Rajamäen esiopetusryhmä Toimintasuunnitelma 2013 2014
1. YKSIKKÖ Rajamäen esiopetusryhmä Villentie 2 05200 Rajamäki aamupäiväryhmän puh. 040 317 4067 iltapäiväryhmän puh. 040 317 4888 esiopetus.rajamaki@nurmijarvi.fi 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetusta annetaan 12.8.2013-30.5.2014 välisenä aikana vähintään 700 tuntia. Perusopetuslaki määrittelee esiopetuksen laajuuden. PÄIVITTÄINEN TOIMINTA-AIKA Aamupäiväryhmä 8.00 12.00, iltapäiväryhmä 11.00 15.00 LOMAT Syysloma 14.-20.10.2013 Joululoma 21.12.2013 6.1.2014 Talviloma 17. 23.2.2014 Pääsiäisloma 18. 21.4.2014
3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Rajamäen esiopetusryhmä sijaitsee Villentie 2:ssa Rajamäen kirkkoa vastapäätä. Vuonna 2013 2014 aamupäiväryhmässä 18 ja iltapäiväryhmässä 15 lasta. Käytössämme on esiopetuskäyttöön remontoitu omakotitalo, jossa on oma leikkipiha. Teemme retkiä lähimetsiin ja hyödynnämme lähipalveluita kuten kirjastoa, uimahallia ja liikuntatiloja. Käytämme myös monipuolisesti Rajamäen urheilualueita. Talvisin luistelemme ja hiihdämme, syksyllä ja keväällä urheilemme ja pelaamme liikunta-alueen kentällä. Toiminta-ajatus Lapsuus on oma elämän vaiheensa, jolloin lapsi oppii leikkien ja toimien. Jokainen lapsi on ainutlaatuinen yksilö ja sellaisenaan arvokas. Annamme jokaiselle lapselle mahdollisuuden olla utelias tutkija ja oppija. Lapsen tulee tuntea olevansa tärkeä ja hyväksytty. Aina kun opetamme lapselle jotakin, estämme häntä keksimästä itse. Ja kuitenkin se, minkä sallimme hänen keksiä omin päin, säilyy hänessä kiistattomasti hänen elämänsä loppuun asti. J. Piaget Pidämme tärkeänä harjaannuttaa lapsen omatoimisuutta, tunnetaitoja ja sosiaalisia taitoja. Kannustamme omatoimisuuteen kaikissa arkipäivän tilanteissa kuten pukemisessa ja riisumisessa, omista välineistä huolehtimisessa ja ruokailemisessa. Harjoittelemme hyviä tapoja ja toisten ystävällistä kohtelua. Kannustamme lapsia vastuun ottamiseen itsestä ja muista antamalla heille pieniä avustustehtäviä. Lapsilla on päivittäin mahdollisuus vapaaseen leikkiin, jossa sosiaaliset ja kielelliset taidot harjaantuvat. Talossamme on vapaan leikin aikana käytössä sekä pysyviä että vaihtuvia leikkialueita. Lapsi valitsee alueensa ja suunnittelee leikkinsä itse, näin hän harjoittelee oman toiminnan suunnittelua. Leikkialueet luovat edellytyksiä erityisesti sosiaalisten taitojen oppimiselle. Olemme pyrkineet suunnittelemaan oppimisympäristön, joka houkuttelee välineiden ja virikkeiden kautta oppimaan uusia asioita.
Lapsen toiveet ja kiinnostuksen kohteet ja erityisesti uudet kokemukset ohjaavat ja laajentavat kokemusmaailmaa ja antavat iloa ja onnistumisen elämyksiä. Haluamme tukea lapsen itsetunnon kehittymistä myönteisessä ilmapiirissä, jossa lapsen kanssa yhdessä käsittelemme erilaisia tunteita ja niiden ilmaisua. Aikuisen tehtävänä on kuulla ja kuunnella lapsia sekä ohjata kannustavasti. Lapsen aito kohtaaminen on päivittäistä arkisten asioiden kertomista esim. ruokailun yhteydessä. 4. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Toimintamme painopistealueita ovat LEIKKI SOSIAALISET TAIDOT / TUNNETAIDOT MONIPUOLINEN TOIMINTA viikoittain kielellisten ja matematiikan valmiuksien harjoittelu sekä musiikki, liikunta, kädentaidot ja ympäristökasvatus. Mediakasvatus nivoutuu toimintaan eri tavoin; lapsen mediataitoja kehitetään ikätasoon soveltuvasti esim. valokuvausta, sanomalehtiä tai tietotekniikan mahdollisuuksia hyväksikäyttäen. Hyödynnämme tietotekniikkaa opetuksessa. Käytössämme on valikoima kehittäviä tietokonepelejä esim. matematiikasta. Kirjoittamista tietokoneen avulla harjoitellaan ns.trageton-menetelmällä. Liikkuessamme lähialueilla kiinnitämme huomiota turvalliseen liikkumiseen ja liikennesääntöjen huomioon ottamiseen. 5. TOIMINNAN YKSIKKÖKOHTAISET TAVOITTEET Toimimme valtakunnallisten esiopetuksen perusteiden sekä Nurmijärven kunnan esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteemme on tukea lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä tarjoamalla lasten yksilölliset kehitystarpeet huomioon ottavaa esiopetusta. Kasvatuksemme ja opetuksemme lähtökohta on lapsi aktiivisena oppijana. Lapsi tutkii, etsii, kokee ja näkee, yrittää, erehtyy, onnistuu, pohtii ja rakentaa näin aktiivista kuvaa itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Lapsi oppii ryhmässä vuorovaikutussuhteessa toisiin lapsiin ja aikuisiin. Kannustamme lapsia ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja tarjoamme lapsille turvallisen ja mielekkään oppimisympäristön, jossa he uskaltavat ja saavat olla juuri sellaisia kuin ovat.
6. MENETELMÄT Vertaisryhmässä toimiminen on tärkeä tekijä lapsen oppimisessa. Ryhmä antaa lapselle mahdollisuuden harjoitella työskentelyä parin tai pienryhmän kanssa sekä ison ryhmän jäsenenä. Pienryhmiä käytetään esim. leikkitilanteissa ja erityistä keskittymistä vaativissa tilanteissa. Ryhmän koko voi vaihdella. Ryhmässä oppii jakamaan ja vuorottelemaan, huolehtimaan itsestä ja muista. Ohjeiden kuuntelu ja niiden mukaan toimiminen, yhteisten sääntöjen noudattaminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen harjaantuvat ryhmätoiminnassa. Kannustamme myös yhteisvastuullisuuteen ja toisten auttamiseen. Leikki on lapselle luonnollisin tapa oppia ja harjoitella monenlaisia taitoja. Leikkiin sisältyy suunnittelemista, käsitteenmuodostusta, eläytymistä, keskittymistä, karkeaa ja hienoa motoriikkaa, ristiriitojen selvittämistä, huomaavaisuutta, havainnoimista, mielikuvituksen käyttöä, itsehillintää, vastuun ottamista, ajattelua, tilan ja oman kehon hahmottamista, pettymysten sietämistä. Leikissä lapsen sisäinen ja ulkoinen maailma kohtaavat. Viikoittaisten eri sisältöalueiden toimintatuokioiden suunnittelemisessa lähtökohtana ovat lasten yksilölliset ja ryhmän kehitys- ja oppimistarpeet. 7. ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kotien ja esiopetusryhmän kasvatushenkilöstön tukena toimii oppilashuolto. Vanhempien ja opettajien on mahdollista neuvotella varhaiskasvatuksen erityisopettajan, terveydenhoitajan, psykologin tai muiden asiantuntijoiden kanssa lapsen kasvua ja kehitystä koskevissa asioissa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu esiopetusryhmän toimintaan säännöllisin väliajoin. Jokaisella lapsella on oikeus saada riittävää oppimisen ja kasvun tukea heti tarpeen ilmetessä. Nurmijärvellä on käytössä tuen kolmiportaisuus malli, jossa jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jossa huomioidaan lapsen yleinen, tehostettu tai erityinen tuen tarve. Lapsen henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaan kirjataan käytännön toimenpiteet, joilla tuetaan yksilöllisesti lapsen kasvua ja kehitystä. Eriasteiset tuen muodot on esitelty tuen kolmiportaisessa mallissa, joka löytyy Nurmijärven esiopetussuunnitelmasta internet-osoitteesta: http://www.nurmijarvi.fi/perhe_ja_hyvinvointi/varhaiskasvatus/esiopetus
Rohkaisemme lapsia kertomaan huolistaan, esim. kiusaamisesta esiopetuksessa tai kotona. Kysymme näistä asioista myös lasten haastatteluissa. Kiusaamiseen puututaan välittömästi ja asiat selvitetään puhumalla. Tilannetta seurataan aktiivisesti, ettei kiusaaminen pääse toistumaan. Esiopetusryhmässä sekä lasten että aikuisten tulee oppia ymmärtämään erilaisuutta ja oppia toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. 8. RETKET JA TAPAHTUMAT - metsäretket - luisteluretket jäähalliin ja kentälle - kirjastoretket - seurakunnan vierailut ja kirkkokäynnit - adventti-pikkujoulujuhla - joulukirkko - joulujuhla - uimahallikäynnit - pääsiäisvaellus - syksyllä ja keväällä liikunnallinen ulkoilutapahtuma - keväällä Rajamäen eskarilaisten yhteinen Reppu selkään -tapahtuma - kevätretki - kevätjuhla - muita retkiä ja tapahtumia järjestämme tilanteen mukaan 9. YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Teemme avointa yhteistyötä lasten vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä, vanhempia kuullen, kunnioittaen ja tukien. Vanhempien kuuleminen ja osallistuminen ovat mielestämme tärkeä asia esiopetuksen onnistumiselle. Järjestimme ensimmäisen vanhempainillan jo kesäkuussa. Tämän lisäksi järjestämme tarpeen mukaan muita teema- ja keskusteluiltoja. Kerromme säännöllisesti ryhmien toiminnasta ja opetuksen toteuttamisesta reissuvihkoon laitettavilla viikkotiedotteilla. Ennen esiopetuksen alkua kävimme aloituskeskustelut perheiden kanssa, joissa kuulimme vanhempien näkökulman lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvistä asioista sekä mahdolliset toiveet lapsen esiopetusvuodelle. Alkusyksyn aikana käymme lapsikohtaiset keskustelut, joiden pohjalta laadimme lapsen esiopetuksen
oppimissuunnitelman jokaiselle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa. Keväällä käymme arviointikeskustelut lapsen esiopetussuunnitelman pohjalta. Päivittäin keskustelemme vanhempien kanssa tuonti- ja hakutilanteissa. Pidämme yhteyttä vanhempiin myös reissuvihon ja puhelimen välityksellä. Tämän lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus varata henkilökohtaisia keskusteluaikoja, mikäli jokin asia mietityttää tai huolestuttaa heitä. Osallistumme myös tarpeen vaatiessa, vanhempien kanssa lasta koskeviin palavereihin yhdessä muiden asiantuntijatahojen kanssa. Vanhemmat voivat halutessaan tutustua tähän esiopetuksen toimintasuunnitelmaan joko esiopetuksessa tai netissä ja esittää toiveita sen kehittämiseksi. 10. YHTEISTYÖ KOULUN KANSSA Osallistumme aktiivisesti Rajamäen esiopettajien ja alkuopettajien yhteistyöpalavereihin ja pyrimme omalta osaltamme kehittämään yhteistyötä esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä. Käytämme oppimisvalmiuksien havainnointilomaketta lasten havainnoinnin ja esiopetusryhmien toiminnan suunnittelun tukena. Järjestämme vierailuja ja yhteisiä oppitunteja oman yhteistyöluokkamme kanssa puolin ja toisin. Lähetämme lapsen esiopetuksen suunnitelman ja siihen liittyvän arviointiosan vanhempien suostumuksella lapsen ensimmäisen luokan opettajalle. Tarvittaessa käymme koulun työntekijöiden kanssa nivelpalaverin, erityisesti niiden lasten kohdalta, joille on tehty erityisen tai tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Yhteistyö esiopetuksen ja alkuopetuksen välillä koetaan tärkeänä ja sen tavoitteena on aikaansaada sujuva ja mutkaton siirtyminen esiopetuksesta kouluun kaikkien lasten kohdalla. 11. ARVIOINTI a) Keväällä käymme arviointikeskustelut vanhempien kanssa syksyn keskusteluissa sovittujen lapsikohtaisten tavoitteiden pohjalta. b) Lapsi harjoittelee oman toimintansa ja käyttäytymisensä itsearviointia aikuisen ohjauksessa. Näin lapselle muodostuu käsitys omasta oppimisestaan, hän edistyy oppimaan oppimisen taidoissaan. Lapsi arvioi toimintaa yhdessä aikuisen kanssa säännöllisesti.
c) Ryhmän työntekijät arvioivat toteuttamaansa toimintaa säännöllisesti. Jatkuva toiminnan arviointi ohjaa toiminnan suunnittelemista ja kehittämistä. Eskarin yhteisiä arviointikeskusteluja käymme vähintään kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivinä. Pidämme yllä ammattitaitoamme seuraamalla ajankohtaisia asioita työhömme liittyen sekä pohtimalla ja keskustelemalla alaamme liittyvistä kysymyksistä yhdessä toistemme kanssa. Mahdollisuuksien mukaan osallistumme ammattitaitoa edistäviin ja ylläpitäviin koulutuksiin. d) Esiopetuksen päättyessä keväällä lapset saavat osallistumistodistuksen.