1. Kuntayhtymän johtajan katsaus

1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Vuoden toisessa osavuosikatsauksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveysyhtymän toimintaa ja taloutta 30.6.2013 saakka. Vuonna 2012 uudistetun raportointikäytännön mukaisesti tämä kesäkuun lopun toiminta- ja taloustietojen pohjalta laadittava osavuosikatsaus sisältää laajempia tietoja kuin maaliskuun ja syyskuun tietojen perusteella tehtävät katsaukset. Erikoissairaanhoidon toimialalla lähtökohdat vuodelle 2013 olivat vaikeat. Varsinaisessa erikoissairaanhoidossa (ei sisällä Akuutti24:n yleislääketieteen ja suun terveydenhuollon eikä ensihoidon osuutta) talousarvion menot ja jäsenkuntien maksuosuudet ylittyivät vuonna 2012 huomattavasti. Vuoden 2012 ylitykset olivat niin suuria, että varsinaisen erikoissairaanhoidon talousarvio vuodelle 2013 on alhaisempi kuin edellisen tilinpäätöksen taso. Vuoden 2013 talousarvio ei ole riittävä varsinaisen erikoissairaanhoidon menojen rahoittamiseen. Sekä Suomen kansantalouden että kuntatalouden kehitysnäkymät ovat hyvin huolestuttavia. Yhtymän on otettava tämä huomioon ja kyettävä kääntämään vuoden 2013 aikana varsinaisen erikoissairaanhoidon menojen kasvu maltilliselle kehitysuralle. Alkuvuoden aikana on tehty paljon määrätietoista työtä tämän muutoksen toteuttamiseksi. Yhtymä on aloittanut keskussairaalan tuottavuuden säännöllisen seurannan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kehitettyä menetelmää käyttäen. Erikoissairaanhoidon tuottavuutta mitataan kolmen kuukauden väliajoin ja seurantaraportti kesäkuun toiminta- ja taloustietojen perusteella valmistuu syyskuun alussa. Tuottavuusseurannan kehittämisen osana parannetaan lääketieteellisen johdon valmiuksia tuotannon johtamiseen ja kustannusten hallintaan. Syksyn aikana tätä toimintaa on tarpeen edelleen vahvistaa. Tarvittavan muutoksen varmistamiseksi on laadittu myös erikoissairaanhoidon tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma, jonka kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt huhtikuussa 2013. Ohjelman järeimmät sopeuttamistoimenpiteet koskevat erikoissairaanhoidon sairaansijojen määrän merkittävää vähentämistä syksystä 2013 lukien. Vähentämisen avulla on tarkoitus saada jo syksyn 2013 aikana aikaan tuntuvia säästöjä. Varsinaisen erikoissairaanhoidon talouskehitys oli hyvin huolestuttava koko kevään ajan. Vuoden ensimmäisessä osavuosikatsauksessa arvioitiin erikoissairaanhoidon menojen ylittävän talousarvion määrärahat noin 13,5 miljoonaa euroa. Lisäksi todettiin, että hyväksytyn tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman avulla arvioidaan voitavan pienentää tätä ylityspainetta noin 3 miljoonaa euroa, jolloin nettoylitykseksi muodostuisi noin 10,5 miljoonaa euroa. Toukokuun lopun seurantatietojen perusteella arvioitiin varsinaisen erikoissairaanhoidon ylitysuhkaksi edelleen 13,5 miljoonaa. Etenkin keskussairaalan tulosryhmän menojen kasvu näyttää jossakin määrin taittuneen kesäkuussa 2013. Yhden kuukauden maltillisemman menokehityksen perusteella ei ole perusteltua tarkistaa merkittävästi aikaisempia ennusteita. Kesäkuun lopun tietojen perusteella ennustetaan varsinaisen erikoissairaanhoidon alijäämäksi 12,5 13,5 miljoonaa euroa. Varsinaista erikoissairaanhoitoa koskevaa jäsenkuntien maksuosuusennustetta laskettaessa on arvioitu loppuvuonna toteutettavilla sopeuttamistoimenpiteillä leikattavan ylityspaineita siten, että maksuosuuksilla jäisi katettavaksi 10,5 miljoonan euron suuruinen alijäämä. 1

Loppuvuoden aikana on välttämätöntä jatkaa entistä päättäväisemmin työtä sen varmistamiseksi, että erikoissairaanhoidon ylityspaineita vähennetään mahdollisimman paljon ja joka tapauksessa vähintään 2,5 miljoonaa euroa. Nyt on taloudellisiin tavoitteisiin sitoutumisen ja tekojen aika. Varsinaisen erikoissairaanhoidon tuotanto ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, kun otetaan huomioon menojen melko huomattava kasvu. Sekä somatiikan että psykiatrian omana toimintana tuotettujen poliklinikkakäyntien määrät ovat kasvaneet alkuvuoden aika 3,1 %. Oman toiminnan DRG-jaksot ovat sen sijaan vähentyneet 1,5 %. Keskussairaalan ensikäyntijonoja on viime vuoden kesästä lähtien pystytty merkittävästi purkamaan. Ensikäyntiä odottava potilaita oli kesäkuun lopussa 2 691 potilasta, missä oli vähennystä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 48,5 %. Yli kolme kuukautta ensikäyntiä odottaneita potilaita oli kesäkuun lopussa 226 potilasta (vähennys vuoden aikana 82,4%). Leikkausta yli kuusi kuukautta oli odottanut kesäkuun lopussa 4 potilasta. Ostopalvelujen kustannukset alkuvuoden aikana ovat kasvaneet 9,1 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Alkuvuoteen verrattuna kasvu on kuitenkin tasaantunut. Ostopalveluiden suoritteiden määrän kasvu on ollut vähäisempää kuin kustannusten kasvu, joten alkuvuonna on ostettu keskimäärin kalliita palveluita. Akuutti 24 yleislääketieteen palvelujen haasteena on käyntimäärien ja tulojen jääminen talousarviota alemmalle tasolle, mikä aiheuttaa noin 0,5 miljoonan euron suuruisen alijäämäuhkan. Tämä summa on puolet pienempi kuin ensimmäisessä osavuosikatsauksessa esitetty alijäämäarvio. Ensihoidon tulot jäävät ennusteen mukaan talousarviosta. Ongelmana on lisäksi se, että uuden ensihoitokeskuksen lomapalkkavaraukseen ei ole varauduttu talousarviossa. Ensihoitokeskus ja pelastuslaitos kykenevät kuitenkin sopeuttamaan muita menojaan siten, että menojen arvioidaan alittavan talousarvion määrärahavaraukset noin 100 000 euroa. Alijäämäuhkaksi arvioidaan 0,6 miljoonaa euroa, joka on vähän pienempi summa kuin edellisessä osavuosikatsauksessa esitetty arvio (0,7 miljoonaa euroa). Peruspalvelukeskus Aava-liikelaitoksen talouden kehitys on ollut myönteistä ja hallittua alkuvuoden aikana. Tilikauden tulokseksi ennustetaan noin 130 000 ylijäämää. Ennusteen toteutuminen edellyttää mm. lastensuojelu- ja toimeentulotukimenojen kasvun tasaantumista. Aavan maksuosuuksien seurannan ja ennustamisen haasteellisuutta lisää vuoden alusta käyttöön otettu suoriteperusteinen ja hinnastonmukainen laskutus. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden hoitotakuuvelvoitteet ovat toteutuneet lukuun ottamatta toimeentulotuen palvelutakuuta koskevia yksittäisiä poikkeamia. Ympäristöterveydenhuollon toimintatuottojen ja menojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Koko vuotta koskeva ennuste on myönteinen ja päätyy 55 000 euron ylijäämään. Terveydensuojelun ja eläinlääkintähuollon toiminnallisten tavoitteiden arvioidaan toteutuvan pääosin hyvin. Jouni Mutanen kuntayhtymän johtaja 2

2. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuus ja talous Tavoite Toimenpide Mittari Tavoitetaso Toteutus Palvelut ovat tutkitusti ennaltaehkäisyä korostavia ja vaikuttavia. Ne tuottavat käytettävissä olevilla voimavaroilla mahdollisimman paljon terveyshyötyä ja sosiaalista turvallisuutta. Palvelut priorisoidaan eri asiakasryhmien tarpeiden perusteella. Niitä tuotetaan ensisijaisesti perustasolla. Erikoistason palveluja tarjotaan yhtenäisin perustein niitä tarvitseville. Hoito- ja palvelutakuu Sisäistä yrittäjyyttä edistetään ja resursseja säästävien toimintamallien käyttöönotto varmistetaan. Lisää osaamista ja tukea perusterveydenhuollon lääkäreille ja muille ammattiryhmille portinvartija roolissa Keskeisimpien asiakasryhmien palvelupolut ja ammattilaisten roolit on täsmennetty. Esh:n kysynnän hallinta. Esh:n hoitotarpeen arviointi (ensikäynnit) toteutuu 30.6.2013 mennessä. Muilta osin palvelutuotanto toteutuu lain edellyttämällä tavalla. Vähintään kolmea palvelupolkua koskeva työ on valmis vuoden lopussa. Esh:a koskevat suoritteet kasvavat enintään 1-2 %/v lukuun ottamatta jonon purkutoimenpiteitä. Aavan osalta hoito- ja palvelutakuu toteutunut. Erityisryhmien ohjantaa toteutettu ryhmämuotoisena toimintana, mm. elintaparyhmissä ja monissa sosiaalihuollon ryhmissä. Erikoissairaanhoidossa ensikäyntiä yli tavoiteajan odottavia potilaita oli 226 potilasta (vähennys vuoden takaiseen 82,4 %). Hoidon hoitotakuu toteutuu. Palvelupolkutyö etenee. Erikoissairaanhoidon suoritteet ovat vähentyneet avohoitokäyntejä lukuun ottamatta. 3

Erikoissairaanhoidon palvelujen hintakehitys on kilpailukykyinen ja kustannusten hallinta paranee. Yhtymän peruspalvelukeskus ja ympäristöterveyskeskus toteuttavat palvelutoimintansa talousarvioidensa mukaisesti. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimenpiteet toteutetaan Erikoissairaanhoidossa sairaalakustannusindeksillä deflatoitujen kokonaiskustannusten kasvu ja muilla toimialoilla talousarvion toteutuminen. Erikoissairaanhoidossa deflatoidut kokonaiskustannukset kasvavat vähemmän kuin sairaalakustannusindeksi. Muilla toimialoilla tilinpäätökseen ei synny alijäämää Lauharannan 1-6 kk:n tuottavuusraportti valmistuu 9.9.2013 mennessä. Kokonaisuus raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Prosessit Tavoite Toimenpide Mittari Tavoitetaso Toteutus Pitkäaikaissairauksien hoitoprosessin kehittäminen Perusterveydenhuoltoa tukevan alueellisen toimintamallin kehittäminen ja rakentaminen kardiologiassa ja ortopediassa Kroonisten sairauksien hoitomallien käyttöönotto (Potku- hanke) Keskeisten potilasryhmien osalta työnjako ja tuki perusterveydenhuollossa on sovittu Hoitosuunnitelmien määrä 1 2 potilasryhmää/ erikoisala vuonna 2013 Peruspalvelukeskus Aavassa laaditaan 150 uutta hoitosuunnitelmaa vuonna 2013 Ortopediassa lonkkapotilaiden, selkä- ja avohoitopotilaiden prosessit kokeilussa. Aluekardiologitoiminnan periaatteet ovat valmistelussa. Moniammatillisia hoitosuunnitelmia on valmistunut 55 kpl. Hoitosuunnitelmien laadintaprosessia on tarkennettu ja tämän vaikutukset ajoittuvat pääosin toiselle vuosipuoliskolle. 4

Asiakkaat, potilaat, kunnat Tavoite Toimenpide Mittari Tavoitetaso Toteutus Alueella yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalli Alueen väestölle tuotetaan sosiaali- ja perusterveyden-huollon palvelut ja ympäristöterveydenhuollon palvelut sekä pääosa erikoissairaanhoidon palveluista. Keskussairaalassa toimii osaamiskeskuksia, jotka tuottavat vaativia erikoissairaanhoidon palveluita myös oman alueen ulkopuolelle. Yhteisiä toimintamalleja edistävistä linjauksista sovitaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Toimitilojen toimivuudesta ja terveellisyydestä huolehditaan. Määritellään ja sovitaan osaamiskeskuksista. Uusien alueellisten konkreettisten yhteistyömuotojen käyttö Myytyjen palvelujen ja menetettyjen (ulosvirtaus vapaan valintaoikeuden perusteella) palvelujen suhde. 1-2 uutta yhteistyömuotoa otetaan käyttöön vuosittain Potilas- ja asiakaspalaute Asiakaspalautteen tulos on hyvä. Myytyjen ja menetettyjen palvelujen lukumäärän suhde on suurempi kuin 1. Kotiutusta on muutettu tavoitteellisemmaksi alkuvuodesta. Neuvottelut on aloitettu ensihoidon henkilöstön työpanoksen hyödyntämisestä koti- ja asumispalvelujen tulosalueella, toimintamallia toteutetaan osissa kuntia jo säännöllisesti. Ympäristöterveydenhuollossa hyvinä tai erinomaisina palveluita pitävien osuus oli 89,7 % viimeisimmässä tarkastelujaksossa. Aavan osalta vastaava prosenttiosuus on n. 80 (v. 2012 65 %). Erikoissairaanhoidon toimialan saama asiakaspalaute on 88,4 % osalta erinomaista tai hyvää viimeisimmässä tarkastelujaksossa. Silmäsairauksien hoidon ohella etsitään aktiivisesti muita myyntituotteita ja tutkimusvälineiden yhteiskäyttöä. 5

Henkilöstö Tavoite Toimenpide Mittari Tavoitetaso Toteutus Hyvinvoivat työyhteisöt Työhyvinvointikysely syksyllä 2013 Vastausprosentti ja tulokset Vastausprosenttien parantuminen edelliseen kyselyyn verrattuna ja kehittämiskohteiksi valittujen aiheiden tulosten parantuminen Arviointi tehdään syksyllä pidetyn kyselyn jälkeen. Kehitetään rekrytointisuunnitelman pohjalta uusia menetelmiä työnantajan houkuttelevuuden lisäämiseksi Vakanssien täyttöaste vakavan henkilöstövajauksen yksiköissä Vakanssien täyttöaste paranee merkittävästi Terveyskeskuslääkärien uudesta palkkausmallista on saatu hyviä tuloksia. Mallin soveltuvuutta suun terveydenhuoltoon selvitellään. Kukin tulosalue on jalkautunut erilaisiin rekrytointitilaisuuksiin Henkilöstöpalvelut yksikkö on testannut erilaisia rekrytointikanavia. 6

3. Henkilöstöä koskevat yleiset tiedot Työpanos ja poissaolot Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on henkilötyövuosissa kasvanut 4,8 % verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon. Vakinaisten määrä henkilötyövuosissa on kasvanut 5,1 % ja määräaikaisten 4,1 %. Suurin osa kasvusta selittyy Päijät-Hämeen alueellisen yhteispäivystyskeskuksen toiminnan käynnistymisellä 14.5.2012 ja ensihoitopalvelun aloittamisella 31.12.2012, minkä johdosta ensihoito- ja päivystyskeskuksen työpanos on noin kaksinkertaistunut. Kuitenkin myös ilman ensihoitoja päivystyskeskusta yhtymän henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on kasvanut 2,3 %. Liikelaitos Versoa lukuun ottamatta henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on kasvanut kaikissa tulosryhmissä. Uutena kulutilinä on vuoden alusta otettu käyttöön henkilöstövuokraus. Tammi-kesäkuussa henkilöstövuokraukseen käytettiin yhtymässä n. 3,3 miljoonaa euroa. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja hengityselinten sairaudet ovat olleet kalenteripäivinä mitattuna yleisimpiä sairauspoissaolojen syitä. Henkilötyövuotta kohden sairauksista ja tapaturmista aiheutuneita poissaoloja on ollut 14,9 kalenteripäivää, mikä on 1,0 päivää (6,0 %) vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Erityisesti hengityselinten sairauksia on ollut selvästi edellisvuotta vähemmän. Kaikkien poissaolojen osuus vuosityöntekijöistä on 21,5 %, mikä on 0,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Yhtymän nettotyöpanos on kasvanut 5,7 %. Työhyvinvointi Yhtymän keskeisiä työhyvinvointitavoitteita ovat hyvinvoivat työyhteisöt, osatyökyisten työhön paluun tuki, tehokas ja toimiva työsuojelutoiminta sekä kuvaavat toiminnan seurantamittarit. Työyhteisöjen toimintaa on tuettu vahvistamalla esimiesten osaamista ristiriitatilanteiden käsittelyssä ja asiakaspalvelun kehittämisessä. Yhtymän johdon toimintatapana ovat olleet työhyvinvointikäynnit yksiköissä, joiden yhteydessä on keskusteltu henkilöstön kanssa työhyvinvointiin liittyvistä asioista, tulevista muutoksista ja uuden toiminnan käynnistämiseen liittyvistä haasteista. Esimiehiä on kannustettu Aktiivisen tuen toimintamallin käyttöön. Aktiivisen tuen keskusteluja on kirjattu yhteensä 401 (edellisenä vuonna 280). Eniten keskusteluja on käyty sairauspoissaolojen perusteella. Työkykyasioissa esimies ohjaa henkilön tarvittaessa työterveyshuoltoon ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa seurataan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Osasairauspäivärahan turvin työhön palasi 20 henkilöä, joille on kertynyt osasairauspäiviä yhteensä 1354. Työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt kaksi henkilöä. Työsuojelutoiminta on ollut aktiivista. Aluehallintovirasto teki yhteensä 10 tarkastusta huhtikuun aikana eri yksiköihin. Tarkastukset liittyvät valtakunnalliseen kunnalliseen valvontahankkeeseen. Tarkastukseen liittyi sekä henkilöstön että johdon arvio työsuojelun tilasta yhtymässä. Tarkastusraportti käsiteltiin johtoryhmän kokouksessa. Yksiköt saivat toimintaohjeita työturvallisuuden parantamiseksi, jotka liittyivät työtapaohjaukseen, työpaikkaselvityksiin, terveystarkastuksiin, riskienarviointiin ja väkivallan uhkaan. Yhtymä sai yhden kehotuksen, joka liittyi sisäilmaongelmaan. Työpaikkakäyntejä on tehty yhteistyössä työterveyshuollon kanssa yhteensä 32 yksikköön. Käynneillä on tullut esiin henkilöstön henkinen ja fyysinen kuormittuminen. Työterveyshuollon tekemissä työpaikkakäyntien raporteissa on suosituksia mm. ergonomiaan, työyhteisön toimivuuden parantamiseen, henkilöstön riittävään resursointiin, sisäilman laadun parantamiseen (lämpötila, vetoisuus), hälytysjärjestelmiin, riskinarviointiin, ensiaputarvikkeiden hankintaan ja ensiapukoulutukseen osallistumiseen. 7

Vakuutusyhtiölle ilmoitettujen työtapaturmien määrä on vähentynyt n. 40 % ja yleisimmät tapaturman syyt ovat kaatuminen, äkillinen kuormitustilanne (nostaminen) tai pistotapaturma. Näistä on aiheutunut vähintään 3 päivän sairauspäiviä yhteensä 35 päivää. Myös työmatkatapaturmat ovat vähentyneet, vähintään kolmen päivän sairauspäivään johtaneita työmatkatapaturmia on ilmoitettu 19, joista on aiheutunut yhteensä 139 sairauspäivää. Työmatkatapaturmia sattuu eniten jalankulkijoille heidän liukastuessaan tai kaatuessaan. 11.5.2013 astui voimaan EU:n direktiivi terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemiseksi, johon yhtymässä valmisteltiin ohje. Osaamisen kehittäminen Oikeanlainen osaaminen on yhtymän tulevaisuuden kannalta tärkeä kilpailutekijä ja tämän vuoksi yhtymä on panostanut henkilöstön osaamisen vahvistamiseen sekä henkilöstökoulutuksella että erilaisilla kehittämishankkeilla. Henkilöstö on osallistunut aktiivisesti ulkoiseen ja sisäiseen koulutukseen. Koulutustapahtumiin on osallistunut yhteensä 7401 henkilöä. Peruspalvelukeskuksen koti- ja asumispalveluiden toimintaa on kehitetty Parru hankkeella, jonka tavoitteena on toiminnan kehittäminen toimintakulttuuria ja toimintatapoja uudistamalla. Hankkeen tilaisuuksiin on osallistunut 445 työntekijää, yhteensä 1083 kertaa. Hankkeen tavoitteena on myös valmistautua palvelurakennemuutoksiin kunnissa. Johtamisosaamisen vahvistamiseksi esimiehille on järjestetty räätälöityä johtamiskoulutusta. Kouluttajina ovat toimineet sekä yhtymän omat että ulkopuoliset asiantuntijat. Tämän lisäksi PD - johtajakoulutusohjelmassa opiskeli neljä, Erva -johtajakoulutuksessa kolme esimiestä. Esimiehet ovat voineet osallistua myös Tampereen yliopiston organisoimaan moniammatilliseen johtamiskoulutusohjelmaan (MoJop). Esimiehet osallistuivat organisaatiomuutoksen suunnitteluun muutostyöpajoissa ja henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua muutosklinikoihin, joissa on yhdessä käsitelty muutokseen liittyviä käytännön asioita. Muutosklinkat jatkuvat syksyllä 3013. Yhtymän verkko-oppimisympäristössä on 1231 kirjautunutta työntekijää ja Promedicon sähköisessä kirja- ja verkkokurssiympäristöön on kirjattu 5761 käyntiä. Voimassaolevia oppisopimuksia on 37. Työnohjauksen ohjeistus on uusittu ja kilpailutuksen tuloksena on tehty puitesopimukset valittujen palveluntoimittajien kanssa. Työnohjauskäyntejä on kirjattu 76 työntekijälle yhteensä 462 tuntia ja mentorointia 8 työntekijälle yhteensä 59 tuntia. Yhtymässä on myös kehitetty oman henkilöstön koulutustaitoja. Asiantuntijoille, jotka ovat aktiivisesti toteuttamassa sisäistä koulutusta, on järjestetty opetustaitojen menetelmävalmennus, johon osallistui 24 työntekijää. Kehityskeskusteluja vuodelle 2013 on 30.6.mennessä kirjattu sähköiseen järjestelmään 990 käytyä keskustelua, mikä edustaa vain n. 25 % henkilöstöstä, jolloin painopiste keskustelun käymiselle on syksyllä 2013. Rekrytointi Rekrytointeja päättyi yhteensä 102 kpl, joissa haettiin 195 työntekijää eri tehtäviin. Edellisvuoteen laskua on 9 %. Hakemuksia saatiin keskimäärin 10,2 kpl/rekrytointi. Avoimista tehtävistä määräaikaisia tehtäviä oli 145 kpl, johon sisältyy myös kesäsijaisia. Hoitotyön lyhytaikaisten sijaisuuksien täyttöpyyntöjä oli 522, joissa onnistumisprosentti on 59 %. Edellisvuodesta täyttöpyynnöt ovat laskeneet 20 %. 8

4. Talouden yleinen toteutuminen Koko kuntayhtymän tasolla tammi-kesäkuun talouden ulkoinen tulos päätyy 8,7 miljoonan euron alijäämään. Edellisenä vuonna vastaavan ajanjakson alijäämä oli 9,3 miljoonaa euroa. Yhtymätasolla toimintatuottojen toteuma on 49,5 % ja toimintakulujen 52,1 %. Investointien toteuma on ilman liikelaitoksia 32,2 % ja liikelaitokset mukaan lukien 31,1 %. Lähinnä menot ovat kohdistuneet rakennushankkeisiin. Yhtymän maksuvalmius on heikko. Edellisen osavuosikatsauksen jälkeen kassaan saadut vuoden 2012 lisämaksuosuudet nostivat kassan riittävyyttä hetkellisesti, mutta tilanne on edelleen kriittinen. Kuukausitasolla menot ovat jatkuvasti suuremmat kuin tulot. Toimialoittain tarkasteltuna erikoissairaanhoidon tilikauden tulos kesäkuun lopussa on -8,6 miljoonaa euroa (-7,2 M vuonna 2012). Toimintatuottojen talousarvioon suhteutettu toteuma on 49,6 prosenttia (49,4) ja toimintakulujen 53,2 prosenttia (51,6). Erikoissairaanhoidon tuloksen analysointia vaikeuttavat päivystyskeskus Akuutti24:n sekä ensihoidon palvelut. Näiden palvelujen tulot ja menot sisältyvät kirjanpidollisesti erikoissairaanhoidon toimialaan. Palvelujen merkittävä laajeneminen vuonna 2013 vääristää todellisia erikoissairaanhoidon kustannuskasvuja edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2012 em. palvelujen kustannuksia toteutui 6,8 miljoonan euron edestä, kun vuoden 2013 talousarviossa on varauduttu 17,1 miljoonan kustannuksiin. Erikoissairaanhoidon oma toiminta ei ole dramaattisesti kasvanut edellisvuoteen verrattuna. DRGjaksoja on tuotettu 1,5 % edellisvuotta vähemmän. Omana toimintana tuotettujen poliklinikkakäyntien määrä on kasvanut sekä somatiikassa että psykiatriassa 3,1 %. Psykiatrian hoitopäivien määrä on omana toimintana vähentynyt 11,7 % edellisvuodesta. Ostopalvelut ovat euromääräisesti lisääntyneet edellisvuodesta 9,1 %. Alkuvuoden kaksinumeroisista kasvuluvuista on hieman tultu alaspäin. Euromääräisesti eniten ovat kasvaneet psykiatrian poliklinikkakäyntien ostot +18,9 %. Ostetut palvelut ovat kaiken kaikkiaan olleet kalliita, koska ostopalvelusuoritteiden kasvu ei vastaa kustannusten kasvua. Toimialan ennusteen mukaan tuloksesta on muodostumassa 12,5-13,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tästä summasta on eriytetty Akuutti24:n yleislääketieteen, suun terveydenhuollon ja päivystysosaston toiminnot sekä ensihoito. Sopeuttamistoimin ylityspaineesta pyritään leikkaamaan vähintään 2,5 miljoonaa euroa loppuvuoden aikana. Akuutti24:n yleislääketieteen, suun terveydenhuollon ja päivystysosaston sekä ensihoidon toimintojen alijäämäennuste on 1,1 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidossa henkilöstökulujen toteuma on 51,2 prosenttia (51,2). Henkilöstökulujen toteumaa arvioitaessa täytyy ottaa huomioon merkittävästi lisääntynyt henkilöstönvuokraus sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ostot, joissa kummassakin on merkittävät talousarvion ylitysuhkat. Asiakaspalvelujen ostoissa toteuma on 59,6 prosenttia (53,1), joten talousarvionylitysuhka on noin 4,4 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna alkuvuoden kehitys asiakaspalvelujen ostoissa oli maltillinen, mikä vaikutti myös talousarvion laadintaan. Tämän vuoksi vuoden 2013 talousarviossa on 1,7 miljoonaa euroa vähemmän määrärahaa kuin vuoden 2012 toteuma oli. Lääkemenot ovat kasvaneet edellisvuodesta 1,9 %. Kustannuskasvu on taittunut alkuvuoden tilanteesta, mutta talousarvion ylitysuhka on selkeä, ellei vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimenpitein kalliiden lääkehoitojen määriä saada edelleen hillittyä. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon maksuosuusennuste on laskettu tammi kesäkuun todellisen käytön ja hinnaston mukaan. Kalliin hoidon tasauksen piiriin on syntynyt kustannuksia 1,8 miljoonan euron edestä (1,3 miljoonaa euroa edellisvuonna). Jos lähtökohdaksi otetaan 10,5 miljoonan euron alijäämän kattaminen, maksuosuuksien ylitys talousarvioon 2013 nähden on 5,3 prosenttia. 9

Kesäkuun lopun ennusteen mukaan erityisesti Lahden, Pukkilan, Iitin, Kärkölän ja Myrskylän maksuosuudet ovat ylittymässä merkittävästi. Hämeenkosken maksuosuus näyttää alittuvan kesäkuun ennusteen mukaan. Akuutti24:n yleislääketieteen palveluissa haasteena on käyntimäärien jääminen alle talousarviossa ennakoidun tason, mistä johtuen tulot ovat jäämässä talousarviotasosta. Suun terveydenhuolto toteutunee suunnitellusti. Kokonaisuutena ennustetaan toimintakatteen jäävän - 0,5 miljoonaa euroa alle talousarvion. Päivystysosaston toiminta käynnistyy syyskuussa, joten sen vaikutus ennusteeseen on tässä vaiheessa huomioitu talousarvion mukaisena. Ensihoidon tulot jäävät ennusteen mukaan talousarviosta, mutta toisaalta menoja pyritään vastaavasti sopeuttamaan. Alijäämäuhka on noin 0,6 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon toimialan tuloslaskelmaennusteessa on huomioitu alijäämäuhkana yhteensä 11,6 miljoonaa euroa, jossa on huomioitu 2,5 miljoonan euron sopeuttamistavoite loppuvuodelle. Ympäristöterveyskeskuksen tilikauden tulos on kesäkuun lopussa 68 000 euroa (-17 000 euroa edellisen vuoden vastaavana ajankohtana). Kuntien maksuosuuksien yhteismäärän tavoite ja ennuste on talousarvion mukainen 1 827 106 euroa. Kuntakohtaista vaihtelua esiintyy palvelujen käytön mukaisesti. Peruspalvelukeskus Aava -liikelaitoksen liikealijäämä kesäkuun lopussa on -0,2 miljoonaa euroa (- 2,0 M ). Liikevaihto on kasvanut 7,5 % edellisvuodesta 55,4 miljoonaan euroon. Tilinpäätösennusteen mukaan Aava päässee talousarvion mukaiselle tulostasolle. Aavan maksuosuuksien seurannan ja ennustamisen haasteellisuutta lisää vuoden alusta käyttöön otettu suoriteperusteinen ja hinnastonmukainen laskutus. Aavan jäsenkuntien maksuosuuksien ennustetaan toteutuvan kokonaisuudessaan talousarvion mukaisesti, mutta kuntakohtaista vaihtelua esiintyy. Kuntakohtaisten toteumien vaihteluväli on 46,4-50,5 %. Alhaisin toteumaprosentti on Sysmällä 46,4 % ja korkein Myrskylällä 50,5 %. Sosiaalialan osaamiskeskus Verso -liikelaitoksen liikealijäämä on tammi kesäkuussa 84 000 euroa (10 700 euroa). Liikevaihto on kasvanut edellisvuodesta 16,8 % ja oli 271 000. Kuntarahoituksen tasoa on neuvoteltu korkeammaksi vuodelle 2013, mikä näkyy liikevaihdon suotuisassa kehityksessä. Sisäisten palvelutuottajien tulosryhmistä tukipalvelukeskuksen toimintakate on alittamassa talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla. Toimintamenoissa ylityspaineen aiheuttavat mm. välinehuollon toimitilojen remontti ja tietojärjestelmäpalvelujen kasvavat kustannukset. Lääketieteellisissä palveluissa sisäisille asiakkaille on tuloutettu alkuvuodelta syntynyttä ylijäämää 0,9 miljoonaa euroa, jolla on korjattu hinnaston mukaista laskutusta. Tämän oikaisun jälkeen lääketieteellisten palveluiden toimintakatteen ennustetaan olevan 1,1 miljoonaa euroa, joka on 0,4 miljoonaa euroa talousarviota heikompi. 10

5. Tulosryhmien toiminta- ja taloustiedot Yhtymähallinto Vastuuhenkilö kuntayhtymän johtaja Jouni Mutanen. Tilikauden tuloksen arviointi Yhtymähallinnon toiminta ja talous ovat kehittyneet suunnitellusti. Toimintatuotot kehittyvät hankkeiden ja avustusten osalta loppuvuosipainotteisesti. Käyttötalousosa Enn.ero/ Enn.ero/ TP 2012 TA 2013 30.6.2013 TA% TPE2013 TA2013% TP2012% Toimintatuotot 7 287 7 231 3 300 45,6 7 200-0,43-1,19 Toimintakulut -6 998-7 994-3 622 45,3-7 800-2,43 11,46 Toimintakate 289-763 -322 42,1-600 -21,36-307,61 Työpanos TP2012 TA2013 TOT 30.6.2013 TPE2013 Työpanos brutto 64,8 67,2 33,0 66,0 Työpanos netto 51,9 51,2 28,5 55,0 Lisä- ja ylityöt TOT 30.6.2013 (HTV) Ennuste 2013 (HTV) Perustelut 0,1 0,2 Tilinpäätösvalmistelu Henkilöstön ostopalvelut (mm. vuokratyövoima, konsultit) Yhtymähallinnossa ei ole käytetty vuokratyövoimaa. Konsulttityöpanosta on käytetty seuraavan strategiakauden suunnitteluun n. 2-3 pv Sairauspoissaoloihin puuttuminen Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet ollen keskimäärin 11,8 päivää/htv. Sairauspoissaoloihin on puututtu asianmukaisesti varhaisen välittämisen periaatteiden mukaisesti. Yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät toimenpiteet Yhtymän hallinnossa noudatetaan yhtymän palkkausohjeita ja seurataan tasa-arvosuunnitelman toteutumista. Tasa-arvoasiat on huomioitu myös rekrytoinnissa. Määräaikaisten työsuhteiden perusteita seurataan säännöllisesti. 11

Keskussairaala Vastuuhenkilö keskussairaalan johtaja Martti Talja Tilikauden tuloksen arviointi Tilaus Saapuneiden lähetteiden määrä oli 21 467 lähetettä, mikä oli 0,1 % vähemmän kuin edellisenä vuotena vastaavana ajankohtana. Sisäisiä toiselle erikoisalalle suuntautuneita konsultaatiopyyntöjä oli 4 593 (+11,3%). Ensikäyntiä odottavia oli kesäkuun lopussa 2 691 potilasta. Määrä laski 48,5 % edellisvuodesta. Yli kolme kuukautta odottaneita oli 226 potilasta (-82,4 %). Näin asetettua tavoitetta ei aivan saavutettu ensikäyntien toteutumisessa (lähde: uusi Effica Raportointi l. ER). Leikkausta odotti 2 581 potilasta, kasvua edelliseen vuoteen 4.5 % (111 potilasta). Yli 6 kk odottaneita oli 4 potilasta. Yli 3 kk odotti hoitoa 458, joista merkittävin osa oli silmätautien potilaita ortopedisen hoidon odottajien lisäksi. Tuotanto Lähetteisiin perustuvien ensimmäisten käyntien määrä oli 15 717 kontaktia (ensikäyntiä tai käynnin korvaavaa soittoa). Kasvua edelliseen vuoteen oli 1,1 % (ER) ja muutos alkuvuoteen on merkittävä. Kuntalaskutettuja avohoitokäyntejä kertyi edellisvuoteen verrattuna 2,4 % enemmän. DRG hoitojaksoja kertyi 2,6 % edellisvuotta vähemmän, mikä selittyy leikkaustoimenpiteiden määrän vähenemisellä -4,5 % (362 toimenpidettä) edelliseen vuoteen. Vähenemä aiheutui pääasiassa päiväkirurgian ja silmätautien yksiköistä. Vuodeosastokuormitukset ovat olleet edellisvuoteen verrattuna selkeästi matalammat johtuen jatkohoitoon siirtymisen nopeutumisesta sopimuksen mukaisesti ja infektioiden vähäisestä määrästä lastentaudeilla ja aikuisosastoilla. Hoitopäiviä kertyi 4 487 hoitopäivää (-5,8 %) edellisvuotta vähemmän, josta 2/5 kohdistui psykiatrisille ja operatiivisille erikoisaloille kummallekin ja 1/5 konservatiivisille erikoisaloille. Hoitopäivävähennys merkitsee yhteensä 25 sairaansijan vähennystä 100 % kuormituksella laskettuna. Ostopalvelukäyntejä kertyi 6,8 % edellisvuotta enemmän pääosin lastenpsykiatriassa ja osin konservatiivisella tulosalueella. Kasvu on puoliintunut prosentuaalisesti. Psykiatrian ostettuja hoitopäiviä oli 5,5 % edellisvuotta vähemmän, vaikka vaikeahoitoisia potilaita on kotiutettu. Somatiikan ostettujen hoitojaksojen määrä on kääntynyt laskun sijasta kasvuun +1,8 % johtuen konservatiivisen alueen lisääntyneistä ostoista. Talous Tulot Täyden korvauksen perusteella laskutus on kasvanut edelliseen vuoteen 41,2 %. Kuntalaskutus on kasvanut 7,1 %. Asiakaspalvelutuloissa vähennystä edelliseen vuoteen 6,3 %. Ohjetta potilaiden avohoitokäyntilaskutuksesta on täsmennetty. Asiakaspalveluostot kasvattavat kuntalaskutusta ja yhtymän tuloja, kun ne läpilaskutetaan. Menot Toimintakulut ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna 6,3 milj. euroa. Henkilöstömenot Henkilöstömenot ovat 4,2 % suuremmat viime vuoteen verrattuna. Kesäkuun kuluissa on havaittavissa kulujen taittuminen kulujen ollessa edellisvuotta vastaavalla tasolla. Kasvu edelliseen tilinpäätökseen on operatiivisella tulosalueella 5,9 %, konservatiivisella 5,2 % ja psykiatrialla 0,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilötyöpanos on 3,2% htv edellisvuotta korkeammalla tasolla, kasvu on vähentynyt alkuvuoden aikana. Nettotyöpanos on kasvanut 7,0 htv:tä vakituisella hoitohenkilöstöllä - psykiatrian muutospaket- 12

tien uudet 4 sh-toimea, varahenkilöstön onnistunut rekrytointi konservatiivisella alueella, VARHE - maksujen välttäminen 4 hoitajalla ja Akuutti24 avaamiseen liittyvä keskusleikkaussalin 3 määräaikaista sh-tointa. Hoitohenkilöstön sijaisten nettotyöpanos vähentyi yhden htv:n. Lisäksi sairauspoissaolojen määrä laski 0,4 %. Vakituisella lääkärihenkilöstössä nettotyöpanos kasvoi viidellä htv:llä (kardiologi, keuhkolääkäri ja neurologi) ja lääkärisijaisilla kasvanut 10 htv:tä (esim. anestesiologia). Lääkäreiden palkoissa on edelleen epätäsmällisyyksiä vastuuyksikkövientien osalta. Keväällä saadut yleiskorotukset ja nyt toukokuussa maksetut järjestelyvaraerät nostivat niin koko henkilöstökulu kuin palkkaennustetta. Palkoissa myös näkyy aina se että joka toinen kk maksetaan yhden 3 vko:n jakson erilliskorvaukset ja joka toiseen tulee kahdet. Edelliseen osavuosikatsaukseen verrattuna on palkkaennusteen kasvu kääntynyt laskuun. Suurin menojen kasvu on vakituisessa hoitohenkilöstössä, 0,81 milj. euroa. Hoitohenkilöstön sijaisten kustannukset ovat 0,16 milj. euroa pienemmät kuin vastaavaan aikaan v 2012. Vakinaisten lääkäreiden sijaiskustannukset olivat 0,3 milj. euroa ja saman verran kasvoivat erikoistuvien lääkäreiden päivystyskustannukset. Etenkin anestesiologian erikoislääkärin puute ja tästä aiheutuva kaksoispäivystysmiehitys aiheuttaa ko. menojen muutokset. Asiakaspalveluostot Kasvu jatkuu noin 0,5 milj. kuukaudesta toiseen enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavina kuukausina (paitsi tammikuu). Kasvu on edelliseen vuoteen 2,3 milj. euroa, josta konservatiivisen tulosalueen osuus on 2,1 milj. euroa. Kokonaiskasvusta aiheutuu Pshp:n ostoina ainoastaan vajaa 0,5 milj. euroa, joka vastaa sydänkeskuksen ostoja. Pientä kasvua on keuhkosairauksissa, syöpätaudeissa ja lastentaudeissa ja vastaavasti vähennystä ortopediassa, Coxan ostoissa ja nuorisopsykiatriassa. HUS:n ostoista ei ole käytettävissä yksilöityjä tietoja pyynnöistä huolimatta, on vajaa 1 milj. euroa. Yksityisiltä palvelutuottajilta on ostettu lähinnä lastenpsykiatrian hoitoja 0,2 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Muiden palveluiden ostot Ennusteessa huomioitu, että potilasvakuutukseen on varattu seurannassa 1,1 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Sisäisten ostojen kasvu on taittunut ja on 0,4 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kuvantamisen ja lääkehuollon menot alittavat edellisvuoden toteuman. Ostot tilikauden aikana Ostojen osuus on 0,5 % edellisvuotta vähemmän. Vaikuttavina tekijöinä ovat lääkekustannusten kasvun taittuminen, kasvu edelliseen vuoteen 0,1 milj. euroa (1,3 %), mutta hoitotarvikkeissa lisäystä on edelliseen vuoteen 0,25 milj. euroa johtuen operatiivisen alueen ostojen lisääntymisestä, etenkin proteesikirurgia tarvikkeissa (85 proteesia enemmän, 0,2 milj. euroa). Korjaavat toimenpiteet Tulosryhmässä seurataan vastuuyksikkötasolla palkkakuluja ja toimintamenoja kokonaisuudessaan. Yksiköt raportoivat kuukausittain olennaisista poikkeamista. Tulosaluejohtajilta edellytetään korjaavien toimenpiteiden valmistelua yhdessä vastuuhenkilöiden kanssa ja toteutumisen valvontaa. Henkilöstötyöpanoksen seurantaa on kehitetty merkittävästi yhteistyössä henkilöstöyksikön kanssa. Tulosryhmässä seurataan brutto- ja nettotyöpanoksien kehitystä verrattuna edelliseen vuoteen ammattiryhmittäin. Tulosryhmässä on valmisteltu muita tulosryhmiä kuullen tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma. Yhtymän hallitus on hyväksynyt ohjelman 22.4.2013. Sen tavoitteena on 3,9 milj. euron kustannussäästöt vuonna 2013. Keskeisenä tavoitteena on sulkea erikoissairaanhoidossa 46 sairaansijaa 16.9.2013 ja samanaikaisesti tehdä pitkin vuotta muita tuottavuutta parantavia ja menoja leikkaavia toimenpiteitä. 13

Strategisten tavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuus ja talous Tavoite Toimenpide Mittari Tavoitetaso Toteutus Potilaiden hoidossa käytetään terveyshyötyä tuottavia tutkimus- ja hoitomenetelmiä Erikoisaloittain määritellään keskeisten potilasryhmien tutkimuksen ja hoidon sisällöt Hoidon tarpeen arviointi- ja hoitotakuuseuranta (THL) Erikoissairaanhoidon kustannukset kunnille ovat hallinnassa Toiminnan, tuotannon ja talouden vastuuyksikkötasolla Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimenpiteet toteutetaan ja seurataan johtoryhmässä THL:n BM raportointi ja NHG:n vertaisarvioinnit Sairaalakustannusindeksillä deflatoidut kokonaiskustannukset Esh:n hoidon tarpeen arviointi (ensikäynnit) toteutuu 30.6.2013 mennessä Kolmen tuottavimman sairaalan joukossa erikoisaloittain Deflatoitujen kokonaiskustannusten kasvu alittaa sairaalakustannusindeksin kasvun Ensikäynnille odotti 226 potilasta yli 3 kk, vähenemä 82,4 % edelliseen vuoteen. Koko odottavien määrä 2691 potilasta. THL alustavan raportin mukaan sairaalan tuottavuus vuonna 2012 oli 6 % (vähennys 3 %) yli maan keskitason ja sijoitus 3:s shp:n joukossa. Tavoitetta ei saavutettu. Maaliskuun tuottavuusanalyysi mukaan kokonaistuottavuus on edelleen heikentynyt. Kesäkuun tulos ei vielä käytettävissä. Prosessit Tavoite Toimenpide Mittari Tavoitetaso Toteutus Strukturoitu ja läpinäkyvä potilaslähtöinen toiminta selkeällä PTHn ja ESHn välisellä työnjaolla Hoitopolkujen määrittely ja toiminnan arviointi erikoisaloittain keskeisten sairauksien osalta yhteistyössä pth:n kanssa Valmiit hoitopolut yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa toteutuvat Uusintakäytien määrä laskee erikoissairaanhoidossa 1-2 hoitopolkua tai toimintatapaa määritelty keskeisillä erikoisaloilla Ortopediassa, sydänsairauksissa, lastentaudeilla ja keuhkosairauksissa on määritelty työnjakoa. -5% Uusintakäyntien määrä on kasvanut 2,6 %. 14

Asiakkaat, potilaat, kunnat Tavoite Toimenpide Mittari Tavoitetaso Toteutus Potilaiden palvelukokemus on ensiluokkainen Asiakastyytyväisyyskysely/jatkuva palaute Kysely/palaute Vastanneista vähintään 90 % saavuttaa kiitettävän tason Kyselyä ei vielä toteutettu. Potilasturvallisuuden kehittäminen Osallistuminen potilasturvallisuustyöhön yhtymän suunnitelman mukaisesti Muistutukset kantelut, ja vahinkotilastot Potilasasiamiehen tilastot Uusien potilasturvallisuusmenetelmien käyttöönotto Haiproilmoitukset ja muu saatu palaute Toiminnan systemaattisuus lisääntyy, poikkeamien määrä vähenee Analyysin pohjalta korjaavat toimenpiteet Potilasasiamieheen yhteydenotot vähentyneet 0,7 %. Muistutusten määrä on vähentynyt 27,8 %. Haipro ilmoitukset käsitellään vastuuyksiköissä ja ennaltaehkäisevät korjaavat toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan Henkilöstö Tavoite Toimenpide Mittari Tavoitetaso Toteutus Henkilöstön tavoitteiden ja kehittymistarpeiden huomiointi asiantuntijuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi Kehityskeskustelut käydään kaikissa keskussairaalan yksiköissä koko henkilöstön kohdalta Toteumaprosentti 100 % Kehityskeskustelut käynnissä jokaisella tulosalueella Aktiivinen rekrytointi, perehdytys ja työpanosseuranta Ammattiryhmittäin työpanosseuranta / vakanssien täyttöaste Nettotyöpanos vastaa toimintaa Nettotyöpanos kasvanut 3,2 % - kasvuun on vaikuttanut kohentunut vakituisten toimien ja virkojen täyttömahdollisuus sekä lääkärihenkilöstön sijaisten määrän kasvu. Lisäksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja VARHEmaksuja on saatu vältettyä. 15

Tuetaan terveystieteellisen opetuksen ja tutkimuksen jatkumista ja kehittymistä Käytetyt tutkimusmäärärahat EVOjulkaisupisteet EVOjulkaisupisteet eivät vähene kolmen edellisen vuoden keskiarvosta 1.1.-30.6.2013 30 uutta julkaisua. Koko edellisvuotena 57 julkaisua. Työhyvinvoinnin ylläpitäminen V. 2010 tehdyn työhyvinvointikyselyn seurantakyselyyn osallistuminen syksyllä 2013 Työhyvinvointikysely Vähintään 70 % henkilöstöstä antaa arvosanan 3-5- (tuloskuntomittari, asteikko 1-5) Selvitystä ei ole tehty Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman ja painopistealueiden kehittämisen jatkaminen Sairauspoissaolojen seuranta Varhe-maksut Sairauspoissaolot vähenevät ja varhemaksujen määrä ei kasva Sairauspoissaolot ovat vähentyneet ja VARHEmaksuja säästynyt 4 hoitaja verran Käyttötalousosa Enn.ero/ Enn.ero/ TP 2012 TA 2013 30.6.2013 TA% TPE2013 TA2013% TP2012% Toimintatuotot 206 763 200 785 102 293 50,9 204 239 1,72-1,22 Toimintakulut -202 659-196 532-105 907 53,9-207 286 5,47 2,28 Toimintakate 4 104 4 254-3 614-85,0-3 047-171,63-174,25 Työpanos TP2012 TA2013 TOT 30.6.2013 TPE2013 Työpanos brutto 1593,1 1557,7 821,61 1600 Työpanos netto 1183,5 1194,6 623,91 1200 Lisä- ja ylityöt TOT 30.6.2013 (HTV) Ennuste 2013 (HTV) Perustelut 22,76 41 Pysynee alkuvuoden tasolla Henkilöstön ostopalvelut (mm. vuokratyövoima, konsultit) Vuokratyövoiman käyttöä on supistettu ja vain äärimmäiseen tarpeeseen korvaamaan pysyvän tai sijaisen puutetta. Konsultteja käytetty harkiten tilanteissa, joissa on koulutustarvetta tai toimintatapa on kokonaisedullisempi potilaan toiseen sairaalaan hoitoon lähettämisen sijaan. 16

Sairauspoissaoloihin puuttuminen Sairauspoissaolot ovat keskussairaalassa vähentyneet 0,4 %. Aktiivisen tuen keskusteluja on kirjattu ESSiin käydyiksi kesäkuun loppuun mennessä yhteensä 155 kertaa. Konservatiiveilla 63, operatiiveilla 86 ja psykiatrialla 16 keskustelua. Käytyjen keskustelujen kirjausten määrä on kaksinkertainen aiempaan vuoteen verrattuna. Yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun liittyvät toimenpiteet Yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun liittyen ei ole havaittu epäkohtia. Noudatetaan yhtymän ohjetta. Palvelutuotannon volyymi OMA TOIMINTA TP2012 TA2013 30.6.2013 M% vrt. 2012 TA% TPE2013 Enn.ero TA2013% Enn.ero TP2012% Lähetteet 42 784 43 500 21 467-0,1 49,3 42 874-1,44 0,21 Kaikki käynnit 300 586 304 000 168 584 8,2 55,5 323 802 6,51 7,72 Laskutetut käynnit 281 056 285 007 148 004 2,4 51,9 287 299 0,80 2,22 Ensikäynnit 31 009 30 500 15 717 1,1 51,5 31 403 2,96 1,27 Hoitopäivät 152 104 152 000 72 424-5,8 47,6 141 108-7,17-7,23 Laskutusperusteiset hoitopäivät 41 064 36 306 18 211-10,3 50,2 34 268-5,61-16,55 DRG-jaksot 33 214 32 990 16 641-2,6 50,4 32 139-2,58-3,24 Leikkaukset 14 953 15 500 7 704-4,5 49,7 15 300-1,29 2,32 OSTETUT PALVELUT Käynnit 36 329 34 502 17 862 6,8 51,8 38 097 10,42 4,87 Hoitopäivät,psyk 10 646 11 043 4 884-5,5 44,2 11 500 4,14 8,02 Hoitojaksot 2 217 2 090 1 045-9,6 46,5 2 147 2,71-3,17 THL Jonot - avoimet hoidon varaukset 30.6.2013 < 90 pv 91-180 pv > 180 pv Kaikki yht. 2 123 454 4 2 581 Mukana vain hoitotakuuseen kuuluvat ja kiireelliset leikkausta, hoitoa tai toimenpidettä odottavat. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma Keskussairaalan osalta hallituksen 22.4.2013 käsittelemä tuloksellisuus ja vaikuttavuusohjelma korvasi aikaisemman suppeamman ohjelman. Keskussairaalan tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelma päivitettynä toteutuksen tilanteella on liitetty kokonaisuudessaan osavuosikatsauksen loppuun. 17

Lääketieteellisten palvelujen keskus Vastuuhenkilö tulosryhmän johtaja Hannu Sarkkinen Tilikauden tuloksen arviointi Suoritteiden toteumaennuste (kaikki tutkimukset yhteensä) niin laboratoriotoiminnoissa kuin kuvantamisessakin alittaa suunnitellun vajaalla kahdella prosentilla. Perusterveydenhuollolle (Aava) tuotetut tutkimukset alittuvat reilusti suunnitellusta alitusta osaltaan selittää Aavan toiminnan ulkoistus molemmilla tulosalueilla. Suoritteet ulkoisissa myydyissä ylittyvät suunnitellusta (selittyy osittain edellä mainitulla Aavan toiminnan muutoksella) laboratoriotoiminnoissa (ylitys 6 %), kuvantamisessa ko. suoritteet alittavat suunnitellun edelleen, noin 8,5 %:lla. Erikoissairaanhoitoon tuotetut suoritteet ylittävät talousarvion kuvantamisessa 1,4 %:lla, laboratoriotoiminnoissa vastaavasti on alitusta 1,6 %. Toimintatuotot: Toimintatuotoissa on tehty kesäkuun toteumaan koko vuotta 2013 koskeva ylijäämähyvitys sisäisille asiakkaille sekä arvioitu Aavan ulkoistuksen aiheuttama ulkoisten ja sisäisten tuottojen suhteen muutos. Lääkehuollon katetuottovirhe on myös korjattu, TA2013 sisältää virheen tuottamat Lääkehuollon liikatuotot. Kokonaistoimintatuotot: TPE 06/2013: n 29 662 Meuroa (ylittää TA2013 n 165 000 ), TA 48,3 %. Toimintakulut: Toimintamenojen ennusteessa on huomioitu kuvantamisen varaston siirtyminen keskusvaraston yhteyteen kuvantaminen osti radiologian varaston: kertakulu noin 297 000 euroa, hävikki noin 3 000. Kokonaismenot: TPE 06/2013: n -28 585 Meuroa ylittäen talousarvion noin 555 000 TA %:n ollessa 51,4) Kokonaistuotot: 29 662 M Kokonaismenot: -28 585 M Toimintakate: 1 077 M (TA2013: 1 467), toimintakate siis 0,4 M talousarviota heikompi. Poistot TPE2013: -1 467 M Tulos: - 390 t Strategisten tavoitteiden toteutuminen Vaikuttavuus ja talous Tavoite Toimenpide Mittari Tavoitetaso Toteutus Laboratorio- ja kuvantamisliikelaitoksen perustaminen Selvitys valmistuu syksyllä 2012 Yhdistäminen 1.1.2014 Magneetti-ja PET-CT kuvantamisen eri vaihtoehtojen vertailu Tilataan selvitys ulkopuoliselta konsultilta/konsulteilta Päätökset laboratorio- ja kuvantamisen yhdistämisistä Selvitys valmis 5/2013 Taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevä palvelujen tuottamistapa Kuntayhtymä ja muut omistajatahot Heinolan kaupunkia lukuun ottamatta ovat tehneet päätöksensä ja liikelaitos aloittaa toimintansa 1.4.2014 Selvitykset on saatu ja käsitelty kuntayhtymän johdon ja LPK johdon välisissä keskusteluissa. Magneetti on 18