Hypermedian jatko-opintoseminaari 23.9.2005 Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat: Tutkimusprosessin vaiheet Aiheen valinta Kirjallisuuskatsaus Tutkijan valinnat ongelmanasettelun tasolla tieteenfilosofian tasolla tutkimusstrategian tasolla teoreettisen ymmärtämisen tasolla tutkimussuunnitelma Aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen raportointi 2 1
Tutkimusprosessi Tutkimusprosessi kuvaa niitä vaiheita, joita tutkimukseen kuuluu Näkemykset tutkimusprosessin kulusta vaihtelevat yleistys 1: ei ole olemassa mitään mallia yleistys 2: mallia tulee seurata tarkasti Molemmat yleistykset ovat vaarallisia. ( Bouma & Atkinson 1995 ref. Hirsjärvi ym. 2000, 14) Tieteenalasta riippumatta tutkimuksissa on yhteisiä piirteitä tutkimuksen aiheen valinta havaintojen tekeminen tutkittavasta kohteesta päätelmien tekeminen tutkimustulosten julkistaminen 3 Tutkimusprosessi Järvinen & Järvinen (2004) esittelevät kaksi näkemystä tyypillisestä tutkimusprosessista molemmat kuvaavat teoriaa testaavaa tutkimuksen etenemistä Lineaarinen malli ei toistoa tai silmukkaa sopii kuvaamaan empiiristä tutkimusta esim. Jenkinsin malli (vrt. Jenkins 1985 ref. Järvinen & Järvinen 2004, 3-8; Hirsjärvi ym.2000. 55 58) Spiraalimalli syklinen joustava prosessi, missä alkupistettä ei ole määritelty tarkasti esim. Wallacen malli (vrt. Wallace 1969 ref. Järvinen & Järvinen 2004, 3-8) 4 2
Lineaarisen tutkimusprosessin vaiheita 1. idea 2. kirjallisuuskartoitus 3. tutkimusaihe 4. tutkimusstrategia 5. koesuunnittelu 6. tietojen keruu 7. tietojen analysointi 8. tulosten julkistaminen (Jenkins 1985 ref. Järvinen & Järvinen 2004) Aiheeseen perehtyminen aihepiiri tehtäväalueen valinta aiempaan tutkimukseen perehtyminen, käsitteiden valinta Tutkimussuunnitelma tutkimusongelman täsmentäminen tutkimusmenetelmän valinta aineistonkeruun, -käsittelyn sekä raportoinnin suunnitteleminen työohjelma (aikataulut, rahoitus jne.) Tutkimussuunnitelman toteutus aineiston keruu aineiston analysointi Tutkimuksen raportointi (Hirsjärvi ym. 2000, 58) 5 Tutkimusprosessin spiraalimalli TEORIAT looginen induktio looginen deduktio EMPIIRISET YLEISTYKSET METODIT HYPOTEESI luokitus ja laskentatoimet operationaalistaminen ja mittavälineiden laadinta HAVAINNOT (vrt. Hirsjärvi & Hurme 1982 ref. Järvinen & Järvinen 2004, 6) 6 3
Tutkimusaiheen valinta Tutkimus lähtee liikkeelle ideasta ja halusta lisätä omaa ymmärrystä voi pohjata aiemmin luettuun ja opittuun tai kokemukseen ja käytännön työhön Hyvän aiheen kriteerejä: Kiinnostaako aihe aidosti sinua? Sopiiko aihe tieteenalallesi? Onko aiheella yhteiskunnallista tai tieteensisäistä merkitystä? Löytyykö sopiva ohjaaja? Onko aiheeseen liittyvä tutkimus toteutettavissa kohtuullisessa ajassa? Löytyykö aiheesta aiempaa tutkimusta? Onko aiheeseen liittyvä tutkimus mahdollista toteuttaa kun huomioidaan taloudelliset resurssit, tutkimuskohteeksi aiotut henkilöt, tarvittavat erikoislaitteet ja tarvittavat tieto- ja tietämyskannat? Lisääkö aiheen tutkimus tietoa ja ymmärrystä aiheesta? Tulevatko kykysi esille? (Hirsjärvi ym. 2000, 70 74; Järvinen & Järvinen 2004, 4; Metsämuuronen 2003, 7-8) 7 Kirjallisuuskatsaus 1/2 Kirjallisuuteen on hyvä perehtyä tutkimuksen eri vaiheissa tutkimuksen alussa: mitä muut tukijat ovat tehneet ja miten tutustuminen ilmiöön käsitteiden ja näkökulman valinta (taustateoria) ohjausta menetelmän valintaan perusteita ja suuntaviivoja aiheen rajaukseen mitä hypoteeseja voidaan laatia tietoa mahdollisista käytännön ongelmista tutkimuksen aikana: ajan tasalla pysyminen sekä sisällöllisesti että metodisesti tutkimuksen jälkeen: omien tulosten vertailu muuhun tutkimukseen (Hirsjärvi ym. 2000, 101 104; Metsämuuronen 2003, 9-11) 8 4
Kirjallisuuskatsaus 2/2 Lähdekritiikki: mikä tahansa tutkimus ei sovellu lähteeksi kiinnitä huomiota kirjoittajan tunnettuuteen ja arvovaltaan lähteen ikään: alan tuoreimmat julkaisut ja klassikot lähteen uskottavuuteen: julkaisijan (kustantajan) arvovalta ja vastuu Systemoitu kirjallisuuskatsaus tavoitteena estää aineiston valikoitumisesta aiheutuva harha antaa kullekin tutkimukselle sen ansaitsema arvo hyödyntää tehokkaasti olemassa olevia tuloksia vaiheet aiheen rajaus hyväksymis- ja poissulkukriteerien määritys kirjallisuushaku: tietokannat, viitehaku, käsinhaku, harmaa kirjallisuus Tee muistiinpanoja! (Hirsjärvi ym. 2000, 105 116; Metsämuuronen 2003, 12-19) 9 Tutkimusstrategia tutkimussuunnitelma Valitaan tutkimuksen metodologiset ja teoreettiset lähtökohdat Tehtävä valintoja usealla tasolla ongelmanasettelun taso tieteenfilosofinen taso tutkimusstrateginen taso teoreettisen ymmärtämisen taso Tutkimussuunnitelman laatiminen sisältää tutkimuksen käytännön toteuttamisen kannalta olennaiset perusratkaisut (esim. Hirsjärvi ym. 2000, 118) 10 5
Tutkijan valinnat ongelmanasettelun tasolla Tutkimuksen ongelma tulisi muotoilla selkeästi ja tarkkarajaisesti jo ennen aineiston keruuta (tilastollisissa tutkimuksissa) Aihepiiri: tutkijaa kiinnostava tutkimusaihe Johtoajatus: ilmaisee tiiviisti ja lausemuodossa tutkimuksen perusidean, tarkastelunäkökulman ja käsittelyn rajat. usein myös kannanoton asiaan. Pääongelma: Muovataan johtoajatuksen pohjalta. Useimmiten yleisluonteinen kysymys, jossa tutkittava kokonaisuus hahmottuu. Alaongelmat: Kysymyksiä, jotka täsmentävät pääongelmaa. Saadut vastaukset auttavat vastaamaan myös pääongelmaan. Tutkimusongelmien esittelyssä selvitetään miksi nämä ongelmat valittiin ja miksi ne rajattiin ja täsmennettiin esitetyllä tavalla. (esim. Hirsjärvi ym. 2000, 38 ja 120-122) 11 Tutkijan valinnat tieteenfilosofian tasolla Tieteenfilosofisia kysymysten pohdinta on tärkeätä teoreettiselle ja filosofiselle tutkimukselle empiiriselle tutkimukselle myös käytännölliselle ja työelämän sovelluksiin tähtäävälle tutkimukselle Miksi? On oltava tietoinen kaikista niistä enemmän tai vähemmän piilevistä maailmaa, ihmistä, tiedonhankintaa yms. koskevista filosofisista perusoletuksista, joille tutkimus perustuu. Filosofisten lähtökohtien ymmärtäminen auttaa tutkimuksellisten ratkaisujen perusteluissa esim. kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen tutkimus Taustalla neljä filosofian aluetta: ontologia: kysymyksiä todellisuuden luonteesta (ihmiskäsitys) epistemologia: tietämisen luonne ja alkuperä (miten ilmiöstä saadaan tietoa) logiikka: toteen näyttäminen ja todistaminen (ovatko kausaaliset kytkennät mahdollisia) teleologia: tutkimuksen tarkoitus (mitä varten tutkitaan ja miten tutkimus lisää tietoa) 12 (esim. Hirsjärvi ym. 2000, 38 ja 120-122) 6
Tutkijan valinnat tutkimusstrategian tasolla Tutkimusstrategia tarkoittaa tutkimuksen menetelmällisten ratkaisujen kokonaisuutta. Vrt. tutkimusmetodi, joka on suppeampi käsite. Tutkimusstrategian valinta riippuu tutkimuskohteesta, -ongelmasta ja ideasta (aiheen valinnasta). Perinteisiä tutkimusstrategioita kokeellinen tutkimus: mitataan yhden käsiteltävän muuttujan vaikutusta toiseen muuttujaan survey-tutkimus:kerätään tietoa standardoidussa muodossa joukolta ihmisiä tapaustutkimus (case-study): yksityiskohtaista, intensiivistä tietoa yksittäisestä tapauksesta tai pienestä joukosta toisiinsa liittyviä tapauksia Kvantitatiivinen vai kvalitatiivinen? mikä parhaiten tuo selvyyttä tutkimusongelmaan tukea valintaan metodikirjallisuudesta ja aihetta aikaisemmin tarkastelevista tutkimuksista. (esim. Hirsjärvi ym. 2001, 120-126). 13 Tutkijan valinnat tutkimusstrategian tasolla Tutkimusstrategian valitsemiseksi tulee ensimmäiseksi pohtia tutkimuksen tarkoitusta. Mikä on tutkimusongelma muoto? luonteeltaan kartoittava pyrkii kuvaamaan ilmiön tai tapahtuman vaihtelevia ilmentymiä yrittää selittää jotakin esim. sosiaalista ilmiötä kysymyksessä tutkimuksen tarkoitus Lisäksi tulee pohtia myös edellyttääkö tutkimus kontrollointia (käyttäytymisen tai toimintojen) onko tutkimuksen tavoitteena kuvata luonnollisesti tapahtuvia ilmiöitä sijoittuuko tutkimuksen kohteena oleva ilmiö nykyisyyteen vai menneisyyteen (historiallisuus). (Yin 1984 ref. Hirsjärvi ym. 2001, 127.) 14 7
Tutkijan valinnat tutkimusstrategian tasolla Mikä on tutkimuksen tarkoitusta. Tutkimus voi olla : Kartoittava: tarkastella mitä tapahtuu, etsiä uusia näkökulmia, selvittää vähän tunnettuja ilmiöitä tai kehittää hypoteeseja (tavallisemmin kval.) Selittävä: etsiä syy-seuraus -suhteita, tunnistaa todennäköisiä syyseuraussuhteita (kvant./kval.) Kuvaileva: esittää tarkkoja kuvauksia tapahtumista, tilanteista, ihmisistä (kvant./kval.) Ennustava: ennustaa ilmiön seurauksena esiintyviä tapahtumia tai ihmisten toimintoja (eksperimentaalinen) Konstruointi: tutkia voidaanko ja miten saada aikaan uusi konstruktio Myös: systeemin ymmärtäminen, uudelleensovitus (reengineering) tai arviointi (Vrt. Järvinen & Järvinen 2000, 8; Hirsjärvi ym. 2001, 127; Metsämuuronen 2003, 24 25.) 15 Kvantitatiivinen tutkimus Hypoteettis-deduktiivinen, eksperimentaalinen, positivistinen tutkimus alkujuuret luonnontieteissä korostaa yleispäteviä syyn ja seurauksen lakeja taustalla realistinen ontologia (todellisuus rakentuu objektiivisesti todettavista tosiasioista looginen positivismi: tieto on peräisin suorista aistihavainnoista ja loogisesta päättelystä Keskeisiä piirteitä johtopäätökset aiemmista tutkimuksista aiemmat teoriat hypoteesien esittäminen käsitteiden määrittely koejärjestelyt tai aineiston kerääminen (määrällinen, numeerinen mittaaminen) koehenkilöiden tai tutkittavien henkilöiden valinta (otantasuunnitelmat: perusjoukko, otos perusjoukosta) aineisto tilastollisesti käsiteltävässä muodossa päätelmien teko aineiston tilastolliseen analysointiin perustuen (Hirsjärvi ym. 2001, 129) 16 8
Tutkijan valinnat teoreettisen ymmärtämisen tasolla Seuraavat toimenpiteet: tutkittava ilmiö sijoitetaan teoreettiseen suuntaukseen määritellään keskeiset käsitteet asetetaan hypoteesit (jos se on tarkoituksenmukaista) Teoria selittää aiemmin keksityt empiiriset säännönmukaisuudet ja ennustaa uusia samantapaisia säännönmukaisuuksia Teoria on kiinteästi yhteydessä empiriaan Tutkimuksessa selvitettävä miten teoreettinen tausta on ohjannut ongelmanasettelua, metodien valintaa, tulosten tulkintaa, johtopäätösten tekoa jne. Teoriat eivät useinkaan muodostu täsmällisistä laeista kuten luonnontietiessä 17 (Hirsjärvi ym. 2001, 130-132) Teorian ja empirian suhde ideoiden maailma teoria deduktio ennusteet, hypoteesit reaalimaailma empiria, tosiasiat empiria, tosiasiat Teoria ohjaa uuden tiedon etsinnässä samalla kun se jäsentää ja systematisoi kerättyä aineistoa. (Hirsjärvi ym. 2001, 133) 18 9
Mallit Malli ei ole sama kuin teoria mallit ovat teorian muodostuksen apuvälineitä Malli on yksinkertaistettu kuvaus todellisuudesta esitetään ainoastaan olennaiset asiat ilmiöstä yleispätevä esitys voidaan soveltaa muihin vastaavankaltaisiin tapauksiin Yleispätevä malli muodostuu käsitteistä ja niiden välisistä suhteista käsitteiden yhtymäkohdista reaalimaailmaan (käsitteiden operationalisointi) Epätäsmällisetkin mallit voivat olla hyödyllisiä taksonomiat ja typologiat (Routio 2005) 19 Käsitteellistäminen Käsitteellistämisellä tarkoitetaan tutkittavan ilmiön hahmottamista yleisellä, teoreettisella tasolla. Teoreettinen käsite on useiden konkreettisten tosiseikkojen pohjalta muodostettu yleistys, joka on mahdollisimman tiiviisti ja yksiselitteisesti määritelty. Vrt. Arkikielen käsitteet ovat usein luonteeltaan konkreettisia ja esineellisiä, usein monimielisiä ja epätäsmällisiä.. Käsitteiden määrittely on haastavaa, mutta sitä kuitenkin tarvitaan. Määritelmä rajaa ja täsmentää käsitteen antaa käsitteelle merkityksen luo normin käsitteen käytölle sitoo yhteen käsitteen ja sen nimityksen (termin) Perehtyminen alan tutkimuksiin kannattaa: usein keskeiset käsitteet ja niiden määrittelyt löytyvät sieltä. (Esim. Hirsjärvi ym. 2001, 136 140; Metsämuuronen 2003, 22-23.) 20 10
Käsitteiden valinnassa ja määrittelyssä huomioitava Määrittele tärkeimmät käsitteet Selvitä ensin mistä näkökulmasta tai teoriasuuntauksesta käsin tarkastelet ilmiötä Mitkä ovat tutkimuksesi peruskäsitteet (teoreettiset käsitteet). Mitä muita käsitteitä tarvitaan (käytännön seikkoihin liittyviä) Onko tarpeen keksiä uusia käsitteitä (harkitse tarkkaan) Vältä käsitteiden mekaanista lainaamista (tarvitaan omakohtaiset pohdintaa) Pyri ymmärtämään peruskäsitteet syvällisesti Jos käytät samasta termistä useita määritelmiä, valitse jokin ja perustele valintasi. Muista: operationaalistaminen on aina tulkintaa. Operationaalinen määrittely ei tuo esiin termin merkitystä. (Esim. Hirsjärvi ym. 2001, 147) 21 Hypoteesit Tutkimusongelmien ratkaisuja tai selityksiä ennakoivat sivistyneet arvaukset ovat hypoteeseja. Hypoteesit esitetään väitteen muodossa ovat perusteltuja (teoriaan, teoreettisiin malleihin, aiempiin tutkimuksiin perustuvia) liittyvät yleensä selittäviin ja vertaileviin tutkimuksiin (kuvailevissa ja kartoittavissa tutkimuksissa ei yleensä ole hypoteeseja). (Esim. Hirsjärvi ym. 2001, 147) 22 11
Hypoteesit Hypoteeseja on erilaisia suuntaa osoittavat hypoteesit esittävät positiivisen tai negatiivisen riippuvuuden tutkimuksen ilmiöiden välillä nolla-hypoteesi (tilastollinen hypoteesi) esittää, ettei tutkittavien ilmiöiden välillä ole suhdetta työhypoteesit ovat tutkijoiden odotuksia tuloksista (perustuvat myös teoriaan tai aikaisempaan tutkimukseen) Hyvä hypoteesi esittää odotetun, yksiselitteisen suhteen kahden tai useamman muuttujan välillä, on testattavissa ja koeteltavissa empiirisesti, nojaa perustellusti teoriaan tai muuhun todistusaineistoon, on muodoltaan lyhyt ja termeiltään selvä. (Esim. Hirsjärvi ym. 2001, 148 150; Metsämuuronen 2003, 24-27) 23 Aineiston keruu Hirsjärvi ym. (2000, 177) mainitsevat kymmenen tärkeää seikkaa päätettäväksi liittyen aineiston hankintaan 1. Kerätäänkö aineisto itse vai käytetäänkö valmiita aineistoja? 2. Mikä tai ketkä ovat tutkimuksen kohteena? 3. Millainen aikaulottuvuus tarvitaan? 4. Mitä metodia tai metodeja käytettään, jos aineisto kerätään itse? 5. Tarvitaanko koulutusta metodin käyttöön tai soveltamiseen? 6. Miten paljon tutkittavia tarvitaan ja miten tutkittavat valitaan? 7. Miten tutkittavat tavoittaa ja miten heiltä pyydetään suostumus? 8. Keiden kanssa neuvotelaan järjestelyistä? 9. Mitä materiaaleja ja laitteistoja tarvitaan? 10. Mitkä ovat kustannukset? Huomattava, että aineiston hankintaan menee aina aikaa! 24 12
Aineiston analysointi 1/2 Kerätyn aineiston analyysi, tulkinta ja johtopäätösten teko on tutkimuksen ydin. Tutkimusprosessin alkuvaiheen valinnat vaikuttavat ainakin osittain siihen miten aineistoa käsitellään ja tulkitaan. Aineiston luonti ja tietojen tarkistus tietojen tarkistus tietojen täydentäminen aineiston järjestäminen Varsinainen analysointi aloitetaan mahdollisimman pian keruu- tai kenttäaiheen jälkeen. valitaan analyysitapa, joka parhaiten tuo esiin vastauksen tutkimusongelmaan selittämiseen pyrkivässä tutkimuksessa usein tilastollisia menetelmiä ymmärtämiseen pyrkivässä tavallisesti laadullista otetta (esim. Hirsjärvi ym. 2000, 216-220) 25 Aineiston analysointi 2/2 Aineiston analysoinnin jälkeen tulokset pitää tulkita [T]utkija pohtii analyysin tuloksia ja tekee niistä omia johtopäätöksiä (Hirsjärvi ym. 2000, 221). Tulkinnan kohteet kuten myös tulkinnan ongelmat ovat monentasoisia mitä tutkittavien kielelliset ilmaisut ovat merkinneet miten tutkija itse tai tutkimuskohteena oleminen on vaikuttanut tuloksiin miten tutkija itse on ymmärtänyt tutkittaviaan miten pätevää mittaaminen on ollut (empiirisessä tutkimuksessa) mitataanko sitä mitä on tarkoitus Tavoitteena muodostaa synteesejä tuloksista synteesit kokoavat yhteen pääseikat ja vastaavat ongelmiin Synteesien pohjalta johtopäätökset tulosten merkitys paitsi tutkimusalueella myös laajemmassa kontekstissa (esim. Hirsjärvi ym. 2000, 220-222) 26 13
Tutkimuksen raportointi Tieteellinen työ katsotaan valmiiksi, kun tutkimustulokset on saatettu julkisuuteen. Kaikkea ei julkaista; pitää kuitenkin säilyttää primaaritiedot esim. aineistonkeruupöytäkirjat, autenttiset ääni- ja kuvatallenteet varsinainen aineisto Huomioitava myös eettiset periaatteet yksityistä koehenkilöä tai ryhmää koskevat tiedot ovat luottamuksellisia Kenelle kirjoitat opinnäytteen tarkastajalle tutkimuksen huolellisuus ja perustelujen aukottomuus rahoittajalle tulosten merkitys akateemiselta ja käytännön kannalta yleisölle reaalimaailman ja toimenpiteiden elävä kuvaus ja yleistajuinen esittäminen (esim. Hirsjärvi ym. 2000, 225 237; Järvinen & Järvinen 2004, 175-180) 27 Lähteet Bouma, G.D. & Atkinson, G.B. 1995. A handbook of social science research. A comprehensive and practical guide for students. 2. painos. Oxford: Oxford University Press. Hirsjärvi, S. & Hurme. H. 1982. Teemahaastattelu. Helsinki: Gaudeamus. Hirsjärvi,S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2000. Tutki ja kirjoita. 5. painos. Helsinki: Tammi. Hirsjärvi,S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2001. Tutki ja kirjoita. 6. 7. painos. Helsinki: Tammi. Järvinen, P. & Järvinen, A. 2004. Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpaja. Jenkins, A.M. 1985. Research methodologies and MIS research. Teoksessa: Mumford E. ym. (toim.) Research methods in information systems. Amsterdam: Elsevier Science Publishers B.V., 103 117. 28 14
Lähteet Metsämuuronen, J. 2003, Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2. painos. Helsinki: International Methelp Ky. Routio, P. Tutkimuksen ja kehittämisen metodiikka: Mallit [online]. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, päivitetty 21.1.2005 [viitattu 4.9.2005]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www2.uiah.fi/projects/metodi/05b.htm > Wallace, W.L. 1969. Sociological theory.chicago: Aldine. Yin, R.K. 1984. Case study research: Design and Methods. Beverly Hills: sage. 29 Lisätietoa Seminaarin kotisivut http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/hmjatkosem/syksy2005/index.html Kvantitatiivinen metodologia verkossa [online]. Helsinki: Helsingin yliopisto. [viitattu 23.9.2005]. Saatavissa www-muodossa https://www.edu.helsinki.fi/svy/kvanti/perusteet/index.htm Menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto. Aihetekstit. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto FSD [online]. Tampere: Tampereen yliopisto. Päivitetty 15.9.2005 [viitattu 23.9.2005]. Saatavissa www-muodossa http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/intro.html Johdatus tilastolliseen ajatteluun. Verkkokoulu [online]. Helsinki: Tilastokeskus. Päivitetty 28.2.2003 [viitattu 23.9.2005]. Saatavissa wwwmuodossa http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/tt/index.html Raatikainen, P. 2005. Ihmistieteet tiedettä vai tulkintaa? Teoksessa: Meurman-Solin, A. & Pyysiäinen, I. (toim.) Ihmistieteet tänään. Helsinki: Gaudeamus. Artikkelin työversio [online], [viitattu 23.9.2005]. Saatavissa pdfmuodossa: http://www.helsinki.fi/collegium/eng/raatikainen/ihmistiede.pdf 30 15