Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa Ankeroisseminaari 2011-02-09 Åsa Olsson, NBR
1. Juurikasankeroinen Heterodera schachtii 2. Viljelymenetelmien vaikutus maavaikkuteisten patogeenien ja juurikasankeroisten esiintymiseen pohjoismaissa tuloksia pohjoismaisesta projektista 2006-08 3. Välikasvit ankeroisten saneeraus, taimistuminen, kasvu
Isäntäkasveja: Rapsi (syys, kevät) Suurin osa kaaleista Punajuuri Pinaatti Useat Chenopodiaceae sukuun kuuluvat rikkakasvit Myös kaalikasvustossa voi muodostua 1 2 sukupolvea/vuosi
Rapsin puintijäte Yksi sukupolvi juurikasankesoisia: lämpösumma 465, 8 C 10 cm syvyydessä. Siemenkasvit täyttyy tuhota 300-350 lämpösumman aikana taimistumisesta laskettuna. Källa: J. Schlang 2005
Ankeroisten lisääntyminen eri kasvien jälkeen Stig Andersson, SLU Alnarp 2004, 2 försök Kevätrapsi 2,92 Syysrapsi - 0,95 Punajuuri 1,88 Sokerijuurikas 1,68 5,78 Valkosinappi, ei kestävä 1,23 Valkosinappi, kestävä 0,86 Nemakill 0,74 0,67 Ohra 0,60 0,50 Öljyretikka (Adagio) 0,39
Normaalilla lajikkeella sokerisato laskee voimakkaasti jo alhaisissa ankeroismäärissä Sokerisato tn/ha Polsocker ton/ha 16 14 12 10 8 6 4 2 0-400 kg sokeria/muna 0 5 10 15 20 25 30 35 Pi - ägg/g jord P i munaa ja toukkaa/g maata
Kestävä lajike erittäin korkeissa ankeroismäärissä Julietta i Kärkää 2005 sugar yield (pol) kg/ha 12000 11500 11000 10500 10000 9500 9000 8500 8000 y = -25,863x + 11069 R² = 0,1842 0 10 20 30 40 Ägg och larver per g jord Källa: Liisa Eronen, 2005
Hallinta kestävien lajikkeiden avulla +NR: Saneeraus +NT: Korkea sato ankeroispellolla NT: Kalliimpi siemen NT: Lisääntyminen NR+NT: Ankeroiskannan voimakkuus? NR: Alhainen satotaso NR/NT: Joitakin negatiivisia ominaisuuksia, esim. herkkä härmälle
Eri lajiketyyppien satotasoja 2010 Ei ankeroisia 6 koetta 2010 Rasta N 100 100 Ankeroisia 3 koetta 2010 Rosalinda NE 103 113 Angus NE 99 105 Sabrina NE 105 123 Nexus NE 102 108 Julietta NT 91 117 Cactus NT 97 119 NY!!
Minkä lajiketyypin valitsen, jos pellolla on ankeroisia? 1.Ei ankeroisia. 2.Epävarma. Ehkä laikkuja. 3.Epäilen ankeroisia. Laikuittain. Mg-puute. 4.Paljon ankeroisia. Normaali lajike Escape (sietävä)- tyyppinen lajike Kestävä lajike 0 munaa, toukkaa/g maata > 0 1 munaa, toukkaa/g maata > 1,0
Lisääntyy alhaisissakin ankeroismäärissä pidempi viljelykierto Pf/Pi 30 25 20 15 10 kestävä 5 Normaali lajike, NElajike Arcanta Julietta Power (Julietta) Power (Arcanta) Julietta y = 8,9456x -0,6472 R 2 = 0,2663 Arcanta y = 21,253x -0,8691 R 2 = 0,486 0 0 5 10 15 Pi
Johtopäätöksiä Kestävää lajiketta käytetään vain, jos pelolla on todettu ankeroisia. Käytä NE-tyypin lajiketta, kun ankeroisia on noin 0 1 munaa/g maata NE ja NT lisäävät ankeroismäärää käytä viljelykiertoa tai saneeraa Korkeissa ankeroismäärissä NT-lajikkeiden satotaso alenee
Tavallisia viljelykiertoja Sokerijuurikas pohjoismaissa Ruotsi Tanska Suomi Ohra Rapsi Vehnä Sj Ohra Vehnä Sj Kalkki Harvoin Usein Usein Monokulttuuri n. 50% Joskus vilja välikasvina Karjanlanta 30% 50% Käytetään Välikasvi Tuki (ei N, muokattava 20 lokak. jälkeen) Pakollinen 10 14% Harvoin
TAVOITE Tutkia maassaelävien sienien ja ankeroisten esiintymistä käytettäessä eri viljelymenetelmiä Suhteuttaa niiden esiintyminen sokerisatoon Tutkia eri maaperätekijöiden vaikutusta korkeisiin ja vakaisiin sokerisatoihin
% pelloista ankeroisia pohjoismaissa P i munia, toukkia/g Ruotsi N=90 Tanska n=15 Suomi n=15 0 54 47 27 < 1 16 27 7 1-1,9 6 7 0 2-3,9 11 7 20 4-7,9 9 12 20 8-15,9 2 0 20 16-32 1 0 6 >32 1 0 0
Tavallisimpien maassaelävien sienien esiintyminen sj.pelloilla pohjoismaissa % pelloista Ruotsi Tanska Suomi A. cochlioides 46 43 87 F. culmorum 73 57 27 F. oxysporum 8 50 47 F. redolens 60 50 40 Rhizoctonia 6 0 7
Fusarium oxysporum F. oxysporumista löytyy useita eri lajeja, joilla kaikilla on eri isäntäkasvi Yhteys lajin ja viljelykierron ja maan eri tekijöiden välillä Ei ruotsinkielistä (suomenkielistä) nimeä ( Kuihtumistauti USA:ssa) Fusarium oxysporum esiintyy samanaikaisesti ankeroisten kanssa Juurikkaan loinen (heikko), myös ankeroisen kystojen loinen
A. cochlioides F. culmorum F. oxysporum F. Redolens BCN Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Ruotsi 2007 0-4 -3-2 -1 0 1 2 21 3 6 5 4 3 2 1-1 0 ankeroista! -2 3 munaa F. oxysporum Viljely: Ei karjanlantaa Kalkkia 5 4 Sokerisato tn/ha < 10 10 12 > 12 Viljely: Karjanlantaa säännöllisesti Kalkkia Heinä nurmi
Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Suomessa 2006-08 Viljely: Juurikas juurikkaan jälkeen Prin comp 2 17 2 1 0-2 -1 0 1 2 3 4 2,2 < 6 6 8 > 8 15 8 2,3 7 9 0,8 2,3 4,3-1 -2 13 24,8% Prin comp 1 0 anker.! 0 anker.! 46,9% 0 anker.! Viljely: Usein samoja viljalajeja viljelykierrossa
Sokerisato ja multapitoisuus Ruotsi, Tanska Tonnia sokeria/ha 16 14 12 10 8 6 4 2 0 R² = 0,1971 0 1 2 3 4 5 3,4% R² = 0,3572 Sweden Denmark Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7%
Sokerisato ja multapitoisuus, Suomi Sockerskörd ton/ha 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 R² = 0,0093 0 5 10 15 20 Mullhalt Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7% Suomi 5,0 %
Maan vilj.arvojen ja sokerisadon yhteys ph, Ca, Mg, K, P, CEC, Org C, Cond., lerhalt, silt ph, Ca 6 4 16,2% Ruotsi 2006 Prin comp 2 2 0 Org C, CEC, Mg 40,8% -6-4 -2 0 2 4 6 8 10-2 -4 Prin comp 1 8-10 10-12 10-12 >12
Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tulokset osoittavat sopivan viljelykierron merkityksen vakaan ja korkean sokerisadon ylläpitämiseksi Patogeenien esiintymisen vaihteluun eri lohkojen välillä vaikuttaa viljelykierto, joka vaikuttaa myös sokerisatoon ph, kalsium ja orgaaninen pitoisuus ovat kolme tärkeää vaikuttajaa maassa: sopivat vilj.arvot ovat korkean sokerisadon edellytys.
Kokemuksia Saksasta: Öljyretikka: Muokkaus ennen kylvöä tärkeää onnistuneen saneerauksen aikaansaamiseksi Valkosinappi ei yhtä riippuvainen ennen kylvöä tehdystä muokkauksesta Siemenmäärä: tehokas ankerois saneeraus; öljyretikka 22-25 kg/ha, valkosinappi 20 kg/ha Onnistuneen kasvun alin raja: 50 päivän aikana keskilämpötila yli 9ºC
Öljyretikan ja valkosinapin resistenssiluokat Luokka Pf/Pi 1 Resistentti Alle 0,1 eli 90% saneeraus 2 Resistentti 0,1 0,3 3 Resistentti 0,31 0,50 4 0,51 1,0 5 1,10 2,0 6 2,1 3,0 7 3,1 5,0 8 5,1 8,0 9 Yli 8,0 Källor: M. Schlathölter, dzz 1, 2002. J. Schlang, dzz 4, 2003
Muokkaussyvyys ja kylvöajankohta Tuloksia kenttäkokeista, Saksa 1. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 28/7 2. Muokkaus 15 cm, sänkimuokkaus, kylvö 28/7 3. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 15/8 Öljyretikka 1. 81% Valkosínappi 1. 51% 2. 61% 3. 70% 2. 51% 3. 49% Källa: C. Heinrichs, Zuckerrübe 4: 204-205. 1998.
Koeohjelma Koejäsen Lajike Res. Luokka Juurikaslajike Kontrolli Stubb - Julietta Öljyretikka Colonel 1 Julietta Öljyretikka Cassius 2 Julietta Valk.sinappi Accent 1 Julietta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Julietta Kontrolli Stubb - Rasta Öljyretikka Colonel 1 Rasta Öljyretikka Cassius 2 Rasta Valk.sinappi Accent 1 Rasta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Rasta
6 koetta 2006-2009 Maxi /Abraham 2 Achilles/Accent 1 Cassius 2 Colonel 1 Stubble 0-10 -20-30 -40-50 n. 50% vähennys Colonel (luokka1), heikompi saneerausteho -60 kuin Cassius (luokka 2) Reduction %
Öljyretikka Lajike Luok ka Lajikeominaisuuksia Kukinta KA Adios 1 1 5 5 3 2 Colonel 1 5 5 3 4 4 Radical 2 1 5 4 3 2 Cassius 2 2 6 4 4 3 Valkosinappi Lajike Kukinta Aikain. Kasvu Peittävyys Ruusuke Korkeus Luokka Korrenvahvuus Korkeus Accent 1 6 7 2 6 Achilles 1 4 6 2 5 Maxi 2 6 5 4 5
Saneerausteho, kylvö 7. elok. herneen jälkeen 25 20 Pi ennen juurikasta 15 Ennen 10 5 0 0 0 0,4 0,7 0,8 0,9 0,9 1 1 1,2 1,4 1,4 1,7 1,8 1,8 2,1 2,3 2,4 3,1 3,2 4,4 5,6 6,5 7,4 7,8 8,1 8,2 10,8 12,4 12,9 20,2 21,8 Pi Jälk. Pii Pii = ank. keväällä ennen välikasvin kylvöä Pi Pf
0,03 0,6 0,6 0,8 1,1 1,1 1,2 1,4 1,9 2 2,1 2,2 2,3 2,8 2,9 3 3 3 3,1 3,1 3,1 3,2 3,4 3,4 3,5 3,7 3,8 3,9 4,3 4,7 4,9 5,7 6 5 4 3 2 1 0 Saneeraus, kylvö 27. elok. Ennen Jälk. Pii Pi Pf Pi
Johtopäätöksiä Lajikeominaisuudet tärkeitä Valitse lajike, joka kukkii myöhään, jotta saneerausaika on mahdollisimman pitkä Suuri siemenmäärä hyväksi ankeroissaneeraukselle Aikainen kylvö ja muokkaus tärkeää öljyretikan taimistumiselle Alhainen ankeroismäärä valitse luokan 1 lajike
Taimistumiskoe 2005 A: Kylvö aluskasviksi 12 m puomilevittimellä B: Kertamuokkaus BioDrillillä varustetulla Carrierilla C: Siementen pintalevitys, multaus Carrierilla D: Siementen pintalevitys, multaus kultivaattorilla Kontrolli: Suorakylvö Väderstad Rapidilla Anders Rydén Siemenmäärä: 15 kg/ha
N-lannoitus ja ilman N-lannoitusta 50 kg N/ha Lannoittamaton valkosinappi, 1-2,5 tn kuiva-ainetta/ha 50 kg N/ha lähes tuplasi biomassan
Typen jakaantuminen 0-60 cm syvyydessä syys/loka 6 koetta, lannoittamaton Oljerättika 64 36 Kg N/ha Vitsenap 70 30 0-30 cm 30-60 cm Kontroll 52 48 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %...mutta, suuria eroja 1 m alapuolella!
Kasvitaudit Tauti Isäntäkasvi Öljyretikka Valkosinappi Möhöjuuri Rapsi Resistentti Herkkä Vapaana eläv. Anker. (Tobacco rattle virus) Peruna, s.juurikas Riippuu anker. lajista Riippuu anker. lajista Kransmögel Rapsi, s.juurikas, (Verticillium) peruna, maissi?? Juurikasankeroinen Rapsi, s.juurikas Resistentti: luokka1 ja 2 Herkkä: luokat 3 9 Rhizoctonia solani Stjälknematod (Ditylenchus) S.juurikas, maissi Resistentti Rapsi, s.juurikas Resistentti Herkkä Lisääntyy jonkin verran
Johtopäätöksiä - taimistuminen Aluskasviksi kylvö säästää aikaa ja kustannuksia Siementen multauksessa Carrier tyyppiset koneet (pyörivät lautaset) toimivat hyvin. Puintijäte teki Rapidkylvöstä epätasaisen N-lannoitukella n. 1,5-2,0 tonnia enemmän kuiva-ainetta Sovita muokkausmenetelmä olosuhteiden mukaan
Vihreät osat maahan! Kasvinosia murskattaessa muodostuu rikkipitoisia yhdisteitä, jotka torjuvat useita tuholaisia Nopea multaus tärkeää, max 30 min!!
Maassaelävien sienien biofumikaatio Oljerättika 2004-2008 Öljyretikka Valkosinappi Sareptasinappi Fumus Kaura Muokkaus 20. lokakuuta jälkeen
Saneerausteho 11 koetta Förändring av marksmitta % 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 Kontrolli Sarepta ÖR VS Kaura 1 2 3 4 5 Höstplöjning Vårplöjning -8 LSD=4,5, P-värde=0,08
Kasvutapa (niskan korkeus mm) Syyskynnön jälkeen 45,0 40,0 Nackhöjd mm 35,0 30,0 25,0 20,0 Kontroll Sareptasenap Oljerättika Vitsenap Havre Prob = ns, LSD=6,4 mm
Kokemuksia biofumikaatiosta Maassaelävien sienien tartuntaherkkyys pienenee, mutta riittääkö se? Ei merkittävää sokerisadon lisäystä seuraavana vuotena Kasvutapa hieman matalampi sareptasinapin ja öljyretikan jälkeen Pitkäaikaisvaikutus? Toistuvaa käyttöä kokeillaan Väh. 50 tn biomassaa/ha. Lannoita Esim: 35 tn Kylvö 7/8 herneen jälkeen
Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa Ankeroisseminaari 2011-02-09 Åsa Olsson, NBR
1. Juurikasankeroinen Heterodera schachtii 2. Viljelymenetelmien vaikutus maavaikkuteisten patogeenien ja juurikasankeroisten esiintymiseen pohjoismaissa tuloksia pohjoismaisesta projektista 2006-08 3. Välikasvit ankeroisten saneeraus, taimistuminen, kasvu
Isäntäkasveja: Rapsi (syys, kevät) Suurin osa kaaleista Punajuuri Pinaatti Useat Chenopodiaceae sukuun kuuluvat rikkakasvit Myös kaalikasvustossa voi muodostua 1 2 sukupolvea/vuosi
Rapsin puintijäte Yksi sukupolvi juurikasankesoisia: lämpösumma 465, 8 C 10 cm syvyydessä. Siemenkasvit täyttyy tuhota 300-350 lämpösumman aikana taimistumisesta laskettuna. Källa: J. Schlang 2005
Ankeroisten lisääntyminen eri kasvien jälkeen Stig Andersson, SLU Alnarp 2004, 2 försök Kevätrapsi 2,92 Syysrapsi - 0,95 Punajuuri 1,88 Sokerijuurikas 1,68 5,78 Valkosinappi, ei kestävä 1,23 Valkosinappi, kestävä 0,86 Nemakill 0,74 0,67 Ohra 0,60 0,50 Öljyretikka (Adagio) 0,39
Normaalilla lajikkeella sokerisato laskee voimakkaasti jo alhaisissa ankeroismäärissä Sokerisato tn/ha Polsocker ton/ha 16 14 12 10 8 6 4 2 0-400 kg sokeria/muna 0 5 10 15 20 25 30 35 Pi - ägg/g jord P i munaa ja toukkaa/g maata
Kestävä lajike erittäin korkeissa ankeroismäärissä Julietta i Kärkää 2005 sugar yield (pol) kg/ha 12000 11500 11000 10500 10000 9500 9000 8500 8000 y = -25,863x + 11069 R² = 0,1842 0 10 20 30 40 Ägg och larver per g jord Källa: Liisa Eronen, 2005
Hallinta kestävien lajikkeiden avulla +NR: Saneeraus +NT: Korkea sato ankeroispellolla NT: Kalliimpi siemen NT: Lisääntyminen NR+NT: Ankeroiskannan voimakkuus? NR: Alhainen satotaso NR/NT: Joitakin negatiivisia ominaisuuksia, esim. herkkä härmälle
Eri lajiketyyppien satotasoja 2010 Ei ankeroisia 6 koetta 2010 Rasta N 100 100 Ankeroisia 3 koetta 2010 Rosalinda NE 103 113 Angus NE 99 105 Sabrina NE 105 123 Nexus NE 102 108 Julietta NT 91 117 Cactus NT 97 119 NY!!
Minkä lajiketyypin valitsen, jos pellolla on ankeroisia? 1.Ei ankeroisia. 2.Epävarma. Ehkä laikkuja. 3.Epäilen ankeroisia. Laikuittain. Mg-puute. 4.Paljon ankeroisia. Normaali lajike Escape (sietävä)- tyyppinen lajike Kestävä lajike 0 munaa, toukkaa/g maata > 0 1 munaa, toukkaa/g maata > 1,0
Lisääntyy alhaisissakin ankeroismäärissä pidempi viljelykierto Pf/Pi 30 25 20 15 10 kestävä 5 Normaali lajike, NElajike Arcanta Julietta Power (Julietta) Power (Arcanta) Julietta y = 8,9456x -0,6472 R 2 = 0,2663 Arcanta y = 21,253x -0,8691 R 2 = 0,486 0 0 5 10 15 Pi
Johtopäätöksiä Kestävää lajiketta käytetään vain, jos pelolla on todettu ankeroisia. Käytä NE-tyypin lajiketta, kun ankeroisia on noin 0 1 munaa/g maata NE ja NT lisäävät ankeroismäärää käytä viljelykiertoa tai saneeraa Korkeissa ankeroismäärissä NT-lajikkeiden satotaso alenee
Tavallisia viljelykiertoja Sokerijuurikas pohjoismaissa Ruotsi Tanska Suomi Ohra Rapsi Vehnä Sj Ohra Vehnä Sj Kalkki Harvoin Usein Usein Monokulttuuri n. 50% Joskus vilja välikasvina Karjanlanta 30% 50% Käytetään Välikasvi Tuki (ei N, muokattava 20 lokak. jälkeen) Pakollinen 10 14% Harvoin
TAVOITE Tutkia maassaelävien sienien ja ankeroisten esiintymistä käytettäessä eri viljelymenetelmiä Suhteuttaa niiden esiintyminen sokerisatoon Tutkia eri maaperätekijöiden vaikutusta korkeisiin ja vakaisiin sokerisatoihin
% pelloista ankeroisia pohjoismaissa P i munia, toukkia/g Ruotsi N=90 Tanska n=15 Suomi n=15 0 54 47 27 < 1 16 27 7 1-1,9 6 7 0 2-3,9 11 7 20 4-7,9 9 12 20 8-15,9 2 0 20 16-32 1 0 6 >32 1 0 0
Tavallisimpien maassaelävien sienien esiintyminen sj.pelloilla pohjoismaissa % pelloista Ruotsi Tanska Suomi A. cochlioides 46 43 87 F. culmorum 73 57 27 F. oxysporum 8 50 47 F. redolens 60 50 40 Rhizoctonia 6 0 7
Fusarium oxysporum F. oxysporumista löytyy useita eri lajeja, joilla kaikilla on eri isäntäkasvi Yhteys lajin ja viljelykierron ja maan eri tekijöiden välillä Ei ruotsinkielistä (suomenkielistä) nimeä ( Kuihtumistauti USA:ssa) Fusarium oxysporum esiintyy samanaikaisesti ankeroisten kanssa Juurikkaan loinen (heikko), myös ankeroisen kystojen loinen
A. cochlioides F. culmorum F. oxysporum F. Redolens BCN Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Ruotsi 2007 0-4 -3-2 -1 0 1 2 21 3 6 5 4 3 2 1-1 0 ankeroista! -2 3 munaa F. oxysporum Viljely: Ei karjanlantaa Kalkkia 5 4 Sokerisato tn/ha < 10 10 12 > 12 Viljely: Karjanlantaa säännöllisesti Kalkkia Heinä nurmi
Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Suomessa 2006-08 Viljely: Juurikas juurikkaan jälkeen Prin comp 2 17 2 1 0-2 -1 0 1 2 3 4 2,2 < 6 6 8 > 8 15 8 2,3 7 9 0,8 2,3 4,3-1 -2 13 24,8% Prin comp 1 0 anker.! 0 anker.! 46,9% 0 anker.! Viljely: Usein samoja viljalajeja viljelykierrossa
Sokerisato ja multapitoisuus Ruotsi, Tanska Tonnia sokeria/ha 16 14 12 10 8 6 4 2 0 R² = 0,1971 0 1 2 3 4 5 3,4% R² = 0,3572 Sweden Denmark Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7%
Sokerisato ja multapitoisuus, Suomi Sockerskörd ton/ha 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 R² = 0,0093 0 5 10 15 20 Mullhalt Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7% Suomi 5,0 %
Maan vilj.arvojen ja sokerisadon yhteys ph, Ca, Mg, K, P, CEC, Org C, Cond., lerhalt, silt ph, Ca 6 4 16,2% Ruotsi 2006 Prin comp 2 2 0 Org C, CEC, Mg 40,8% -6-4 -2 0 2 4 6 8 10-2 -4 Prin comp 1 8-10 10-12 10-12 >12
Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tulokset osoittavat sopivan viljelykierron merkityksen vakaan ja korkean sokerisadon ylläpitämiseksi Patogeenien esiintymisen vaihteluun eri lohkojen välillä vaikuttaa viljelykierto, joka vaikuttaa myös sokerisatoon ph, kalsium ja orgaaninen pitoisuus ovat kolme tärkeää vaikuttajaa maassa: sopivat vilj.arvot ovat korkean sokerisadon edellytys.
Kokemuksia Saksasta: Öljyretikka: Muokkaus ennen kylvöä tärkeää onnistuneen saneerauksen aikaansaamiseksi Valkosinappi ei yhtä riippuvainen ennen kylvöä tehdystä muokkauksesta Siemenmäärä: tehokas ankerois saneeraus; öljyretikka 22-25 kg/ha, valkosinappi 20 kg/ha Onnistuneen kasvun alin raja: 50 päivän aikana keskilämpötila yli 9ºC
Öljyretikan ja valkosinapin resistenssiluokat Luokka Pf/Pi 1 Resistentti Alle 0,1 eli 90% saneeraus 2 Resistentti 0,1 0,3 3 Resistentti 0,31 0,50 4 0,51 1,0 5 1,10 2,0 6 2,1 3,0 7 3,1 5,0 8 5,1 8,0 9 Yli 8,0 Källor: M. Schlathölter, dzz 1, 2002. J. Schlang, dzz 4, 2003
Muokkaussyvyys ja kylvöajankohta Tuloksia kenttäkokeista, Saksa 1. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 28/7 2. Muokkaus 15 cm, sänkimuokkaus, kylvö 28/7 3. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 15/8 Öljyretikka 1. 81% Valkosínappi 1. 51% 2. 61% 3. 70% 2. 51% 3. 49% Källa: C. Heinrichs, Zuckerrübe 4: 204-205. 1998.
Koeohjelma Koejäsen Lajike Res. Luokka Juurikaslajike Kontrolli Stubb - Julietta Öljyretikka Colonel 1 Julietta Öljyretikka Cassius 2 Julietta Valk.sinappi Accent 1 Julietta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Julietta Kontrolli Stubb - Rasta Öljyretikka Colonel 1 Rasta Öljyretikka Cassius 2 Rasta Valk.sinappi Accent 1 Rasta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Rasta
6 koetta 2006-2009 Maxi /Abraham 2 Achilles/Accent 1 Cassius 2 Colonel 1 Stubble 0-10 -20-30 -40-50 n. 50% vähennys Colonel (luokka1), heikompi saneerausteho -60 kuin Cassius (luokka 2) Reduction %
Öljyretikka Lajike Luok ka Lajikeominaisuuksia Kukinta KA Adios 1 1 5 5 3 2 Colonel 1 5 5 3 4 4 Radical 2 1 5 4 3 2 Cassius 2 2 6 4 4 3 Valkosinappi Lajike Kukinta Aikain. Kasvu Peittävyys Ruusuke Korkeus Luokka Korrenvahvuus Korkeus Accent 1 6 7 2 6 Achilles 1 4 6 2 5 Maxi 2 6 5 4 5
Saneerausteho, kylvö 7. elok. herneen jälkeen 25 20 Pi ennen juurikasta 15 Ennen 10 5 0 0 0 0,4 0,7 0,8 0,9 0,9 1 1 1,2 1,4 1,4 1,7 1,8 1,8 2,1 2,3 2,4 3,1 3,2 4,4 5,6 6,5 7,4 7,8 8,1 8,2 10,8 12,4 12,9 20,2 21,8 Pi Jälk. Pii Pii = ank. keväällä ennen välikasvin kylvöä Pi Pf
0,03 0,6 0,6 0,8 1,1 1,1 1,2 1,4 1,9 2 2,1 2,2 2,3 2,8 2,9 3 3 3 3,1 3,1 3,1 3,2 3,4 3,4 3,5 3,7 3,8 3,9 4,3 4,7 4,9 5,7 6 5 4 3 2 1 0 Saneeraus, kylvö 27. elok. Ennen Jälk. Pii Pi Pf Pi
Johtopäätöksiä Lajikeominaisuudet tärkeitä Valitse lajike, joka kukkii myöhään, jotta saneerausaika on mahdollisimman pitkä Suuri siemenmäärä hyväksi ankeroissaneeraukselle Aikainen kylvö ja muokkaus tärkeää öljyretikan taimistumiselle Alhainen ankeroismäärä valitse luokan 1 lajike
Taimistumiskoe 2005 A: Kylvö aluskasviksi 12 m puomilevittimellä B: Kertamuokkaus BioDrillillä varustetulla Carrierilla C: Siementen pintalevitys, multaus Carrierilla D: Siementen pintalevitys, multaus kultivaattorilla Kontrolli: Suorakylvö Väderstad Rapidilla Anders Rydén Siemenmäärä: 15 kg/ha
N-lannoitus ja ilman N-lannoitusta 50 kg N/ha Lannoittamaton valkosinappi, 1-2,5 tn kuiva-ainetta/ha 50 kg N/ha lähes tuplasi biomassan
Typen jakaantuminen 0-60 cm syvyydessä syys/loka 6 koetta, lannoittamaton Oljerättika 64 36 Kg N/ha Vitsenap 70 30 0-30 cm 30-60 cm Kontroll 52 48 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %...mutta, suuria eroja 1 m alapuolella!
Kasvitaudit Tauti Isäntäkasvi Öljyretikka Valkosinappi Möhöjuuri Rapsi Resistentti Herkkä Vapaana eläv. Anker. (Tobacco rattle virus) Peruna, s.juurikas Riippuu anker. lajista Riippuu anker. lajista Kransmögel Rapsi, s.juurikas, (Verticillium) peruna, maissi?? Juurikasankeroinen Rapsi, s.juurikas Resistentti: luokka1 ja 2 Herkkä: luokat 3 9 Rhizoctonia solani Stjälknematod (Ditylenchus) S.juurikas, maissi Resistentti Rapsi, s.juurikas Resistentti Herkkä Lisääntyy jonkin verran
Johtopäätöksiä - taimistuminen Aluskasviksi kylvö säästää aikaa ja kustannuksia Siementen multauksessa Carrier tyyppiset koneet (pyörivät lautaset) toimivat hyvin. Puintijäte teki Rapidkylvöstä epätasaisen N-lannoitukella n. 1,5-2,0 tonnia enemmän kuiva-ainetta Sovita muokkausmenetelmä olosuhteiden mukaan
Vihreät osat maahan! Kasvinosia murskattaessa muodostuu rikkipitoisia yhdisteitä, jotka torjuvat useita tuholaisia Nopea multaus tärkeää, max 30 min!!
Maassaelävien sienien biofumikaatio Oljerättika 2004-2008 Öljyretikka Valkosinappi Sareptasinappi Fumus Kaura Muokkaus 20. lokakuuta jälkeen
Saneerausteho 11 koetta Förändring av marksmitta % 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 Kontrolli Sarepta ÖR VS Kaura 1 2 3 4 5 Höstplöjning Vårplöjning -8 LSD=4,5, P-värde=0,08
Kasvutapa (niskan korkeus mm) Syyskynnön jälkeen 45,0 40,0 Nackhöjd mm 35,0 30,0 25,0 20,0 Kontroll Sareptasenap Oljerättika Vitsenap Havre Prob = ns, LSD=6,4 mm
Kokemuksia biofumikaatiosta Maassaelävien sienien tartuntaherkkyys pienenee, mutta riittääkö se? Ei merkittävää sokerisadon lisäystä seuraavana vuotena Kasvutapa hieman matalampi sareptasinapin ja öljyretikan jälkeen Pitkäaikaisvaikutus? Toistuvaa käyttöä kokeillaan Väh. 50 tn biomassaa/ha. Lannoita Esim: 35 tn Kylvö 7/8 herneen jälkeen
Juurikasankeroistutkimus Skandinaviassa Ankeroisseminaari 2011-02-09 Åsa Olsson, NBR
1. Juurikasankeroinen Heterodera schachtii 2. Viljelymenetelmien vaikutus maavaikkuteisten patogeenien ja juurikasankeroisten esiintymiseen pohjoismaissa tuloksia pohjoismaisesta projektista 2006-08 3. Välikasvit ankeroisten saneeraus, taimistuminen, kasvu
Isäntäkasveja: Rapsi (syys, kevät) Suurin osa kaaleista Punajuuri Pinaatti Useat Chenopodiaceae sukuun kuuluvat rikkakasvit Myös kaalikasvustossa voi muodostua 1 2 sukupolvea/vuosi
Rapsin puintijäte Yksi sukupolvi juurikasankesoisia: lämpösumma 465, 8 C 10 cm syvyydessä. Siemenkasvit täyttyy tuhota 300-350 lämpösumman aikana taimistumisesta laskettuna. Källa: J. Schlang 2005
Ankeroisten lisääntyminen eri kasvien jälkeen Stig Andersson, SLU Alnarp 2004, 2 försök Kevätrapsi 2,92 Syysrapsi - 0,95 Punajuuri 1,88 Sokerijuurikas 1,68 5,78 Valkosinappi, ei kestävä 1,23 Valkosinappi, kestävä 0,86 Nemakill 0,74 0,67 Ohra 0,60 0,50 Öljyretikka (Adagio) 0,39
Normaalilla lajikkeella sokerisato laskee voimakkaasti jo alhaisissa ankeroismäärissä Sokerisato tn/ha Polsocker ton/ha 16 14 12 10 8 6 4 2 0-400 kg sokeria/muna 0 5 10 15 20 25 30 35 Pi - ägg/g jord P i munaa ja toukkaa/g maata
Kestävä lajike erittäin korkeissa ankeroismäärissä Julietta i Kärkää 2005 sugar yield (pol) kg/ha 12000 11500 11000 10500 10000 9500 9000 8500 8000 y = -25,863x + 11069 R² = 0,1842 0 10 20 30 40 Ägg och larver per g jord Källa: Liisa Eronen, 2005
Hallinta kestävien lajikkeiden avulla +NR: Saneeraus +NT: Korkea sato ankeroispellolla NT: Kalliimpi siemen NT: Lisääntyminen NR+NT: Ankeroiskannan voimakkuus? NR: Alhainen satotaso NR/NT: Joitakin negatiivisia ominaisuuksia, esim. herkkä härmälle
Eri lajiketyyppien satotasoja 2010 Ei ankeroisia 6 koetta 2010 Rasta N 100 100 Ankeroisia 3 koetta 2010 Rosalinda NE 103 113 Angus NE 99 105 Sabrina NE 105 123 Nexus NE 102 108 Julietta NT 91 117 Cactus NT 97 119 NY!!
Minkä lajiketyypin valitsen, jos pellolla on ankeroisia? 1.Ei ankeroisia. 2.Epävarma. Ehkä laikkuja. 3.Epäilen ankeroisia. Laikuittain. Mg-puute. 4.Paljon ankeroisia. Normaali lajike Escape (sietävä)- tyyppinen lajike Kestävä lajike 0 munaa, toukkaa/g maata > 0 1 munaa, toukkaa/g maata > 1,0
Lisääntyy alhaisissakin ankeroismäärissä pidempi viljelykierto Pf/Pi 30 25 20 15 10 kestävä 5 Normaali lajike, NElajike Arcanta Julietta Power (Julietta) Power (Arcanta) Julietta y = 8,9456x -0,6472 R 2 = 0,2663 Arcanta y = 21,253x -0,8691 R 2 = 0,486 0 0 5 10 15 Pi
Johtopäätöksiä Kestävää lajiketta käytetään vain, jos pelolla on todettu ankeroisia. Käytä NE-tyypin lajiketta, kun ankeroisia on noin 0 1 munaa/g maata NE ja NT lisäävät ankeroismäärää käytä viljelykiertoa tai saneeraa Korkeissa ankeroismäärissä NT-lajikkeiden satotaso alenee
Tavallisia viljelykiertoja Sokerijuurikas pohjoismaissa Ruotsi Tanska Suomi Ohra Rapsi Vehnä Sj Ohra Vehnä Sj Kalkki Harvoin Usein Usein Monokulttuuri n. 50% Joskus vilja välikasvina Karjanlanta 30% 50% Käytetään Välikasvi Tuki (ei N, muokattava 20 lokak. jälkeen) Pakollinen 10 14% Harvoin
TAVOITE Tutkia maassaelävien sienien ja ankeroisten esiintymistä käytettäessä eri viljelymenetelmiä Suhteuttaa niiden esiintyminen sokerisatoon Tutkia eri maaperätekijöiden vaikutusta korkeisiin ja vakaisiin sokerisatoihin
% pelloista ankeroisia pohjoismaissa P i munia, toukkia/g Ruotsi N=90 Tanska n=15 Suomi n=15 0 54 47 27 < 1 16 27 7 1-1,9 6 7 0 2-3,9 11 7 20 4-7,9 9 12 20 8-15,9 2 0 20 16-32 1 0 6 >32 1 0 0
Tavallisimpien maassaelävien sienien esiintyminen sj.pelloilla pohjoismaissa % pelloista Ruotsi Tanska Suomi A. cochlioides 46 43 87 F. culmorum 73 57 27 F. oxysporum 8 50 47 F. redolens 60 50 40 Rhizoctonia 6 0 7
Fusarium oxysporum F. oxysporumista löytyy useita eri lajeja, joilla kaikilla on eri isäntäkasvi Yhteys lajin ja viljelykierron ja maan eri tekijöiden välillä Ei ruotsinkielistä (suomenkielistä) nimeä ( Kuihtumistauti USA:ssa) Fusarium oxysporum esiintyy samanaikaisesti ankeroisten kanssa Juurikkaan loinen (heikko), myös ankeroisen kystojen loinen
A. cochlioides F. culmorum F. oxysporum F. Redolens BCN Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Ruotsi 2007 0-4 -3-2 -1 0 1 2 21 3 6 5 4 3 2 1-1 0 ankeroista! -2 3 munaa F. oxysporum Viljely: Ei karjanlantaa Kalkkia 5 4 Sokerisato tn/ha < 10 10 12 > 12 Viljely: Karjanlantaa säännöllisesti Kalkkia Heinä nurmi
Viljelymenetelmien, patogeenien ja sokerisadon välinen yhteys Suomessa 2006-08 Viljely: Juurikas juurikkaan jälkeen Prin comp 2 17 2 1 0-2 -1 0 1 2 3 4 2,2 < 6 6 8 > 8 15 8 2,3 7 9 0,8 2,3 4,3-1 -2 13 24,8% Prin comp 1 0 anker.! 0 anker.! 46,9% 0 anker.! Viljely: Usein samoja viljalajeja viljelykierrossa
Sokerisato ja multapitoisuus Ruotsi, Tanska Tonnia sokeria/ha 16 14 12 10 8 6 4 2 0 R² = 0,1971 0 1 2 3 4 5 3,4% R² = 0,3572 Sweden Denmark Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7%
Sokerisato ja multapitoisuus, Suomi Sockerskörd ton/ha 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 R² = 0,0093 0 5 10 15 20 Mullhalt Keskiarvo: Ruotsi 2,7% Tanska 1,7% Suomi 5,0 %
Maan vilj.arvojen ja sokerisadon yhteys ph, Ca, Mg, K, P, CEC, Org C, Cond., lerhalt, silt ph, Ca 6 4 16,2% Ruotsi 2006 Prin comp 2 2 0 Org C, CEC, Mg 40,8% -6-4 -2 0 2 4 6 8 10-2 -4 Prin comp 1 8-10 10-12 10-12 >12
Yhteenveto ja johtopäätöksiä Tulokset osoittavat sopivan viljelykierron merkityksen vakaan ja korkean sokerisadon ylläpitämiseksi Patogeenien esiintymisen vaihteluun eri lohkojen välillä vaikuttaa viljelykierto, joka vaikuttaa myös sokerisatoon ph, kalsium ja orgaaninen pitoisuus ovat kolme tärkeää vaikuttajaa maassa: sopivat vilj.arvot ovat korkean sokerisadon edellytys.
Kokemuksia Saksasta: Öljyretikka: Muokkaus ennen kylvöä tärkeää onnistuneen saneerauksen aikaansaamiseksi Valkosinappi ei yhtä riippuvainen ennen kylvöä tehdystä muokkauksesta Siemenmäärä: tehokas ankerois saneeraus; öljyretikka 22-25 kg/ha, valkosinappi 20 kg/ha Onnistuneen kasvun alin raja: 50 päivän aikana keskilämpötila yli 9ºC
Öljyretikan ja valkosinapin resistenssiluokat Luokka Pf/Pi 1 Resistentti Alle 0,1 eli 90% saneeraus 2 Resistentti 0,1 0,3 3 Resistentti 0,31 0,50 4 0,51 1,0 5 1,10 2,0 6 2,1 3,0 7 3,1 5,0 8 5,1 8,0 9 Yli 8,0 Källor: M. Schlathölter, dzz 1, 2002. J. Schlang, dzz 4, 2003
Muokkaussyvyys ja kylvöajankohta Tuloksia kenttäkokeista, Saksa 1. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 28/7 2. Muokkaus 15 cm, sänkimuokkaus, kylvö 28/7 3. Muokkaus 30 cm, kyntö, kylvö 15/8 Öljyretikka 1. 81% Valkosínappi 1. 51% 2. 61% 3. 70% 2. 51% 3. 49% Källa: C. Heinrichs, Zuckerrübe 4: 204-205. 1998.
Koeohjelma Koejäsen Lajike Res. Luokka Juurikaslajike Kontrolli Stubb - Julietta Öljyretikka Colonel 1 Julietta Öljyretikka Cassius 2 Julietta Valk.sinappi Accent 1 Julietta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Julietta Kontrolli Stubb - Rasta Öljyretikka Colonel 1 Rasta Öljyretikka Cassius 2 Rasta Valk.sinappi Accent 1 Rasta Valk.sinappi Maxi/ Abraham 2 Rasta
6 koetta 2006-2009 Maxi /Abraham 2 Achilles/Accent 1 Cassius 2 Colonel 1 Stubble 0-10 -20-30 -40-50 n. 50% vähennys Colonel (luokka1), heikompi saneerausteho -60 kuin Cassius (luokka 2) Reduction %
Öljyretikka Lajike Luok ka Lajikeominaisuuksia Kukinta KA Adios 1 1 5 5 3 2 Colonel 1 5 5 3 4 4 Radical 2 1 5 4 3 2 Cassius 2 2 6 4 4 3 Valkosinappi Lajike Kukinta Aikain. Kasvu Peittävyys Ruusuke Korkeus Luokka Korrenvahvuus Korkeus Accent 1 6 7 2 6 Achilles 1 4 6 2 5 Maxi 2 6 5 4 5
Saneerausteho, kylvö 7. elok. herneen jälkeen 25 20 Pi ennen juurikasta 15 Ennen 10 5 0 0 0 0,4 0,7 0,8 0,9 0,9 1 1 1,2 1,4 1,4 1,7 1,8 1,8 2,1 2,3 2,4 3,1 3,2 4,4 5,6 6,5 7,4 7,8 8,1 8,2 10,8 12,4 12,9 20,2 21,8 Pi Jälk. Pii Pii = ank. keväällä ennen välikasvin kylvöä Pi Pf
0,03 0,6 0,6 0,8 1,1 1,1 1,2 1,4 1,9 2 2,1 2,2 2,3 2,8 2,9 3 3 3 3,1 3,1 3,1 3,2 3,4 3,4 3,5 3,7 3,8 3,9 4,3 4,7 4,9 5,7 6 5 4 3 2 1 0 Saneeraus, kylvö 27. elok. Ennen Jälk. Pii Pi Pf Pi
Johtopäätöksiä Lajikeominaisuudet tärkeitä Valitse lajike, joka kukkii myöhään, jotta saneerausaika on mahdollisimman pitkä Suuri siemenmäärä hyväksi ankeroissaneeraukselle Aikainen kylvö ja muokkaus tärkeää öljyretikan taimistumiselle Alhainen ankeroismäärä valitse luokan 1 lajike
Taimistumiskoe 2005 A: Kylvö aluskasviksi 12 m puomilevittimellä B: Kertamuokkaus BioDrillillä varustetulla Carrierilla C: Siementen pintalevitys, multaus Carrierilla D: Siementen pintalevitys, multaus kultivaattorilla Kontrolli: Suorakylvö Väderstad Rapidilla Anders Rydén Siemenmäärä: 15 kg/ha
N-lannoitus ja ilman N-lannoitusta 50 kg N/ha Lannoittamaton valkosinappi, 1-2,5 tn kuiva-ainetta/ha 50 kg N/ha lähes tuplasi biomassan
Typen jakaantuminen 0-60 cm syvyydessä syys/loka 6 koetta, lannoittamaton Oljerättika 64 36 Kg N/ha Vitsenap 70 30 0-30 cm 30-60 cm Kontroll 52 48 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %...mutta, suuria eroja 1 m alapuolella!
Kasvitaudit Tauti Isäntäkasvi Öljyretikka Valkosinappi Möhöjuuri Rapsi Resistentti Herkkä Vapaana eläv. Anker. (Tobacco rattle virus) Peruna, s.juurikas Riippuu anker. lajista Riippuu anker. lajista Kransmögel Rapsi, s.juurikas, (Verticillium) peruna, maissi?? Juurikasankeroinen Rapsi, s.juurikas Resistentti: luokka1 ja 2 Herkkä: luokat 3 9 Rhizoctonia solani Stjälknematod (Ditylenchus) S.juurikas, maissi Resistentti Rapsi, s.juurikas Resistentti Herkkä Lisääntyy jonkin verran
Johtopäätöksiä - taimistuminen Aluskasviksi kylvö säästää aikaa ja kustannuksia Siementen multauksessa Carrier tyyppiset koneet (pyörivät lautaset) toimivat hyvin. Puintijäte teki Rapidkylvöstä epätasaisen N-lannoitukella n. 1,5-2,0 tonnia enemmän kuiva-ainetta Sovita muokkausmenetelmä olosuhteiden mukaan
Vihreät osat maahan! Kasvinosia murskattaessa muodostuu rikkipitoisia yhdisteitä, jotka torjuvat useita tuholaisia Nopea multaus tärkeää, max 30 min!!
Maassaelävien sienien biofumikaatio Oljerättika 2004-2008 Öljyretikka Valkosinappi Sareptasinappi Fumus Kaura Muokkaus 20. lokakuuta jälkeen
Saneerausteho 11 koetta Förändring av marksmitta % 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 Kontrolli Sarepta ÖR VS Kaura 1 2 3 4 5 Höstplöjning Vårplöjning -8 LSD=4,5, P-värde=0,08
Kasvutapa (niskan korkeus mm) Syyskynnön jälkeen 45,0 40,0 Nackhöjd mm 35,0 30,0 25,0 20,0 Kontroll Sareptasenap Oljerättika Vitsenap Havre Prob = ns, LSD=6,4 mm
Kokemuksia biofumikaatiosta Maassaelävien sienien tartuntaherkkyys pienenee, mutta riittääkö se? Ei merkittävää sokerisadon lisäystä seuraavana vuotena Kasvutapa hieman matalampi sareptasinapin ja öljyretikan jälkeen Pitkäaikaisvaikutus? Toistuvaa käyttöä kokeillaan Väh. 50 tn biomassaa/ha. Lannoita Esim: 35 tn Kylvö 7/8 herneen jälkeen