, jossa on esitetty kaupunginosien väestö vuosina 2000 2018. Linkistä avautuvassa kartassa on väestö 1.1.2018, mutta valikoiden kautta käyttäjä pystyy vaihtamaan vuoden (kuin myös väestön ikäryhmän ja sukupuolen). Katsele karttaa: Väestön määrä Vantaalla kaupunginosittain. Kuva 2. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain 1.1.2018 2 Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan alle 100 asukkaan kaupunginosista ei saa julkaista muita tietoja kuin väestömäärän. 3 Väestönmuutoksia koskevassa tarkastelussa eivät ole mukana alle 100 asukkaan kaupunginosat. 9

1 Väestörakenne 1.2 Sukupuoli Jo 1800-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia, mutta ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Useiden viime vuosien ajan ero naisten ja miesten osuuksissa on kaventunut ja se on tällä hetkellä pienempi kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2018 Vantaalla asui 112 400 naista (50,4 %) ja 110 600 miestä (49,6 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna suuralueiden väestöt poikkesivat vain hieman toisistaan. Kivistö ja Korso olivat ainoat suuralueet, joissa asui hieman enemmän miehiä kuin naisia. Suurin ero naisten (51,2 %) ja miesten (48,8 %) osuuksissa oli Tikkurilan suuralueella. Vuonna 2017 vantaalaiset naiset olivat keski-iältään pari vuotta vanhempia (39,7 v.) kuin miehet (37,4 v.). Naiset eivät kuitenkaan ole enemmistönä jokaisessa ikäluokassa. Yleensä Vantaalla on syntynyt enemmän poikia ja näin oli tilanne myös vuonna 2017: poikia syntyi 67 enemmän kuin tyttöjä. Vantaan väestö pysyi miesvaltaisena syntymästä aina 79 ikävuoteen saakka (vaikka yksittäisissä ikävuosissa naisia olikin enemmän). Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 61 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneestä väestöstä 69 prosenttia oli naisia. 1.3 Ikä 1970-luvun alussa 14 prosenttia vantaalaisista oli 0 6-vuotiaita. Siitä lähtien pienten lasten osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista, 1990-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta. 15 vuoden ajan alle kouluikäisten lasten osuus pysytteli yhdeksän prosentin tuntumassa, mutta viime vuosina osuus on kääntynyt jälleen laskuun, ollen 8,3 prosenttia vuoden 2018 alussa. Kouluikäisten (7 15-vuotiaat) osuus laski 1970-luvulta 1990-luvun alkuun 15 prosentista 12 prosenttiin, jonka tuntumassa osuus pysytteli aina 2000-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kouluikäisten osuus alkoi taas laskea, mutta viimeiset neljä vuotta on menty ilman suurempia muutoksia. Vuoden 2018 alussa kouluikäisiä oli 10,5 prosenttia väestöstä. 16 64-vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 1980- ja 1990-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Sen jälkeen ikäryhmän osuus on ollut vähenemään päin, mikä pitkälti johtuu vanhimpien ikäluokkien kasvusta. Nykyisin Vantaan väestöstä 16 64-vuotiaisiin kuuluu 66 prosenttia; osuus oli yhtä alhainen viimeksi 1970-luvun alkupuolella. 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuosi vuodelta 1980-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ikäryhmään kuului 5,4 prosenttia väestöstä. Kasvuvauhti kiihtyi tultaessa 1990-luvulle ja on voimistunut entisestään 2000- ja 2010-luvuilla. Vuoden 2018 alussa vantaalaisista 15,2 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Kuvio 2. 0 6, 7 15, 65 74 ja 75+ -vuotiaat (%) Vantaalla 1978 2018 Vantaan ikärakenteessa tapahtuneet muutokset näkyvät hyvin kuvioissa 2 3. Kuviosta 2 voi nähdä, että päivähoito- ja kouluikäisten osuudet ovat pitkällä aikavälillä laskeneet ja vanhempien ikäryhmien osuudet ovat kasvaneet. 65 74-vuotiaita on jo useamman vuoden ajan ollut enemmän kuin 0 6-vuotiaita eikä ero kouluikäisiinkään ole suuri. 75 vuotta täyttäneiden osuus on tuplaantunut 2000-luvun alusta, mutta vuoden 2017 aikana osuus ei enää kasvanut, vaan pysyi ennallaan (5,7 %). Lisäksi väestöpyramidin muoto on muuttunut (kuvio 3). Vuonna 1988 väestöpyramidissa korostuivat 35 44-vuotiaat ja pyramidin huippu kapeni selvästi, kun vanhimmat ikäluokat olivat pieniä. 30 vuotta myöhemmin, vuonna 2018, pyramidista on tullut selvästi tasapaksumpi. 10

1 Väestörakenne Kuvio 3. Vantaan väestö iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1988 ja 2018 (1.1.) Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Tässä raportissa työikäiseksi väestöksi on laskettu 18 64-vuotiaat, joita asui Vantaalla vuoden 2018 alussa lähes 142 300 henkilöä. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli 80 750. Vantaan väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli sama kuin kahtena edellisenä vuonna eli 57. Huoltosuhde ei ole aiemmin ollut näin korkea viimeisten 40 vuoden aikana. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan 1990-luvun alussa, ollen tuolloin 44. Kuvio 4. Väestöllinen huoltosuhde Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko Suomessa 1978 2018 Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2000- ja 2010-lukujen ajan. Vantaan ja Helsingin huoltosuhteet olivat lähes samalla tasolla 2000-luvun alussa, mutta sen jälkeen ero alkoi kasvaa. 2010-luvulla kehitys on ollut molemmissa kaupungeissa samansuuntaista, joten erokin on pysynyt saman suuruisena. Vuoden 2018 alussa Helsingin väestöllinen huoltosuhde oli selvästi alhaisempi (50) kuin Vantaalla (57). Koko Suomessa huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla, ollen 69 vuonna 2018. Ikärakenne suuralueittain Alle kouluikäisten lasten osuus on jo 20 vuoden ajan ollut korkein Aviapoliksen suuralueella ja yli kymmenen vuoden ajan alhaisin Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla. Vuoden 2018 alussa Aviapoliksessa alle kouluikäisiä oli 11,5 prosenttia ja Myyrmäessä sekä Tikkurilassa vajaa 8 prosenttia. 7 15-vuotiaita asui vuoden 2018 alussa suhteellisesti eniten Aviapoliksessa (14 %) ja vähiten Myyrmäessä sekä Tikkurilassa (9 %). Aviapoliksessa kouluikäisten osuus on kasvanut voimakkaammin vasta viime vuosina, mutta Myyrmäessä ja Tikkurilassa osuudet ovat olleet suuralueiden alhaisimpia viimeiset 20 vuotta. 11

1 Väestörakenne Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne suuralueittain 1971 2018 Alue ja ikä (%) / vuosi 1971 1980 1990 2000 2010 2015 2016 2017 2018 Vantaa 82 991 129 934 152 272 176 386 197 636 210 803 214 605 219 341 223 027 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 14,0 11,9 10,1 9,8 9,1 8,9 8,7 8,6 8,3 7 15-vuotiaat 15,8 14,6 12,3 11,9 10,5 10,4 10,4 10,5 10,5 16 64-vuotiaat 65,7 68,6 71,6 70,3 68,9 66,3 66,0 66,0 65,9 65+ -vuotiaat 4,5 4,9 6,0 8,0 11,5 14,5 14,8 15,0 15,2 Myyrmäen suuralue 21 075 45 606 49 374 50 596 51 063 52 951 53 902 55 027 55 865 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 15,8 12,7 9,1 8,4 7,9 7,8 7,9 7,7 7,5 7 15-vuotiaat 14,6 14,9 12,2 10,6 8,8 8,9 9,0 9,2 9,2 16 64-vuotiaat 66,2 68,7 72,8 71,7 68,2 64,0 63,6 63,5 63,5 65+ -vuotiaat 3,4 3,7 5,9 9,3 15,1 19,2 19,5 19,6 19,8 Kivistön suuralue 8 004 6 396 6 129 6 444 7 760 8 899 10 074 11 722 12 559 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 13,7 7,2 8,9 9,3 10,2 10,5 10,0 9,6 9,3 7 15-vuotiaat 18,2 14,7 11,3 13,7 13,0 13,3 12,6 11,6 11,5 16 64-vuotiaat 62,2 71,0 72,5 65,8 64,0 62,6 64,9 67,5 68,2 65+ -vuotiaat 5,9 7,1 7,3 11,2 12,8 13,6 12,6 11,3 11,1 Aviapoliksen suuralue 3 519 2 899 2 957 4 910 15 617 18 849 18 829 19 055 19 143 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 11,4 8,0 10,8 12,8 15,0 12,8 12,4 11,9 11,5 7 15-vuotiaat 16,1 12,4 12,1 13,8 11,2 12,5 13,1 13,8 14,4 16 64-vuotiaat 68,3 72,7 70,0 67,8 69,7 68,9 68,2 67,6 67,0 65+ -vuotiaat 4,2 6,9 7,1 5,6 4,1 5,8 6,3 6,8 7,0 Tikkurilan suuralue 23 404 23 101 28 484 36 483 37 064 40 094 41 530 41 998 43 026 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 13,5 8,7 9,5 10,1 7,5 7,8 7,8 7,6 7,7 7 15-vuotiaat 15,9 13,2 10,4 11,2 9,8 9,1 8,9 8,9 8,9 16 64-vuotiaat 65,9 71,4 72,6 69,5 69,9 68,3 68,4 68,4 68,2 65+ -vuotiaat 4,7 6,7 7,5 9,2 12,8 14,9 14,9 15,0 15,2 Koivukylän suuralue 5 729 15 737 16 993 21 774 24 865 27 068 27 272 28 062 28 825 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 12,1 14,8 10,0 10,8 9,4 9,1 9,0 8,9 8,7 7 15-vuotiaat 17,9 14,2 12,7 12,4 11,9 11,2 11,4 11,1 11,0 16 64-vuotiaat 64,4 66,5 72,0 69,9 68,8 66,5 66,0 66,1 66,1 65+ -vuotiaat 5,6 4,5 5,3 6,9 9,9 13,3 13,7 14,0 14,3 Korson suuralue 9 906 15 307 20 343 24 472 28 873 29 852 29 573 29 661 29 727 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 13,1 13,0 11,6 10,9 10,2 9,7 9,1 8,8 8,4 7 15-vuotiaat 16,2 15,4 13,6 13,5 11,9 12,2 12,2 12,1 12,0 16 64-vuotiaat 64,8 66,4 69,9 69,3 68,8 66,0 65,9 65,7 65,9 65+ -vuotiaat 5,9 5,2 4,9 6,3 9,1 12,2 12,8 13,3 13,7 Hakunilan suuralue 8 874 19 323 25 871 28 739 28 897 29 092 29 311 29 510 29 462 Yhteensä (%) 100 100 100 100 100 100 100 100 100 0 6-vuotiaat 15,7 13,5 11,9 10,7 9,0 9,1 9,0 9,0 8,7 7 15-vuotiaat 15,7 16,2 13,8 13,0 11,2 10,7 10,8 10,9 11,0 16 64-vuotiaat 64,9 66,5 70,2 70,5 69,8 66,4 65,8 65,3 65,0 65+ -vuotiaat 3,7 3,8 4,1 5,8 10,0 13,8 14,4 14,8 15,4 16 64-vuotiaita oli 64 68 prosenttia suuralueiden väestöstä vuoden 2018 alussa. Ikäryhmän osuudet ovat laskeneet kaikilla alueilla, sillä korkeimmillaan ikäryhmään kuuluvia on ollut 71 75 prosenttia suuralueesta riippuen. Yli 64-vuotiaiden osuus on pitkällä aikavälillä selvästi kasvanut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Aviapoliksessa. Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä asui vuoden 2018 alussa Myyrmäen suuralueella, jossa ikäryhmän osuus on 40 vuoden aikana kohonnut kolmesta prosentista 20 prosenttiin. Korson, Koivukylän ja Hakunilan suuralueilla yli 64-vuotiaiden osuus on alkanut kasvaa muita suuralueita myöhemmin, 1990-luvun puolivälistä lähtien. Näillä suuralueilla, kuin myös Tikkurilassa, 65 12

1 Väestörakenne vuotta täyttäneitä oli 14 15 prosenttia väestöstä vuoden 2018 alussa. Aviapoliksen suuralueella yli 64-vuotiaiden osuus oli korkeimmillaan 1990-luvun puolivälissä (8 %), mutta muista suuralueista poiketen osuus kääntyikin laskuun. Vaikka ikäryhmän osuus on jo viimeiset kymmenen vuotta kasvanut Aviapoliksessakin, asuu siellä edelleen 65 vuotta täyttäneitä selvästi vähemmän (7 %) kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti ja uusien asukkaiden myötä alueen väestörakenne on muuttunut. Neljän viime vuoden ajan 65 vuotta täyttäneiden osuus on laskenut, ollen 11 prosenttia vuoden 2018 alussa. Kuvio 5. Vantaan väestö iän ja siviilisäädyn mukaan 2018 Ikärakenne kaupunginosittain Kaupunginosittain tarkasteltuna 0 6-vuotiaiden osuus oli vuoden 2018 alussa suurin Tammistossa ja Pakkalassa (12 %) ja alhaisin Piispankylässä ja Vestrassa (4 5 %). Kouluikäisiä eli 7 15-vuotiaita asui suhteellisesti eniten Nikinmäessä, Ylästössä ja Vestrassa (18 %) ja vähiten Veromiehessä (2 %). Jos Veromiehessä kouluikäisten osuus oli pieni, niin 16 64-vuotiaiden osuus oli kaupunginosista suurin (86 %). Myös Keimolassa tähän ikäryhmään kuuluvia asui paljon (81 %). Suhteellisesti vähiten 16 64-vuotiaita asui Lapinkylässä (60 %), mutta ero seuraaviin kaupunginosiin oli pieni. 65 vuotta täyttäneitä asui eniten Piispankylässä ja Myyrmäessä (23 25 %), kun taas vähiten heitä asui Veromiehessä, Pakkalassa ja Keimolassa (3 6 %). Vantaan karttapalvelussa on kaksi teemakarttaa, joissa on esitetty kaupunginosien väestö iän ja sukupuolen mukaan. Linkistä avautuvissa kartoissa on 0 6-vuotiaiden lukumäärä/prosenttiosuus 1.1.2018, mutta valikoiden kautta käyttäjä pystyy valitsemaan eri ikäryhmien ja sukupuolten mukaisia karttoja. Karttoihin voi valita myös tarkasteltavan vuoden aikajaksolta 2000 2018. Katsele karttoja: Vantaan väestön määrä kaupunginosittain iän ja sukupuolen mukaan Vantaan väestön prosentuaalinen jakaantuminen kaupunginosittain iän ja sukupuolen mukaan 1.4 Siviilisääty Vuoden 2018 alussa Vantaan väestöstä puolet oli naimattomia, kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. 4 Naimattomien osuuden pienentyminen alkaa näkyä 25. ikävuoden tienoilla ja 30 34-vuotiaista enää hieman yli puolet oli naimattomia. Naimisissa olevien osuus oli suurimmillaan 60 74-vuotiaissa (57 60 %). Eroaminen lisääntyy 35. ikävuoden tienoilla ja leskien osuuden kasvu on puolestaan nähtävissä 65-vuotiaista eteenpäin. Kaikista leskistä peräti 79 prosenttia oli naisia, mikä selittyy pitkälti naisten korkeammalla keskimääräisellä eliniällä. 1.5 Äidinkieli Vuonna 2018 vantaalaisista 79,8 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,5 prosenttia ruotsinkielisiä ja 17,7 prosenttia vieraskielisiä. Pohjoissaamenkielisiä Vantaalla asui 21 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat koko 2000-luvun ajan laskeneet ja vieraskielisten osuus on noussut. Vuosina 2013 2014 myös suomenkielisten määrä poikkeuksellisesti vähentyi. Vuonna 1960 vantaalaisista useampi kuin joka kymmenes oli ruotsinkielinen. 1960- ja 1970-luvuilla ruotsinkielisten osuus laski selvästi, ollen vuonna 1980 enää viisi prosenttia. Sen jälkeenkin ruotsinkielisten osuus on edelleen laskenut, mutta hieman hitaammalla tahdilla. Vuoden 2018 alussa Vantaalla asui lähes 5 600 ruotsinkielistä (2,5 %). Ruotsinkielisten osuus oli suurin Kivistön (3,5 %) ja pienin Korson suuralueella (1,5 %). Ruotsinkielisten osuus on laskenut selvästi eniten Kivistössä ja Aviapoliksessa, mistä johtuen erot suuralueiden välillä ovat huomattavasti pienentyneet. Vieraskielisten eli henkilöiden, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame, osuus alkoi nousta selvemmin 1990-luvun loppupuolella ja vuonna 1999 vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän. Vuoden 2018 alussa Vantaalla asui 39 400 vieraskielistä, mikä oli 17,7 prosenttia koko väestöstä. Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa. Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihtelee ikäryhmän mukaan (kuvio 6). Vuoden 2018 alussa eniten vieraskielisiä oli 30 44-vuotiaissa sekä 0 6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista joka neljäs oli vieraskielinen. Väliin jäävissä ikäryhmissä (7 15- ja 16 29-vuotiaat) joka viides oli vieraskielinen. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet olivat selvästi alhaisempia ja esimerkiksi 60 vuotta täyttäneistä ainoastaan viisi prosenttia oli vieraskielisiä. 4 Naimisissa olevat, eronneet ja lesket sisältävät myös rekisteröidyt parisuhteet sekä samaa sukupuolta olevien avioliitot. 13

1 Väestörakenne Kuvio 6. Vieraskielisten osuus (%) eri ikäluokissa koko väestöstä 2000 2018 Vantaan osa-alueet eroavat toisistaan kielirakenteen osalta. Vuonna 2018 vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Hakunilan (25,5 %) ja pienin Kivistön (8,4 %) suuralueella eikä ikäryhmittäinen tarkastelu tuonut asetelmaan muutosta (kuvio 7). Hakunilassa ja Myyrmäessä vieraskielisten osuus oli suurin alle kouluikäisissä, kun muilla suuralueilla oli 30 44-vuotiaissa. Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Länsimäessä, Veromiehessä ja Havukoskella (38 39 %) ja vähiten Sotungissa, Helsingin pitäjän kirkonkylässä sekä Linnaisissa (2 3 %). Iän mukaan tarkasteltuna vieraskielisten osuus nuoremmissa ikäryhmissä oli selvästi suurin Länsimäessä ja Havukoskella: alueilla asuvista 0 6-vuotiaista peräti 63 prosenttia ja kouluikäisistä 55 57 prosenttia oli vieraskielisiä. Samat kaupunginosat olivat kärjessä myös 16 29-vuotiaissa (vieraskielisiä hieman yli 40 %) ja 30 44-vuotiaissa (55 %). 45 vuotta täyttäneissä vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Veromiehessä (58 %). Yleisimmät kielet Vuoden 2018 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 119 eri kieltä. Äidinkielten määrä on koko ajan lisääntynyt. Vuonna 2000 Vantaalla puhuttiin 70 eri kieltä, josta määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt nykyiseen 119 kieleen. Suuralueilla käytössä olevien vieraiden kielten määrä vaihteli Myyrmäen 97 kielestä Kivistön 57 kieleen. Vantaan yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Pitkän aikaa ruotsinkielen asema oli vahvempi kuin muiden kielten, mutta vuoden 2014 alussa sekä venäjää että viroa puhuvia oli enemmän. Vuoden 2015 alussa virosta oli tullut jo Vantaan toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen, kun se ohitti venäjän. Vuoden 2018 alussa Vantaalla asui 8 010 vironkielistä (3,6 % väestöstä), 7 650 venäjänkielistä (3,4 %) ja 5 600 ruotsinkielistä (2,5 %). Vironkielisten määrä on 2000-luvulla kasvanut vuosittain keskimäärin 15 prosenttia ja venäjänkielisten 9,5 prosenttia. Vuoden 2017 aikana vironkielisten määrä kasvoi 3,3 prosenttia (+253 henkilöä) ja venäjänkielisten 5,2 prosenttia (+378), mikä oli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2000 lähtien. Viimeisten neljän vuoden aikana arabiankielisten osuus on noussut eniten. Vuoden 2016 aikana arabia nousi Vantaan kuudenneksi yleisimmäksi kieleksi ja vuoden 2017 aikana jo viidenneksi yleisimmäksi kieleksi, ohittaen pitkään viidentenä olleen somalin (suomi on laskettu kieliin mukaan). Vuosina 2015 2017 arabiankielisten määrä lisääntyi 22 32 prosenttia vuosittain. Vuoden 2018 alussa Vantaalla asui lähes 2 600 arabiankielistä (1,2 % väestöstä). Kuvio 7. Vieraskielisten osuus (%) koko väestöstä eri ikäluokissa Vantaan suuralueilla 2018 14

1 Väestörakenne Kuvio 8. Vantaan yleisimmät äidinkielet 2000 2018 (pois lukien suomi) Kun suomi jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli kaikilla suuralueilla vuonna 2018 kolmen yleisimmän kielen joukossa viro, venäjä ja ruotsi. Myyrmäessä, Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Korsossa viro oli yleisin kieli, kun taas Koivukylässä ja Hakunilassa se oli venäjä. Kivistössä yleisin kieli oli ruotsi (taulukko 3). Sukupuoli- ja ikärakenne kielen mukaan 5 Vantaalla asuvista vieraskielisistä noin puolet oli miehiä ja puolet naisia, mutta yksittäisissä kielissä oli eroja sukupuolten kesken. Suurin naisenemmistö oli thain kielessä, jonka puhujista 82 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog (pilipino) 61 prosentin osuudellaan. Selvästi suurin ero miesten hyväksi oli uzbekkin kielessä, jonka puhujista 85 prosenttia oli miehiä. Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset (32 vuotta) olivat keski-iältään selvästi nuorempia kuin ruotsinkieliset (46 v.) tai suomenkieliset (40 v.). Lisäksi eri kieltä puhuvien ikärakenteessa oli eroja. Somalia äidinkielenään puhuvista 38 prosenttia oli alle 16-vuotiaita, kun uzbekkin- ja puolankielisillä osuus oli 12 13 prosenttia. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (18 %). Ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempi muissa kielissä, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, kuusi prosenttia. Bengalin, nepalin, thain ja uzbekkin puhujissa ei ollut ainuttakaan 65 vuotta täyttänyttä. 1.6 Syntymäpaikka Lähes puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Vuoden 2018 alussa syntyperäisiä vantaalaisia oli 27 prosenttia, Helsingissä syntyneitä 19 prosenttia ja Espoossa syntyneitä vain parin prosentin verran. Ulkomailla syntyneet ovat kolmanneksi suurin ryhmä Vantaalla ja Helsingissä syntyneiden jälkeen ja ryhmän osuus on kasvanut selvästi eniten. Vuonna 2000 Vantaan väestöstä ulkomailla syntyneitä oli 4,2 prosenttia, vuonna 2010 jo 8,5 prosenttia ja vuoden 2018 alussa 15,3 prosenttia. Viisi prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Muualla Suomessa syntyneistä suurimmat ryhmät olivat pohjoissavolaiset, pohjoiskarjalaiset ja pohjoispohjanmaalaiset (vajaa 3 % per alue), mutta ryhmien osuudet ovat vuosien kuluessa suhteellisesti pienentyneet. Taulukko 3. Yleisimmät äidinkielet Vantaalla ja suuralueilla 2018 Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Kieli lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Koko väestö 223 027 100 55 865 100 12 559 100 19 143 100 43 026 100 28 825 100 29 727 100 29 462 100 Suomi 178 024 79,8 44 151 79,0 11 071 88,2 15 862 82,9 35 595 82,7 22 479 78,0 24 779 83,4 21 203 72,0 Viro 8 010 3,6 2 301 4,1 311 2,5 547 2,9 1 228 2,9 939 3,3 1 067 3,6 1 298 4,4 Venäjä 7 645 3,4 1 717 3,1 235 1,9 487 2,5 1 127 2,6 1 118 3,9 1 037 3,5 1 769 6,0 Ruotsi 5 594 2,5 1 635 2,9 439 3,5 535 2,8 1 177 2,7 492 1,7 458 1,5 747 2,5 Arabia 2 579 1,2 798 1,4 44 0,4 118 0,6 331 0,8 430 1,5 221 0,7 546 1,9 Somali 2 423 1,1 860 1,5 15 0,1 119 0,6 125 0,3 415 1,4 152 0,5 527 1,8 Albania 2 190 1,0 594 1,1 22 0,2 137 0,7 444 1,0 310 1,1 360 1,2 234 0,8 Vietnam 1 445 0,6 91 0,2 23 0,2 63 0,3 266 0,6 344 1,2 199 0,7 419 1,4 Englanti 1 403 0,6 340 0,6 51 0,4 161 0,8 238 0,6 229 0,8 150 0,5 177 0,6 Kurdi 1 317 0,6 327 0,6 30 0,2 64 0,3 262 0,6 141 0,5 89 0,3 343 1,2 Turkki 951 0,4 225 0,4 13 0,1 98 0,5 206 0,5 82 0,3 51 0,2 223 0,8 Kiina 908 0,4 166 0,3 52 0,4 83 0,4 210 0,5 202 0,7 61 0,2 122 0,4 Farsi, Persia 839 0,4 334 0,6 25 0,2 36 0,2 115 0,3 118 0,4 74 0,2 103 0,3 Thai 795 0,4 161 0,3 36 0,3 84 0,4 190 0,4 95 0,3 86 0,3 119 0,4 Muu kieli 8 158 3,7 1 976 3,5 177 1,4 701 3,7 1 395 3,2 1 347 4,7 844 2,8 1 474 5,0 Tuntematon 746 0,3 189 0,3 15 0,1 48 0,3 117 0,3 84 0,3 99 0,3 158 0,5 Vieraiden kielten määrä 119 97 57 78 90 87 81 87 5 Sukupuoli- ja ikärakennetarkastelussa on mukana kotimaisten kielten lisäksi 25 yleisintä vierasta kieltä. 15

1 Väestörakenne 1.7 Kansalaisuus Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Vantaalla asui vuoden 2018 alussa 24 900 ulkomaan kansalaista, mikä oli 11,2 prosenttia koko Vantaan väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli luonnollisesti hieman suurempi, 36 600 henkilöä (16,4 %). Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten, 14,9 prosenttia (ulkomaalaistaustaisia: 22,6 %) ja Kivistön suuralueella vähiten, 5,7 prosenttia (8,5 %). Huomionarvoista on se, että vuoden 2017 aikana Hakunilassa ulkomaan kansalaisten osuuden kasvu pysähtyi ja Aviapoliksessa se kääntyi jopa laskuun (kuvio 9). Kuvio 9. Ulkomaan kansalaiset (%) Vantaan suuralueilla 2010 2018 Vantaan ulkomaan kansalaisista 61 prosenttia oli tullut Euroopasta, 26 prosenttia Aasiasta, 9 prosenttia Afrikasta ja pari prosenttia Amerikoista. Euroopasta tulleista 73 prosenttia oli muuttanut Vantaalle toisesta EU-maasta. Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, kaikista ulkomaan kansalaisista 35 prosenttia oli tullut Virosta ja 10 prosenttia Venäjältä. Suomen kansalaisuuden saaneet Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on 2000-luvun alusta vaihdellut vuodesta toiseen, mutta vuonna 2017 kansalaisuuden saaneita oli ennätysmäärä niin koko Suomessa kuin Vantaallakin. Vantaalla Suomen kansalaisuus myönnettiin peräti 1 169 ulkomaalaiselle, mikä oli 210 henkilöä enemmän kuin edellisenä ennätysvuotena 2012. 2000-luvulla kansalaisuuden saaneita on ollut vuosittain keskimäärin 564. Vuonna 2017 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 79 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (20 %), somaleille (11 %) ja virolaisille (8 %). Vuodesta 2003 lähtien venäläiset ovat olleet Vantaalla suurin kansalaisuuden saanut ryhmä ja vuodesta 2005 somalit toiseksi suurin (lukuun ottamatta vuotta 2011) (taulukko 4). Vuosina 2000 2017 kansalaisuuden saaneista vantaalaisista hieman yli puolet oli naisia (54 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli sukupuolten välisiä 6 eroja. Eniten naisia kansalaisuuden saaneissa oli thaimaalaisissa, brasilialaisissa ja kenialaisissa (73 77 %). Kun ajanjaksoksi valittiin pelkästään 2010-luku (2010 2017), oli naisten osuuksissa Thaimaa edelleen kärjessä ja Kenia kolmantena, mutta toisena oli Bosnia ja Hertsegovina. Vuosina 2000 2017 miehiä oli kansalaisuuden saaneissa eniten egyptiläisissä ja jordanialaisissa (80 82 %). Tuoreemmalla ajanjaksolla (2010 2017) ainoastaan egyptiläisissä oli huomattavasti enemmän miehiä (81 %) kuin naisia. Vuosina 2000 2017 Suomen kansalaisuuden saaneista 45 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän, sillä vain kuusi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Eri Taulukko 4. Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan 2013 2017 Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 Edellinen kansalaisuus lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä 848 100,0 734 100,0 750 100,0 919 100,0 1169 100,0 Venäjä 177 20,9 202 27,5 149 19,9 200 21,8 238 20,4 Somalia 103 12,1 72 9,8 93 12,4 100 10,9 130 11,1 Viro 47 5,5 42 5,7 55 7,3 66 7,2 91 7,8 Irak 36 4,2 17 2,3 61 8,1 49 5,3 79 6,8 Turkki 44 5,2 33 4,5 15 2,0 28 3,0 37 3,2 Vietnam 28 3,3 18 2,5 31 4,1 48 5,2 34 2,9 Nigeria 6 0,7 8 1,1 14 1,9 11 1,2 31 2,7 Intia 20 2,4 21 2,9 10 1,3 13 1,4 29 2,5 Ukraina 16 1,9 18 2,5 16 2,1 14 1,5 27 2,3 Kiina 11 1,3 12 1,6 10 1,3 13 1,4 25 2,1 Muut/valtioton/tuntematon 360 42,5 291 39,6 296 39,5 377 41,0 448 38,3 6 Sukupuolta koskevaan tarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli vähintään 20 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 16

1 Väestörakenne kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan 7. Suomen kansalaisuuden saaneista alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin kongolaisilla, somaleilla ja serbiamontenegrolaisilla (63 66 %), kun taas yli 44-vuotiaiden osuus oli suurin ruotsalaisilla, virolaisilla ja briteillä (26 37 %). 1.8 Uskonto Vuoden 2018 alussa 58 prosenttia vantaalaisista oli Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Ortodoksiseen seurakuntaan tai muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia 8 oli vain neljä prosenttia väestöstä, kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 38 prosenttia. Vantaalaisista miehistä 54 prosenttia ja naisista 62 prosenttia kuului Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli miehistä 43 prosenttia ja naisista 34 prosenttia. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien ja uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomien osuudet vaihtelivat jonkin verran iän mukaan. Vantaalaisten kuuluminen evankelisluterilaiseen kirkkoon oli suurimmillaan 15 19-vuotiaissa ja yli 64-vuotiaissa (71 72 % ikäluokasta), kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuudet olivat kyseisissä ikäryhmissä pienimmillään (25 %). 20 39-vuotiaissa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus oli alhaisimmillaan (50 %) ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus korkeimmillaan (46 %). Kuvio 10. Vantaan väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan 2000 2018 ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvien osuus pysytteli pitkään 1,3 prosentissa, mutta kahden viime vuoden ajan osuus on ollut hivenen pienempi (1,2 %). Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus on kasvanut vuosituhannen alun 1,2 prosentista nykyiseen 2,4 prosenttiin. 1.9 Koulutus Vuoden 2017 lopun (31.12.) tietojen mukaan Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 31 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 38 prosenttia toisen asteen ja 31 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. 9 Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 9 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 12 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 10 prosenttia. Vantaalaisten koulutustaso on selvästi noussut vuosikymmenten saatossa. Vuodesta 1990 vuoteen 2017 enintään perusasteen käyneiden osuus on laskenut 46 prosentista 31 prosenttiin, kun taas toisen asteen suorittaneiden osuus on kasvanut 33 prosentista 38 prosenttiin ja korkea-asteen suorittaneiden osuus 22 prosentista 31 prosenttiin. Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vuoden 2017 lopussa naisissa oli lähes yhtä paljon toisen asteen kuin korkea-asteen käyneitä (34 36 %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen (40 %) kuin korkea-asteen (27 %) käyneitä. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso onkin jo pidemmän aikaa ollut korkeampi kuin miesten. Suuralueilla enintään perusasteen suorittaneiden osuus vaihteli Aviapoliksen ja Kivistön 25 prosentista Hakunilan 36 prosenttiin vuonna 2017. Korkea-asteen suorittaneiden osuus oli puolestaan korkein Aviapoliksessa, 41 prosenttia, ja matalin Hakunilassa, 25 prosenttia. Kuvio 11. Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja sukupuolen mukaan 1970 2017 (31.12.) Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2000-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut. Vuonna 2000 Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 77 prosenttia vantaalaisista, kun vuonna 2018 heidän osuutensa oli 58 prosenttia. Samassa ajassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut 20 prosentista 38 prosenttiin. Suomen 7 Ikätarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli vähintään 30 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 8 Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko, katolinen kirkko, adventtikirkot, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, metodistikirkko, baptistiyhdyskunnat sekä juutalais- ja islamilaisseurakunnat. 9 Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tässä koulutusta koskevassa osiossa perusaste sisältää tuntemattomat, toinen aste erikoisammattikoulutusasteen ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuksen. Luvut on aina esitetty 15 vuotta täytttäneestä väestöstä. Tarkemmat koulutusmääritelmät löytyvät johdannosta: käsitteet ja määritelmät ---> koulutusrakenne. 17

2 Väestönmuutokset 2 Väestönmuutokset 2.1 Syntyneet Vuonna 2017 Vantaalla syntyi 2 513 vauvaa, jota vähemmän vauvoja syntyi viimeksi vuonna 2002. Syntyneiden määrässä on vuosittaista vaihtelua, mutta viimeiset kolme vuotta vauvojen määrä on pysynyt samalla alhaisella tasolla. Vuosituhannen alusta lähtien vauvarikkaimmat vuodet olivat 2008 2010, jolloin syntyi yli 2 700 vauvaa. Vuodesta 2005 lähtien hieman yli puolet synnyttäneistä äideistä on ollut vähintään 30-vuotiaita ja vuonna 2017 heitä oli 56 prosenttia. Synnyttäneiden naisten keski-ikä onkin pikkuhiljaa noussut, ollen 30,4 vuotta vuonna 2017. Vauvoja syntyi enemmän 30 34-vuotiaille (35 %) kuin 25 29-vuotiaille (30 %). Alle 20-vuotiaita äitejä oli vain prosentin verran ja vähintään 40 vuotta täyttäneitä äitejä neljä prosenttia. Synnyttäneistä naisista 58 prosenttia oli naimisissa. Vuonna 2017 syntyneistä vantaalaisista vauvoista 51 prosenttia oli poikia. Kielen mukaan tarkasteltuna 73 prosenttia vauvoista oli suomenkielisiä, 2 prosenttia ruotsinkielisiä ja 25 prosenttia vieraskielisiä. Vaikka vieraskielisten osuus syntyneis- tä lapsista on kaksinkertaistunut vuodesta 2010, vuoden 2017 aikana osuus ei enää kasvanut. Hakunilan suuralueella vieraskielisten vauvojen osuus on kääntynyt jyrkimmin laskuun, mistä johtuen vieraskielisten vauvojen osuus oli yhtä suuri Hakunilassa, Myyrmäessä ja Koivukylässä vuonna 2017 (kuvio 12). Kun vielä samaan aikaan Kivistön suuralueella vieraskielisten vauvojen osuus on noussut, on erot suuralueiden välillä kaventuneet. 2.2 Kuolleet Vuonna 2017 kuoli 1 364 vantaalaista, joista hieman yli puolet oli miehiä. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kuolleiden määrä ja keski-ikä on kasvanut sitä mukaa, kun väkiluku on kasvanut ja väestö vanhentunut. Koko 2000-luvun ajan Vantaalla on vuosittain kuollut 0,5 0,6 prosenttia väestöstä. Vuonna 2017 kuolleista 70 prosenttia oli vähintään 70-vuotiaita ja 26 prosenttia 45 69-vuotiaita. Alle 30-vuotiaana kuolleita oli vain vajaa kaksi prosenttia. Kuolleiden vantaalaisten keski-ikä oli 74,1 vuotta, mutta naisilla keski-ikä (77,7) oli selvästi suurempi kuin miehillä (71,0) (taulukko 5). Kuvio 12. Vieraskielisten vauvojen osuus (%) elävänä syntyneistä Vantaan suuralueilla 2008 2017 Taulukko 5. Kuolleet iän mukaan 1995, 2000, 2005 ja 2010 2017 Kuolleita Ikä, vuotta (%) Vuosi lkm % 0 1 14 15 29 30 44 45 59 60 69 70 79 80 89 90+ Kuolleiden keski-ikä 1995 826 100 1,2 0,4 2,2 8,7 20,1 16,7 24,0 21,2 5,6 2000 968 100 1,3 0,7 2,4 7,4 18,2 17,0 23,1 22,2 7,5 2005 1 055 100 0,8 1,0 1,7 5,4 20,0 16,3 22,8 23,1 8,8 68,5 2010 1 157 100 0,4 0,0 1,5 3,3 14,3 19,3 22,8 28,7 9,7 72,1 2011 1 218 100 1,2 0,6 1,1 4,0 13,5 21,8 23,9 23,8 10,0 70,4 2012 1 245 100 0,1 0,2 1,9 3,6 12,9 19,4 23,5 28,0 10,3 72,1 2013 1 212 100 0,5 0,3 1,2 3,3 11,4 20,0 24,8 27,9 10,7 72,7 2014 1 248 100 0,4 0,2 1,6 3,0 12,0 18,5 26,8 27,3 10,1 72,6 2015 1 317 100 0,2 0,2 0,8 3,1 9,4 19,3 25,1 29,5 12,2 74,2 2016 1 394 100 0,2 0,1 1,6 2,1 8,5 16,0 27,7 30,9 12,9 74,9 2017 1 364 100 0,4 0,2 1,0 3,2 10,2 15,5 26,3 29,8 13,3 74,1 18

2 Väestönmuutokset 2.3 Muuttoliike Muuttoliike jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen muuttoon. Sisäinen muuttoliike koostuu henkilöistä, jotka vaihtavat asuntoa Vantaan sisällä 10, ja ulkoisella muuttoliikkeellä tarkoitetaan kunnan rajan ylittäviä muuttoja. Muuttoliike koko Vantaalla Vantaa sai vuonna 2017 muuttovoittoa lähes 2 700 henkilöä, josta 52 prosenttia (+1 389) tuli ulkomailta ja 48 prosenttia (+1 287) kotimaasta. Muuttovoittoa tuli peräti 940 henkeä vähemmän kuin edellisvuonna, mutta vuonna 2016 muuttovoitto olikin ennätyskorkealla tasolla (+ 3 616). Yksi iso osatekijä Vantaan väestönkasvussa on edelleen siirtolaisuus, sillä ulkomailta kertyi muuttovoittoa 1 389 henkeä vuonna 2017. Ulkomailta saatu muuttovoitto oli 135 henkilöä pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta maat, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa, pysyivät samoina. Listan kärjessä olivat Viro (+213), Irak (+208) ja Venäjä (+136). Viimeisten viiden vuoden ajan Helsingin seudun ulkopuolelta (kuviossa 13 muu Suomi) saatu muuttovoitto on kasvanut hurjasti. Kun vielä vuonna 2013 muuttovoitto muualta Suomesta oli 168 henkilöä, oli se tuhat henkilöä suurempi vuonna 2017 (+1 185). Helsingistä saatu muuttovoitto on vaihdellut rajusti viime vuosina. Vuonna 2017 Helsingistä muutti lähes 900 ihmistä enemmän Vantaalle kuin Vantaalta muutti Helsinkiin. Muuttovoitto oli kuitenkin lähes 800 henkeä pienempi kuin edellisvuonna. Vantaa on menettänyt jo 1970-luvun loppupuolelta lähtien eniten väestöään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle KUUMA- kuntiin (muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta). Näin kävi myös vuonna 2017, jolloin muulle Helsingin seudulle muutti lähes 800 vantaalaista enemmän kuin näiden kuntien asukkaita muutti Vantaalle (kuvio 13). Tarkasteltaessa kaikkia Suomen kuntia, suurimmat muuttovoitot Vantaalta keräsivät Tuusula (+258), Sipoo (+127) ja Järvenpää (+126). Kun muuttoliikettä tarkastellaan viimeisten kymmenen vuoden ajalta (2008 2017), on Tuusula saanut muuttovoittoa Vantaalta lähes 2 400 ja Nurmijärvi noin 1 800 henkeä. Seuraavaksi suosituin muuttokohde on ollut Kerava (+ 1 305). Vantaa on puolestaan saanut selvästi eniten muuttovoittoa kahdelta alueelta, ulkomailta (+12 299) ja Helsingistä (+9 914). Jos vuoden 2017 muuttajia tarkastellaan äidinkielen mukaan, vieraskielisten osuus muuttovoitosta oli peräti 91 prosenttia (+ 2 439) ja suomenkielisten 10 prosenttia (+264). Ruotsinkielisten osalta muuttoliike jäi 27 hengen verran tappiolliseksi (-1,0 %). Vieraskielisten muuttovoitosta 60 prosenttia tuli ulkomailta ja loput 40 prosenttia Suomesta. Suomesta saadusta vieraskielisten muuttovoitosta valtaosa tuli Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta (+893). Vieraskielisten muuttotase jäi negatiiviseksi KUUMA-kuntien (-144) ja Espoon (-43) kanssa. Kuvioon 14 on otettu mukaan ne vieraat kielet, joista Vantaa sai eniten muuttovoittoa vuonna 2017. Suurimmat ryhmät olivat arabiankieliset (+507) ja venäjänkieliset (+334). Muuttajien äidinkielellä oli vaikutusta siihen, miten kieliryhmän muuttovoitto jakaantui kotimaan ja ulkomaan muuttoon. Uzbekkinkielisten muuttovoitosta 96 prosenttia ja vironkielisten muuttovoitosta 89 prosenttia tuli ulkomailta, kun taas persian- ja nepalinkielisten muuttovoitosta noin 80 prosenttia tuli Suomesta. Kuvio 13. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet (=nettomuutto) lähtö-/tuloalueen 11 mukaan 1980 2017 10 Sisäisen muuton tietoja ei ole saatu vuodelta 2017, joten niitä ei voida tarkastella tässä julkaisussa. 11 KUUMA-kunnat (Muu Helsingin seutu) = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti (Mäntsälä ja Pornainen vuodesta 2006 lähtien). 19

2 Väestönmuutokset Kuvio 14. Vieraskielisten kotimaan ja ulkomaan nettomuutto muuttajien kielen mukaan 2017 Alueen kokonaisväestönmuutokseen vaikuttaa muuttoliikkeen lisäksi luonnollinen väestönkasvu, joka Vantaalla oli 1 149 henkilöä: vauvoja syntyi 2 513 ja asukkaita kuoli 1 364. Samaan aikaan kotimaan nettomuutto kasvatti väestöä 1 287 henkeä ja ulkomaan nettomuutto 1 389 henkeä. Kaikkinensa Vantaan väestö kasvoi siis 3 686 asukkaalla vuoden 2017 aikana (rekisterikorjaukset vähensivät väestönkasvua 139 henkilön verran). Vuosikymmenten ajan Vantaan väestö kasvoi enemmän syntyneiden kuin muuttoliikkeen johdosta, mutta viimeiset vuodet Vantaalle on muutettu ennätystahtia, mistä johtuen väestö on kasvanut enemmän muuttoliikkeen kuin syntyneiden johdosta. Vuonna 2017 muuttoliikkeen osuus väestönkasvusta oli noin 70 prosenttia. Kuvio 16. Vantaan väestönmuutokset 12 1980 2017 Iän mukaan tarkasteltuna Vantaan saama muuttovoitto vuonna 2017 perustui pitkälti 20 34-vuotiaisiin (+2 154). Vantaa koki ainoat muuttotappiot vanhemmissa ikäryhmissä, vähintään 55 vuotta täyttäneissä (-347). Kuvio 15. Vantaan nettomuutto muuttotyypin ja muuttajien iän mukaan 2017 2.4 Kokonaisväestönmuutos 2.5 Avioliitot ja -erot Solmittujen avioliittojen määrä vaihtelee vuodesta toiseen, mutta 2000-luvulla keskimäärin 1 350 vantaalaista paria on mennyt naimisiin vuosittain. Vuonna 2017 avioliiton solmi 1 315 pariskuntaa, mikä oli lähes saman verran kuin vuonna 2016. Valtaosa vuonna 2017 avioituneista naisista solmi ensimmäisen avioliittonsa (63 %). Avioliitto oli toinen 19 prosentille ja neljälle prosentille liitto oli vähintään kolmas. Ensimmäisen avioliiton solmimisen aikaan naiset olivat keskimäärin 31-vuotiaita ja miehet 33-vuotiaita. Toisen avioliiton naiset solmivat keskimäärin 41-vuotiaina ja miehet 45-vuotiaina. Vuoden 2017 avioliitoista 66 prosenttia solmittiin suomalaisten kesken. Seuraavaksi eniten oli pariskuntia, joissa molemmat olivat virolaisia, mutta heitä oli vain kaksi prosenttia naimisiin menneistä. Lähes saman verran (1,6 1,7 %) solmittiin avioliittoja, joissa nainen oli joko venäläinen tai thaimaalainen ja mies suomalainen. Avioliittojen kirjoa kuvastaa hyvin se, että vuonna 2017 solmituissa avioliitoissa, joissa vähintään toinen puoliso oli kansalaisuudeltaan muu kuin suomalainen (34 % kaikista avioliitoista), muodostui pariskuntien kansalaisuuksista yhteensä 152 eri kombinaatiota. Vuonna 2017 avioeroon päättyi 652 vantaalaista liittoa. Eronneista naisista 78 prosenttia koki ensimmäisen avioeronsa ja 15 prosentille ero oli toinen. Eronneiden naisten keski-ikä oli 39 vuotta ja miesten 42 vuotta. Eroon päättyneistä liitoista 69 prosenttia oli sellaisia, joissa molemmat osapuolet olivat suomalaisia. Seuraavaksi eniten oli virolaisten pariskuntien eroja (2,6 %). 12 Kokonaismuutos sisältää väkiluvun korjaukset, jotka ovat enimmäkseen muuttoilmoitusten käsittelyssä tapahtuneiden virheiden jälkikäteen tehtyjä oikaisuja. 20

2 Väestönmuutokset Taulukko 6. Avioliitot ja avioerot järjestysnumeron mukaan 2010 2017 Avioliitot Avioliiton järjestysnumero Ei Avioerot Avioliiton järjestysnumero Ei Vuosi lkm % 1 2 3+ tietoa lkm % 1 2 3+ tietoa 2010 1 502 100 69,8 17,0 3,9 9,4 665 100 82,0 14,0 2,7 1,4 2011 1 419 100 65,0 19,3 4,2 11,6 621 100 75,0 19,2 4,3 1,4 2012 1 357 100 67,0 18,6 3,6 10,8 605 100 75,7 16,5 4,6 3,1 2013 1 327 100 67,7 15,7 3,8 12,7 644 100 77,0 17,7 3,3 2,0 2014 1 250 100 66,8 16,4 4,2 12,6 674 100 77,9 16,0 3,3 2,8 2015 1 251 100 62,7 17,4 4,6 15,2 691 100 76,7 16,9 3,8 2,6 2016 1 328 100 65,2 18,2 3,8 12,7 638 100 76,0 18,7 5,3 0,0 2017 1 315 100 62,5 18,8 4,5 14,2 652 100 78,4 15,2 4,3 2,1 21

3 Perheet ja asuntokunnat 3 Perheet ja asuntokunnat 3.1 Perheet ja lapset Väestön määrän lisääntyessä myös perheiden määrä on lisääntynyt. Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit ja yhden vanhemman perheet. Vuonna 2002 vantaalaisten perheiden lukumäärä ylitti 50 000 rajan ja seuraava rajapyykki, 60 000 perhettä, rikkoontui vuoden 2018 alussa. Vuonna 2018 perheisiin kuului 75 prosenttia koko Vantaan väestöstä, kun vuonna 1990 vastaava lukema oli 86 prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on laskenut sitä mukaa, kun yksin asuvien osuus on kasvanut. Lasten osuus perheväestöstä oli kolmannes (56 650 henkeä) vuonna 2018. Lapsista alle kouluikäisiä oli kolmasosa, 7 17-vuotiaita vajaa puolet ja täysi-ikäisiä lähes viidennes. Perheistä, joilla oli 0 17-vuotiaita kotona asuvia lapsia, 45 prosentilla oli yksi lapsi, 40 prosentilla kaksi lasta ja 11 prosentilla kolme lasta. Neljä lasta tai enemmän oli vain muutamalla prosentilla perheistä. Vantaan karttapalvelussa on teemakartta, jossa on esitetty lapsiperheiden osuus kaikista perheistä kaupunginosittain. Lapsiperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Linkistä avautuvassa kartassa on prosenttiosuus 1.1.2018, mutta aikajanan kautta käyttäjä pystyy valitsemaan tarkasteltavan vuoden aikajaksolta 2000 2018. Teemakartta: Lapsiperheiden osuus (%) kaikista perheistä kaupunginosittain (perheet, joissa on 0 17-vuotiaita lapsia) Vuonna 2018 perheet, joilla oli lapsia (55 %), olivat enemmistönä lapsettomiin perheisiin (45 %) nähden. Perhetyypeit- täin tarkasteltuna 60 prosenttia vantaalaisista perheistä oli aviopareja, 24 prosenttia avopareja ja 16 prosenttia yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheissä vanhempi oli yleensä äiti (85 %). Avopareista selvästi suurempi osa oli sellaisia, joilla ei ollut lapsia, kun taas aviopareissa lasten kanssa asuvia ja lapsettomia oli yhtä paljon. Perherakenne muuttuu hitaasti, mutta verrattuna vuoteen 1990, avoliitot ja lapsettomat pariskunnat ovat yleistyneet. Muutoksen hitaus näkyy myös perheiden keskikoossa: vuonna 1990 perheisiin kuului keskimäärin 2,95 henkilöä ja vuoden 2018 alussa vain hieman vähemmän, 2,79 henkilöä (taulukko 7). 3.2 Asuntokuntien määrä ja koko Vuoden 2018 alussa Vantaalla oli lähes 104 200 asuntokuntaa, joissa asui 218 300 vantaalaista 13. Yhden hengen asuntokuntia oli 40 prosenttia, kahden hengen 32 prosenttia ja vähintään neljän hengen asuntokuntia 15 prosenttia. Asuntokuntien koko on selvästi pienentynyt vuosien saatossa, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuudet alkoivat kasvaa 1970-luvun lopusta lähtien. Yksin asuvien osuus on jatkanut kasvamistaan näihin päiviin saakka ja vuoden 2018 alussa osuus ylitti jo 40 prosentin. Kahden hengen asuntokuntien osuuden kasvu pysähtyi 2000-luvun alkupuolella ja parin viimeisen vuoden ajan osuus on jopa hivenen laskenut. Taulukko 7. Vantaalaiset perheet 1990, 2000, 2010 ja 2015 2018 (1.1.) 1990 2000 2010 2015 2016 2017 2018 Väestö 152 263 176 386 197 636 210 803 214 605 219 341 223 027 Perheet yhteensä (lkm) 44 376 49 366 54 745 57 750 58 550 59 478 60 020 aviopari ilman lapsia 10 114 13 210 16 735 17 507 17 591 17 928 18 073 avopari ilman lapsia 5 340 6 467 7 623 8 465 8 781 9 070 9 219 aviopari ja lapsia 20 643 18 427 17 628 17 954 18 042 18 021 18 043 avopari ja lapsia 2 513 3 991 4 819 5 131 5 246 5 329 5 346 äiti/isä ja lapsia 5 766 7 271 7 940 8 693 8 890 9 130 9 339 Perheet yhteensä (%) 100 100 100 100,0 100 100 100 aviopari ilman lapsia 22,8 26,8 30,6 30,3 30,0 30,1 30,1 avopari ilman lapsia 12,0 13,1 13,9 14,7 15,0 15,2 15,4 aviopari ja lapsia 46,5 37,3 32,2 31,1 30,8 30,3 30,1 avopari ja lapsia 5,7 8,1 8,8 8,9 9,0 9,0 8,9 äiti/isä ja lapsia 13,0 14,7 14,5 15,1 15,2 15,4 15,6 Perheissä henkilöitä 131 094 142 932 154 432 161 912 163 843 166 067 167 347 Perheissä lapsia 48 108 51 471 52 882 55 105 55 633 56 241 56 646 joista 0 6-vuotiaita (lkm) 15 343 17 191 17 801 18 518 18 541 18 569 18 368 joista 7 17-vuotiaita (lkm) 22 291 24 946 25 452 25 972 26 433 27 053 27 566 joista 0 6-vuotiaita (%) 31,9 33,4 33,7 33,6 33,3 33,0 32,4 joista 7 17-vuotiaita (%) 46,3 48,5 48,1 47,1 47,5 48,1 48,7 Perheiden keskikoko (henkilöä) 2,95 2,90 2,82 2,80 2,80 2,79 2,79 Perheväestön osuus (%) 86,1 81,0 78,1 76,8 76,3 75,7 75,0 13 Asuntoväestön määrä on 4 700 asukasta pienempi kuin Vantaan todellinen asukasluku, koska asuntoväestöön ei lasketa asunnottomia eikä asuntoloissa, laitoksissa, vankiloissa tai tilapäisesti ulkomailla olevia. 22

3 Perheet ja asuntokunnat Kuvio 17. Vantaalaiset asuntokunnat henkilöluvun (%) mukaan 1988 2018 yhden hengen asuntokuntia oli puolestaan vähiten (33 %) ja vähintään neljän hengen asuntokuntia eniten (22 %). Kivistön suuralueelle on rakennettu paljon pieniä asuntoja, mikä on muuttanut alueen asuntokuntarakennetta. Vielä vuoden 2016 alussa yksin asuvia oli asuntokunnista 28 prosenttia, kun kaksi vuotta myöhemmin osuus oli jo 36 prosenttia. Samaan aikaan vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus on tippunut 24 prosentista 19 prosenttiin. Kaupunginosittain tarkasteltuna asuntokuntien keskikoko oli suurin Vestrassa ja Jokivarressa (3,0 henkilöä) ja pienin Keimolassa ja Tikkurilassa (1,7 henkilöä). Yksin asuvia oli eniten Keimolassa ja Havukoskella (55 56 % asuntokunnista). Asuntokunnat kielen mukaan Vuoden 2018 alussa Vantaalla oli 41 900 yksin asuvaa, joista 53 prosenttia oli naisia ja 47 prosenttia miehiä. Kaikista vantaalaista 19 prosenttia asui yksin. Vähiten yksin asuvia oli 35 49-vuotiaissa ja eniten vanhemmissa ikäluokissa. Naisilla yksin asuvien osuus alkoi kasvaa selvemmin 50 vuodesta eteenpäin, kun miehillä yksin asuvien osuus pysytteli alle 30 prosentissa aina 85 ikävuoteen saakka. Kuvio 18. Yksin asuvien vantaalaisten osuus (%) koko ikäryhmästä sukupuolen mukaan 2018 Vuonna 2018 vantaalaisista asuntokunnista 80 prosenttia oli sellaisia, joissa kaikkien asukkaiden kieli oli suomi. Täysin ruotsinkielisiä asuntokuntia oli 2 prosenttia ja saman verran oli asuntokuntia, joissa oli sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Loput 17 prosenttia asuntokunnista oli ainakin osittain vieraskielisiä, sillä vähintään yhden henkilön äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Asuntokunnat, joissa asui vähintään yksi vieraskielinen, olivat keskikooltaan selvästi suurempia (2,68 henkilöä) kuin kaikki vantaalaiset asuntokunnat (2,10). Yksin asuvien osuus vieraskielisistä asuntokunnista oli 25 prosenttia (kaikki asuntokunnat 40 %) ja vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus 27 prosenttia (15 %). Kuvio 19. Vantaalaiset asuntokunnat kielen ja henkilöluvun mukaan 2018 (Vieraskieliset = asuntokuntaan kuuluu vähintään yksi vieraskielinen henkilö) Asuntokuntien pienentyminen näkyy myös asuntokuntien keskikoon kehityksessä. Vuonna 1980 vantaalaisessa asuntokunnassa asui keskimäärin 2,8 henkilöä, mutta vuodesta 2005 lähtien luku on ollut alle 2,2 henkilöä, ollen vuoden 2018 alussa 2,10. Asuntokuntien koossa oli jonkin verran suuralueiden välisiä eroja. Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla oli eniten yhden hengen asuntokuntia (43 45 %) ja vähiten suuria, vähintään neljän hengen asuntokuntia (12 %). Aviapoliksen suuralueella 23

4 Aluevertailu 4 Aluevertailu Uudenmaan kuntia koskevassa aluevertailussa Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisen tiedot ovat kuntakohtaisia ja loput alueet muodostuvat muusta Helsingin seudusta (tekstissä KUUMA-kunnat) ja muusta Uudestamaasta 14. Lopuksi on vielä tieto Uudenmaan kunnista yhteensä, joka siis muodostuu 26 kunnan tiedoista. 4.1 Väestörakenne Uudenmaan alueella Uudellamaalla asui vuoden 2018 alussa vajaat 1,7 miljoonaa asukasta. Alueen asukkaista 39 prosenttia asui Helsingissä, 19 prosenttia KUUMA-kunnissa ja 17 prosenttia Espoossa. Vantaan väestöosuus oli 13 prosenttia. Väestönkasvu vuodesta 2000 vuoteen 2018 on ollut suurinta KUUMA-kunnissa ja Espoossa (33 %). Kolmanneksi eniten väestö kasvoi Vantaalla, 26 prosenttia. Muu Uusimaa oli ainoa alue, jossa samaisella ajanjaksolla väestö vähentyi (-6 %). Kun tarkastellaan väestönkehitystä lyhyemmällä ajanjaksolla, 2010-luvulla, alueiden järjestys hieman muuttuu. Vuodesta 2010 vuoteen 2018 väestö on kasvanut Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa eniten (12 14 %), kun taas Kuuma-kunnissa kasvu on ollut alhaisempaa (6 %). Muu Uusimaa on 2010-luvullakin hieman menettänyt väestöään (-0,9 %), mutta selvästi vähemmän kuin koko 2000-luvulla. Alueet poikkesivat jonkin verran toisistaan ikärakenteen osalta. Vuonna 2018 alle kouluikäisiä asui eniten Espoossa (9 %) ja vähiten Kauniaisissa (6 %). Kouluikäisiä asui suhteellisesti eniten Kauniaisissa (13 %) ja vähiten Helsingissä (8 %). Yli 64-vuotiaiden osuus oli selvästi suurin muulla Uudellamaalla ja Kauniaisissa (21 23 %) ja alhaisin Espoossa ja Vantaalla (15 %). Vuodesta 2000 lähtien ikärakenteen kehityksessä kaikille alueille yhteistä on ollut se, että 16 64-vuotiaiden osuus on laskenut ja yli 64-vuotiaiden osuus on kasvanut. Lisäksi alle kouluikäisten osuus on laskenut kaikilla muilla alueilla paitsi Helsingissä. Ruotsinkielisten osuuksissa oli vertailualueilla suuria eroja. Vuoden 2018 alussa suhteellisesti eniten ruotsinkielisiä asui Kauniaisissa (34 %) ja muulla Uudellamaalla (28 %). Näillä alueilla ruotsinkielisiä oli selvästi enemmän kuin vieraskielisiä yhteensä. Vantaalla sekä viroa että venäjää äidinkielenään puhuvia oli ruotsia puhuvia enemmän, kun muilla vertailualueilla ruotsi oli toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen. Verrattuna vuoteen 2010 ruotsinkielisten osuudet ovat kuitenkin laskeneet kaikilla alueilla. Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa asuu paljon vieraskielisiä. Vuoden 2018 alussa vieraskielisten osuus oli Vantaalla (17,7 %), Espoossa (16,0 %) ja Helsingissä (15,3 %) suurempi kuin muissa Suomen kunnissa. Kauniaisissa, KUUMA-kunnissa ja muulla Uudellamaalla vieraskielisten osuudet olivat huomattavasti alhaisempia (5 7 %). Vieraskielisten määrä on selvästi kasvanut kaikilla alueilla. Vuodesta 2010 vuoteen 2018 vieraskielisten määrä on eniten lisääntynyt Vantaalla, KUUMA-kunnissa ja Espoossa (110 119 %) ja vähiten muulla Uudellamaalla ja Helsingissä (64 65 %). Kuvio 21. Vieraskieliset (%) Uudenmaan alueella 2000, 2010 ja 2018 Kuvio 20. Väestö iän mukaan Uudenmaan alueella 2018 Selvästi yleisimmät vieraat kielet koko Uudenmaan alueella olivat venäjä (18 % vieraskielisistä) ja viro (16 %), joiden jälkeen tulivat somali ja arabia (7 %). Helsingissä ja Espoossa venäjä oli yleisin ja viro toiseksi yleisin vieras kieli, kun muilla alueilla järjestys oli toisinpäin (paitsi Kauniaisissa, jossa viro oli kyllä yleisin, mutta englanti toiseksi yleisin). Maahanmuutto näkyy myös ulkomaan kansalaisten määrissä. Eniten ulkomaan kansalaisia asuu Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä, joissa ulkomaan kansalaisten osuus on kasvanut 6 7 prosentista 10 11 prosenttiin vuosina 2010 2018. 14 KUUMA-kunnat (Muu Helsingin seutu) = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Muu Uusimaa = Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lapinjärvi, Loviisa, Lohja, Myrskylä, Pukkila, Porvoo, Raasepori, ja Siuntio. 24

4 Aluevertailu 4.2 Väestönmuutokset Uudenmaan alueella Vuodesta 2000 lähtien eniten vauvoja Uudellamaalla syntyi vuonna 2010 (18 800), mutta sen jälkeen syntyneiden määrä on laskenut vuosi vuodelta. Vuonna 2017 Uudellamaalla syntyi enää 16 600 vauvaa, joista 40 prosenttia syntyi helsinkiläisille, 19 prosenttia espoolaisille ja 18 prosenttia KUUMA-kunnissa asuville. Vantaalaisia vauvoja oli 15 prosenttia. Uudellamaalla syntyneistä vauvoista 75 prosenttia oli suomenkielisiä, 8 prosenttia ruotsinkielisiä ja 17 prosenttia vieraskielisiä. Ruotsinkielisiä vauvoja syntyi suhteellisesti eniten Kauniaisissa ja muulla Uudellamaalla (29 38 %), kun taas vieraskielisiä syntyi eniten Vantaalla ja Espoossa (21 25 %). Synnyttäneiden äitien iät vaihtelivat jonkin verran alueiden välillä. Vuonna 2017 synnyttäneitä, vähintään 30-vuotta täyttäneitä äitejä, asui eniten Kauniaisissa, Helsingissä ja Es- poossa (69 71 %), kun muulla Uudellamaalla ja Vantaalla heitä oli huomattavasti vähemmän (55 56 %). Kauniaisissa asuvista synnyttäjistä 69 prosenttia oli naimisissa, kun toisessa ääripäässä, muulla Uudellamaalla, osuus oli 49 prosenttia. Uudenmaan väestöstä kuoli 12 000 henkilöä vuoden 2017 aikana. Kuolleista 42 prosenttia asui Helsingissä, 19 prosenttia KUUMA-kunnissa ja 16 prosenttia muulla Uudellamaalla. Espoossa ja Vantaalla osuudet olivat hieman pienempiä (11 12 %). Pääkaupunkiseudun isot kunnat ja KUUMA-alue ovat jääneet plussalle sekä muuttoliikkeen että luonnollisen väestönkasvun osalta koko 2010-luvun ajan. Tämä näkyy myös kuviossa 22, jossa on kuvattu eri alueiden kokonaisväestönmuutos. Muulla Uudellamaalla muuttoliike on jäänyt negatiiviseksi useimpina vuosina ja kun luonnollinen väestönkasvukin on ollut negatiivista vuodesta 2013 lähtien, niin väestö on selvästi vähentynyt viimeiset kolme vuotta. Kuvio 22. Kokonaisväestönmuutos Uudenmaan alueella 2010 2017 (muu Helsingin seutu sisältää KUUMA-kunnat ja Kauniaisen) 4.3 Perheet ja asuntokunnat Uudenmaan alueella Vuoden 2018 alussa Uudellamaalla asui 434 600 perhettä. Perheistä 36 prosenttia asui Helsingissä, 20 prosenttia KUUMAkunnissa ja 17 prosenttia Espoossa. Vantaan osuus perheistä oli 14 prosenttia. Perherakenteessa oli jonkin verran alueiden välisiä eroja. Avioparien osuus vaihteli Kauniaisten 73 prosentista Helsingin 56 prosenttiin ja avoparien osuus Helsingin 29 prosentista Kauniaisten 13 prosenttiin. Kauniaisissa ja KUUMA-kunnissa noin 80 prosenttia väestöstä kuului perheisiin, kun Helsingissä vastaava osuus oli 65 prosenttia. Perheiden keskikokokin oli Helsingissä hieman alhaisempi (2,7 henkilöä) kuin muilla alueilla. Tämä näkyi myös asuntokuntarakenteessa (kuvio 23). Helsinkiläisistä asuntokunnista lähes puolet oli yhden hengen asuntokuntia ja vain joka kymmenennessä asui vähintään neljä henkeä. Kauniaisissa yhden hengen asuntokuntia oli kolmasosa ja useampi kuin joka viides oli vähintään neljän hengen asuntokunta. Kuvio 23. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan Uudenmaan alueella 2018 25