Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Samankaltaiset tiedostot
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo

Johdatus päivän teemaan

Rikkakasvien hallinta luomuviljoilla. Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie Tornio

Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät Kaffe Alma Jukka Saarinen

Viljely ilman glyfosaattia

Reijo Käki Luomutarkastaja

Ruis ja vehnä luomussa

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Edistystä luomutuotantoon hanke

1 Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn näkökulmasta

Edistystä luomutuotantoon hanke

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Edistystä luomutuotantoon loppuraportti. Arto Huuskonen (toim.)

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 2. tapaaminen 27.2.

Säilörehun tuotantokustannus

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa Maiju Pesonen

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Kestorikkakasvien torjunta

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Koneet ja työtekniikka luomuvihannesviljelyssä

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Näkökulmia vähähiilisyyteen Mustialan tutkimus- ja opetusmaatilalla. Webinaari Eeva-Liisa Juvonen

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kerääjäkasvikokemuksia

Kuminan kasvinsuojelua

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Kuminan perustaminen suojakasviin

Hamppu viljelykiertokasvina

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Kerääjä- ja aluskasvit

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Luomuviljelyn peruskurssi. Viljavuuden hoito. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Kuminan perustaminen suojakasviin

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

RaHa-hankeen kokemuksia

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvuohjelmaseminaari

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Refine Super SX UUTUUS

Nurmiviljelyn kustannusten muodostuminen

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

6 KASVINSUOJELUN SUUNNITTELU

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Pellon käytön strategiset valinnat

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Muuruveden koulutilan luonnonmukainen tuotanto. Nousiainen Jari MMM, agronomi, lehtori Savon ammatti- ja aikuisopisto

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Peltobiomassan tuotanto

Juolavehnän torjunta luomuviljelyssä

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Transkriptio:

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926

Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten eli siemenrikkakasvien torjunta Monivuotiset eli kestorikkakasvit - nurmien niitot - tehostettu avokesanto 2 20.3.2018

Rikkakasvien ennakoiva torjunta Puhdas kylvösiemen Lannan kompostointi Niitto pellolta ja pientareista Työkoneiden puhdistus Torjunta ajoissa: ensimmäisten kasvien ja pesäkkeiden poisto 3 20.3.2018

Torju pesäkkeet ajoissa Ohdake ja muut kestorikkakasvit kasvavat aluksi pesäkkeinä Kannattavinta on hävittää ensimmäiset pesäkkeet 4 20.3.2018

Viljelytekninen torjunta viljelykierto, jossa on monivuotisia nurmia nurmien hoitoniitot ojitus kuntoon, valvatti viihtyy kosteassa maan kasvukunto maan rakenne kalkitus ravinteet viljelykasvin kilpailukyky aluskasvit perusmuokkaus? 5 20.3.2018

Siemenrikkakasveille rikkakasviäestys 1-2 krt kesässä (ei aina tarpeen) 6 20.3.2018

Olosuhteiden vaikutus rikkaäkeen säätöihin 7 20.3.2018

8 20.3.2018

Riviväliharaus on rikkaäestystä tehokkaampaa. 9 20.3.2018

Luomutuotannon hankalimmat rikkakasvit ovat monivuotisia: Peltovalvatti Pelto-ohdake Juolavehnä 10 20.3.2018

Peltovalvatin, juolavehnän, pelto-ohdakkeen, leskenlehden ja peltokortteen juurten kasvusyvyys. Piirros: Tellervo Ruoho. 11 20.3.2018

KOMPENSAATIOPISTE (on määritetty juolavehnälle, valvatille ja ohdakkeelle) Juolavehnän juurakon vararavinnon määrä. Lähde: Håkansson 1995, suomenkielinen kuva: Koskimies ym. 1999 12 20.3.2018

2500 g ohdaketta/ koeruutu 2000 1500 1000 500 0 0 3 4 5 6 9 18 Niittokertoja/ kesä Puna-apilanurmen niittokertojen vaikutus pelto-ohdakkeen määrään seuraavan vuoden kevätvehnässä. Koe tehtiin Uppsalassa. Lähde: Dock Gustavsson 1992. 13 20.3.2018

Valvatin määrä (ka) g / m2 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Pitkäaikainen nurmi ja tiheä niitto tehoavat ohdakkeeseen ja valvattiin, mutta heikosti juolavehnään!! Nurmen (3 niittoa/kesä) ja avokesannon vaikutus valvattiin Vihdissä 2003. Vuosien 2001-2002 viljelykasvit näkyvät vaaka-akselilla (Vanhala ym. 2006). 14 20.3.2018

Avokesannon tehostaminen Hyvästä viljelykierrosta huolimatta joskus voidaan joutua avokesannoimaan. Se on kallista ja kuluttavaa. Miten tehostaa ja lyhentää avokesannointia? Ratkaisu: tehokkaasti hoidetut alku- tai loppukesän puolikesannot Strategiat: 1) Juurten kuivattaminen 2) Juurten ravintovarojen kuluttaminen kompensaatiopisteessä (3 4 lehtiasteella) 15 20.3.2018

Nurmen lopetus puolikesannoinnilla ensimmäisen säilörehun korjuun jälkeen (turvemaa, Ruukki) Muokkauskäsittelyt tehtiin heinä - syyskuussa 2012 ja -13. 16 20.3.2018

Kultivaattori v. 2012. Kultivaattori v. 2013. 17 20.3.2018

18 20.3.2018

Juolavehnää (k.a) g/m2 1) Juolavehnäkoe Ruukissa (loppukesän kesanto), maalaji Ct tai Kht,erm 350 300 250 200 150 100 2013 2014 50 0 1) Ei muokkauksia edellisvuotena 2) Lapiorullaäes + Kvick-FINN 3) Kvick-FINN 4) Kultivaattori 5) Lapiorullaäes 6) Tiheä niitto Lopetettava nurmi, josta korjattiin 1. säilörehusato. Tämän jälkeen muokkauksia 4 6 kertaa. Juolavehnät mitattu seuraavana syksynä. 19 20.3.2018

Sato, kg/ha (14 %) 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 2013 2014 1000 500 0 1) Ei muokkauksia edellisvuotena 2) Lapiorullaäes+ Kvick-FINN 3) Kvick-FINN 4) Kultivaattori 5) Lapiorullaäes 6) Tiheä niitto Ohrasadot Ruukin Juolavehnäkokeessa. 20 20.3.2018

Sievin kokeissa (2014 16) keskityttiin Kvick-Finnkultivaattorin käyttöön ohdakkeen ja valvatin torjunnassa. 21 20.3.2018

22 20.3.2018

23 20.3.2018

Alkukesän kesannointikoe Sievissä 21.07.2015. Kolme ajokertaa Kvick- 24 20.3.2018 Finnillä touko-kesäkuun 2015 aikana, jonka jälkeen kylvettiin viherlannoitus.

25 20.3.2018 2) Alkukesän kesannointikokeen viherlannoitus Sievissä 13.08.2015.

Ohdakekoe (pikakesanto touko-kesäkuu), maalaji HsS, m 350 3000 Pelto-ohdake, g DM m -2 300 250 200 150 100 50 Ohrasato, kg ha -1 2500 2000 1500 1000 500 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) Kolme ajokertaa touko-kesäkuun 2015 aikana, jonka jälkeen kylvettiin viherlannoitus. Ohdakkeet ja ohrasadot mitattu syksyllä 2016. 26 20.3.2018

27 20.3.2018 Sänkimuokkauskoe Sievissä syksyllä 2015 kahden ajokerran jälkeen.

Valvattikoe (sänkimuokkaus puinnin jälkeen), maalaji HtMr, rm 120 4500 Peltovalvatti, g DM m -2 100 80 60 40 20 Kaurasato, kg ha -1 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) 0 Ei torjuntaa KF-kultivaattori (3 kertaa) Kaksi ajokertaa syksyn 2015 aikana ja keväällä yksi, jonka jälkeen kyntö. Valvatit ja kaurasadot mitattu syksyllä 2016. 28 20.3.2018

Johtopäätökset: Ennakoiva torjunta ja viljelykierrot ovat luomussa oleellisia Siemenrikkakasvit eivät yleensä suuri ongelma Kestorikkakasvit voidaan torjua tehokkaasti lyhennetyllä avokesannolla Hyvin suunnitellussa viljelykierrossa avokesanto voi olla tarpeen noin joka viides vuosi tai harvemmin Käsittelyjen lukumäärän optimointi ja ympäristövaikutusten minimointi kaipaavat lisäselvittelyä 29 20.3.2018

Kiitos! 30 20.3.2018