Mahlanevan turvetuotannon ympäristölupa, Ilmajoki ja Jalasjärvi

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 34/2013/1 Dnro LSSAVI/309/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.3.2013 ASIA HAKIJA HAKEMUS Mahlanevan turvetuotannon ympäristölupa, Ilmajoki ja Jalasjärvi Vaskiluodon Voima Oy Frilundintie 7 65170 Vaasa Vaskiluodon Voima Oy on 10.5.2010 aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Mahlanevan 132 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Ilmajoen ja Jalasjärven kunnissa. Hakemuksen ensimmäisen tiedoksiannon jälkeen hakija on muuttanut suunnitelmaa niin, että tuotanto-ala on 103,2 ha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset, alueen kaavoitustilanne ja YVA Toiminta Mahlaneva on uusi tuotantoalue. Hankealue on osittain hakijan omistuksessa ja osittain hakijan vuokraamilla alueilla. Ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Mahlanevalla ei ole merkintöjä. Läheinen Mahlakallio on merkitty kalliokiviainesten ottoalueeksi. Yleiskuvaus toiminnasta LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 www.avi.fi/lansi PL 200, 65101 Vaasa Mahlanevalla on tarkoitus tuottaa polttoturvetta, joka toimitetaan Vaskiluodon Voima Oy:n Seinäjoen voimalaitokselle. Arvioitu vuosituotanto vastaa energiana noin 50 000 MWh. Turpeen korjuussa on tarkoitus käyttää

sekä imuvaunu- että Haku-menetelmää. Tuotantokausi ajoittuu toukokuun lopusta elokuun alkupuolelle. Arvioitu tuotantoaika on 20 vuotta. Alkuperäisen hakemussuunnitelman mukaan tuotantopinta-ala oli 132 ha. Muutetun suunnitelman mukainen tuotantopinta-ala on 103,2 ha, minkä lisäksi auma-alueita on 7,5 ha. Vuokrattuja alueita koskevissa sopimuksissa ei ole mainintaa alueen jälkikäyttömuodoista. Alueen jälkikäyttömuodosta sovitaan tarkemmin tuotannon ollessa loppumassa alueella. Vaskiluodon Voima Oy:n turvetyömaiden tuotantotoimintaa hoidetaan PVO Lämpövoima Oy:n SFS-EN ISO 14001-standardin mukaisesti. Ympäristöjärjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1999 ja viimeisimmän ulkopuolisen auditoinnin on tehnyt Det Norske Veritas vuonna 2008. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan sarka- ja kokoojaojien, laskeutusaltaiden ja ympäri vuoden käytössä olevien pintavalutuskenttien kautta Mahlanevan alapuolisiin metsäojiin. Alkuperäisen hakemussuunnitelman mukaan lohkojen 1 ja 2 kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän 1 kautta ja lohkojen 3 5 kuivatusvedet pintavalutuskentän 2 kautta Järviluomaa ja Matoluomaa pitkin Jalasjokeen yhteensä noin 102 ha:n tuotantoalalta. Lohkoilta 6 ja 7 noin 30,4 ha:n tuotantoalalta kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentän 3 kautta Kehroolanojaa, Pohjanluomaa ja Tuoresluomaa pitkin Kyrönjokeen. Muutetussa hakemussuunnitelmassa lohkojen 1 6, joiden tuotantoala on yhteensä 72,8 ha, kuivatusvedet johdetaan pohjoisen pintavalutuskentän kautta reittiä Kehroolanoja-Pojanluoma-Tuoresluoma-Kyrönjoki ja lohkojen 7 ja 8, joiden tuotantoala on yhteensä 30,4 ha, kuivatusvedet eteläisen pintavalutuskentän kautta reittiä laskuoja-järviluoma-matoluoma-jalasjoki. Pohjoisen pintavalutuskentän pinta-ala on 4,1 ha. Kentän ala on 5,6 % tuotantoalueesta ja 4,8 % valuma-alueesta. Kuivatusvedet johdetaan kahden laskeutusaltaan ja yhden tasausaltaan kautta pintavalutuskentälle ympärivuotisesti pumppaamalla. Pintavalutuskenttä on ojittamaton. Eteläisen pintavalutuskentän pinta-ala on 2,4 ha. Kentän ala on 8,0 % tuotantoalasta ja 6,5 % valuma-alueesta. Kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaan kautta pintavalutuskentälle ympärivuotisesti pumppaamalla. Pintavalutuskentällä on kaksi ojaa, jotka tukitaan. Runsaiden sateiden vesimääriä varastoidaan tuotantoalueen ojastoon kahdella virtaamansäätöpadolla. Eristysojissa on laskeutusaltaat, joiden yhteyteen rakennetaan veden virtausta sääteleviä patorakenteita. Hakija vastaa Kehroolanojan tarvittavista kunnostustoimenpiteistä. 2

Mahlanevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aiheuttamat vuosittaiset brutto- ja nettopäästöt muutetun hakemussuunnitelman (tuotantoala 103,2 ha) mukaisesti arvioituna sekä eriteltynä päästöt Kyrönjoen (pohjoinen PVK) ja Jalasjoen (eteläinen PVK) suuntaan ovat alla olevan taulukon mukaiset. Päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden sekä pintavalutuskentällisten tuotantovaiheen tarkkailusoiden ominaispäästöarvojen perusteella. 3 Pohjoinen PVK, kuntoonpano Eteläinen PVK, kuntoonpano Kuntoonpanoaikana koko tuotantoalueelta Pohjoinen PVK, tuotanto Eteläinen PVK, tuotanto Tuotantoaikana koko tuotantoalueelta Kiintoaine kg/a Brutto Kok.P kg/a Kok.N kg/a 1760 22 536 734 9 224 2494 31 760 Kiintoaine kg/a Netto Kok.P kg/a Kok.N kg/a 1255 10,3 328 942 7 220 524 4,3 137 286 2,1 67 1779 14,6 465 1228 9,1 287 Pöly, melu ja liikenne Turveaumat on sijoitettu asutuksesta vähintään 400 metrin etäisyydelle. Lähiasutukselle aiheutuvaa pölyhaittaa voidaan lisäksi vähentää rajoittamalla pölyämistä aiheuttavia tuotantotoimenpiteitä silloin, kun tuulee turvetuotantoalueelta lähikiinteistöjen suuntaan. Neljällä Vaskiluodon Voima Oy:n turvetuotantoalueella vuosina 2006 2009 tehtyjen melumittausten perusteella ohjearvot ylittävää melua esiintyi korkeintaan 150 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Mahlanevan lähiympäristössä ei ole näin lähellä turvetuotantoaluetta sijaitsevia melulle herkkiä kohteita. Meluhaitan kokeminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä ja toisinaan melu voidaan kokea häiritseväksi, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään. Meluhaitan vähentämiseksi voidaan tarvittaessa välttää työskentelyä yöaikana ja niillä tuotantolohkojen osilla, jotka sijaitsevat lähimpänä asuinkiinteistöjä. Hankealueella tuotettava turve kuljetetaan Seinäjoella sijaitsevalle Vaskiluodon Voima Oy:n voimalaitokselle. Turvetta kuljetetaan talvella noin kahden kuukauden ajan, jolloin keskimääräinen kuljetusmäärä on 10 rekkakuormaa päivässä. Pääasiallinen kuljetusreitti kulkee Mahlanevan itäpuolista metsäautotietä valtatie 19:lle ja edelleen Seinäjoelle. Lisäksi noin kolmannes kuljetuksista ajetaan Mahlanevan eteläpuolista Metsäperäntietä Luopajärvelle ja edelleen valtatie 19:lle. Turvetuotantoon liittyvä liikenne ei merkittävästi vaikuta lähiseudun tiestön liikennemääriin.

4 Varastointi ja jätteet Turvetyömaan koneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Polttoaine säilytetään huoltoalueella farmarisäiliössä, jonka tilavuus on 5 000 litraa ja joka on määräysten mukaisesti sijoitettu tasaiselle alustalle. Jäteöljy ja öljyiset jätteet kootaan tukikohta-alueelle, missä niitä säilytetään jäteöljysäiliössä sekä katoksella suojatuissa astioissa. Turvetuotantoalueella syntyy jätteitä lähinnä tuotantokoneiden huollosta. Koneita huolletaan tukikohta-alueella, jonne rakennetaan katetut jätteiden keräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitellään kunnan jätehuollon mukaisesti. Tuotantokalustosta kertyvät akut kerätään jätekatokseen. Alueella syntyvien ongelmajätteiden noutamisesta ja hävittämisestä tehdään sopimus ongelmajäteyrityksen kanssa. Jäteöljyjä syntyy hakijan arvion mukaan 166 kg vuodessa, öljyisiä jätteitä 85 kg vuodessa, tynnyreitä 3 kg vuodessa, akkuja ja paristoja 63 kg vuodessa sekä polttoöljyjätettä 31 kg vuodessa. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä pintamaata, kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Pintamaat (3 500 m 3 ) sekoitetaan tuotantoalueen kenttään. Kannot ja muu puuaines (5 300 m 3 ) jyrsitään tuotantokentän pintakerrokseen ja käytetään myöhemmin energiana. Kivet (260 m 3 ) läjitetään tuotantoalueelle ja tuotannosta poistuville alueille. Mineraalimaat (26 400 m 3 ) läjitetään tuotannosta poistuville alueille ja käytetään maisemointiin. Laskeutusaltaiden lietteet (7 000 m 3 ) tyhjennetään valumaaltaisiin ja siirretään jaksoittain tuotantokentälle sekä hyödynnetään polttoturpeena. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan näkemyksen mukaan sarkaoja-altaat, laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät edustavat ympäristönsuojelulliset ja teknis-taloudelliset näkökohdat huomioiden parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Hakija pitää esitettyjä vesiensuojelurakenteita myös ympäristön kannalta parhaana käytäntönä (BEP). Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Hankealueen reunaosat on ojitettu, mutta ojittamattomia alueita on hajanaisesti suon keskiosilla. Ojittamatonta aluetta hankealueesta on noin 60 ha. Mahlaneva sijaitsee Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien rajalla noin 15 km Jalasjärven keskustasta pohjoiseen. Hankealue sijaitsee haja-asutusalueella, jossa harjoitetaan maa- ja metsätaloutta sekä turvetuotantoa. Mahlanevan

Luontoselvitys Pohjavesialueet turvetuotanto ei vaikuta näiden elinkeinojen harjoittamiseen. Lähimmät viljelyssä olevat peltoalueet ovat Metsäperällä ja ne rajoittuvat pohjoisosaltaan suunniteltuun turvetuotantoalueeseen. Lähimmät tuotannossa olevat turvesuot ovat Kyrön-Koirainneva (114 ha), Peurainneva (320 ha), Kuuppelonneva, Tuulianneva (158 ha) ja Kortesneva-Salvianneva (68 ha). Mahlanevan läheisyydessä alle kilometrin etäisyydellä on 22 asuin- tai muuta kiinteistöä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat muutetun hakemussuunnitelman mukaisesti 300 350 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Lähimpien asuinkiinteistöjen ja tuotantoalueen väliin on jätetty hakijan hallinnassa olevat suojavyöhykkeet, joissa puusto säilytetään. Alkuperäisessä hakemussuunnitelmassa etäisyys lähimpiin asuinkiinteistöihin oli 213 245 metriä. Mahlanevan virkistyskäyttömuotoja ovat lähinnä metsästys ja marjastus. Turvetuotanto voi vaikuttaa riistaeläinten paikalliseen esiintymiseen, mutta metsästystä toiminta ei estä. Mahlanevalla kasvaa paikoin sekä hillaa että karpaloa, mutta alueen marjastuksesta ei ole tietoja. Hankealueen läheisyydessä ei ole suojelu- ja Natura-alueita. Tuoresluoman varrella on kaksi erillistä luonnonsuojelualuetta, Tuoresluoman lehdot. Alueet sijaitsevat Sahanloukossa 4,7 ja 6,3 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta luoteeseen. Mahlanevan turvetuotantoalueella ei ole merkitystä alueiden suojeluarvojen kannalta. Hankealueella tehtiin kesällä 2009 luonnontilaiset osat kattava kasvillisuusja linnustoselvitys. Kasvillisuusselvityksen mukaan alueelta ei löydetty uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä. Mahlanevan tupasvillarämeet sekä varsinaiset isovarpurämeet kuuluvat kuitenkin Etelä-Suomessa uhanalaisuusluokkaan NT (silmälläpidettävät) ja oligotrofiset sararämeet sekä oligotrofiset saranevat luokkaan VU (vaarantuneet). Pesimälinnustossa suomalaisissa tai kansainvälisissä suojeluluokituksissa mainittuja lajeja olivat kapustarinta, liro, valkoviklo, teeri ja isolepinkäinen. Kesällä 2012 tehtyjen maastoselvitysten perusteella hankealueella ei esiinny EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltuja perhoslajeja eikä rämeristihämähäkkiä tai viitasammakkoa. Mahlanevan hankealueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. 5

6 Vesistö Vesistö ja sen tila Tuotantoalue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella, osittain Matoluoman valuma-alueella (42.045) ja osittain Tuoresluoman valuma-alueella (42.035). Kuivatusvedet johdetaan kahta eri reittiä Kyrönjoen vesistöihin. Mahlanevan tuotantoalueen pohjoisosasta (72,8 ha) kuivatusvedet johdetaan reittiä Kehroolanoja-Pojanluoma-Tuoresluoma-Kyrönjoki ja eteläosasta (30,4 ha) reittiä laskuoja-järviluoma-matoluoma-jalasjoki. Järviluoma-Matoluoma on 11 km:n mittainen Luopajärven peltoalueen läpi virtaava luoma, joka laskee Jalasjoen keskiosalle. Matoluoman valumaalue on 91,51 km 2 ja sen merkittävimpiä maankäyttömuotoja ovat pellot (46 %) sekä metsät (35 %). Turvetuotantoa harjoitetaan 95 ha:n suuruisella Kyrön-Koirainnevalla. Tuotantoalueen (30,4 ha) osuus Matoluoman valuma-alueesta on 0,3 %. Kuivatusvedet johdetaan 4,8 km pitkän laskuojan kautta Järviluoma-Matoluomaan, jossa ne kulkevat 7 km ennen laskua Jalasjokeen. Järviluoma-Matoluoma on hyvin tulvaherkkä, ja luoman varrella sijaitsevalla Luopajärven alueella esiintyy kevättulvia vuosittain. Vesi saattaa ajoittain nousta rantapelloille myös sateisina kesinä. Jalasjoki on toinen Kyrönjoen suurista latvahaaroista. Joen pituus on 80 km ja valuma-alue on laajuudeltaan 1 068 km 2. Jalasjoen valuma-alueesta 44 % on metsää ja 33 % peltoa. Valuma-alueella on myös 14 turvetuotantoaluetta, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä noin 3 300 ha. Pojanluoma on 8,8 km:n mittainen Tuoresluoman sivuhaara. Luoma laskee Tuoresluomaan Sahanloukossa. Valuma-alue (32 km 2 ) on pelto- ja metsävaltainen, eikä siihen sisälly turvetuotantoalueita. Tuotantoalueen kuivatusvedet kulkevat 4,2 km Kehroolanojaa pitkin Pojanluomaan, jossa kuivatusvedet kulkevat 3,2 km ennen laskua Tuoresluomaan. Tuoresluoma saa alkunsa Peurainnevan pohjoispuolella sijaitsevalta Kuuppelonnevalta. Luoman pituus on noin 13 km ja valuma-alue 102 km 2. Hankealueen osuus Tuoresluoman valuma-alueesta on 0,7 %. Kuivatusvesien johtamisreitti kulkee Tuoresluomassa 9,5 km:n matkan ennen laskua Kyrönjokeen. Merkittävimmät maankäyttömuodot valuma-alueella ovat metsät (51 %) ja pellot (30 %). Tuoresluomaan tulee lisäksi kuivatusvesiä kolmelta turvetuotantoalueelta, joiden tuotantopinta-ala on yhteensä noin 145 ha. Mahlanevan alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kuormitus on nykyisellään suurinta Jalasjoen ja pienintä Pojanluoman valuma-alueella. Turvetuotannon osuus nykyisestä ravinne- ja kiintoaineskuormituksesta on Järvi- Matoluomassa ja Tuoresluomassa alle 2 % sekä Jalasjoessa alle 3 %. Pojanluoman valuma-alueella ei ole turvetuotantoa. Kaikille vesistöille tyypillisiä piirteitä ovat korkeasta humuspitoisuudesta johtuva tummuus sekä suuret ravinne- ja kiintoainepitoisuudet. Virtavesille tyypillisesti veden laatu

vaihtelee suuresti ja heikoimmillaan vesistöjen tila on yleensä virtaamahuippujen aikana. Kalasto, kalastus ja vesistön käyttö Tuoresluoman ja Jalasjoen alaosan kalastoa on selvitetty vuonna 2007 osana Vaskiluodon Voima Oy:n turvetuotantoalueiden velvoitetarkkailua. Vesistöistä on tavattu haukea, ahventa ja särkeä sekä Jalasjoesta lisäksi kiiskeä ja madetta. Tuoresluoman kokonaissaalis on enintään muutamia kymmeniä kiloja vuodessa, pääosin haukea. Jalasjoen alaosalla kalastusaktiivisuus on vähäistä ja kokonaissaalis on hakijan arvion mukaan alle 100 kg vuodessa. Pojanluoman ja Järvi-Matoluoman kalastoa ei ole selvitetty. Luomat ovat kuitenkin kalataloudelliselta arvoltaan vähäarvoisia. Tuoresluomasta ja Jalasjoen alaosalta on tavattu rapuja 2000-luvulla. Tuoresluoman havainnot liittyvät ilmeisesti istutuskokeiluihin, joista ei syntynyt pysyvää rapukantaa. Pojanluomalla, Tuoresluomalla ja Järvi-Matoluomalla ei ole merkittäviä virkistyskäyttöarvoja. Jalasjoen alaosat soveltuvat virkistyskalastukseen, veneilyyn ja paikoin myös uimiseen. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Mahlanevan turvetuotannosta aiheutuvat pitoisuuslisäykset Tuoresluomassa ennen sen laskua Kyrönjokeen ovat 0,2 µg/l fosforia, 4 µg/l typpeä ja alle 0,1 mg/l kiintoainetta sekä Matoluomassa ennen sen laskua Jalasjokeen alle 0,1 µg/l fosforia, 2 µg/l typpeä ja alle 0,1 mg/l kiintoainetta. Mahlanevan turvetuotannon pitoisuuslisäykset alapuolisessa vesistössä ovat vähäiset. Hakijan näkemyksen mukaan, suon käyttö turvetuotantoon ei juuri lisää tuotantovaiheessa alueelta purkautuvan veden määrää. Kuntoonpanovaiheessa alapuolisten metsäojien teoreettinen virtaamien kasvu on enimmillään 10 20 %. Tuotantoalueen vesienkäsittelyratkaisut lisäävät veden viipymää. Tuotantoalueelle on sijoitettu virtaamansäätöpadot, joilla pidätetään ylivirtaamia ojastoon ja pidennetään valunnan kestoa. Virtaamia pidättävät myös pintavalutuskentät, joiden kautta tuotantoalueen vedet johdetaan alapuolisiin luomiin. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentille pumppaamalla, mikä myös hidastaa veden purkautumista tuotantoalueelta. Mahlanevan tuotantoalue edustaa pientä osaa alapuolisten uomien valuma-alueesta, eikä turvetuotannon arvioida juurikaan muuttavan alapuolisten uomien virtaamia. 7

8 Ympäristöriskit Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat työmaalle paloturvallisuusriskin. Muita hätätilanteita voi syntyä poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien yhteydessä. Turvetuotantoon liittyvä merkittävin onnettomuusriski on tulipalon vaara. Mahlanevan tuotantoalueelle rakennetaan kymmenen 10 m 3 :n suuruista paloallasta. Myös laskeutusaltaissa olevaa vettä voidaan tarvittaessa käyttää sammutusvetenä. Lisäksi turvetuotantoalueen koillispuolella on kaivettu lampi, josta on saatavissa vettä ympäri vuoden. Vaskiluodon Voima Oy on laatinut Tuuliannevan, Peurainnevan, Kortesneva-Salviannevan ja Iso-Kerusnevan turvetuotantoalueille yhteisen turvallisuussuunnitelman, joka on päivitetty ja käyty läpi työmaiden tuotantohenkilöiden kanssa vuosittain. Mahlanevan turvetuotantoalue liitetään osaksi tätä suunnitelmaa. Poikkeuksellisten runsaiden sateiden tai suurtulvien aiheuttamat hätätilanteet eivät Mahlanevalla ole mahdollisia, koska alueella ei ole suurtulville herkkiä vesistöjä. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaesitys toimitetaan valvontaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi. Käyttötarkkailusta vastaa turvetuottaja, joka toimittaa tarkkailutulokset vuosittain valvontaviranomaiselle tai päästötarkkailusta vastaavalle taholle. Päästötarkkailu toteutetaan erillistarkkailuperiaatteella seuraamalla suurimman tuotantolohkon kuivatusvesien laatua, kuormitusta ja pintavalutuskentän toimivuutta kunnostus- ja tuotantovaiheen aikana. Mahlanevan vaikutustarkkailu esitetään toteutettavaksi osana nykyistä Vaskiluodon Voima Oy:n yhteistarkkailua. Mahlanevan vaikutustarkkailuun sisältyy määrävuosittain tehtäviä vesistö-, pöly- ja melutarkkailuja, joita koskeva lisäys yhteistarkkailuohjelmaan toimitetaan valvontaviranomaiselle kolmen kuukauden sisällä ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta. Mahlanevan alapuolisten Pojanluoman ja Järvi-Matoluoman kalataloudellinen tila selvitetään ennen turvetuotannon alkamista tehtävällä kalastustiedustelulla. Esitys kalataloudellisesta tarkkailusta toimitetaan valvontaviranomaiselle kolmen kuukauden sisällä ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta. Korvaukset Hakijan käsityksen mukaan hakemussuunnitelman mukaisesti toteutettu turvetuotanto ei aiheuta sellaisia ympäristöhaittoja, jotka edellyttäisivät kompensaatiotoimenpiteitä tai vahingonkorvauksia.

9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakija on täydentänyt hakemustaan 24.8.2010 selvennyksellä alapuolisen vesistön veden pitoisuusmuutosten laskentaperusteista, tarkemmalla selvityksellä tuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevista asuinrakennuksista sekä tuotantoalueen ja asuinrakennusten välisestä maastosta, suunnitelmalla turveaumojen sijoittamisesta vähintään 400 m:n etäisyydelle asutuksesta, pintavalutuskenttien suunnitelmapiirustuksilla ja ominaisuuksilla suhteessa mitoitusohjeisiin sekä selvityksellä mahdollisuudesta sijoittaa pintavalutuskenttä ojittamattomalle alueelle, järjestysnumeroiduilla kiinteistötiedoilla, alapuolisten vesistöjen omistajatiedoilla ja kalastusalueen yhteystiedoilla, tarkennetulla selvityksellä kuivatusvesien johtamisesta, tiedoilla Tuoresluoman luonnonsuojelualueista ja arviolla hankkeen vaikutuksista niihin, Vaskiluodon Voima Oy:n Etelä-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmalla sekä korjauksella kasvillisuus- ja linnustoselvityksen kuviin. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kunnissa 7.2. 8.3.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 7.2.2011 JPkunnallissanomissa sekä 8.2.2011 Ilmajoki-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Ilmajoen kunnalta, Jalasjärven kunnalta, Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Jalasjärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesien ja maaperän suojeluryhmän näkemyksen mukaan useat eri seikat puoltavat sitä, että hankkeelle ei tule myöntää ympäristölupaa. Mahlanevan kasvillisuusselvitys koskee vain ojittamattomia alueita. Eteläisimmällä alueella on havaittu myös luhtaisuutta, mutta luhtia sisältäviä suotyyppejä ei ole selvityksessä mainittu. Mahlanevan neljällä ojittamattomalla alueella havaittiin pesivänä 5 paria Euroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja, kapustarintaa 3 paria ja liroa 2 paria. Silmälläpidettävää niittykirvistä havaittiin 8 paria. Muita merkittäviä kosteikkolajeja olivat taivaanvuohi ja valkoviklo. Suolla on silmällä pidettävän teeren soidinpaikka. Alueelta löytyi myös silmälläpidettävän riekon höyheniä. Riekko on taantunut erittäin voimakkaasti erityisesti eteläisessä Suomessa. Kyseisenä selvitysajankohtana riekot eivät ole ak-

tiivisimmillaan, minkä vuoksi linnustoselvitystä tulee täydentää kevättalvella toteutettavalla riekkoselvityksellä atrappia käyttäen. Turvetuotanto ojittamattomilla soilla on merkittävä uhka useille lintulajeille, sillä useita Mahlanevalla pesiviä lajeja tavataan Etelä-Pohjanmaalla ainoastaan ojittamattomina, kosteapintaisina säilyneiltä soilta. Aluetasolla turpeenotto uhkaa muun muassa kapustarinnan ja liron alueellisten populaatioiden elinvoimaisuutta ja tätä kautta lajien levinneisyyttä Suomessa. Linnustonsuojelullisten arvojensa sekä EU:n jäsenvaltioille asettamien linnustonsuojeluvelvoitteiden perusteella ympäristölupaa ei tule myöntää Mahlanevalle suunnitellulle turpeenottoalueelle, vaan turpeenotto on osoitettava luonnontilansa menettäneille ojitetuille soille. Mahlanevalta ei ole toistaiseksi selvitetty perhoslajistoa. Hakemusta tulee täydentää perhoslajiston osalta siten, että selvitys kattaa koko lupahakemuksen koskeman alueen ojittamattomat osat ja koko jakson, jolla suoperhosia voidaan tavata. Selvitystä tehtäessä tulee huomioida eri lajien lentoaikojen vaihtelu vuorokauden sisällä, sillä pelkästään päiväsaikaan lentävien suurperhoslajien havainnoinnilla ei saada riittävää varmuutta kaikkien mahdollisten uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella. Mahlanevalta tulee lisäksi selvittää luonnonsuojeluasetuksessa mainitun erityisesti suojeltavan rämeristihämähäkin esiintyminen. Saukko on Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittu laji, jonka lisääntymis- ja levähdysalueen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin nojalla. Turpeenotolla saattaa olla ainakin välillisiä kielteisiä vaikutuksia saukon mahdollisiin lisääntymis- ja levähdysalueisiin alapuolisissa vesistöissä. Hakijan tulee selvittää saukon mahdolliset lisääntymis- ja levähdysalueet Mahlanevan kuivatus- ja jätevesien vaikutuspiiriin kuuluvista alapuolisista vesistöistä, etenkin Matoluomasta, Kehroolanojasta, Pojanluomasta sekä Tuoresluomasta. Mahlanevan eteläosan kuivatus- ja jätevedet johdettaisiin ojia ja Matoluomaa pitkin Jalasjokeen. 77 % kuormituksesta arvioidaan kohdistuvan eteläiseen reittiin. Jalasjoki on arvioitu välttävään tilaan. Joen hyvän tilan saavuttamiseksi veden kokonaisfosforipitoisuutta tulee vähentää nykyisestä 120 µg/l:sta arvoon 40 60 µ/l. Tuoresluoman tilaa ei toistaiseksi ole arvioitu. Kyrönjoen keskiosa on arvioitu huonoon tilaan. Mahlanevan turvetuotannon alapuolisille vesistöille aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus on arvioitu suuntaa-antavasti. Ympäristölupahakemuksessa esitetty vesistökuormitusarvio perustuu neljän suon keskimääräisiin kuormitusarvioihin. Otos on liian pieni, jotta kuormitusta voisi arvioida luotettavasti. Tuotantoalueelta poistuvan veden laatua täytyisi valvoa jatkuvasti, etenkin tulvien ja rankkasateiden aikaan, jolloin valunta on suurimmillaan. Mahlanevan kolme pintavalutuskenttää sijaitsevat ojitetulla suolla, mikä lisää niiden toiminnan epävarmuutta. Ojitetulla suolla suon pintakerros painuu kasaan tiivistyen eikä kasvillisuus välttämättä koostu tehokkaasti vettä pidättävistä rahkasammalista. Ojitettujen kenttien ojat saatta- 10

vat aiheuttaa oikovirtauksia. Päästöt saattavat lisääntyä odottamattomalla tavalla tuotantoalueen elinkaaren loppuvaihetta kohti tuotannon kohdistuessa vanhimpiin ja pisimmälle maatuneisiin turvekerrostumiin. Mahlanevasta noin 50 % on ojittamatonta suota. Ojittamattomalla suolla tapahtuvasta turvetuotannosta aiheutuisi yhdessä Jalasjoen valumaalueen muiden vesistöä kuormittavien maankäyttömuotojen kanssa alapuolisessa vesistössä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jota ei hakemuksessa esitetyin menetelmin voida täysin poistaa. Vesienhoitosuunnitelman mukaan uusia turvetuotantoalueita tulee perustaa jo ojitetuille soille tai jo tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Uusi turvetuotanto tulee ohjata alueille, joilla ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Vesistöille aiheutuviin haitta-arvioihin liittyvien epävarmuustekijöiden sekä kyseisen turvetuotantoalueen Kyrönjoen vesistöalueelle aiheuttaman vesistön tilaa mahdollisesti heikentävän kuormituksen vuoksi uuden turvetuotantoalueen perustamiselle Mahlanevalle ei ole olemassa ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä. Lähin kiinteistö sijaitsee 213 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ja alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsee kaikkiaan kahdeksan kiinteistöä. Pöly- ja meluhaittoja vähentää tehokkaasti tuotantoalueen ja häiriintyvän kohteen välissä oleva puustoinen suojavyöhyke. Sen leveys riippuu häiriintyvästä kohteesta ja sen sijainnista sekä maaston muodoista, mutta asutuksen ja tuotantoalueen välisen vyöhykkeen olisi yleensä oltava vähintään 400 metriä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että mahdollisesta puuston säilyttämisestä huolimatta nykyisen rajauksenmukaisesta toiminnasta aiheutuva pöly voi aiheuttaa haittaa kiinteistöille. Mahlanevan kuivattaminen ja vesivaraston vapauttaminen todennäköisesti tulevat lisäämään ylivirtaamia alapuolisissa vesistöissä, joten virtaamat äärevöityvät entisestään. Seurauksena saattaa olla lisääntynyt tulvariski alapuolisessa vesistössä, sillä Luopajärven peltoalueet ovat erityisen tulvaherkkää aluetta ja kevättulvia esiintyy lähes vuosittain. Kesätulviakin esiintyy usein. Luopajärven tulvasuojeluhankkeelle on myönnetty lupa 7.6.2007. Hanke toteutetaan vuosina 2011 2013. Mahlanevan kaltaisen keidassoita sisältävän merkittävän kohteen ottaminen turvetuotantoon tulisi edelleen heikentämään kyseisen priorisoidun luontotyypin ja siihen sidoksissa olevan lajiston suotuisan suojelun tason saavuttamista sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Turvetuotanto Mahlanevalla olisi ristiriidassa EU:n luontodirektiivin 1 artiklan e) alakohdan sekä luonnonsuojelulain 5 :n 2 momentin kanssa. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen on todennut, että vedenlaatutiedot osoittavat Tuoresluoman ja Matoluoman tilan olevan heikko. Erityisesti Tuoresluoman ajoittainen happamuus on kala- ja rapukantoja voimakkaasti rajoittava tekijä. Järviluoman-Matoluoman alueelta on ainoastaan vähän vedenlaatutietoa ja on mahdollista, että vähäinen näytteenotto ei ole ajoittunut happamiin 11

jaksoihin. Myös luomien veden tummuus ja korkeat ravinnepitoisuudet heikentävät kalojen ja rapujen selviytymismahdollisuuksia. Kalakantaselvityksien mukaan Tuoresluomassa esiintyy kalastettavaa kalakantaa ainoastaan ajoittain kevätylivirtaaman aikaan. Järviluoman-Matoluoman kalastosta ei hakemuksessa ole esitetty tutkittua tietoa. Turvetuotanto lisää, vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta, vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, minkä seurauksena rehevöitymisestä johtuva pohjien liettymis- ja umpeenkasvuhaitta kasvaa. Soiden kuivattaminen ja turvetuotanto aiheuttavat myös lisääntyvää hapanta kuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Lisäksi luonnontilaisten suoalueiden ojittaminen aiheuttaa alapuolisten vesistöjen virtaamien äärevöitymistä, mikä lisää kaloille haitallisten alivirtaamatilanteiden esiintymistä. Ottaen huomioon turvetuotantotoiminnan vaikutusalueen vesistöjen veden tummuus, korkeat ravinnepitoisuudet ja happamuushaitta sekä jo nykyisellään heikko kalataloudellinen tilanne, katsomme, että toiminta johtaa ympäristönsuojelulain tarkoittamaan vesistön pilaantumiseen. Tuoresluoman heikko tila edellyttää turvetuotantotoiminnalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoa sekä happamuushaitan huomioonottamista vesiensuojelun suunnittelussa. Luvan myöntäminen edellyttäisi, että tuotantoalueella on käytössä pintavalutustakin tehokkaampi vesiensuojelumenetelmä sekä jatkuvatoiminen happamuuden seurantajärjestelmä ja tekniset valmiudet neutraloida happamia vesiä, ennen kuin ne johdetaan Tuoresluomaan. Kalatalousryhmä toteaa, että hakemuksessa ei ole esitetty ympäristönsuojelulain ja ympäristönsuojeluasetuksen edellyttämiä tietoja Järviluoman ja Matoluoman kalastosta ja kalastuksesta. Käytettävissä olevien vedenlaatutietojen perusteella Matoluoman vedenlaatu on huono ja ympäristönsuojelulain tarkoittaman pilaantumisen välttämiseksi tulisi Järviluomaan ja Matoluomaan kohdistuvaa kuormitusta vähentää nykyisestä. Tilanteessa, jossa kuormitusta tulisi vähentää pilaantumisen estämiseksi, ei ole edellytyksiä myöntää lupaa uudelle, Järviluomaa ja Matoluomaa kuormittavalle, toiminnalle. Jos hankkeelle kuitenkin myönnetään ympäristölupa, on luvan saajan vuosittain maksettava 1 600 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi liettymien poistoon ja kutualueiden kunnostukseen sekä kala- ja rapuistutuksiin. Kalatalousmaksun suuruuden arvioinnissa on huomioitava, että kysymyksessä on vesistöalue, jota uhkaa sekä ainekuormituksesta että happamasta kuormituksesta johtuvaa pilaantumisen vaaraa. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan ELY-keskukselle kol- 12

men kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on todennut, että täysin uuden luonnontilaisen hankealueen käyttöönotto turvetuotantoon ei ole vesiensuojelun suuntaviivojen, Länsi-Suomen ympäristöstrategian, vesienhoidon eikä maakuntakaavan määräysten mukaista. Mahlanevan Jalasjärvellä sijaitseva suunnittelualue on suurimmalta osaltaan ojittamaton. Alue on erittäin märkää varsinkin keskiosiltaan, myös avovettä on joskus nähtävillä. Hakemuksen liitteenä olevan luontoselvityksen mukaan eteläisen osan suotyypit ovat kanervarahkaräme ja oligotrofinen saraneva, joka on Etelä-Suomen alueella vaarantunut suotyyppi. Mahlanevan linnusto on myös monipuolinen. Linnustoselvityksessä on Mahlanevan pohjoisosassa havaittu liro (alueellisesti uhanalainen, RT), taivaanvuohi, kapustarinta, käki, niittykirvinen (silmälläpidettävä, NT), metsäkirvinen ja västäräkki. Mahlanevan eteläosassa on havaittu niittykirvinen (NT), isolepinkäinen (RT), valkoviklo, kapustarinta ja töyhtöhyyppä. Eteläosasta on myös löytyny riekon (NT) ja kurjen höyheniä. Pohjoisosassa on teerien (NT) soidinpaikka. Suunnitellun tuotantoalueen eteläosan läheisyydessä on runsaasti asutusta. Kiinteistöistä 12 on vakituisesti asuttuja ja viisi lähintä asuinrakennusta sijaitsevat vain 213 337 metrin etäisyydellä. Maasto asutuksen ja suunnitellun tuotantoalueen välillä on pääosin avointa peltoa, rämettä tai taimikkoa, yhden asuinrakennuksen osalta myös metsää. Suojaetäisyys lähimpiin asuttuihin kiinteistöihin ei ole riittävä pölyn ja melun leviämisen estämiseksi. Suunnitelman mukaan kuivatusvedet johdettaisiin eteläosasta ja Ilmajoen puolella sijaitsevasta keskiosasta Järviluoman ja Matoluoman kautta Jalasjokeen. Suunnittelualue on näiltä osin suurimmalta osalta ojittamatonta aluetta. Uusien alueiden avaaminen lisää kuormitusta alapuolisessa vesistössä huomattavasti enemmän kuin metsäojitettujen alueiden ottaminen tuotantoon. Jalasjoki on nykyisellään jo erittäin kuormitettu ollen luokitukseltaan välttävä. Järviluoman ja Matoluoman kautta tuleva kuormitus ei ole vähenemässä eikä alueelta ei ole poistumassa vastaavia alueita turvetuotannosta vaan päinvastoin uutta tuotantoa suunnitellaan. Suunnitellut pintavalutuskentät ovat kaikki ojitetuilla alueilla. Hakijan mukaan niiden sijoittaminen ojittamattomalle alueelle ei ole teknis-taloudellisesti järkevää. Toimiakseen kentiltä olisi kuitenkin tukittava kaikki ojat, ja on silti kyseenalaista, kuinka tehokas tällainen pintavalutuskenttä olisi verrattuna kokonaan ojittamattomaan kenttään. Uusien tuotantoalueiden avaaminen runsaasti kuormitetulla vesistöalueella ilman parasta mahdollista vesiensuojelutekniikka ei ole perusteltua. Lupahakemuksessa lohkon 5 alueessa on mukana kiinteistön 164-411-1-237 Kotiniemi pohjoisosa, josta Vaskiluodon Voima Oy:llä ei ole vuokrasopimusta tai kauppakirjaa. 13

14 Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Luopajärven järjestelyyhtiölle 7.6.2007 ympäristöluvan Luopajärven kesätulvien torjunta- ja ympäristönhoito-ohjelmalle. Tulvasuojelurakenteita ollaan rakentamassa vuosina 2011 2012. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon mahdollista lisävaluntaa Järviluomasta. Mikäli ympäristölupa Mahlanevalle myönnettäisiin, tulisi hakijan selvittää vesien johtaminen Matoluomaan siten, ettei tulvasuojelu vaarannu. Kyrönjoen kuormitus on nykyisellään suurta eikä kuormituksen lisääminen ottamalla ojittamattomia soita turvetuotantoon ole voimassa olevien toimenpideohjelmien ja strategioiden mukaista. Turvetuotanto on yksi Kyrönjoen latvavesistöjen olennaisista kuormittajista nykyiselläänkin. Turvetuotanto aiheuttaa sellaista ravinne-, kiintoaines- ja happamuuskuormitusta, joiden vähentämiseen on alueella pyritty panostamaan. Kyrönjoen vesistöalueen vuoteen 2015 ulottuvan toimenpideohjelman mukaan uusien turvetuotantoalueiden lupakäsittelyssä tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota tuotantoalueiden yhteisvaikutukseen. Edellä mainittuun perustuen Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta antaa kielteisen lausunnon luvan myöntämiselle turvetuotantoon Mahlanevan eteläosassa sekä keskiosan ojittamattomilla alueilla johtuen asutuksen läheisyydestä, Jalasjokeen aiheutuvasta lisäkuormituksesta sekä Mahlanevan ojittamattomien alueiden tärkeistä luonnonarvoista. Mikäli lupa kuitenkin myönnettäisiin, tulee Järviluoman ja Matoluoman kuormitusta tarkkailla erikseen, sillä kuormitus uusilla alueilla ei ole verrattavissa jo tuotannossa olevien soiden kuormitukseen. 4) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan turvetuotanto on suositeltavaa ohjata ensisijaisesti ojitetuille soille. Mahlanevan turvetuotantoalueesta on noin puolet ojittamatonta suota. Turvetuotantokohteen oikealla valinnalla vältetään luonnon monimuotoisuuden ja lajien elinympäristöjen kaventuminen suuntaamalla tuotantoa jo ojitetuille alueille tai suopelloille. Hanke voidaan esimerkiksi rajata niin, että luonnontilainen alue säilyy. Mahlanevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet päätyvät Kyrönjokeen. Kyrönjoki kuuluu jo nyt pääosin käyttöluokitukseen välttävä. Ympäristölautakunta pitää ensisijaisen tärkeänä, ettei vesistöjen (Kyrönjoki) kuormitus lisäänny. Lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Etäisyyttä lähimpään pohjavesialueeseen (Prottomi) on noin 4,5 km. 5) Ilmajoen kunta yhtyy Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon.

15 Muistutukset ja mielipiteet 6) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri r.y. esittää muistutuksessaan, että hakemuksessa esitetyn perusteella Mahlanevalle ei tule myöntää lupaa turvetuotantoon. Alueen suotyypit ovat osittain uhanalaisia ja taantuneita suotyyppejä. Tupasvillarämeet ovat silmälläpidettäviksi luokiteltavia sekä sararämeet vaarantuneiksi luokiteltuja suotyyppejä. Tehdyn selvityksen mukaan Mahlanevan linnusto on kohtalaisen vaatimaton. Mahlanevalta tavattiin erityistä huomiota vaativista lajeista kapustarinta, liro, valkoviklo, teeri, isolepinkäinen ja käki. Linnustoselvityksen laadintaan käytetty aika on ollut alueen laajuuteen ja rikkonaisuuteen verrattuna varsin vähäinen. Tuoresluomasta on tavattu ainakin särkeä, madetta ja kivennuoliaista, joiden elinympäristövaatimukset ovat verrattain korkeat. Särki ei elä happamissa vesissä, made on kiintoainekselle ja pohjan liettymiselle suhteellisen vaativa ja kivennuoliainen vaatii virtaavan ja koskimaisen elinalueen sekä hapekasta vettä. Tämän perusteella Tuoresluoman veden tila ei siten olisi erityisen huono ja pienen puron lisäkuormitus turvetuotannon vesillä saattaa johtaa Tuoresluoman nykyistä heikompaan tilaan. Järviluoman esitetään olevan tulvaherkkä vesistö ja Mahlanevan ojitus lisää tulvaherkkyyttä entisestään. Perhosselvitys on tehty arviointina, joka on alueellisesti oikean suuntainen ja edellyttää, että alueen perhoslajisto tulee selvittää kenttätutkimuksin. EU:n luontodirektiiviä noudatettaessa olisi alueen muistakin luontoarvoista kuin kasvillisuudesta, linnustosta ja perhosista oltava luotettava selvitys. Hankkeen vaikutusalueella on erittäin uhanalaiseksi määriteltyä lettonevaa. Samalla alueella saattaa esiintyä uhanalaista viitasammakkoa ja muita uhanalaisia lajeja. Luontoselvityksen voidaan katsoa olevan puutteellinen. Tuotantoalueen lähistössä, erityisesti eteläisemmän lohkon alueella, on useita pöly- ja meluhaittaa kärsiviä talouksia ja vapaa-ajanasuntoja. Vesiensuojelurakenteita ja muita oheistoimintoja on suunniteltu alueille, joihin hakijalla ei ole hallinta- tai omistusoikeutta. 7) A ja B (Toivola RN:o 1:51, Luopajärvi, Jalasjärvi; Kalahakkio RN:o 1:227, Luopajärvi, Jalasjärvi; Uusineva RN:o 12:184, Luopajärvi, Jalasjärvi) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä Mahlanevalle. Mahlaneva on osittain ojittamatonta luonnontilaista suota, eikä sitä sen vuoksi saa tuhota. Turvetuotannosta aiheutuva melu- ja pölyhaitta heikentää asukkaiden ja loma-asukkaiden viihtymistä. Elämisen laatu ja kiinteistön arvo putoavat. Toiminnanharjoittajan on korvattava haitat, mikäli lupa myönnetään. Mahlaneva on myös hyvä marjastuspaikka, jossa retkeillään ja rauhoitutaan. Lisäksi raskaasta liikenteestä aiheutuu mittavaa haittaa niin melun kuin tien (Metsäperäntie) kunnossapidonkin kannalta.

16 Hakemuksen kuulutusaikana toteutettiin mielipidekysely alueen asukkaille. Kyselyssä kartoitettiin asukkaiden ja loma-asukkaiden mielipiteitä Mahlanevan virkistyskäytöstä. Kysely sai ihmiset luulemaan, että vastausten perusteella voisi vaikuttaa siihen, ettei Mahlanevaa otettaisi turvetuotantoon. Muistuttajien mielestä tämä oli epäeettistä harhauttamista, jonka tulisi olla este luvan myöntämiselle. 8) Ilmajoen kalastuskunta toteaa muistutuksessaan, että vesiensuojelun määräyksien noudattamista on tiukasti valvottava. Kalastuskunta luottaa siihen, että viranomaiset omilla määräyksillään valvovat, että Mahlanevan turvetyömaan vedet eivät pääse saastuttamaan Kyrönjoen vesistöä. 9) C (Haapaniemi RN:o 12:221, Luopajärvi, Jalasjärvi) ilmoittaa, että häneen ei ole otettu asianmukaisesti yhteyttä pintavalutuskentän sijoittamiseksi hänen kiinteistölleen. Muistuttaja ei hyväksy pintavalutuskentän suunnitelman mukaista sijoittamista. Lähtökohtaisesti pintavalutuskenttä tulee sijoittaa hakijan omalle kiinteistölle, koska se saadun tiedon mukaan on mahdollista. 10) D (Mahlakangas RN:o 2:176, Kirkonkylä, Ilmajoki; Lisämetsä RN:o 2:328, Kirkonkylä, Ilmajoki) vaatii muistutuksessaan, että suunnitellun turvetuotantoalueen lohkoille 6 ja 7 ei myönnetä ympäristölupaa. Maanomistajien mahdollisuus hyödyntää metsää virkistyskäyttöön estyy, kun osa metsästä muutetaan turvetuotantoalueeksi. Lisäksi pöly- ja meluhaitat estävät aivan turvetuotantoalueen vieressä olevan metsän hyödyntämisen marjastukseen ja sienestykseen. Suo on tällä hetkellä pääosin luonnontilaista lohkojen 6 ja 7 alueella ja sen vuoksi sen virkistyskäyttöarvo on suuri. Muistuttajan omistamat metsäsarat sijoittuvat turvetuotantoalueen keskelle lohkoon 6. Osa metsistä jää tuotantoalueen ulkopuolelle. Luvan hakija ei ole esittänyt korvausehdotuksia metsänomistajille tulevista haitoista, joita ovat: - oman metsän luovuttaminen pois virkistyskäytöstä - Kulkuyhteyksien katkeaminen osaan metsästä: metsäsaroille on kulkuyhteys pohjoisen kautta Kehroolantietä, mistä lähtee talvitie itäiseen osaan metsää. Turvetuotanto katkaisee kulkuyhteyden osaan muistuttajan omistamista metsistä ja vaikeuttaa merkittävästi metsän virkistyskäyttöä ja metsänhoitoa. Asianmukaisen metsänhoidon järjestäminen ja puiden siirto metsästä ilman nykyistä kulkuyhteyttä muuttuu vaikeaksi. Kulkuyhteyksien katkeaminen voi muuttaa ympäristöä laajemmalta alueelta, jos uusia metsäautoteitä on rakennettava korvaamaan vanhoja yhteyksiä. - Turpeenottoalueen jälkikäyttöesityksen puutteet: Hakija ei ole esittänyt kattavaa suunnitelmaa siitä, miten alue luonnonmukaistetaan turvetuotannon loputtua ja millaisessa kunnossa ja mihin käyttöön soveltuvana metsäalue palautetaan omistajille.

11) E (Kotiniemi RN:o 1:237, Luopajärvi, Jalasjärvi) vaatii muistutuksessaan, että hänen omistamansa alue poistetaan turvetuotantosuunnitelmasta. Hakemuksessa on mainittu, että luvanhakija on joko ostanut tai vuokrannut hankealueeseen sisältyvät tilat turvetuotantoon. Muistuttaja on kuitenkin kieltäytynyt myymästä tai vuokraamasta aluetta. Muistuttajan omistama alue ulottuu Jalasjärven ja Ilmajoen rajaan saakka ja noin 50 metriä ennen rajaa on nykyisin oja. Tuotantoalue on ulotettu ojan eteläpuolelle ja sinne on suunniteltu myös laskuoja. Mikäli nykyistä laskuojaa suurennetaan, muistuttaja vaatii, että siihen rakennetaan traktorilla ajettavissa oleva silta, jotta kulku rajalle saakka säilyy. 12) Luopajärven järjestely-yhtiö toteaa muistutuksessaan, että merkittävä osa kylän pelloista sijaitsee tulvaherkällä alueella. Mahdollisesti lisääntyvät kesätulvat ovat huomattava taloudellinen ja rehuomavaraisuuteen vaikuttava tekijä alueen tiloilla. Länsi Suomen ympäristölupaviraston 7.6.2007 tulvasuojelulle myöntämä lupa on mitoitettu nykyisille valuma-alueille ja oletettuun vesien virtaamisnopeuteen. Suunnitteilla oleva turvetuotantoalueen käyttöönotto nopeuttaa ja muuttaa virtaamia ja tuo lisäkustannuksia tulvasuojeluhankkeen toteuttamiselle ja vuosittaiselle ylläpidolle. Mahdollisuuksien mukaan tulevan kuivatusalueen vesiä on johdettava suoraan alempiin vesistöihin. Ellei tämä onnistu, tulee luvanhakijan osallistua muistuttajan hoitamien tulvasuojeluhankkeiden toteuttamis- ja ylläpitokustannuksiin. Hankkeella on vesien virtaaman kannalta merkittävästi suunnitteilla olevaa aluetta laajempi vaikutus. Myös laajalti hankkeen ulkopuolisilta alueilta vesien virtaama nopeutuu luonnontilaan nähden ja näin ollen hankkeella on merkitystä tulvaherkkyyden lisääntymiseen Luopajärvellä. 13) Luopajärven Matoluoman kuivatusyhtiö toteaa muistutuksessaan, että merkittävä osa kylän pelloista sijaitsee tulvaherkällä alueella. Mahdollisesti lisääntyvät kesätulvat ovat huomattava taloudellinen ja rehuomavaraisuuteen vaikuttava tekijä alueen tiloilla. Mahdollisuuksien mukaan tulevan kuivatusalueen vesiä on johdettava suoraan alempiin vesistöihin. Ellei tämä onnistu, tulee luvanhakijan osallistua muistuttajan hoitamien vesistöjen kunnostus ja ylläpitokustannuksiin. Hankkeella on vesien virtaaman kannalta merkittävästi suunnitteilla olevaa aluetta, laajempi vaikutus. Myös laajalti hankkeen ulkopuolisilta alueilta vesien virtaama nopeutuu luonnontilaan nähden ja näin ollen hankkeella on merkitystä tulvaherkkyyden lisääntymiseen Luopajärvellä. Matoluoman kuivatusyhtiö ylläpitää aikanaan alueen viljelyedellytysten turvaamiseksi suoritettua kuivatushanketta. Muistuttajan mielestä myös alueelle vesiä johtavia tahoja voidaan edellyttää osallistumaan uomien ylläpitoon ja kunnossapitoon liittyviin kustannuksiin. 17

18 Jos vireillä oleva hanke aiheuttaa tulvaherkkyyden lisääntymistä muistuttajan alueella, on sillä merkittävä taloudellinen vaikutus alueen tilojen kannattavuuteen ja rehuomavaraisuuteen. Alueella lisämaan kysyntä on huomattavasti tarjontaa suurempi, mikä on osaltaan vaikuttanut lisämaiden vuokra- ja myyntihintatasoa korottavasti, jopa kannattavuusrajan yläpuolelle. Näin ollen muistuttaja osakkaineen ei ole tukemassa hanketta, ellei varmuudella voida todeta edellä olevia uhkia perusteettomiksi. 14) F ja G (Luopajärvi RN:o 1:238, Luopajärvi, Jalasjärvi) toteavat muistutuksessaan, että hakija ei ole ollut heihin yhteydessä turvetuotantoalueen suunnitelman ja lupahakemuksen yhteydessä, eivätkä he ole antaneet suostumustaan suunniteltuihin toimintoihin heidän omistamillaan mailla. Muistuttajien tilalle on suunniteltu pintavalutuskenttä ja alueen halki on suunniteltu eristysojat. Muistuttajat vaativat, että pintavalutuskenttä siirretään pois heidän mailtaan, eikä heidän maillaan toteuteta minkäänlaisia toimenpiteitä. Maaston tuntien, kuivatusvesien johtaminen painovoimaisesti pintavalutuskentälle ei tule muistuttajien mielestä toimimaan. Tilalla oleva puusto on nuorta kasvatusmetsää ja alue on ojitettu. Metsä tuhoutuisi täysin, jos suunnitelma toteutettaisiin. Metsä on muistuttajille tärkeä, koska sieltä saadaan puut lämmitystä varten. 15) H (Väliranta RN:o 3:372, Kirkonkylä, Ilmajoki) ja I (Kotiranta RN:o 3:367, Kirkonkylä, Ilmajoki) toteavat muistutuksessaan, että hakija ei ole ollut heihin yhteydessä etukäteen turvetuotantoalueen suunnitelmaa ja lupahakemusta laadittaessa. Muistuttajien tilalle on suunniteltu pintavalutuskenttä ja alueen kautta on suunniteltu kulkevan eristysojat. Muistuttajat vaativat, että pintavalutuskenttä siirretään pois heidän mailtaan. Kuivatusvesien johtaminen painovoimaisesti pintavalutuskentälle ei tule muistuttajien mielestä toimimaan ja pumppausta olisi käytettävä. Eristysoja laskee vetensä ilman pohjapatoa ja laskeutusallasta pellon ja metsän väliseen piiriojaan, joka on maa-aineksen osalta erittäin syöpymisaltista. Tiloilla oleva puusto on nuorta kasvatusmetsää ja alue on ojitettu ja lannoitettu. Metsä tuhoutuisi täysin, jos suunnitelma toteutettaisiin. Muistuttajien mielestä pintavalutuskentälle soveltuvampia alueita löytyy turvetuotantoalueen sisältä alueen pohjoispäästä lähempänä Kehroolanojaa. Tällöin kulku pintavalutuskentälle olisi helpommin järjestettävissä ja helpottaisi myös hoitotyötä. 16) J (Haapala RN:o 12:227, Luopajärvi, Jalasjärvi; Sepänmaa RN:o 12:196, Luopajärvi, Jalasjärvi; Vainio RN:o 12:204, Luopajärvi, Jalasjärvi; Puistola RN:o 12:131, Luopajärvi, Jalasjärvi; Uutela RN:o 12:129, Luopajärvi, Jalasjärvi; Naapuri RN:o 12:195, Luopajärvi, Jalasjärvi) huomauttaa muistutuksessaan, että hänen tilalleen on suunniteltu laskeutusaltaita ja tuotantosarkoja, eikä hän ole vuokrannut aluetta hakijalle. Lohkon 1 vesien ohjausta on muutettu eri laskuojaan. Hanke lisää tulvaherkkyyttä. Peltoviljelyssä käytettävät rumpuputket jäävät pieniksi vesimäärien lisääntyessä

Kyrönluomassa, jonne suurin osa hankealueen vesistä on johdettu. Mahlanevan ja Luopajärven tulva-alueen välinen etäisyys on 5 km, josta vesienjohtamisreitti kulkee 2,5 km:n matkalla muistuttajan peltojen läpi. Muistuttaja kysyy, kuka maksaa ojien tyhjentämisen kiintoaineesta ja lisääntyneen vesimäärän edellyttämän ojan kaivuun aiheuttamat kustannukset. Vaihtoehtoinen vesien ohjaus on tutkittava. Eristysojien ja pintavalutuskenttien vesien tuloa on hidastettava pohjapadoilla tai muilla menetelmillä. 17) Kehroolanojan kuivatuskunta vaatii muistutuksessaan, että turvetuotannon aloittamisesta ei saa aiheutua ongelmia kuivatuskunnan alueella Kehroolanojaan johdettavien vesien johdosta. Kuivatuskunta 11 on perustettu Kehroolanojan alkupäähän. Kuivatuskunnan alue käsittää peltoalueen Pojanluomasta lähtien Kehroolanojan vartta metsänreunaan saakka. Mahlanevan vesikuormat ovat aina tulleet Kehroolanojan kautta Pojanluomaan. Kun Mahlaneva ojitetaan ja sen seurauksena lumien sulamisvedet tulevat nopeasti Mahlanevan alueelta Kehroolanojaan, vaikka sarkaojat johdettaisiinkin pintavalutuskentän kautta. Tämä nopea veden tulo aiheuttaa ongelmia rumpujen kohdalla sekä nostaa tulvavesiä pelloille. Kehroolanojassa olevat rummut on vaihdettava riittävän isoiksi ja mahdolliset ojan ruoppaukset tehtävä hakijan toimesta. Myös lisääntyvän veden mahdollisesti aiheuttamat sortumat on kunnostettava hakijan kustannuksella. Pintavalutuskenttien mitoitukset on oltava riittävät, että vesien kulku hidastuu merkittävästi ennen kuin vedet johdetaan Kehroolanojaan. Lietealtaiden on oltava riittävät ja niiden hoito ennalta määriteltyä, jotta turvetuotantoalueelta tuleva humus saadaan puhdistettua vesistä riittävästi ennen kuin vedet johdetaan Kehroolanojaan. Turvetuotantoalueen ympäri kiertäviin eristysojiin on rakennettava riittävät pohjapadot, joilla hidastetaan vesien kulkua Kehroolanojaan. Kuivatuskunnan rajalta yläjuoksulle päin oleva Kehroolanojan uoma on niin sanottu luonnon muovaama oja, jota pitkin vesi mutkittelee metsäalueen läpi. Myös tällä alueella on huolehdittava vesien ongelmattomasta kulkemisesta, ja huolehdittava riittävän isot rummut nykyisten teiden kohtiin, etteivät lisääntyvät vesimäärät aiheuta ongelmia. 18) Hakin metsätien tiehoitokunta huomauttaa muistutuksessaan, että suunnitelman mukaan valtaosa turpeen kuljetuksista tulee tapahtumaan Hakin metsätien eri haarojen kautta. Hakin metsätien tiekuntaan ei ole oltu yhteydessä kuljetuksia koskevissa asioissa. Hakin metsätie on rakennettu turvetuotantoalueen pohjois- ja itäpuolella olevalle talousmetsäalueelle ja on merkitty karttoihin. Hakin metsätietä hallinnoi tiehoitokunta. 19

Tiehoitokunta vaatii, että kuljetuksista ja tienkäytöstä tehdään sopimus Hakin metsätien ja Vaskiluodon Voima Oy:n välillä ennen liikennöinnin aloittamista. Sopimuksessa tulee selvästi määritellä vastuut ja velvoitteet, eikä turvekuljetuksista saa aiheutua kustannuksia osakkaille. 19) K ja L (Kalliomaa RN:o 3:400, Kirkonkylä, Ilmajoki) huomauttavat muistutuksessaan, että heillä on suunnitellun turvetuotantoalueen läheisyydessä Ilmajoen Pojanluomalla ympärivuotisessa virkistyskäytössä hiekkakuoppa, jonne on istutettu myös kaloja. Suunnitelman mukaan myös hiekkakuoppaa käytetään ilmeisesti kuivatusvesien käsittelyyn ja se aiheuttaisi muistuttajille tuntuvaa haittaa pilatessaan heidän uinti- ja virkistyspaikkansa. Hakijan vastine ja hakemussuunnitelman muutos Hakija on esittänyt 16.9.2011 toimittamansa vastineen yhteydessä hakemussuunnitelman muutoksen. Muutoksen jälkeen alkuperäisen suunnitelman mukainen tuotantoala pieneni 28,8 ha, kuivatusvesien johtamissuuntia muutettiin sekä tuotantoalueen ja asutuksen väliin lisättiin suojavyöhykkeitä. Myös pintavalutuskenttien sijaintia muutettiin. Järviluoman suuntaan johdetaan muutetun suunnitelman mukaisesti kuivatusvedet 71,6 ha alkuperäistä suunnitelmaa pienemmältä alalta ja Kehroolanojan suuntaan 42,4 ha suuremmalta alalta. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesien ja maaperän suojeluryhmä Hakija toteaa, että suurin osa Mahlanevan suoalueesta on ojitettu. Hankealueesta osa sijoittuu ojittamattomille alueille. Koko hankealueella suon reunaosat on ojitettu. Suoalueella olevat ojitukset jakavat ojittamattomat alueet hajalleen useisiin erillisiin lohkoihin. Ojittamattomia alueita on kaikkiaan 8 lohkoa. Ojittamattomien alueiden lohkojen ala on 1 22,5 ha. Ojitukset ovat muuttaneet suoalueen hydrologiaa katkaisemalla veden virtauksen suon reunan mineraalimailta Mahlanevan suoaltaaseen. Hankealueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Hankealuetta ja sen läheisyydessä olevia alueita ei ole otettu Natura 2000 -verkostoon. Hankealueelta ei ole löytynyt luonnonsuojelulailla rauhoitettuja luontotyyppejä tai kasvilajeja. Hankealueen suotyypeistä sararäme ja saraneva on luokiteltu valtakunnallisesti elinvoimaisiksi (LC) ja Etelä-Suomessa vaarantuneiksi (VU). Sararämeiden nykypinta-alan on arvioitu olevan Etelä-Suomessa 122 000 ha ja saranevojen 164 000 ha. Hankealueella havaittu oligotrofinen lyhytkorsineva on silmälläpidettävä (NT) Etelä-Suomessa ja elinvoimainen koko maassa. Hankealueen pesimälinnustosta ei löytynyt erityisesti suojeltavia tai luonnonsuojeluasetuksella valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltuja lajeja. Mahlanevan luontoselvityksen mukaan Mahlanevalla ei ole erityistä merkitystä lintujen kevätmuuton aikaisena levähdys- ja ruokailualueena. Hankealueella havaittiin kaksi Euroopan unionin lintudirektiivissä mainittua lajia: kapustarinta ja liro. Kapustarinta on Etelä-Pohjanmaan luonnontilaisten soiden peruslintu, jonka parimäärät vaihtelevat alle 100 ha:n soilla useimmiten 1 5:n välillä. Liro on varsinkin märillä soilla melko tavallinen, 20