Salon kaupungin toiminnan ja talouden kehys vuosille 2019 2022 ja talousarvion laadintaohjeet Strategiset lähtökohdat vuosille 2018 2022: Salon kaupungin perustehtävä Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa, edistää asukkaidensa hyvinvointia ja vahvistaa kuntalaisten osallistumista ja yhteisöllisyyttä. Salon kaupungin visio 2026 Salo joka päivä parempi Salon kaupungin arvot Asiakaslähtöisyys, Rohkeus, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus Kaupunginvaltuuston tuloskortit 2019 2022 Sujuvat prosessit Tuloskortti Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenp iteet (vastuuhenkilö) Riskin vaikutus, todennäköis yys ja riskiluku Toimenpite en tila 1. Asiakaslähtöi set palvelut 1.1. Asiakaslähtöisyy s korostuu palveluiden suunnittelussa, organisoinnissa ja johtamisessa. li tus 1.1. Palveluiden johtaminen ja suunnittelu ei tue asiakaslähtöistä, joustavaa toimintaa 2 x 2=4 Ei aloitettu 1.2. Palvelualueiden välillä on hyvin yhteensopivat prosessit li tus 1.2. Palvelualueiden välinen yhteistyö ei ole sujuvaa ja tavoitteellista 2 x 2=4 Ei aloitettu 1.3. Asiakasprosessit ovat saumattomia ja sujuvia. li tus 1.3. Organisaatio ja olemassa oleva osaaminen ei tue saumatonta asiakaspalvelua 3 x 2=6 Ei aloitettu 2. Toiminta on hyvän hallinnon periaatteiden mukaista 2.1. Päätöksenteko on ennakoitavaa, läpinäkyvää ja tehokasta li tus Päätöksentekoprosessiss a on esteitä, jotka haittaavat ennakoitavuutta, läpinäkyvyyttä tai tehokkuutta. Kysymys voi olla mm. valmistelusta, valmiudesta tehdä päätöksiä tai päätösvallan jaosta. 3x2=6 Ei aloitettu 3. Toiminnan ja talouden tasapaino. 3.1. Suunnitelmakau den (3 vuotta) tulos on tasapainossa. li tus 3.1.1. Tulorahoitus on ennustettua heikompi ja kuluja ei pystytä sopeuttamaan tasapainoa edellyttävälle 3x2=6 Ei aloitettu
tasolle.
Aktiivinen yrittäjyys Tuloskortti Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoimenpi teet (vastuuhenkilö) Riskin vaikutus, todennäköis yys ja riskiluku Toimenpitee n tila 1. Asukasluku kehittyy positiivisesti 1.1. Asukasluvun positiivinen kehitys /Asukasluku vähintään edellisen vuoden vastavan kuukauden tasolla 1.1. Asukasluvun negatiivinen kehitys jatkuu 3 x 2 = 6 Ei aloitettu 1.2. Työskentely- ja työssäkäyntiedel lytysten parantaminen mm. etätyö- ja pendelöintimahd ollisuuksia kehittämällä 1.2. Työntekijät muuttavat työn perässä enenevästi muualle 3 x 1=3 Ei aloitettu 1.3. Koko kaupunkiyhteisö rakentaa positiivista Salokuvaa 1.3. Valitukset ja ristiriidat syövät yleisen kehittämisen edellytyksiä kasvun suhteen 3 x 2=6 Ei aloitettu 2. Luo edellytyksiä uusille työpaikoille 2.1. Salon IOT- Campuksen käyttöaste kehittyy suunnittelukaud ella 50 %:iin/ käyttöastetavoit e 2.1. IOT-Campuksen toiminta ei etene suunnitelman mukaisesti 3 x 1=3 Ei aloitettu 2.2. Työllisyystilanne paranee / Kuukausiluvut edellisvuotta paremmat 2.2. Työllisyystilanne kehittyy huonompaan suuntaan 3 x 1=3 Ei aloitettu 2.3. Työpaikkaomava raisuus kasvaa / Vertailu edellisvuoteen 2.3. Työpaikkojen määrä vähenee 3 x 1=3 Ei aloitettu 2.4. Mahdollistava infra / Tontteja 2 v. tarve, kaava 5 v. 2.4. Ei ole taloudellisia tai poliittisia mahdollisuuksia panostaa asiaan riittävästi. 3 x 1 = 3 Ei aloitettu
tarve, raakamaata 10 v. tarve, seuranta vuositasolla 3. Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista 3.1. Korkeakoulut ja yliopistot Salon elinvoiman edistäjänä / Koulutustarjonta, opinnäytetyöt ja tutkimushankke et 3.1. Yhteishankkeet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa eivät etene suunnitellusti 2 x 1=2 Ei aloitettu 3.2. Ulkomaalaisten asiakkaiden ostama koulutus alkaa Salossa. 3.2. Koulutusta ei aloiteta Salossa 2 x 1=2 Ei aloitettu 4. Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille 4.1. Tuotekehitysyht eistyö ja kokeiluhankkeet / Toteutuneet hankkeet 4.1. Yhteistyö yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa ei etene suunnitellusti ja tavoitteiden mukaisesti 2 x 1=2 Ei aloitettu 4.2. Hyvä yrittäjyysilmapiir i, yrittäjyysvaikutu sten arviointimittarin käyttö / Kyselyn tulokset paranevat 4.2. Kaupungin yrittäjyysilmapiiri heikkenee 2 x 2=4 Ei aloitettu 4.3. Palvelujen ja hankintojen monipuolistamin en / Hankintapoliittis en ohjelman noudattaminen 4.3. Hankintapoliittista ohjelmaa ei toteuteta suunnitellusti 2 x 1=2 Ei aloitettu Luova edelläkävijä Tuloskortti Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho Keinoon kohdistuvat riskit ja riskienhallintatoime npiteet (vastuuhenkilö) Riskin vaikutus, todennäköi syys ja riskiluku Toimenpit een tila 1. Uudistaa ennakkoluulotto masti ja rohkeasti palveluja ja toimintatapoja 1.1. Oppimisympäristöj en uudistaminen ja kaupungin kehitystä tukeva palvelurakenne. Reuna-alueiden 1.1. Palvelurakenteen kehittäminen ei tue kaupunkikehitystä 1.1. 3 x 1=3 Ei aloitettu
kuntakeskuksissa säilyy alakoulu, päiväkoti sekä liikunta- ja nuorisotilat sekä kirjastopalvelut. 1.2. Sote- ja maakuntauudistuk sen jälkeisen kunnan valmistelu toteutetaan kaupungin asettamien tavoitteiden mukaisesti ja järjestämislain mahdollistamassa aikataulussa / Salo 2021 hanke viedään loppuun tällä valtuustokaudella 1.2. Valmistelun koordinointi ja Salo- 2021 ei etene suunnitellusti 1.2. 3 x 1=3 Ei aloitettu 1.3. Joka päivä parempi Salo - jatkuvan parantamisen toimintamalli ja strategian onnistunut jalkautus / strategian toteutuminen, kkseuranta 1.3. Strategian jalkautus epäonnistuu ja uuden toimintamallin mukainen toiminta ei lähde toivotulla tavalla liikkeelle 1.3. 3 x 2=6 Ei aloitettu 1.4. Palvelujen tuotannossa arvioidaan ennakkoluulottom asti nykyisiä toimintatapoja ja kokeillaan halti uusia toimintatapoja 1.4. Johtaminen ja esimiestyö ei mahdollista kokeilukulttuuria 1.4. 2 x 2=4 Ei aloitettu 2. Hyvinvoiva kuntalainen 2.1. Hyvinvointikertom uksen hyödyntäminen / keskeiset mittarit 2.1. Hyvinvointikertomukse n toteuttaminen ei etene suunnitellusti eikä hyvinvointitilinpidon mittareita hyödynnetä palvelujen strategisessa suunnittelussa 2.1. 2 x 1=2 Ei aloitettu Osaava henkilöstö Tuloskortti Strateginen päämäärä Tavoite ja mittari Vastuutaho Keinoon kohdistuvat riskit ja Riskin vaikutus, Toimenpit een tila
riskienhallintatoimen piteet (vastuuhenkilö) todennäköis yys ja riskiluku 1. Asiantunteva johtaminen, joka mahdollistaa perustehtävän tekemisen laadukkaasti ja asiakaslähtöise sti 1.1 Johtaminen ja esimiestyö perustuvat Salon kaupungin johtamisperiaattei siin /Johtamisosaamise n mittaaminen 1.1. Johtamisperiaatteiden määrittelyä ei tehdä riittävästi ja johtamisperiaatteiden sisältöä tulkitaan kaupungin sisällä vaihtelevasti 1.1. 2x3=6 Ei aloitettu 1.2. Henkilöstö tulee kohdelluksi yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaises ti / Johtamisosaamise n mittaaminen 1.2. Johtamisperiaatteiden jalkautus epäonnistuu, jolloin yhtenäistä tietoa ja toimintakäytäntöjä ei synny 1.2. 3x3=9 Ei aloitettu 2. Työhönsä sitoutunut ja vastuullisesti työnsä kehittämiseen osallistuva henkilöstö 2.1. Henkilöstö tunnistaa kaupunkistrategia n ja vision vaikutukset omaan työhönsä ja näkee oman roolinsa tärkeänä osana kaupungin palvelukokonaisuu dessa 2.1. Kaupungin vision ja strategian linjauksia ei viedä riittävän pitkälle käytännön toiminnan tasolle eikä henkilöstö tunnista vision ja strategian merkitystä omassa työssään 2.1. 2x3=6 Ei aloitettu 2.2. Henkilöstö osallistuu työn, työyhteisön ja kaupungin yhteisten asioiden kehittämiseen rakentavassa vuorovaikutuksess a / henkilöstökysely, johtamisosaamise n arviointi 2.2. Kehittämismyönteisen ilmapiirin ja osallistavan organisaatiokultturin syntymisen edellytyksiä ei tunnisteta eikä haluttua muutosta saada aikaan. Henkilöstön hyödyntäminen kehittämistyössä ei onnistu, eikä kehittämiseen varata riittäviä muita resursseja. 2.2. 3x3=9 Ei aloitettu 2.3. Henkilöstö voi hyvin työssään / henkilöstökysely, johtamisosaamise n arviointi 2.3. Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi ei toteuteta riittävän laaja-alaisia toimenpiteitä, henkilöstön omaa vastuuta hyvinovoinnin edistämiseksi ei onnistuta lisäämään 2.3. 2x2=4 Ei aloitettu 3. Muuttuvan 3.1. Henkilöstön 3.1. Muutoksia ei 3.1. 2x2=4 Ei aloitettu
toimintaympäri stön edellyttämä ammatillinen osaaminen osaamista ja työkykyä kehitetään ennakoiden ja tulevaisuuden muutokset huomioiden / koulutusseuranta, osaamisen raportointi pystytä ennakoimaan oikein, ja tulevaisuuden visiointi jää puutteelliseksi Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2019 2022 strategiset linjaukset perustuvat valtuuston 16.4.2018 48 hyväksymiin valtuuston tuloskortteihin. Palvelualuekohtaiset tuloskortit käsitellään talousarvioprosessiin yhteydessä samoin kuin palvelualueiden keskeiset tavoitteet ja toimintariskit. Vuoden 2019 talousarvion yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyy myös kuntalain edellyttämät konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. lähettää konserniyhteisöille valtuuston hyväksymät valtuuston tuloskortit, joihin konserniyhteisöjen tavoitteiden tulee perustua. Taloussuunnitelmaa laadittaessa tulee huomioida strategiatalon kaikki elementit: Yhdessä tekeminen luottamus Jatkuva parantaminen Hyvä johtaminen Kestävä talous Hyväksyttyjen kärkihankkeiden vaatimasta mahdollisesta rahoituksesta on myöskin huolehdittava. Raami vuodelle 2019 on laadittu kestävän talouden periaatteella. Vuosikate on yhtä suuri kuin poistot eli talous on tasapainossa. Investointien omarahoitus on mahdollisimman korkea. Uutta velkaa otetaan vain, jos maksuvalmius sitä edellyttää. Talouden pitäminen tasapainossa tulevina vuosina edellyttää palvelutuotantoon rakenteellisia uudistuksia jatkuvan parantamisen hengessä ja toiminnan tehostamista joka päivä paremmaksi. Talouden tervehdyttämistoimenpiteitä tulee jatkaa määrätietoisesti, jotta talous pysyy vuositasolla tasapainoon tulevina vuosina ja taseen tilikauden yli-/alijäämä säilyy positiivisena. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon mm. asukasluvun muutos, työllisyystilanne, halohjelman linjaukset ja tuleva maakuntauudistus.
Valtuustoa sitovien määrärahojen tarkempi käyttötarkoitus hyväksytään käyttösuunnitelmissa. Tavoitteena on parantaa valtuuston edellytyksiä ohjata yksilöidymmin kaupungin toimintaa ja taloutta sekä valvoa talousarvion määrärahojen toteutumista. Lautakuntaa sitova talouskehys vuodelle 2019 Tuotot Kulut Vuoden 2019 talousarvion on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Talousarvioraami vuoden 2019 on annettu lautakuntatasolle, joka on sama kuin valtuustoa sitova määräraha. Raami on liitteenä 1. Maksut ja taksat pitää käydä huolella läpi ja tehdä niihin mahdolliset tarkistukset. On kuitenkin huomioitava asukasluvun laskun vaikutus palvelujen kysyntään. Kuluraami on rakennettu niin, että nykyiset toiminnat päätettyine muutoksineen rahoitetaan. Hal tulee tarvittaessa asettamaan säätötavoitteita edellisten vuosien tapaan. Henkilöstökuluja ja sisäisiä eriä koskevista erityissitovuuksista ei ole määritelty. Liikelaitos Lainanotto Verorahoitus Henkilöstömenojen raamissa on otettu huomioon sopimusten mukaiset palkan korotukset. Raamiin pääseminen edellyttää vapaehtoisten säästötoimien jatkamista ja vastuullista rekrytointia. Vakituisen henkilöstön henkilöstömenot budjetoidaan keskitetysti ottaen huomioon lakkautetut vakanssit. Yksiköt budjetoivat määräaikaisten ja sijaisten palkkamäärärahat. Määräaikaiset vakanssit tulee luetteloida henkilöstösuunnitelmassa ja budjetoidun palkkasumman on vastattava tätä luetteloa. Mahdollisten perustettavaksi esitettävien uusien vakanssien määrärahat talletetaan myös keskitetysti. Tallennus tehdään yhteistyössä Ritva Koistin kanssa. Kohdassa Henkilöstösuunnittelu on yksityiskohtainen ohjeistus uusien vakanssien perustamisesta. RD budjetointiohjelmaan on talletettu lautakuntia sitova talousarvioraami. Raamin sisällä tililajikohtaisia muutoksia luonnollisesti tulee, koska määrärahat tulee kohdentaa oikein palvelualueiden sisällä. Perusperiaatteena on, että kaupungin liiketoiminnasta aiheutuvat kulut peritään kuluttajamaksuilla kuitenkin siten, että taksat eivät merkittävästi poikkea valtakunnan keskitasosta. Liikelaitos Salon Veden osalta kaupungin tuotto-odotus sijoitetulle pääomalle on 4 %. Uutta lainaa otetaan vain maksuvalmiuden niin vaatiessa. Rahoituskulut on laskettu nykyisen kokotason mukaan. Investointiraamin pohjana on vuoden 2018 talousarvion yhteydessä hyväksytyn investointiohjelma. Tasapainoisessa taloustilanteessa investointien omarahoitus on lähellä 100 prosenttia. Valtuuston hyväksymien kärkihankkeiden huomioiminen lisää lähivuosina investointiastetta. Osa pitkävaikutteisista investoinneista tulee luonnollisesti rahoittaa pitkäaikaisella lainalla. Kunnallisvero on arvioitu 20,75 prosentin pohjalta. Salossa asukaskohtainen verotettava tulo on keskimääräistä alempi. Verotulojen tasaus kompensoi eroa keskimääräiseen. Kiinteistövero
Vakituinen asunto 0,55 %, yleinen 0,93 %, vapaa-ajan asunto 1,30 %, rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %, voimalaitos 2,0%. Oletusarvona on, että mahdolliset verotuksessa tapahtuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisen valtionosuuksien kautta. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän nykyisellä jako-osuudella eli n. 0,6 % kunnille tilitettävästä määrästä. Salon kaupungin talousarvioraamin veroennuste on tehtävä maltillisesti. Lähtökohtana on, että työllisyystilanne on paranemassa ja väkiluvun voimakas väheneminen pysähtyy. Valtionosuudet verotulojen tasaus perustuu Kuntaliiton laskelmiin. Raami 2019 ja alustava taloussuunnitelma vuodelle 2020-2022 Tavoitteena on pitää kaupungin talous tasapainossa koko suunnitelmakauden. Raami vuodelle 2019 laadittu siten, että vuosikate on yhtä suuri kuin poistot eli talous on tasapainossa. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että vuoden 2018 talousarvio on alijäämäinen ja ennusteiden mukaan tilinpäätöksestäkin on muodostumassa alijäämäinen.
Budjetointiohjelma TP2017 TA 2018 Raami 2019 Toimintatuotot 92 371 937 90 431 184 91 800 000 Myyntituotot 43 110 478 41 645 167 43 500 000 Maksutuotot 17 979 811 18 204 412 17 000 000 Tuet ja avustukset 5 289 174 4 776 746 5 300 000 Muut toimintatuotot 25 992 474 25 804 859 26 000 000 Toimintakulut -373 141 236-380 646 427-380 714 500 Henkilöstökulut -154 020 784-158 255 980-161 300 000 Palkat ja palkkiot -121 915 118-125 457 734-128 000 000 Henkilösivukulut -32 105 666-32 798 246-33 300 000 Palvelujen ostot -161 345 980-162 756 488-163 750 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 968 977-18 318 146-16 994 500 Avustukset -17 561 537-18 020 382-17 500 000 Muut toimintakulut -22 243 958-23 295 431-21 170 000 Toimintakate -280 769 299-290 215 243-288 914 500 Verotulot 196 124 032 193 350 000 197 900 000 Kunnallisvero 169 253 036 167 000 000 171 000 000 Kiinteistövero 14 550 007 14 350 000 14 600 000 Yhteisövero 12 320 989 12 000 000 12 300 000 Valtionosuudet 107 647 094 104 000 000 105 800 000 Rahoitustuotot ja -kulut -657 230-1 377 400-820 000 Korkotuotot 427 829 441 000 500 000 Muut rahoitustuotot 1 931 504 1 756 905 1 930 000 Korkokulut -1 438 648-2 000 000-1 700 000 Muut rahoituskulut -1 577 915-1 575 305-1 550 000 Vuosikate 22 344 597 5 757 357 13 965 500 Poistot ja arvonalentumiset -15 397 826-15 167 211-14 500 000 Suunnitelman muk. poistot -15 397 826-15 167 211-14 500 000 Tilikauden tulos 6 946 771-9 409 854-534 500 Poistoeron muutos 534 524 461 746 534 500 Tilikauden ylijäämä (alij.) 7 481 295-8 948 108 0 Budjetointi tehdään RD Budjetointiohjelmalla. Talousarviopohja rakennetaan nykyistä 1.1.2018 alkaen käyttöön otettua tilirakennepohjaa hyväksi käyttäen ja huomioiden tehdyt organisaatiomuutokset. Budjetin raportit ovat luettavissa UDP raportointiohjelmalla. Vertailutiedoiksi ohjelmaan konvertoidaan tilinpäätöksen 2017 tiedot. Myös investointisuunnitelman laaditaan RD Budjetointiohjelmalla. Talouspalvelut järjestää budjetointiklinikoita, joissa mm. kerrataan ohjelman käyttöä. Lisätietoja antaa Ritva Koisti. Mahdolliset muutokset tilikartan organisaatiorakenteeseen (kustannuspaikat, toiminnot) tulee valmistella talousarvion laadinnan yhteydessä ennen lautakunnan esityksen jättämistä. Maakuntauudistuksen vaikutus Menot ja tulot tulee kirjata noudattaen tilastokeskuksen tilastoluokitusta, jotta luokitus on vertailukelpoinen kaikissa kunnissa ja että valtakunnallinen siirtolaskenta olisi mahdollisimman luotettava.
Siirtolaskelman perusteella määräytyy kunnallisveroprosentin leikkaus ja valtionosuudet. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota työllisyyden hoidon sekä maahanmuuton ja kotouttamisen kustannuksiin. Talouspalvelut järjestämissä budjetointiklinikoissa käydään tarkemmin läpi näitä ns. harmaan alueen kulujen budjetointia. Keskitetysti tehtävät talousarvion osat Budjettiklinikat Talouspalvelut ajaa tarvittaessa budjetin pohjatiedoksi vuoden 2017 tilinpäätösluvut tai vuoden 2018 budjettiluvut palvelualueen tarpeen mukaan. Ritva Koisti talouspalveluista laskee keskitetysti kaupungin vakinaisen henkilökunnan palkat. Muun kuin vakinaisen henkilökunnan palkat budjetoidaan palvelualoilla. Samoin keskitetysti lasketaan kaikki sisäiset menot ja tulot sekä varhe- ja eläkemenoperusteiset eläkevakuutusmaksut. Tästä työstä vastaa Anne Ylimaa-Haapala. Ohjelmisto laskee sivukuluprosentit vuoden 2018 tason mukaan. Prosentit tarkistetaan, kun vuoden 2019 prosentit on määritelty. Varhe- ja eläkemonoperusteiset eläkemaksut tallennetaan keskitetysti KEVA:n ilmoituksen mukaan. Keskitetyistä toimenpiteistä huolimatta palvelualue on vastuussa budjetin luvista eli ne tulee tarkistaa huolellisesti. Budjettiklinikoita järjestetään tässä ilmoitettujen ajankohtien lisäksi tarpeen mukaan kesäkuun aikana. 22.5. klo 13:00 15.00 (Budjetoinnin opastusta sekä henkilöstösuunnitelma) 29.5. klo 9:00 11:00 (Budjetoinnin opastusta) 1.6. klo 13:00-15:00 (Budjetoinnin opastusta) 4.6. klo 13:00 15:00 (Budjetointia sekä henkilöstösuunnitelma) Osallistuminen edellyttää ilmoittautumista. Niitä ottaa vastaan ja lisätietoja antaa Ritva Koisti. Talousarvioesityksen perustelut Taloussuunnitelma 2019-2022 Kuntalain mukaan valtuuston on hyväksyttävä talousarvion yhteydessä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Käyttötalouden taloussuunnitelma tehdään kolmeksi vuodeksi ja investointisuunnitelma viideksi vuodeksi. Vuosien 2019 2022 taloussuunnitelman rakenne on samanlainen kuin talousarvionkin rakenne ja se sisällytetään samaan julkaisuun kuin vuoden 2019 talousarvio. Taloussuunnitelma sisältää: - käyttötaloussuunnitelman 2019 2022 - investointisuunnitelman 2019 2023 - henkilöstösuunnitelman 2019 2022 - palvelualuekohtaiset toimintatietokortit 2019 Strategiset menestystekijät ja toimialakohtaiset toimintaohjelmat Palvelualueiden sitovat tavoitteet on johdettava valtuustotason strategisista tavoitteista. Jokaisesta tavoitteesta on muodostettava toiminnan sisältöön pureutuvia mittareita, joka kuvaavat konkreettisia asioita tuloskortin eri näkökulmista. Mahdolliset riskit ja riskienhallintatoimenpiteet on myös raportoitava sekä riskien vaikutus ja todennäköisyys. Riskien arvioinnin osalta lisätietoja antaa sisäinen tarkastaja Sari Laakso.
Tuloskorttien lisäksi valtuustolle esitetään palvelualueiden keskeiset tavoitteet, joissa tulee keskittyä toimialojen ydintoimintoihin. Taloussuunnitelman tekstirakenne Talousarvioehdotus vuodelle 2019 laaditaan RD budjetointi -ohjelmalla. Talousarvion yhteydessä laaditaan seuraavat tuloskortit TargetorPron tuloskortti osioon: - kaupunginvaltuuston strategiset tavoitteet - kaupunginhallituksen tuloskortti - hyvinvointipalveluiden tuloskortti - kaupunkikehityspalveluiden tuloskortti Tuloskortit laaditaan tasapainotettua tuloskortti mallia noudattaen. Tuloskortit kirjoitetaan TargetorPro ohjelmalla vuoden 2019 kohdalle Lisäksi palvelualueet laativat palvelualuekohtaisesti omat keskeiset tavoitteensa TargetorPron tuloskortti osion Talousarvion perustelut välilehdelle, jotka on otsikoitu seuraavasti: 1. lituksen, hyvinvointipalveluiden ja kaupunkikehityspalveluiden toimintastrategia 2019-2022 2. Kaupunkikonsernin ja palvelualueiden keskeiset tavoitteet ja merkittävimmät riskit 2019 3. Palvelualueiden painopisteet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut 4. Tunnusluvut ja mittarit esitetään erillisellä toimintatietolomakkeella. TargetorPro ohjelman käyttöä opastaa tarvittaessa toimistosihteeri Marjo Hulvela tai kontrolleri Ritva Koisti. Henkilöstösuunnittelu Pääsääntönä on, että henkilöstön kokonaismäärää lisäävistä toimenpiteistä tulee pidättäytyä vuonna 2019. Henkilöstösuunnitelmassa on huomioitava, mikäli mahdollista, maakuntauudistuksen vaikutus henkilöstörakenteeseen. Salo 2021 -työryhmä tulee laatimaan erillisen raportin henkilöstöön kohdistuvista muutoksista. Tavoitteena on toimintaan ja talouteen suhteutettu optimaalinen henkilöstörakenne maakuntauudistuksen jälkeiselle ajalle. Henkilöstösuunnitelmasta, joka pitää sisällään sekä lisäykset että vähennykset, on tehtävä erillinen, seuraavan ohjeen mukainen perusteltu esitys kaupunginhallitukselle. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään sekä suunnitelmakaudella lakkautettavat vakanssit, että mahdolliset lisäykset ja muutoksesta aiheutuva kustannusvaikutus. Määräaikaisista vakansseista on myös tehtävä esitykset kustannusvaikutuksineen. Henkilöstöjaoston linjausten johdosta nimikemuutoksista luovutaan ja tarvittavat muutokset valmistellaan aina vanhan vakanssin lakkauttamisena ja uuden perustamisena. Tavoitteena on, että kaikki vakanssilisäykset ja vähennykset valmistellaan talousarvion kautta. Mikäli kesken talousarviovuotta tulee välttämättömiä muutostarpeita, on valmistelijan otettava yhteys henkilöstöpäällikköön. Talousarviovalmistelun yhteydessä uutta tehtävää koskevaa esitystä valmistelevan esimiehen tulee selvittää palvelualueen johtajalta palvelualuetta koskevat rekrytoinnin linjaukset. Valmistelijan on huomioitava sopeuttamisohjelman tai muun suunnitelman mukaiset mahdolliset muutokset palvelurakenteissa ja rakenteellisten muutosten myötä vapautuva henkilöstö. Lisäksi pitää ottaa huomioon valtuuston asettamat tavoitteet, lakien ja asetusten muutosten aiheuttamat mahdolliset mitoitusmuutokset ja palveluiden kysynnän muutokset. Aina on aidosti pysähdyttävä pohtimaan, voidaanko asiat tehdä uuden tilanteen edessä jotenkin toisin kuin ennen. Uuden määräyksen johdosta ei ainoa vaihtoehto välttämättä ole uuden tehtävän luominen.
Nimikkeen on oltava talousarvioprosessin alusta alkaen oikea ja sama kaikissa eri yhteyksissä. Uutta tehtävää luotaessa on kiinnitettävä huomiota nimikkeen kuvaavuuteen sekä kaupungin nimikkeistöä koskeviin linjauksiin. Lisätietoja saa henkilöstöpäälliköltä. Kaikissa tehtävämuutoksissa on laadittava tehtävän perustietolomake omaan valmisteluaineistoon. Perustietolomakkeen löytää Santrasta talousarvio työtilasta. Palvelualue vastaa perustietolomakkeen tiedoista. Lomakkeessa on puuttuvien tietojen osalta tiedot niistä henkilöistä, jotka auttavat tarvittaessa. Uutta tehtävää perustettaessa hallintosäännön mukainen perustava toimielin päättää kaikista perustietolomakkeessa olevista tekijöistä. Yksittäistä kohtaa perustietolomakkeesta muutettaessa toimivalta on tarkistettava kulloinkin voimassa olevasta hallintosäännöstä tai sen nojalla tehdyistä delegointipäätöksistä. Tva-tehtäväkuvaus laaditaan samassa yhteydessä perustietolomakkeen kanssa. Sen laadinnassa on noudatettava annettuja ohjeita ja huolehdittava siitä, että uusi tehtäväkuvaus on linjassa olemassa olevien tehtäväkuvausten kanssa. Talousarviossa esitettävän kustannusvaikutuksen on perustuttava perustietolomakkeessa olevaan tehtäväkohtaiseen palkkaan. Kokonaan uuden tehtävän tehtäväkohtaista palkkaa määriteltäessä on aina konsultoitava henkilöstöpäällikköä. Talousarvion valmistelussa henkilöstöjaosto käsittelee talousarvion henkilöstösuunnitelman palkat ennen kaupunginhallituksen talousarvioesitystä koskevaa päätöstä. Tarkoituksena on luoda paremmat edellytykset rekrytoinnin käynnistymiselle talousarvion hyväksymisen jälkeen. Jaosto tarkastelee esitettyjä uusia palkkoja kaupungin muihin palkkoihin ja niiden vaativuuteen. Kaupunginvaltuuston tekemän talousarvion hyväksymispäätöksen jälkeen Hallintosäännössä on määrätty, että kaupunginvaltuusto päättää niiden virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkanimikkeen muutoksista, joiden osalta se päättää palvelussuhteeseen ottamisesta ja kaupunginhal päättää muiden virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkanimikkeen muutoksista. Työsopimussuhteisten palvelussuhteiden osalta sama määräys on kirjattu työsopimussuhteiden rekrytointiprosessin ohjeeseen. Viran/työsopimussuhteen perustamispäätöksen valmisteluun liitetään tehtävän perustietolomake, joka on laadittu talousarviokäsittelyn aikana, sekä tva-tehtäväkuvaus. Viran/työsopimussuhteen perustava viranomainen voi päättää kaikista palvelussuhteen ehdoista tehtävän perustamispäätöksen yhteydessä. Investoinnit Investointeja ovat talonrakennushankkeet, joiden verottomat kulut ylittävät 50.000 euroa ja muut hankkeet ja hankinnat, joiden veroton hinta on yli 20.000 euroa. Tätä pienemmät hankinnat ja irtaimen omaisuuden ostot kuuluvat käyttötalouteen. Kaikista investointihankkeista on tehtävä erilliset investointisuunnitelmat, josta selviää hankkeen laatu, ajoitus ja kustannukset. Kaikista investointiohjelmaan esitettävistä [vähintään 200.000 euron] talonrakennushankkeista on ennen ohjelmaan hyväksymistä tehtävä erillinen tarveselvitys. Kaikista vuoden 2019 talousarvioon esitettävistä [vähintään 200.000 euron] talonrakennushankkeista on oltava laadittuna asianomaisen toimielimen hyväksymä hankesuunnitelma. Vastuu tarveselvityksen ja hankesuunnitelman teettämisestä on asianomaisella palvelualueella ja tilapalvelut antaa tarvittaessa asiantuntija-apua niiden laatimisessa Investointisuunnitelman perustelut Huomiota on kiinnitettävä erityisesti esitettävien investointien ajoitukseen ja kustannusten todenmukaisuuteen. Hankkeiden kokonaiskustannukset on tarkistettava vastaamaan
Lomakkeet olemassa olevia olosuhteita. Vaikutukset käyttötalouteen (menoihin ja tuloihin) esitetään perusteluissa. Toimiala on vastuussa investointiesityksensä kustannusarvion todenmukaisuudesta. Jos taloussuunnitelmaan jo hyväksytyn investoinnin kustannusarvio osoittautuu liian alhaiseksi, on vaarana hankkeen siirtyminen myöhäisemmille vuosille. Muut kuin talonrakennuksesta johtuvat investoinnit esitetään joko hankeryhmä- tai hanketasolla. Pääsääntönä on, että kustannukset eritellään hankkeittain. Hanke-ehdotukset esitetään tärkeysjärjestyksessä ja perusteluista on yksityiskohtaisesti tultava selville hankkeen tarkoitus ja tärkeys. Hankekohtaiset perustelut on tarkoitus sisällyttää taloussuunnitelmaan hallintokuntien esittämässä muodossa. Kunnallistekniikan investointeja 2018 2022 ei tarvitse perustella, vain kokonaissummat tulee esittää projektiyksiköittäin. Palvelualueet laativat investointi- ja henkilöstösuunnitelmansa perusteluineen Santraan, jonne on avattu yhteinen työtila osoitteeseen: http://santra/tyoryhmatjahankkeet/yhteisettyoryhmat/talousarvio/sivut/defaul t.aspx Santran työtilasta lautakuntien esitykset siirretään talousarviokirjaan. Santrasta löytyvät: Investointisuunnitelman perustelut Henkilöstösuunnitelma 2019 2022 Henkilöstösuunnitelman perustelut Palvelussuhteen perustietolomake Toimintatietokortit 2019 TVA -tehtäväkuvauslomake Kaikkien palvelualueiden tiedot tallennetaan yhteisiin suunnitelmapohjiin. Pohjat on valmiiksi otsikoitu, josta lautakunnat voivat liittää oman suunnitelmansa lautakunnan talousarvioesitykseen. Työtilaa ylläpitää ja lisätietoja saa Marjo Hulvelalta. Määrärahojen esittämistarkkuus Määrärahat esitetään 10 euron tarkkuudella. Esitysten palauttaminen Talousarvioesitykset tulee jättää kaupunginhallitukselle 28.9.2018. Viikoilla 41-43 järjestetään kaupunginjohtajan neuvottelut, loka- marraskuun vaihteessa kaupunginhallituksen talousarviokokous ja marraskuun puolessa välissä kaupunginvaltuuston talousarviokokous. Lautakunnat laativat käyttösuunnitelmat joulutammikuun aikana. Päivämäärät tarkentuvat myöhemmin. Ehdotus on tehtävä ohjeessa esitetyssä muodossa. Edellä annettuja määräaikoja tulee noudattaa. Käyttöoikeudet lukitaan määräajan päätyttyä. Asiahallintajärjestelmä Dynastyyn on avattu valmiiksi diaarinumero vuoden 2019 talousarvion valmistelua varten. Kaikki lautakunnat käyttävät alla olevaa diaarinumeroa ja otsikointia talousarvioehdotuksenne käsittelyssä. Asianumero Otsikko 1627/02.02.00.01/2018 Talousarvio 2019
Ehdotusten laadintaan liittyvissä kysymyksissä voi/on syytä kääntyä talouspalvelujen puoleen. Tiedusteluihin vastaa Seppo Juntti ja Ritva Koisti. Toimintatietokorttien valmisteluun liittyvissä asioissa neuvoja saa Anne Ylimaa-Haapalalta ja vakinaisen henkilökunnan palkoista Ritva Koistilta sekä perustelutekstien laadinnasta Marjo Hulvelalta.
TP2017 Ta Raami 2019 10 Tarkastusltk Tuotot 0 0 0 Kulut -88 066-115 213-100 000 Netto -88 066-115 213-100 000 11 Keskusvaaliltk Tuotot 0 263 400 100 000 Kulut -128 233-405 899-200 000 Netto -128 233-142 499-100 000 12 Kaupunginvaltuusto Tuotot 0 0 0 Kulut -338 905-251 574-300 000 Netto -338 905-251 574-300 000 13 Tuotot 10 101 705 9 985 841 9 800 000 Kulut -28 189 550-30 698 609-27 600 000 Netto -18 087 845-20 712 768-17 800 000 20 Sosiaali ja terveyslkt Tuotot 23 448 592 23 391 526 24 100 000 Kulut -197 526 216-196 676 507-199 600 000 Netto -174 077 624-173 284 981-175 500 000 31 Opetuslautakunta Tuotot 5 117 265 3 904 569 4 100 000 Kulut -86 856 770-90 492 861-90 600 000 Netto -81 739 505-86 588 292-86 500 000 41 Vapaa aikaltk Tuotot 2 027 636 1 705 940 2 000 000 Kulut -12 680 744-12 544 189-12 815 000 Netto -10 653 108-10 838 249-10 815 000 50 Kaupunkikehityslautakunta Tuotot 42 232 822 41 506 776 42 100 000 Kulut -41 697 534-43 945 404-43 900 000 Netto 535 288-2 438 628-1 800 000 70 Rakennus ja ympäristöltk Tuotot 667 089 679 900 700 000 Kulut -1 986 062-2 171 599-2 100 000 Netto -1 318 973-1 491 699-1 400 000 80 Vesihuoltolaitoksen johtokunta Tuotot 8 776 827 8 993 232 8 900 000 Kulut -3 649 154-3 344 572-3 499 500 Netto 5 127 673 5 648 660 5 400 500 RAPORTTI YHTEENSÄ Tuotot 92 371 936 90 431 184 91 800 000 Kulut -373 141 234-380 646 427-380 714 500 Netto -280 769 298-290 215 243-288 914 500