ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kortteli 252 (Harjutie 17) 26.2.2015 Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 1556/2014 Kaavatunnus 020039 Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 17.9.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.9.2014 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 20.11. 19.12.2014 Kaupunkikehityslautakunta pvm Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kortteli 252 (Harjutie 17) Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 1556/2014 Kaavatunnus 020039 Asemakaavan muutos koskee: 2. kaupunginosan eli Loutti korttelia 252 ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 2. kaupunginosan eli Loutti korttelin 252 asuinkerrostalojen korttelialuetta. Asemakaavan muutoksella poistuu: 2. kaupunginosan eli Loutti korttelin 252 yleisten rakennusten korttelialuetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, Seutulantie 12, 04430 JÄRVENPÄÄ, puhelin 040 315 2353, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Harjutien päässä noin kilometrin etäisyydellä keskustasta. Suunnittelualueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kortteli 252 (Harjutie 17) Rakentamaton yleisten rakennusten tontti muutetaan asuinrakentamiseen. Kaavamuutoksen tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta nykyisen kunnallistekniikan ja palvelujen tuntumassa. Sivu 2
Tontti osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle saadaan rakentaa seitsemänkerroksinen kerrostalo. Uusi rakennus täydentää nykyistä kerrostalokokonaisuutta. Korttelin vanhojen kerrostalojen kerroslukuja ja kaavamääräyksiä tarkistetaan, mutta niille ei osoiteta lisärakennusoikeutta. Uuteen rakennukseen tulee noin 40 asuntoa. Suunnittelualueella tulee olemaan noin 200 asukasta. 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset... 9 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.2.1 Osalliset... 10 4.2.2 Vireilletulo... 10 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 11 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 11 4.3.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet... 11 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 11 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 11 4.4.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 12 4.4.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 13 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.1.1 Mitoitus... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 14 5.3 Aluevaraukset... 14 5.3.1 Korttelialueet... 14 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 16 5.6 Kaavan suhde muihin suunnitelmiin... 16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 16 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 16 6.3 Toteutuksen seuranta... 16 Sivu 3
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) Asemakaavakartta ja määräykset 3) Havainnekuvat, Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy (2015) 4) Varjotutkielma 5) Lausuntojen, mielipiteiden ja muistutusten lyhennelmät ja vastineet (liitetään myöhemmin) 6) Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava (11/2006) Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava (30.10.2014) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv 9.8.2004 64) Voimassa olevat asemakaavat 2/25 (18.8.1977) ja 2/14 (15.8.1969) Järvenpään hulevesisuunnitelma (1.11.2013) Järvenpään Mestariasunnot Oy, Harjutie 17. Alustavat tontinkäyttösuunnitelmat. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy (2014) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 17.9.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.9.2014 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 20.11. 19.12.2014 Kaupunkikehityslautakunta pvm Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm 2.2 Asemakaava Rakentamaton yleisten rakennusten tontti muutetaan asuinkerrostalorakentamiseen. Korttelin nykyisten kerrostalotonttien kaavamääräyksiä tarkistetaan. Alueelle tulee uutta asuinkerrosalaa 2600 k-m 2. Asemakaava-alueelle laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava on mahdollista toteuttaa heti kun se on saanut lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Tontin 7 uudisrakennustyöt on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä 2015. Harjutien katualue kunnostetaan lähitulevaisuudessa kaupungin kunnallistekniikan investointisuunnitelmien mukaan. Autopaikkojen korttelialueelle on mahdollista rakentaa autopaikkoja kahteen tasoon. Pysäköintialueen järjestely riippuu asunto-osakeyhtiöiden päätöksenteosta. Asemakaava mahdollistaa kaupungin omistaman korttelialueen eteläkulman liittämisen pysäköintialueen kiinteistöön. Sivu 4
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kortteli 252 sijaitsee Järvenpään keskustan länsipuolella, osana Loutinmäen kerrostaloaluetta. Tontti 252-7 on rakentamaton. Sen pohjois- ja länsipuolella on asuinkerrostaloja, ja alempana rinteessä pientaloasutusta. Harjutien länsireunalla on pysäköintialuetta, joka on kerrostalotonttien käytössä. Kortteli rajoittuu lännessä metsäiseen Loutinpuistoon. Harjutien päästä on polkuyhteys viereisen kerrostalokorttelin läpi Mäkikadulle. 3.1.2 Luonnonympäristö Loutinmäen asutus sijaitsee näkyvästi Järvenpään maisemassa. Harjutien kerrostaloista on avoimet näkymät etelään Tuusulanjärven ja Lepolan suuntaan. Korttelin 252 korkein kohta on noin + 67,5 mpy. Alueen tonteilla ja puistoalueilla on täysikasvuista puustoa. Rakennusten ylimmät kerrokset ulottuvat puunlatvojen yli ja näkyvät myös itäsuuntaan Pajalan alueelle. Tontti 252-7 on maastoltaan kallioinen. Järvenpäässä aikaisemmin tehtyjen luontoselvitysten perusteella alueelta ei ole tiedossa huomioitavia luontoarvoja. Ote pohjakartasta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Korttelin 252 kerrostalot on rakennettu vuosina 1970, 1971 ja 1972. Rakennukset ovat betonielementtirakenteisia ja tasakattoisia. Tonteilla 2 ja 3 on pistetalot, joissa on osittain maan alla sijaitseva kellarikerros. Tontilla 4 on viisikerroksinen, kaksiportainen lamellitalo, jossa on maanpäällinen kellarikerros. Rakennuksissa on yhteensä 105 asuntoa. Harjutien varren pysäköintialue on erotettu kerrostalotontista tukimuurilla. Huoltoajo tontille 252-2 kulkee pysäköintialueen kautta. Pysäköintialueen eteläosassa on kevytrakenteinen au- Sivu 5
tosuoja. Alueella on 54 autopaikkaa, jotka ovat As.Oy Järvenpään Harjutie 16:n (tontti 252-2) ja As.Oy Järvenpään Harjutie 18:n (tontti 252-3) käytössä. Tontin 4 autopaikat ovat omalla tontilla. Alueella on rakennettu kunnallistekniikka ja hulevesiverkosto. Alueella ei ole kaupallisia tai julkisia palveluja. Harjulan koulu sijaitsee noin 200 metrin päässä ja Vihtakadun koulu noin 700 metrin päässä suunnittelualueelta. Keskustan palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Kortteli 252 rajoittuu lännessä metsäiseen Loutinpuistoon, jossa on kuntorata. Harjutien kautta on lyhyt matka Vanhankyläntielle ja Tuusulanjärven rantaan. Harjutie on alueen tonttikatu, jonka päässä on kääntöpaikka. Katu nousee melko jyrkästi pohjoiseen. Kadun itäreunalla on reunakivellä erotettu jalkakäytävä. Pysäköintitontin ja asfaltoidun kadun raja vaikuttaa tällä hetkellä epämääräiseltä. Harjutien itäpuolella pysäköinti on sallittu 2h aikarajoituksella, kadun päässä sijaitseva kääntöpaikka on merkitty pysäköintikieltoalueeksi. 3.1.4 Maanomistus Tontti 252-7 on seurakunnan omistuksessa. Muut tontit ovat asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa. Kaupunki omistaa katualueet ja ympäröivät puistoalueet. Maanomistustilanne. Kaupungin omistamat alueet viivoitettu. Sivu 6
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Loutin kaupunginosa on Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (30.10.2014) tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta, joka on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana, taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartasta (30.10.2014). Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella pisteellä. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) tontti 252-7 on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Muu osa korttelista 252 on asuinkerrostalojen aluetta (AK). Ympäröivät alueet ovat pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Korttelin eteläreuna rajoittuu Loutin korttelin alueeseen ja kirjailija Martin Löfbergin (Marton Taigan) talon tonttiin, jotka on Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa (kv 9.8.2004 65) osoitettu toimenpideluokkaan 2 (säi- Sivu 7
lytetään asemakaavoituksella). Rakennus on merkitty yleiskaavakarttaan pisteellä ja aluerajaus pistekatkoviivalla (kh/m). Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv 9.8.2004 64). Kaava-alueen likimääräinen sijainti valkoisella. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat ovat tulleet voimaan vuosina 1969 ja 1977. Kortteli 252 muodostuu asuinkerrostalojen korttelialueesta AK (tontit 252-2, 3, 4), autopaikkojen korttelialueesta AP (tontti 252-1) sekä yleisten rakennusten korttelialueesta Y (tontti 252-7). Harjutien päästä on osoitettu polkuyhteys kerrostalotonttien kautta Mäkikadulle. Kortteli 252 rajautuu puistoalueeseen ja Harjutien katualueeseen. Korttelin 252 eteläosassa tonteilla 252-1, 2 ja 7 voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1977. Tontti 252-7 on yleisten rakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa kolmikerroksisen rakennuksen. Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e = 0,5. Rakennusala on osoitettu tontin keskiosaan. Tontti 252-2 on asuinkerrostalojen korttelialuetta, jonka rakennusoikeus on 2450 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku VII. Kellarikerrokseen ja ullakolle saadaan rakentaa asukkaiden yhteistiloja. Tontti 252-1 on autopaikkojen korttelialuetta, jolle korttelin 252 autopaikkoja saadaan sijoittaa. Autopaikkoja saadaan rakentaa kahteen tasoon tai katokseen. Autopaikkoja on varattava vähintään 1 ap/ 60 m2 huoneistoalaa tai vähintään 1 ap/ asunto. Korttelin 252 pohjoisosassa tonteilla 252-3 ja 4 voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1969. Tontit ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta. Tontilla 252-3 rakennusoikeus on 2450 k- m2 ja kerrosluku VII. Tontilla 252-4 rakennusoikeus on 2650 k-m2 ja kerrosluku V. Kellarikerrokseen ja ullakolle saa sijoittaa asukkaiden yhteistiloja. Tontin 252-4 autopaikat sijaitsevat omalla tontilla, johon kaavassa on osoitettu pysäköintialuetta. Kerrostalotontteja ei saa aidata, paitsi liikennealueiden puoleisilla tontinrajoilla. Sivu 8
Ote ajantasakaavasta. Kaava-alue punaisella rajattuna, tontti 252-7 viivoitettu. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Tonttijako ja -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Järvenpään seurakunta on pyytänyt asemakaavan muutosta, jossa tontin 252-7 käyttötarkoitus muutettaisiin asuinkerrostalorakentamiseen. Tontti on tullut seurakunnan omistukseen Järvenpään kaupungin kanssa tehdyssä vaihtokaupassa, johon liittyvän sopimuksen mukaan seurakunta sitoutui rakentamaan tontille kerho- ja kokoontumistilaa. Tämä uudisrakennus ei ole kuitenkaan toteutunut. Seurakunta on valinnut asuinrakennuksen toteutusta varten kumppanikseen Järvenpään Mestariasunnot Oy:n. Kaavamuutosta koskeva seurakunnan ja kaupungin välinen puitesopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 15.12.2014 307. Kaavatyö on sisältynyt Järvenpään kaavoitussuunnitelmaan vuonna 2014. 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta, iltakoulu pvm Kaupunkikehityslautakunta pvm Sivu 9
Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien/-tilojen omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueiden asukkaat, yritykset ja työntekijät, sekä asukasyhdistykset Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu - Järvenpään Vesi Caruna Oy Fortum Power & Heat Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 17.9.2014 ja kirjeellä naapurikiinteistöjen omistajille. Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (17.9.2014). 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Suunnittelun eri vaiheissa saatujen lausuntojen, mielipiteiden ja muistutusten lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä 5. (liitetään myöhemmin) Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Naapurikiinteistöjen omistajilta on saatu kolme mielipidettä, joissa kiinnitetään huomiota autopaikkojen riittävyyteen, suunnitellun rakennuksen korkeuteen ja sijaintiin, vuokra-asuntojen rakentamiseen sekä alueen maisemaarvoihin. Mielipiteet on otettu huomioon asemakaavan muutosluonnosta valmisteltaessa. Valmisteluvaihe Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä 20.11. 19.12.2014 välisen ajan Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osallisilla on ollut mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Asemakaavaluonnosta on esitelty yleisötilaisuudessa 20.11.2014. Luonnoksesta on lähetetty ennakkolausuntopyyntö hankkeesta seuraaville tahoille: Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Caruna Oy Fortum Power and Heat Elisa Networks Sivu 10
TeliaSonera Finland Oyj Loutinmäen asukasyhdistys ry Valmisteluvaiheessa on saatu seuraavat lausunnot ja mielipiteet: Uudenmaan ELY-keskus (12.12.2014) Caruna Oy (10.12.2014) Fortum Power and Heat (21.11.2014) Elisa Oyj (2.10.2014) Kunnallistekniikan suunnittelu (17.12.2014) As.Oy Vuoritie 27 (4.12.2014) As.Oy Harjutie 16 ja As.Oy Harjutie 17 (18.12.2014) Mikko Partti (19.12.2014) Pirjo Waris ja Juhani Nieminen (19.12.2014) Raija ja Tapani Merinen (18.12.2014) Otso Salminen ja Elina Rantamäki (18.12.2014) Leena Airanne ja 58 muuta allekirjoittajaa (18.12.2014) Suunnitteluvaihe Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävänä pvm Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Lausunnot, muistutukset ja niiden huomioonottaminen (täydennetään myöhemmin). 4.2.4 Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n mukaista viranomaisneuvottelua ei ole järjestetty, koska asemakaava ei koske valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia alueidenkäyttötavoitteita eikä sitä voida pitää yhdyskuntarakenteellisten vaikutusten, luonnonarvojen tai kulttuuriympäristön kannalta erityisen merkittävänä. Asemakaavatyön aikana on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunto Uudenmaan ELY-keskukselta, jolla ei ole ollut asiaan huomautettavaa. 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä Järvenpään kaupungin asuntotuotantotavoitteet, vuokra-asuntojen osuus tuotannosta Alueen kaupunkikuvan täydentäminen 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Alustavissa tontinkäyttövaihtoehdoissa on tutkittu lamellitalotyyppistä rakennusta tontin eteläosaan. Kaavan aloitusvaiheessa naapurikiinteistöjen omistajat ovat esittäneet, että suunniteltu rakennus on liian korkea ja sijaitsee liian lähellä naapurirakennuksia. Kaavaluonnoksen rakennusala suunniteltiin väljäksi, mutta kuitenkin ohjaamaan pistetalotyyppiseen ratkaisuun lähemmäs Harjutietä. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.4.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas on tutkinut Järvenpään Mestariasuntojen toimeksiannosta vaihtoehtoja suunnittelun pohjaksi. Alustavissa vaihtoehdoissa on tutkittu tontinkäyttöä, pysäköintiratkaisua ja rakennuksen korkeutta. Rakennus pyrittiin sijoittamaan siten, että tontin eteläreunan kalliomaastoa voitaisiin säästää. Tutkittu maksimikerrosluku oli kahdeksan. Alustavien kaavaluonnosten pohjaksi valittiin seitsemänkerroksinen lamellitalo, joka olisi samankor- Sivu 11
kuinen kuin naapurikerrostalot Harjutien länsipuolella. Pysäköintipaikkojen rakentaminen yhteen tasoon katsottiin taloudellisimmaksi, koska tarvittavat autopaikat saadaan mahtumaan tontille. Autopaikkamitoituksena tutkittiin 1 ap / 100 k-m 2 ja 1 ap / 85 k-m 2. Alustavia tontinkäyttösuunnitelmia (Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas 2014). Vasemmalla kahdeksankerroksinen pistetalo, oikealla lamellitalo. Kumpikin rakennus sijaitsee tontin keskiosassa, jotta luonnontilaisena säilytettävä tontinosa pidettäisiin mahdollisimman suurena. Pysäköintipaikat ovat maantasossa tontin pohjoisosassa. 4.4.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan pohjana käytettäväksi tontinkäyttöratkaisuksi on valittu pistetalo, jonka etäisyys lähimpiin naapuritaloihin on mahdollisimman suuri. Asemakaavaluonnoksessa rakennusala ohjaa rakennuksen sijainnin Harjutien reunaan. Pysäköintipaikkojen mitoitukseksi on määritelty 1 ap/ 85 k-m 2, koska tontti sijaitsee keskustan ulkopuolella eikä aivan joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa. Korttelialueen käyttötarkoitus tontilla 252-7 muuttuu julkisesta rakentamisesta kerrostaloasumiseen. Suurin sallittu kerrosluku on merkittävästi korkeampi ja tontin 252-7 rakentamistehokkuus on suurempi verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan, mutta tontin 252-7 tonttitehokkuus ei poikkea merkittävästi korttelin 252 ja viereisen korttelin 251 pistetalotontin tonttitehokkuudesta. Sekä voimassaolevan asemakaavan että suunnitellun muutoksen kaavaratkaisu muuttaa tontin kallioista maastoa merkittävästi. Nykyiset kerrostalotontit pysyvät asemakaavan muutoksessa entisellään. Katu- ja puistoalueiden rajoihin ei tule muutoksia. Sivu 12
Asemakaavan pohjaksi valittu tontinkäyttösuunnitelma. (Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy 2014) Luonnoksen nähtävilläolon jälkeen korttelista 252 on laadittu varjostustarkastelu (liite 4), jonka mukaan suunniteltu seitsemänkerroksinen rakennus ei heikennä ympäröivien pientalotonttien varjostustilannetta merkittävästi. Puusto ja Loutinmäen nykyiset kerrostalot varjostavat pientalotontteja eniten. Varjostus on runsainta kesäaikaan iltapäivällä ja illalla, mutta aamupäivisin kerrostalot eivät varjosta pientalotontteja ollenkaan. Luonnosvaiheessa esitetyissä mielipiteissä kiinnitetään huomiota suunnittelualueen luontoarvoihin, mutta aikaisemmin tehdyissä luontoselvityksissä alueelta ei ole löydetty huomioitavia kasvitai eläinlajeja. Alueen arvokkaat piirteet liittyvät lähinnä ympäristöön ja maisemaan. Uusi rakennus muuttaa ympäristöä väistämättä, mutta asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä pyritään sovittamaan rakennus kaupunkikuvaan ja ympäristöön sekä lieventämään rakentamisen haittoja. Suunnittelualuetta reunustavat puistoalueet säilyvät entisellään. 4.4.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm Sivu 13
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kortteli 252 muodostuu asuinkerrostalojen korttelialueesta ja autopaikkojen korttelialueesta. Alue liittyy muuhun kaupunkirakenteeseen Harjutien kautta. Alue on rakennettu tonttia 252-7 lukuunottamatta. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 1,42 ha, josta suurin osa on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Alueen kokonaiskerrosala on 10.150 k-m 2, josta uutta rakentamista on 2600 k-m 2. Aluetehokkuus vastaa tehokkuuslukua e a = 0,71. Vanhojen kerrostalotonttien rakentamistehokkuus vastaa lukua e t = 0,86 ja uuden tontin tehokkuus e t = 1,0. Korttelin 252 kerrostaloissa on tällä hetkellä 105 asuntoa. Uusia asuntoja tulee noin 40, joihin tulee noin 200 asukasta. Suunnittelualue pinta-ala (m 2 ) pinta-alan muutos (m 2 ) rakennusoikeus (k-m 2 ) rakennusoikeuden muutos (k-m 2 ) AK-korttelialue 11358 +2600 10150 +2600 Y-korttelialue - -2600 - -1300 LPA-korttelialue 1720 - - - Katualue 1200 - - - Yhteensä 14278-10150 1300 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamerkinnöillä halutaan varmistaa toimivat pysäköintipaikat, kulkuyhteydet ja luonnontilaisten tontinosien puuston säilyminen. Kaava-aluetta koskevilla yleisillä määräyksillä halutaan varmistaa kaupunkikuvan ja lähiympäristön laatu. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK-50) Tontille saa rakentaa asuinkerrostaloja sekä asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa toimisto-, työ- ja julkisten lähipalveluiden sekä asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja. Tontille saa sille merkityn varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden 15 m 2 ylittävän osan, hissikuilut sekä teknisiä tiloja ja varastoja kerroksiin, kuitenkin enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Tontin leikki-, oleskelu- ja pysäköintialueille saadaan asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa rakentaa asuntoja palvelevia kevytrakenteisia katoksia ja varastoja. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on suositeltavaa. Merkintä koskee sekä vanhoja kerrostalotontteja että uutta kerrostalotonttia. Korttelialueella osoitetaan nykyisille rakennuksille sitovat rakennusalat sekä uuden kerrostalon ja pihakatoksen ohjeelliset rakennusalat. Korttelialueella osoitetaan myös pysäköintialueet tonteilla 252-4 ja 7 sekä autopaikkojen siirtomerkinnät tonteilla 252-2 ja 3 autopaikkojen korttelialueelle. Puustoiset tontinosat on osoitettu säilytettäviksi. Nykyisten kerrostalojen maanpäällinen kellarikerros on tarkistettu kerroslukumerkintöihin. Jalankulkuyhteys korttelialueen läpi Harjutieltä Mäkikadulle on osoitettu sijainniltaan ohjeellisena. Kaupunkikuvaa, ympäristön laatua ja pysäköintipaikkojen mitoitusta koskevia määräyksiä esitetään kaavaaluetta koskevissa yleisissä määräyksissä. Autopaikkojen korttelialue (LPA-3) Sivu 14
Korttelialueen kautta tulee sallia ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Korttelialue osoitetaan tonttien 252-2 ja 3 autopaikkoja varten. Autopaikkoja on mahdollista rakentaa kahteen kerrokseen. Alueen läpi on tällä hetkellä ajoyhteys kerrostalotontin 252-2 etupihalle. Tontti 252-2 rajoittuu katualueeseen, mutta ajoyhteys suoraan kadulta on hankala järjestää maaston korkeuserojen vuoksi. Kaupungin omistuksessa oleva maa-alue Harjutien reunassa liitetään autopaikkatonttiin. Kaava-aluetta koskevat yleiset määräykset Kaupunkikuva - Rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat yhteen ympäristön rakennusten kanssa julkisivumateriaalien, mittasuhteiden, kattomuodon, pintojen ja värityksen osalta. Kaikki rakenteet on tehtävä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. - Asuinrakennusten porrashuoneesta tulee olla välitön yhteys tontin leikki- ja oleskelualueelle. Porrashuoneiden tulee saada luonnonvaloa jokaisen kerroksen kohdalla. Maantasokerroksen julkisivu kadun varrella ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa. Alueen uudisrakennus tulee sopeuttaa ympäristöön ja kaupunkikuvaan, koska sen sijainti on näkyvä myös kaukomaisemassa. Uudisrakennus tulee toteuttaa laadukkaasti. Ympäristö - Tonttia ei saa aidata siten, että liikkuminen viereiselle asuinpihalle estyy. Tontille on rakennettava asumisen luonne huomioon ottaen riittävästi yhtenäisesti suunniteltuja leikkija oleskelualueita. - Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi, kulkuväyliksi tai huoltoalueeksi, on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Tontilla on säilytettävä tai sinne on istutettava vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m 2 kohti. - Autopaikat on erotettava istutusten avulla katu-, puisto- ja piha-alueesta. Autopaikkoja ei saa sijoittaa 8 metriä lähemmäksi pihatasossa sijaitsevien asuinhuoneiden pääikkunoita. Alueen kerrostalotontit muodostavat yhtenäisen, aitaamattoman piha-alueen, joka tarjoaa turvallisen lähiympäristön kaikenikäisille. Hulevedet - Korttelialueelle on laadittava hulevesisuunnitelma, jossa osoitetaan tonttikohtaisesti hulevesien kerääminen, viivyttäminen ja poistaminen. Korttelialueen hulevedet tulee johtaa kaupungin hulevesiverkkoon. Alueella on rakennettu hulevesiverkosto, johon uudisrakennuksen tontti liitetään. Pysäköinti - Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakennettavia väestönsuojia, asukkaiden yhteis- ja varastotiloja sekä ulkoseinien yli 250 mm paksuuden ylittävän osan tuottamaa kerrosalaa ei lasketa autopaikkojen mitoitukseen. - Tontille on varattava polkupyörien säilytyspaikkoja vähintään 1 paikka / 30 k-m 2. Paikoista vähintään puolet on sijoitettava pihatasossa olevaan ulkoiluvälinevarastoon tai katokseen. - Tontille tai asemakaavassa osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle on rakennettava vähintään 1 autopaikka / 85 k-m 2 asuintilaa. Sivu 15
Polkupyörä- ja autopaikkojen mitoituksella varmistetaan riittävän pysäköintipaikkamäärän toteuttaminen. Polkupyöräpaikkojen ja ulkoiluvälinevarastojen rakentamisella edistetään kevyttä liikennettä. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavaratkaisu noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Alueen kaupunkikuva täydentyy uudella rakennuksella. Harjutien liikennemäärät lisääntyvät uusien asuntojen takia. Lisääntyvä asukasmäärä kasvattaa julkisten ja kaupallisten palvelujen tarvetta. Lähivirkistysalueilla on enemmän käyttäjiä. Julkiseen palvelurakentamiseen osoitettu tontti poistuu. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty liitteessä 2. 5.6 Kaavan suhde muihin suunnitelmiin Tontti 252-7 on voimassa olevassa yleiskaavassa julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), ja se on tullut seurakunnan omistukseen Järvenpään kaupungin kanssa tehdyssä vaihtokaupassa. Seurakunta on tässä yhteydessä sitoutunut rakentamaan tontille kerho- ja kokoontumistilaa, mutta rakennushanke ei ole kuitenkaan toteutunut. Valmisteilla oleva Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma tähtää alueiden tiivistämiseen, täydennysrakentamiseen ja olevien liikenneväylien hyödyntämiseen. Nämä tavoitteet ovat mukana myös Järvenpään keskustan osayleiskaavan tarkistustyössä. Kaupungin Y-tonttien tarpeet liittyvät lähinnä erityisasumiseen ja päivähoitoon, joille tämä tontti on liian pieni. Kaupunki pyrkii tällä hetkellä keskittämään palvelujaan suurempiin yksikköihin. Tälle tontille soveltuvaa, kaupungin tai seurakunnan toteuttamaa julkista rakennushanketta ei ole näköpiirissä. Tontin lähiympäristö on asuinaluetta, joka on parhaiten täydennettävissä asuinrakentamisella. Yritystoiminta tai muut julkiset palvelut eivät sovellu tälle paikalle. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Uudisrakennuksen toteutuksesta on laadittu havainnekuvat, liite 3. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaava on mahdollista toteuttaa heti kun se on saanut lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat liikennemäärät ja pysäköintipaikkojen tarve, lähivirkistysalueiden toimivuus ja riittävyys, asukkaiden ja käyttäjien palaute sekä rakennusten elinkaari ja kunto. Järvenpäässä 26.2.2015 Sampo Perttula Kaavoituspäällikkö Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti Sivu 16
Dnro KAUKE 1556/2014 Kaavatunnus 020039 17.9.2014 1 Mitä tapahtuu ja missä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) Kortteli 252 (Harjutie 17) Asemakaavan muutos Loutin kaupunginosan alueella on alkamassa asemakaavahanke, jossa rakentamaton yleisten rakennusten tontti on tarkoitus muuttaa asuntorakentamiseen. Samalla tarkistetaan viereisten asuinkerrostalotonttien kaavamääräyksiä. Asemakaava laaditaan kaupungin omana työnä. Tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 63 ) saa tietoa, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa kaavatyön aikana tarpeen mukaan. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella ympyröitynä. 1.1 Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee Loutin kaupunginosan korttelia 252, joka sijaitsee Harjutien päässä noin kilometrin päässä keskustasta. Tontti 252-7 on rakentamaton ja maastoltaan kallioinen. Sen pohjois- ja länsipuolella Loutinmäen laella on asuinkerrostaloja, ja korttelin 252 itäpuolella rinteessä pientaloasutusta. Sisällys 1 Mitä tapahtuu ja missä? 2 2 Mitä on suunnitteilla? 3 3 Suunnittelun lähtötiedot 4 4 Osalliset 7 5 Miten ja milloin voi osallistua? 7 6 Kaavan vaikutusten arviointi 8 7 Aikataulu 9 8 Mielipiteet aloitusvaiheessa 9 9 Yhteystiedot 9 Harjutie 16 ja 18 kerrostaloissa on seitsemän asuinkerrosta ja maanpäällistä kellaritilaa. Etualalla yhteinen pysäköintialue.
Suunnittelualueen punaisella rajattuna, rakentamaton tontti 252-7 (Harjutie 17) viivoitettu. Alustava tontinkäyttösuunnitelma. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy 2014. 1.2 Aloite tai hakija Järvenpään seurakunta on pyytänyt asemakaavan muutosta, jossa tontin 252-7 käyttötarkoitus muutettaisiin asuinkerrostalorakentamiseen. Tontti on tullut seurakunnan omistukseen Järvenpään kaupungin kanssa tehdyssä vaihtokaupassa, johon liittyvän sopimuksen mukaan seurakunta sitoutui rakentamaan tontille kerho- ja kokoontumistilaa. Tämä uudisrakennus ei ole kuitenkaan toteutunut. 2 Mitä on suunnitteilla? Suunnittelun tavoitteena on tutkia mahdollisuudet asuinkerrostalon rakentamiseen voimassa olevan asemakaavan mukaisella julkisten rakennusten korttelialueella. Kiinteistönomistaja on valinnut kumppanikseen Järvenpään Mestariasunnot Oy:n. Tontille on tavoitteena toteuttaa Ara-hintainen vuokrakerrostalo. Mestariasuntojen arkkitehtikonsultti, Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy on laatinut kaavoituksen pohjaksi alustavia tontinkäyttösuunnitelmia, joissa on tutkittu rakennuksen korkeutta ja pysäköintiratkaisuja. Jatkosuunnitteluun valitussa suunnitelmassa tontin keskivaiheille on sijoitettu 7-kerroksinen kerrostalo siten, että rakennuksen pääjulkisivu ja parvekkeet avautuvat etelään. Kerrosalaa suunnitelmassa on 2602 k-m² jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e = 1,0. Pysäköintipaikat on sijoitettu tontin pohjoisosaan. Autopaikkoja on suunnitelmassa osoitettu 26 kpl, mikä vastaa mitoitusta 1ap/ 100 k-m². Korttelin 252 nykyisten kerrostalotonttien asemakaavamääräyksiä tarkistetaan autopaikkojen osalta. Tontin 252-7 uudisrakennus, taustalla kolme nykyistä asuinkerrostaloa. Arkkitehtuuritoimisto Kimmo Lylykangas Oy 2014. 3 Suunnittelun lähtötiedot 3.1 Maanomistus Tontti 252-7 on Järvenpään seurakunnan omistuksessa. Muut asuinkerrostalotontit ovat asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa. Ympäröivät katu- ja puistoalueet omistaa Järvenpään kaupunki.
3.2 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2007) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. 252-7). Harjutien päästä on osoitettu polkuyhteys kerrostalotonttien kautta Mäkikadulle. Kortteli 252 rajautuu puistoalueeseen ja Harjutien katualueeseen. Korttelin 252 eteläosassa tonteilla 252-1, 2 ja 7 voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1977. Tontti 252-7 on yleisten rakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa kolmikerroksisen rakennuksen. Rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e = 0,5. Rakennusala on osoitettu tontin keskiosaan. Tontti 252-2 on asuinkerrostalojen korttelialuetta, jonka rakennusoikeus on 2450 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku VII. Kellarikerrokseen ja ullakolle saadaan rakentaa asukkaiden yhteistiloja. Tontti 252-1 on autopaikkojen korttelialuetta, jolle korttelin 252 autopaikkoja saadaan sijoittaa. Autopaikkoja saadaan rakentaa kahteen tasoon tai katokseen. Autopaikkoja on varattava vähintään 1 ap/ 60 m2 huoneistoalaa tai vähintään 1 ap/ asunto. Alueella on tällä hetkellä 54 autopaikkaa, jotka ovat As.Oy Järvenpään Harjutie 16:n (tontti 252-2) ja As.Oy Järvenpään Harjutie 18:n (tontti 252-3) käytössä. Ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. Korttelin 252 pohjoisosassa tonteilla 252-3 ja 4 voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1969. Tontit ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta. Tontilla 252-3 rakennusoikeus on 2450 k-m2 ja kerrosluku VII. Tontilla 252-4 rakennusoikeus on 2650 k-m2 ja kerrosluku V. Kellarikerrokseen ja ullakolle saa sijoittaa asukkaiden yhteistiloja. Tontin 252-4 autopaikat sijaitsevat omalla tontilla, johon kaavassa on osoitettu pysäköintialuetta. Kerrostalotontteja ei saa aidata, paitsi liikennealueiden puoleisilla tontinrajoilla. 3.3 Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) tontti 252-7 on julkisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PY). Muu osa korttelista 252 on asuinkerrostalojen aluetta (AK). Ympäröivät alueet ovat pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Ote Järvenpään yleiskaavasta. Suunnittelualue valkoisella rajattuna. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kortteli 252 on rajattu punaisella, tontti 252-7 on viivoitettu. 3.4 Asemakaava Kortteli 252 muodostuu asuinkerrostalojen korttelialueesta AK (tontit 252-2, 3, 4), autopaikkojen korttelialueesta AP (tontti 252-1) sekä yleisten rakennusten korttelialueesta Y (tontti
4 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Uudenmaan ELY-keskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Järvenpään kaupungin viranomaiset Muut viranomaiset Järvenpään Vesi Fortum Sähkönsiirto Oy Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 5.4 Valmisteluvaihe Asemakaavojen muutosluonnos ja muu suunnitteluaineisto asetetaan nähtäväksi mielipiteiden antamista varten (MRL 62, MRA 30 ) teknisen keskuksen palvelupisteeseen. Kaavaaineistoa laitetaan myös Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Kaavamuutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Rakennusvalvonta Kunnallistekniikka Asuntopalvelut Järvenpään Vesi Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos Fortum sähkönsiirto Oy/ Etelä-Suomi Elisa Networks Oy TeliaSonera Finland Oyj Loutinmäen asukasyhdistys ry 5 Miten ja milloin voi osallistua? 5.1 Asemakaavan laatimisvaiheet ja osallistuminen Aloitusvaihe Ehdotusvaihe Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) - Luonnos nähtävillä (30 päivää) - Mahdollinen yleisötilaisuus - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnot - Ehdotus julkisesti nähtäville (30 päivää) - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Osallistuminen Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Mielipide luonnoksesta Muistutus ehdotuksesta Mahdollinen valitus 5.2 Tiedottaminen Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla kaupungin ilmoitustaululla, Viikkouutisissa ja kaupungin internet-sivuilla sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja kaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille sekä muille osallisille, jotka ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. 5.3 Aloitusvaihe Kaavoitustyön käynnistymisestä ja siihen liittyvästä osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta tiedotetaan siten kuin edellä on kerrottu. Osallisten toivotaan esittävän arvionsa ja mahdolliset muutokset ja täydennykset OAS:aan kuulutuksessa ilmoitettuun päivään mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä tarkennuksia koko valmisteluvaiheen ajan, kunnes kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on ennen ehdotuksen julkista nähtäville asettamista oikeus ehdottaa Uudenmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. OAS on nähtävillä koko suunnittelutyön ajan teknisessä palvelupisteessä (Seutulantie 12, 1. kerros) sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Jos jokin taho katsoo, ettei heitä tarvitse pitää osallisina tässä hankkeessa, asiasta voi ilmoittaa kaavasuunnittelijalle kirjallisesti. 5.5 Ehdotusvaihe Luonnoksesta saatujen mielipiteiden ja ennakkolausuntojen pohjalta laaditaan asemakaavan muutosehdotus, jonka kaupunkikehityslautakunta hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) sekä pyytää tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosehdotus laitetaan nähtäväksi teknisen palvelupisteen ilmoitustaululle ja Järvenpään kaupungin internet-sivuille. Asiasta tiedotetaan osallisille, kuten edellä on kerrottu. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy asemakaavoituksen vastineet kaavamuutosehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Mikäli asemakaavamuutosehdotusta joudutaan muuttamaan olennaisesti lausuntojen ja muistutusten johdosta, asettaa kaupunkikehityslautakunta sen uudelleen nähtäville ja mahdollisesti myös pyytää uusia lausuntoja. Muussa tapauksessa kaupunkikehityslautakunta esittää ehdotuksen edelleen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Kaupunkikehityslautakunnan päätös, josta ilmenee kaupungin perusteltu kannanotto (vastine), lähetetään niille osallisille, jotka ovat jättäneet muistutuksen tai ovat sitä aiemmissa vaiheissa kirjallisesti pyytäneet ja jättäneet yhteystietonsa. 5.6 Hyväksymisvaihe Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutoksen. Päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella tiedottamisesta sovitulla tavalla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitusluvalla edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitusote valtuuston päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaavamuutos tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella, kuten edellä on mainittu. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. 6 Kaavan vaikutusten arviointi Asemakaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen, tekniseen huoltoon, yhdyskuntatalouteen, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin arvioidaan kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuk-
sen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. 7 Aikataulu Asemakaavatyö käynnistyy syyskuussa 2014 Asemakaavaluonnos on nähtävänä arviolta lokakuussa 2014 (MRL 62 ) 30 päivää Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi arviolta tammikuussa 2015 (MRL 65, MRA 27 ) 30 päivää Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan keväällä 2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tehtävänä on kertoa osallisille: o Mitä kaavoitus koskee o Mihin sillä pyritään o Mitä vaikutuksia kaavalla on o Miten vaikutukset arvioidaan o Ketkä ovat osallisia o Miten ja milloin voi osallistua o Miten kaavoituksen kulusta tiedotetaan o Kuka kaavaa valmistelee ja mistä saa lisää tietoa 8 Mielipiteet aloitusvaiheessa Ovatko osallistumis- ja arviointitavat riittäviä? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta asemakaavoitukseen. Onko alueella tärkeitä paikkoja, kehittämiskohteita tai ongelmia, joita ei ole lähtötiedoissa huomioitu? Jos haluat tuoda esiin omia näkemyksiäsi suunnittelualueeseen liittyen, ota yhteyttä kaavan valmistelijaan (ks. yhteystiedot alla). 9 Yhteystiedot Asemakaava laaditaan Järvenpään kaupungin asemakaavoituksessa virkamiestyönä. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12 PL 41, 04401 Järvenpää Kaavoituspäällikkö Sampo Perttula 040 315 2005 Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio 040 315 2353
84 83 81 82 2:146 2:306 2:77 2:255 2:77 2:145 1 5 4 29 26 2 2 1 7 10 3 17 30 36 2 39 4 40 2 35 16 7 9 3 37 4 235 252 251 225 229 235 19 6 3 25 3 70 76 31 14 41 15 78 4 39 27 23 8 3 60 6 15 4 14 5 48 3 21 45 10 24 47 67 73 62 7 61 28 23 12 4 10 2 40 60 58 72 54 9 7 2 11 2 22 76 30 61 1 6 2 29 19 43 42 17 46 59 29 71 28 15 1 8 18 1 26 5 13 17 16 1 20 21 5 66 77 11 69 24 7 20 23 22 1 2-9901-0 2-9903-9 2-9901-0 Harjutie Vuoritie Harjutie ar kt kt ar kt ar ar V 48,7 67.3 50.6 57.6 70.9 71.4 63.9 61,8 61.9 59,1 46.4 48.5 44.3 48,8 48,8 68.0 55.3 61.4 70.7 66.6 67.3 64.4 61,8 59,3 46.4 48,0 49,0 48,8 55.2 53,8 54,9 70.3 71.8 60.7 58,5 49.0 45.0 48,1 62.8 66.3 62,4 56,1 48,0 48,1 48,0 48,5 61.2 59.0 61.4 60.0 58.8 64.1 0.4 62.3 58,3 51.5 46.6 44.9 47,9 50.5 50,4 59.0 57.1 62.8 63.1 63.5 53.9 58,4 58,8 50.5 50.4 60.6 58.3 65.3 65.7 60.3 48.9 50.1 63.5 62.5 64.4 65.7 63.3 62.3 48.4 46.7 45.5 47.2 54.8 46.4 49,2 52.4 45.4 50.2 44.7 49,5 50,0 48,7 49,5 46,9 48,7 44.7 47,1 46.2 44.8 56.7 45.2 63 55 45 51 58 49 60 60 56 50 70 65 53 54 59 60 63 67 47 55 45 50 57 58 70 60 55 55 50 45 5 374 359 174 384 175 360 373 9 44 8 3 43 25 ie 2600 VII p HARJUTIE VUORITIE 1 2 3 4 7 a 252/1 a 252/1 (252/ 2,3) VII 2450 2450 p LOUTINPUISTO a II 2650 VI +yht460 I +yht110 I 1/3 k VII kt 6706900 25504000 100 30 40 0 10 20 50 252 LOUTTI 2 AK-50 AOR LPA-3 AK Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen (1284/99) vaatimukset ja on ajan tasalla. Jukka Laitila Järvenpäässä Kaupungingeodeetti 15.1.2015 EHDOTUS
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AK-50 0101050 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. Tontille saa rakentaa asuinkerrostaloja sekä asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa toimisto-, työ- ja julkisten lähipalveluiden sekä asukkaiden yhteiseen käyttöön tarkoitettuja tiloja. Tontille saa sille merkityn varsinaisen kerrosalan lisäksi rakentaa porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan, hissikuilut sekä teknisiä tiloja ja varastoja kerroksiin, kuitenkin enintään 15 % varsinaisesta kerrosalasta. Tontin leikki-, oleskelu- ja pysäköintialueille saadaan asemakaavassa osoitetun rakennusoikeden puitteissa rakentaa asuntoja palvelevia kevytrakenteisia katoksia ja varastoja. Uusiutuvien energiamuotojen käyttö on suositeltavaa. 2190 VI 1/3k VII 1213000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 1217000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 1218100 Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. LPA-3 0713003 AUTOPAIKKOJEN KORTTELIALUE Korttelialueen kautta tulee sallia ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. +yht460 I 1219201 Luku osoittaa kerrosalaneliömetreinä, kuinka suuren osan rakennuksen alimmasta kerroksesta (I) saa kerrosalaneliömetreinä ilmoitetun kerrosalan lisäksi käyttää asukkaiden yhteistiloihin. 1201100 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 1227000 Rakennusala. 1203000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. kt 1231018 Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa katoksen. 1204100 Osa-alueen raja. a II 1232005 Kaksikerroksinen autojen säilytyspaikan rakennusala. 1205100 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 1243007 Säilytettävä tai istutettava puusto. 2 LOU 252 1206000 Ohjeellinen tontin raja. 1208000 Kaupunginosan numero. 1209000 Kaupunginosan nimi. 1210000 Korttelin numero. p a 252/1 1244000 Katu. 1254001 Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. 1255000 Pysäköimispaikka. 1255004 Merkintä, joka osoittaa, että tonttia varten on asemakaavassa varattu autojen säilytysja pysäköintipaikkoja merkinnän osoittamalta LPA-alueelta. 7 LOUTINPUI 1211900 Ohjeellisen tontin numero. 1212100 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. (252/ 2,3 1267001 Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit/tontit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa.
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET: Kaupunkikuva Rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat yhteen ympäristön rakennusten kanssa julkisivumateriaalien, mittasuhteiden, kattomuodon, pintojen ja värityksen osalta. Kaikki rakenteet on tehtävä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimuksiin. Asuinrakennusten porrashuoneesta tulee olla välitön yhteys tontin leikki- ja oleskelualueelle. Porrashuoneiden tulee saada luonnonvaloa jokaisen kerroksen kohdalla. Maantasokerroksen julkisivu kadun varrella ei saa antaa umpinaista vaikutelmaa. HARJUTIE, KORTTELI 252 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1 : 1000 Asemakaavan muutos koskee: 2. kaupunginosan eli Loutti korttelia 252 ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 2. kaupunginosan eli Loutti korttelin 252 asuinkerrostalojen korttelialuetta. Ympäristö Asemakaava-alueelle tulee laatia erillinen tonttijako. Tonttia ei saa aidata siten, että liikkuminen viereiselle asuinpihalle estyy. Tontille on rakennettava asumisen luonne huomioon ottaen riittävästi yhtenäisesti suunniteltuja leikki- ja oleskelualueita. Tontinosat, joita ei käytetä leikki- ja oleskelualueeksi, kulkuväyliksi tai huoltoalueeksi, on istutettava tai muutoin rakennettava yhtenäisen suunnitelman mukaan. Tontilla on säilytettävä tai sinne on istutettava vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m² kohti. Autopaikat on erotettava istutusten avulla katu-, puisto- ja piha-alueesta. Autopaikkoja ei saa sijoittaa 8 metriä lähemmäksi pihatasossa sijaitsevien asuinhuoneiden pääikkunoita. Pysäköinti Varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakennettavia väestönsuojia, asukkaiden yhteis- ja varastotiloja sekä ulkoseinien yli 250 mm paksuuden ylittävän osan tuottamaa kerrosalaa ei lasketa autopaikkojen mitoitukseen. Tontille on varattava polkupyörien säilytyspaikkoja vähintään 1 paikka / 30 k-m². Paikoista vähintään puolet on sijoitettava pihatasossa olevaan ulkoiluvälinevarastoon tai katokseen. Tontille tai asemakaavassa osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle on rakennettava vähintään 1 autopaikka / 85 k-m² asuintilaa. Käsittelyvaiheet: Nähtävänä MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti 20.11.-19.12.2014 Kaupunkikehityslautakunta Nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti Kaupunkikehityslautakunta Kaupunginhallitus Nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 mukaisesti Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Kaupunkikehitys, kaavoitus ja liikenne Hulevedet Päiväys 26.2.2015 Khdno KAUKE 1556/2014 Korttelialueelle on laadittava hulevesisuunnitelma, jossa osoitetaan tonttikohtaisesti hulevesien kerääminen, viivyttäminen ja poistaminen. Korttelialueen hulevedet tulee johtaa kaupungin hulevesiverkkoon. Tarkistettu Kaavatunnus Arkistonumero Suunnittelija Piirtäjä Tallennusnimi 020039 36 056 tew tew Mittakaava 1:1000 Sampo Perttula Kaavoituspäällikkö Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti Koordinaatisto ETRS GK 25
Harjutie, kortteli 252 Asemakaavan muutos Kaavoitus ja liikenne 5.1.2015/ tew VARJOTUTKIELMA Loutinkatu 6 B 252-7 Tämä selvitys on tehty havainnollistamaan tontille 252-7 suunnitellun seitsemänkerroksisen rakennuksen vaikutusta lähiympäristön varjoisuuteen. Rakennusten heittämät varjot esitetään suunnittelualueen ja lähiympäristön mallissa maaliskuun, kesäkuun, syyskuun ja lokakuun 25. päivänä klo 13 ja 14.30. Ajankohdat on valittu havainnollistamaan varjostustilannetta Loutinkatu 6 B:n kohdalla, jonka suuntaan uuden rakennuksen varjo lankeaa noin klo 13 14.30 välillä. Talvikuukausien varjostustilannetta ei ole esitetty, koska aurinkoisten tuntien määrä on silloin vähäinen. Aamupäivisin kerrostalot eivät varjosta pientalotontteja milloinkaan. Iltatunteina kesäaikaan, jolloin aurinko on länsisuunnassa, varjostus on runsainta. Puiden varjoja ei ole esitetty, koska puut ovat matalampia kuin kerrostalot. 1 (5)
Harjutie, kortteli 252 Asemakaavan muutos Kaavoitus ja liikenne 5.1.2015/ tew 25.3.klo 13 Maaliskuussa aurinkoisten tuntien määrä lisääntyy. Lehtipuut eivät vielä varjosta. Kerrostalojen varjot ulottuvat pientalotonteille iltapäivällä klo 14.30 jälkeen. 252-7 25.3.klo 14.30 252-7 2 (5)
Harjutie, kortteli 252 Asemakaavan muutos Kaavoitus ja liikenne 5.1.2015/ tew 25.6.klo 13 Kesäkuussa aurinko on korkeimmillaan. Päivä on pitkä ja varjot ovat keskipäivällä lyhyet. Lehtipuissa on täysi lehvästö. Rakennukset varjostavat pientalotontteja illalla, kun aurinko paistaa länsisuunnasta. 252-7 25.6.klo 14.30 252-7 3 (5)