Uudenmaan pellot vihreiksi RaHa hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 Hannu Känkänen
Uusimaa on viljamaa 85 % on viljatiloja 15 % kotieläintiloja Kuva: MTT, Tapio Tuomela Kuva: MTT, Albumi
Viljaa ¾ viljellystä pellosta 2 7 Osuus viljellystä alasta 19 72 Viljat Nurmet Palkoviljat Muut Lähde: Lamminparras 2013
Leipäviljaa puolet Suomen tarpeesta 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 % viljellystä alasta Leipäviljat Rehuviljat Nurmet alle 5 v. Muut vilj.kasvit Uusimaa Suomi Lähde: Lamminparras 2013 Viljelystä syntyvä vihreä kasvipeitteisyys pienempi kuin Suomessa keskimäärin.
Vesistöt vain tyydyttävässä tilassa Jokien tila keskimääräistä huonompi Hyviä tai erinomaisia järviä on paljon Rannikkovedet tyydyttäviä tai välttäviä Kuva: MTT, Albumi Voitaisiinko vihreää kasvipeitteisyyttä lisätä vesien tilan parantamiseksi?
Nykyinen tuotanto vihreämmin keinoin? Pellot usein syksyisin paljaina Muokkaus voi kuitenkin olla perusteltua useista syistä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään ilman kasvustoa Pelto voi olla syksyllä vihreäkin Kasvimassaa, juuria, elävyyttä, ravinteiden keruuta
Miten Uudenmaan pellot vihertyvät? Vihertymistä on monenlaista Palkoviljoja on nyt 2 % viljellystä alasta Alan voisi jopa kymmenkertaistaa Paljon hyötyjä, mutta ei tee syksyjä vihreämmiksi eikä paranna suoraan vesien tilaa.
Miten vihreä kasvipeitteisyys lisääntyy? Syyskylvöiset viljelykasvit Nyt noin 10 % vilja-alasta Mahdollisuudet vaihtelevat Onni täällä vaihtelee Luonnonhoitopellot ym. Jo nyt 15 % maatalousmaasta Paremmin kiertoon, hyödyllisempiin paikkoihin Tuotantonurmet Alle viidennes maatalousmaasta Lisäämiseen tarvitaan kysyntää. Hevosheinäntuotantoa viljatiloille? K. Raiskio, MTT Kuva: MTT, Albumi
Alus- ja kerääjäkasvit sovitettavissa nykytuotantoon Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista Kylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen Aluskasvi Jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen Sitoo typpeä ilmasta tai ottaa sitä maasta ProAgria, R. Tolppa Molemmat ovat peitekasveja Peittävät pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä 9
Vihreän peittävyyden hyötyjä pellolle ja ympäristölle Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys vähenee Juuret kuohkeuttavat maata syvälle etenkin monet palko- ja öljykasvit Eloperäistä ainesta kertyy maahan mururakenne ja vedenpidätyskyky paranevat Maan rakenne paranee ravinteiden hyödyntäminen paranee Ravinteita jää maahan vesien sijaan 10
Typen kerääminen on tärkeä yksittäinen tehtävä Palkokasvit sitovat typpeä ilmasta Muut kasvit keräävät typpeä maasta Kylväminen aluskasviksi on viljatilan realistinen vaihtoehto Uudenmaan viljellystä alasta 1 % alus- ja kerääjäkasveilla -> voidaan helposti lisätä 30 kertaiseksi!
Aluskasvien biomassalla on merkitystä kg kuiva-ainetta/ha loppusyksyllä, vilja tavanomaisesti lannoitettu 3500 3000 2500 2000 1500 1000 rikkakasvit versot juuret 0-25 cm 500 0 valk. apila nurm. mail. west. raih. punaapila timotei syysvehnä ital. raih. ei alusk. Seokset ovat suositeltavia
Lajien typen keruussa on eroja Maan NO 3 -N (kg/ha, 0-90 cm), Jokioinen 60 50 40 30 20 10 syksy kevät 0 Känkänen H./MTT 2011 13
Maahan muokkaamista viivyttämällä vähennetään huuhtoutumisen riskiä 60 NO3-N (kg/ha, 0-60 cm) talven alkaessa (6 koetta) 50 40 30 20 Kyntöaika: aikainen syksy myöhempi syksy seuraava kevät 10 0 ruisvirna puna-apila w.raiheinä ohran sänki
4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 ei alusk. Typpeä keräävä aluskasvi voi alentaa viljasatoa Ohran jyväsato keskimäärin (kg/ha), 3 vuotta, 3 aluskasvien siemenmäärää valkoapila punaapila nurmimailan. w.raih. it.raih timotei Sato, kun italianraiheinän siemenmäärä oli 20 kg/ha Sato, kun italianraiheinän siemenmäärä oli 10 kg/ha
Heinien laaja viljely aluskasveina vähentää suuresti typen joutumista vesiin Meta-analyysi: Italianraiheinä vähensi mineraalitypen määrää maassa 60 % ja huuhtoutumista 70 % (Lemola ym. 2014) Jos puolella vilja-alasta viljeltäisiin aluskasvina italianraiheinää, vähenisi N huuhtoutuminen 1/3. (Uudellamaalla ehkä 500 tonnia)
Kerääjän voi kylvää viljelykasvin jälkeen, mutta se on päästävä tekemään elokuun alussa Runsas biomassa suojaa maata Voi kerätä jopa yli 100 kg/ha N (jos typpeä ja aikaa on kyllin) Kerääjä voi siirtää ylimääräisen typen seuraavalle kasville TEHO Plus hanke, valkosinappi kesäperunan jälkeen Kuva: Kaisa Riiko Kasvusto kuivaa maata: muokkaus myöhäänkin 17
Öljyretikkaa uskaltaa kylvää rypsinviljelijäkin Öljyretikat vähensivät möhöjuurta Jokioisten kokeessa 18. heinäkuuta, kylvö kesäkuun alku Rypsi Muokkausretiisi Öljyretikka Farmer Öljyretikka Ikarus Valkosinappi Caliente
Muokkausretiisin paalujuuri on vahva, vaikka ei kovin syvä. Kuva:
Miten Uudenmaan pellot vihertyvät? Rehunurmet Syysviljat Syysöljykasvit Palkoviljat +? 10 x K. Raiskio, MTT H. Känkänen, MTT Monipuolisempi viljelykierto Tilojen välinen yhteistyö? Pinta-alan lisäys? Biologinen typensidonta Viljelykiertohyödyt Alus- ja kerääjäkasvit 30 x +/-? Viherkesannot, LHP, suojavyöhykkeet ym. H. Känkänen, MTT Typen keruu ja sidonta Maan elävyys ja kuohkeus Typpi- ja rakennehyödyt Biokaasun tuotanto? Viherpeitteiset pellot paremmin kiertoon, vesien suojelu mielessä.
Ja mikä tärkeintä: Leipäviljantuotantoa saa jatkaa! Kiitos!