LIITE 1. 8.3.2018 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NOROLA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 47. KAUPUNGINOSAAN Kaavatunnus 47:049 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Suunnittelualue on merkitty karttaan mustalla katkoviivalla 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Palokassa noin 6 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta. Suunnittelualuetta rajaavat Ritopohjantie, Norolantie, lähivirkistysalue sekä rivitalojen korttelialue. Suunnittelualueella sijaitsee vanha maatila lähiympäristöineen. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty alueen maanomistajan hakemuksesta (2/2015). Hakemuksessa esitetään alueen asemakaavoittamista asuinalueeksi, jossa mahdollistetaan kerrostalorakentamista sekä seniori- ja palveluasumista. Perusteluiksi hakija esittää alueen sijainnin tiiviissä kaupunkirakenteessa ja hyvien kevyellä liikenteellä saavutettavissa olevien palveluiden ääressä. Alueella on myös kysyntää kerrostaloasunnoille. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa laadukasta asumispainotteista täydennysrakentamista rakennetun infrastruktuurin äärelle kaupunkirakenteessa keskeiselle paikalle Palokan aluekeskukseen. Tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö, joka ottaa huomioon alueen ominaispiirteet ja lähiympäristön rakennetun ympäristön ominaisuudet. Valtaosa suunnittelualueesta on yksityisessä omistuksessa. Osa alueesta on Jyväskylän kaupungin ja osa valtion omistuksessa. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (hyväksytty 1.12.2017) suunnittelualue on osoitettu seudullisesti merkittäväksi tiivistettäväksi taajamaksi, osittain keskustatoimintojen alakeskukseksi sekä kulttuuriympäristön vetovoima-alueeksi. - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena, tullut voimaan 25.11.2016) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajamaa, viheraluetta sekä ensisijaista täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhykettä. Alueen pohjoispuoli on osoitettu säilytettävän arvoiseksi pientaloalueeksi (Ritoharju). - Suunnittelualue on asemakaavoittamaton. Lähiympäristön asemakaavat ovat monen ikäisiä 1970-luvulta 2000-luvulle. Alueen etelä- ja pohjoispuoli on asumispainotteista, itäpuoli teollisuusaluetta ja länsipuoli julkista- ja liikerakentamista sekä asumista. Palokan keskusta sijaitsee suunnittelualueen länsipuolella. Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualue rajattu mustalla katkoviivalla) Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: - Alueelle on laadittu kaavamuutoksen hakijan toimeksiannosta vuosien varrella erilaisia tarkasteluja täydennysrakentamisen mahdollisuuksista. Viimeisimmät suunnitelmat on laadittu syksyllä 2018 (Arkkitehtipalvelu Oy). - Alueelle on laadittu liito-oravaselvitys kesällä 2016 (Jyväskylän kaavoitus). ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
47:049 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.3.2018 (2) Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualueella sijaitsee vanha maatilarakennus piharakennuksineen. Päärakennusta on laajennettu 2004. Pihapiiriin on valmistunut maneesirakennus 1994. Valtaosa suunnittelualueesta on vanhaa metsä- ja peltoaluetta. Metsäalueen puusto on pääosin havupuuvaltaista. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin yhdeksän hehtaaria ja se sijoittuu kaupunkirakenteellisesti keskeiselle paikalle Palokan aluekeskuksen tuntumaan. Laaditun liito-oravaselvityksen mukaan alue toimii lähinnä liito-oravan kulkureittinä eikä alueelta tehty pesintään liittyviä havaintoja. Alueen metsillä arvioidaan olevan kulttuuriympäristö- ja perinnebiotooppiarvoja laidunhistoriasta ja luonnontilaisesta kehittymisestä johtuen. Suunnittelualue sijoittuu toteutetun yhdyskuntarakenteen (kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto jne.) äärelle. Suunnittelualueen läpi kulkee etelä-pohjoissuuntainen vesihuoltoverkostoyhteys. Suunnittelualue tukeutuu Palokan palveluihin. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa ja ennestään asemakaavoittamaton. Kaavan laatimisen yhteydessä tehdään maankäyttösopimus. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat - Palokka-seura ry Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset virkistysalueisiin ja -yhteyksiin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2018) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syksy 2018) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
47:049 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.3.2018 (3) Ehdotusvaihe (kevät 2019) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioon ottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa (kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn). Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kevät 2019 syksy 2019) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen/kaavamuutos-ehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Kivääritehtaankatu 6 (3. krs, ovi F) Puh. (014) 266 5034 email mauri.hahkioniemi@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus PALOKAN TERVEYS ASEMA RITOHARJUN ASUINALUE HEINÄMÄEN TEOLLISUUSALUE PALOKKA JÄRVI Viistokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä etelän suunnasta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
179-47-9901-26 179-401-26-158 179-401-26-153 179-401-26-159 179-401-26-121 179-401-26-122 179-401-26-107 4 179-47-9901-25 179-401-31-222 179-401-26-134 179-401-26-100 179-401-26-101 179-401-113-1 179-401-107-179-47-97-2 179-401-26-159 179-401-26-120 179-401-26-135 179-401-26-103 179-401-26-97 179-401-26-112 179-401-26-106 179-401-26-105 179-401-26-104 179-401-26-99 179-401-26-98 179-401-26-111 179-401-26-113 179-401-26-115 179-401-26-114 179-401-26-110 -26-109 179-47-9901-27 179-401-26-157 179-401-26-154 179-47-9901-28 179-401-26-148 179-401-18-153 179-47-9901-9 179-401-26-140 179-47-61-5 179-47-60-16 179-401-18-18 179-401-18-183 179-47-9903-3 179-401-26-139 179-401-26-196 179-401-26-192 179-47-60-2 179-401-31-257 179-401-18-148 179-401-18-174 179-401-18-173 179-401-18-109 179-47-9903-1 179-401-26-175 179-401-18-134 179-401-18-53 179-401-18-52 179-47-9901-2 179-47-112-2 179-401-26-193 179-401-26-186 179-401-26-180 179-47-9903-2 179-401-18-170 179 401 18 101 179-47-9901-8 179-401-18-135 179-401-18-39 179-401-26-187 ASEMAKAAVALUONNOS, PIENENNÖS NOROLA 47:049 LIITE 2.
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen kor elialue. Rivitalojen ja muiden kytke yjen asuinrakennusten kor elialue. Lähivirkistysalue. Autopaikkojen kor elialue. Suluissa olevat numerot osoi avat kor elin ja ton t, joiden autopaikkoja alueelle saa sijoi aa. Alueelle saa toteu aa autokatoksia. Alueelle saa sijoi aa AK kor eleiden yhteisjärjestelynä toteute avia jä eenkeräyspisteitä. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoi aa päiväkodin rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Päiväkodin tulee avautua aukion puolelle. Rakennusala, jolle saa rakentaa auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen. Alleviiva u merkintä osoi aa ehdo omas käyte ävän määräyksen. Autokatoksia ei saa toteu aa yhtäjaksoisena, vaan enintään kahdeksan autopaikan kokonaisuuksina. Rakennuksen harjansuuntaa osoi ava viiva. Rakennusalalla oleva nuoliviiva osoi aa, millä välillä rakennus on rakenne ava yhtäjaksoisena. Merkintä osoi aa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, e ä melutaso sisällä ali aa val oneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Ohjeellinen leikki ja oleskelualueeksi vara u alueen osa. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Istute ava alueen osa. Ton n raja. Ohjeellinen istute ava alueen osa. Kaupunginosan numero. Istute ava puurivi. Kor elin numero. Ton n numero. Kadun nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Alleviiva u roomalainen numero, joka osoi aa rakennuksen tai sen osan ehdo omas käyte ävän kerrosluvun. Avoimena nii ymäisenä alueena säilyte ävä alueen osa. Katu. Aukion rakennusala. Aukio tulee suunnitella ja toteu aa viihtyisäksi kaupunki laksi. Pinta tulee kivetä ja alueelle toteu aa istutuksia ja muita asukkaiden yhteiskäy öisiä toimintoja. Alueen sisäiselle jalankululle vara u alueen osa.
Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle vara u alueen osa. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa. Alueen osa, jolla sijaitsee metsälain 10 pykälän mukainen rehevä lehtolaikku. Alue tulee säily ää luonnon lassa. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakenne ava vähintään seuraavas : AR kor eleissa 1 ap/100 asuinkerrosneliömetriä (kytketyissä pientaloissa 1 ap/asunto), AK kor eleissa 1 ap/120 asuinkerrosneliömetriä, 1 ap/200 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä, 1 ap/200 päiväko rakennusten kerrosalaneliömetriä koh. AK kor eleissa merkityn rakennusoikeuden lisäksi ullakoille toteutetut yhteiskäy öiset sauna, pesula ja yhteis lat eivät mitoita autopaikkoja. Polkupyöräpaikkoja on osoite ava vähintään kaksi (2) polkupyöräpaikkaa asuntoa kohden ja vähintään puolet on toteute ava kate uina. Polkupyörien säilytyspaikkoja saa rakentaa tonteilla myös rakennusalan ulkopuolelle. Norolanrai n varteen katualueelle saa toteu aa kadunvarsipysäköin paikkoja kadun suuntaises. Katualue a rytmi ämään kadun varteen pysäköin paikkojen väliin tulee toteu aa puilla ja pensailla istute uja taskuja. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan ja materiaaleiltaan korkealaatuisia sekä väreiltään ja mi asuhteiltaan rakenne uun ympäristöön sopivia. AK kor eleissa rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rappaus tai puuverhous. Julkisivumateriaalia tulee käy ää selkeänä, yhdensuuntaisena ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elemen saumoja ei sallita. Rakennusten julkisivujen tulee olla väreiltään keskenään vaihtelevia, vierekkäisten rakennusten tulee olla keskenään eri värisiä. Käyte ävien värisävyjen tulee olla tummia, värikylläisiä ja murre uja. Värien tulee muodostaa keskenään yhtenäinen kokonaisuus. Eriaineisia tehosteken ä ei sallita. Julkisivuissa mahdollises käyte ävien väritehosteiden tulee muodostaa selkeä yhtenäinen aihe, irrallisia pienialaisia väritehosteken ä ei sallita. AK kor eleissa kaikkien rakennusten tulee muodostaa keskenään arkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus. AK kor eleissa ikkuna aukotuksen tulee olla pystysuuntaista (ikkunoiden korkeuden tulee olla suurempi kuin leveyden). Kor eleiden ulkokehillä parvekkeet tulee toteu aa sisäänvede yinä, muilla julkisivuilla parvekkeet voidaan toteu aa ns. ripuste uina. Parvekkeet tulee lasi aa. AK kor eleissa rakennusten ka omuotona tulee olla jyrkkä harjaka o. Ka o voi olla epäsymmetrinen. Katemateriaalien tulee olla musta konesauma u pel. AK kor eleissa ilmanvaihtokonehuoneet tulee sijoi aa yläpohjan ja vesikaton väliseen ullakko laan tai toteu aa ilmanvaihto huoneistokohtaises. IV konehuone loja ei lasketa rakennusoikeuteen. AR kor eleissa rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rappaus tai puuverhous. Julkisivumateriaalia tulee käy ää selkeänä, yhdensuuntaisena ja yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen. Näkyviä elemen saumoja ei sallita. Rakennusten julkisivujen tulee olla väreiltään keskenään vaihtelevia, vierekkäisten rakennusten tulee olla keskenään eri värisiä. Käyte ävien värisävyjen tulee olla tummia, värikylläisiä ja murre uja. Värien tulee muodostaa keskenään yhtenäinen kokonaisuus. Eriaineisia tehosteken ä ei sallita. Julkisivuissa mahdollises käyte ävien väritehosteiden tulee muodostaa selkeä yhtenäinen aihe, irrallisia pienialaisia väritehosteken ä ei sallita. AR kor eleissa kaikkien rakennusten tulee muodostaa keskenään arkkitehtuuriltaan yhtenäinen kokonaisuus. AR kor eleissa rakennusten ka omuotona tulee olla jyrkkä harjaka o. Ka o voi olla epäsymmetrinen. Katemateriaalina tulee olla musta konesauma u pel. LPA kor eleissa autokatosten ja muiden rakennelmien julkisivujen tulee olla rappausta tai puuverhousta. Julkisivujen käsi elyssä ja värityksessä tulee nouda aa AK kor eleiden julkisivumääräysten periaa eita. LPA kor eleissa autokatoksiin ja muihin rakennelmiin tulee toteu aa viherka o. Rakenteissa tulee o aa huomioon viherka ojen kasvualustojen aiheu amat kantavuusvaa mukset. Kaava alueen tekniset rakennukset, talousrakennukset ja muut niihin rinnaste avat rakennukset ja rakennelmat on muodoltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sovite ava alueen yleisilmeeseen ja asuinrakennusten arkkitehtuuriin. Asemakaavasta on laadi u havainnekuva aineistoa (kaavaselostuksen liite 4), jossa on esite y tulkinta asemakaavamääräyksistä koskien rakennusten massoi elun ja julkisivuarkkitehtuurin periaa eita. Havainnekuvat ohjaavat asemakaavan toteu amista. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Leikki ja oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä koh. Rakennukset ja piha alueet tulee suunnitella siten, e ä vältetään turhia leikkauksia ja pengerryksiä ja e ä naapuriton en korkeusasemat otetaan huomioon. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. Rakennukset tulee rinnetonteilla sopeu aa olemassa oleviin maastonmuotoihin rakentamalla osi ainen kellarikerros tai osi ainen rinteeseen sijoi uva kerros. Piha alueilla yli 1:2 luiskat tulee ratkaista tukimuurirakenteilla. Tukimuurien materiaalina tulee olla luonnonkivillä täytetyt kivikorit, muotoon lohkotut luonnonkivet tai betonista vale u yhtenäinen rakenne. Rakennukset esim. autokatokset voivat muodostaa osan muurirakenne a. Yli 0,5 metriä korkeat tukimuurit on suoja ava kaiteella tms. putoamisvaaran vuoksi. Alle 1:2, mu a yli 1:3 luiskissa pinnoi eena tulee käy ää pensaskasvillisuu a.
AK ja AR kor elialueilla piha alueet tulee suunnitella ja toteu aa yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi niin kasvillisuuden, rakenteiden, toimintojen kuin kulkurei en osalta. Piha alueet tulee toteu aa kor elei ain ton en välisenä yhteisjärjestelynä erityises leikki ja oleskelualueiden sekä jätehuollon osalta. Yhteisjärjestelynä toteute avia toimintoja voidaan sijoi aa AK AR ja LPA tonteille. Oleskelu ja piha alueet tulee toteu aa laadukkain materiaalein. Oleskelualueiden tulee olla pääosin istute uja ja kive yjä. Piha alueilla sisäänkäyn en edustat sekä kulkurei t tulee päällystää kiveyksellä. Pysäköin alueilla vähintään 50 prosen a ka ama omista autopaikoista tulee kivetä nurmikivellä. Myös pelastus ellä olevat nostopaikat tulee kivetä nurmikivellä. Kor elialueille tulee istu aa kerroksellista kasvillisuu a (suuria, keskikokoisia ja pieniä puita sekä pensaita, perennoja ja köynnöksiä). Kunkin kor elialueen sisäpihalle tulee istu aa vähintään 10 suurikokoiseksi kasvavaa puuta (esim. tammi, jalava, vaahtera, koivu, kuusi ja mänty). Istute avien puiden tulee olla taimikooltaan suuria (rungon ympärysmi a metrin korkeudelta vähintään 10 cm). AK ja AR kor eleissa ton en välisiä rajoja ei saa aidata. Piha alueiden valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä ja alaspäin suunna ua. Leikki ja oleskelualueet tulee sijoi aa tai suojata liikenteen melulta siten, e ä melutaso ei ylitä em. alueilla val oneuvoston ase amia ohjearvoja. LPA alueella pysäköin alue a tulee jakso aa puu ja pensasistutuksilla. Jos ton lta tuleva hulevesivirtaama on AK tonteilla yli 22 litraa sekunnissa (l/s) ja LPA tonteilla yli 48 litraa sekunnissa (l/s), tulee hulevesiä viivy ää ton lla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 24 tunnin kuluessa täy ymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Rakennuslupa asiakirjoihin tulee lii ää kohteen vaa mustason mukainen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman laa jan tulee olla amma taitoinen ja kokenut pihasuunni elija, esim. maisema arkkiteh tai suunni eluhortonomi. Asemakaavasta on laadi u piha alueiden yleissuunnitelma (kaavaselostuksen liite 5), jossa on esite y piha alueiden suunni elun ja toteutuksen periaa eet. Yleissuunnitelma ohjaa asemakaavan toteu amista. YLEISMÄÄRÄYKSET Rakennuskohtaisesta asuntojakaumasta yksiöiden osuus saa olla enintään 50 prosen a. Kor elikohtaises asuntojen keskipinta alan tulee olla vähintään 44 kerrosalaneliömetriä. AK kor eleissa rakennusten ullakko laan saa toteu aa merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden estämä ä asukkaiden yhteisiä sauna, pesula ja yhteis loja. Ullakolle toteutetut lat saa toteu aa merkityn rakennusoikeuden lisäksi eivätkä lat mitoita autopaikkoja. Rakennusten energian tuotannossa tulee käy ää mahdollisuuksien mukaan aurinkoenergiaa. Rakennusten katoille voidaan sijoi aa aurinkopaneeleita tai aurinkokeräimiä. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien lojen viemäröin tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Sitova ton jako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
NOROLA Asemakaavaluonnoksen havainnekuvia 11/2018 (Arkkitehtipalvelu Oy) Aluesuunnitelma Havainnekuva lounaan suunnasta (Palokkajärveltä Heinämäen teollisuusalueen suuntaan) LIITE 3.
Havainnekuva luoteen suunnasta (Ritoharjun alueelta kohti Ritoniemeä) Havainnekuva koillisen suunnasta (Norolantieltä Palokkajärven suuntaan)
Havainnekuva alueen eteläosasta pysäköintialueelta kohti pohjoista Havainnekuva alueen keskeltä Norolanraitilta kohti Norolantietä (kadun vasemmalle puolelle jää pieni aukio)
Asemakaavan seurantalomake LIITE 7. Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 13.11.2018 Kaavan nimi 47. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS (Norola) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 11.04.2018 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 47:049 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 8,9386 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 8,9386 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 8,9386 100,0 35900 0,40 8,9386 35900 A yhteensä 3,2179 36,0 35900 1,12 3,2179 35900 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,9052 43,7 3,9052 R yhteensä L yhteensä 1,8155 20,3 1,8155 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 8,9386 100,0 35900 0,40 8,9386 35900 A yhteensä 3,2179 36,0 35900 1,12 3,2179 35900 AK 2,2220 69,1 31900 1,44 2,2220 31900 AR 0,9959 30,9 4000 0,40 0,9959 4000 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,9052 43,7 3,9052 VL 3,9052 100,0 3,9052 R yhteensä L yhteensä 1,8155 20,3 1,8155 Kadut 0,7249 39,9 0,7249 LPA 1,0906 60,1 1,0906 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä