1 (19) Asianumero 976/10.02.03/2013 Aluenumero 321913 Piispankylä Asemakaavan muutos 22. kaupunginosa, Olari Osa korttelia 22284 ja katualueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 11. päivänä toukokuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 6980. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Olarissa Länsiväylän ja Kuitinmäentien välisellä vyöhykkeellä. Suunnittelualueeseen kuuluu Pihatörmän ja Piispanportin katualueita sekä osa korttelista 22284. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 2,6 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
2 (19) Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 19.6.2013. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 25000 Postiosoite: Faksi 09-816 24016 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Outi Reitmaa puh. 043 824 9583 Salla Karvinen (liikennesuunnittelu) Katariina Peltola (maisemasuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (19) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 2.1.2 Maakuntakaava... 6 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 7 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.8 Pohjakartta... 8 2.2 Selvitys alueesta... 8 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 8 2.2.2 Maanomistus... 9 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 9 2.2.4 Luonnonolosuhteet...11 2.2.5 Suojelukohteet...11 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät...11 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET...12 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet...12 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet...12 3.3 Osallisten tavoitteet...12 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS...12 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus...12 4.2 Mitoitus...13 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö...13 4.3.1 Maankäyttö...13 4.3.2 Liikenne...14 4.3.3 Palvelut...15 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto...15 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus...15 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö...15 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet...15 4.5 Ympäristön häiriötekijät...15 4.6 Nimistö...16 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...16 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...16 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...16 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...16 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...17 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto...17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...17 6.1 Rakentamisaikataulu...17 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...17 6.3 Toteutuksen seuranta...17 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...18 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset...18 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...18 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...18 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...18 Sivu
4 (19) LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Seurantalomake Havainnekuva Katukartan pienennös Katujen tyyppipoikkileikkaukset Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen. - Korttelisuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy, 2.5.2016 - Kunnallistekniikan tarkastelu, Ramboll Finland Oy, 2.5.2016 - Piispanportin meluselvitys 2016, Ramboll Finland Oy, 16.3.2016 - Piispanportin liito-oravaselvitys 2016, Ramboll Finland Oy, 11.3.2016
5 (19) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Olarin eteläosassa Kuitinmäentien ja Länsiväylän välisellä alueella. Matinkylän keskusta ja metroasema sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä Länsiväylän eteläpuolella. Alue sijaitsee osittain Länsiväylän melualueella. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Asemakaava-alueeseen kuuluvat korttelin 22284 tontit 1-3 ja 6 sekä osa Pihatörmän ja Piispanportin katualueesta. Alueelle on rakennettu kolme Piispanportin suuntaista, viisikerroksista toimistorakennusta. Länsiosan metsäinen kalliokukkula ja Länsiväylän puoleinen osa korttelialueesta ovat rakentamattomat. Alueella on käyttämätöntä toimistorakennusoikeutta noin 12 000 k-m 2. Suunnittelualueen länsipuolella on rivitaloja ja itäpuolella Piispanportin varrella uusia asuinkerrostaloja. Maastoltaan alue on vaihtelevaa. Kalliokukkulan korkein kohta kohoaa noin +25 metriä meren pinnan (mpy) yläpuolelle rakennettujen tonttien pihamaiden korkeustason vaihdellessa noin + 6 + 9 mpy välillä. Tonttien länsireuna rajautuu jyrkkään rinteeseen ja kallioleikkaukseen. Etelälaidassa kulkee Länsiväylän varressa kevyenliikenteen reitti. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan olemassa olevien toimistorakennusten purkaminen, uuden toimistorakennuksen rakentaminen Länsiväylän varteen melusuojaksi sekä uusien asuinkerrostalojen rakentaminen Piispanportin varteen. Asemakaavan muutoksella lisätään huomattavasti asumiseen osoitettua kerrosalaa ja vähennetään toimistorakentamiselle osoitettua kerrosalaa. Pieni alue luoteisosassa osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,6 ha. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 21 250 k-m 2 ja aluetehokkuus 0,82. Asuinkerrostalojen korttelialueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 16 500 k-m 2, toimistorakennusten korttelialueelle 4 750 k-m 2. Rakennusoikeus kasvaa koko alueella 3 850 k-m 2. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 19.6.2013 sekä Espoon kaavoituskatsauksessa 2013 nimellä Piispankylä ja aluenumerolla 321911. Muutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 26.5.-26.6.2014 (Piispankylä 321911). Asemakaavan muutoksen aluenumero on muutettu MRA 30 :n mukaisen kuulemisen jälkeen. Muuttunut aluenumero on 321913, nimi on säilynyt samana. Alueen maankäyttöä on suunniteltu yhteistyössä asemakaavan muutoksen hakijan sekä hakijan suunnittelukonsulttien (Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy ja Ramboll Finland Oy) kanssa Espoon kaupungin asiantuntijoiden ohjaamana.
6 (19) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Niissä korostetaan muun muassa riittävää ja monipuolista asunto- ja työpaikkarakentamista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista. Suunnittelualuetta koskevat erityisesti seuraavat kohdat: - Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista - Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Alueen läheisyydessä etelässä sijaitsee moottoriväylä (Länsiväylä) sekä keskustatoimintojen alue (Matinkylän keskusta). Liikennetunneli sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella. Kuva 1. Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä 2014 (lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 4/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu violetilla ympyrällä.
7 (19) 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on osoitettu Espoon eteläosien yleiskaavassa työpaikkaalueeksi (TP) sekä asuntoalueeksi (A). Piispanportti-katu sijoittuu keskustatoimintojen alueena (C-K) kehitettäväksi osoitetulle alueelle. Ohjeellinen raidemerkintä sivuaa aluetta. Kuva 2. Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (4/2016). Espoon kaupunki. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu violetilla soikiolla. 2.1.4 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: - Piispankylä, asemakaava, alue 321900: liike-, toimisto- ja asuinrakennusten korttelialue (ALK 12 ) sekä katualuetta. Rakennusoikeutta 3 600 k-m 2. - Piispankylä, muutos, alue 321903: toimistorakennusten korttelialue (KT). Rakennusoikeutta 13 800 k-m 2. - Piispankylä, Piispankylä muutos, alue 321909: katualuetta. Kuva 3. Ote ajantasa-asemakaavasta (4/2016). Espoon kaupunki.
8 (19) 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle kortteliin 22284 on laadittu tonttijako seuraavasti: - tontti 1, hyväksytty 30.3.1984 - tontit 2 ja 3, hyväksytty 25.11.1983 - tontti 6, hyväksytty 3.1.1986 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset Matinkylä Olari-välialueelle on laadittu kehittämisraportti, jossa on kuvattu neljä vaihtoehtoa välialueen kehittämiselle: VE0 kuvaa nykytilannetta, VE1 asemakaavan tavoitetilaa, VE2 hankkeiden tavoitteita ja VE3 tavoitemallia. Tavoitemallissa kehittämistavoitteeksi on asetettu muun muassa Länsiväylän varren tiivistäminen, tehokkuuden yhdenmukaistaminen ja Länsiväylän rajaaminen rakennuksilla. Suunnittelualueelle on tavoitemallissa muun muassa esitetty tehokasta rakentamista, joka yhdistäisi työtä, asumista ja palveluita. Piispanporttia tulee kehittää tiiviisti rajattuna katutilana. Kivijalkaliikkeille varataan tiloja katutasoon. Yhtenäisillä, laajoilla pihapiireillä kompensoidaan vähäistä lähipuistojen määrää. Toimistorakentamisen osalta rakentamisen volyymi vastaa Länsiväylän eteläpuolelle rakennettuja toimistotaloja. Pysäköinti toteutetaan pihakansien alla. 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Olarin eteläosassa Kuitinmäentien eteläpuolella ja Länsiväylän välittömässä läheisyydessä sen pohjoispuolella. Matinkylän keskusta ja metroasema sijaitsevat noin puolen kilometrin päässä Länsiväylän eteläpuolella. Alue sijaitsee osittain Länsiväylän melualueella. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Alueeseen kuuluu osa korttelia 22284 sekä alueen pohjois- ja luoteisosassa Pihatörmän ja idässä Piispanportin katualueita. Piispanportti rajaa aluetta idässä, Pihatörmä pohjoisessa ja luoteisosassa. Läntisimmässä kulmauksessa alue rajautuu Piispanmäenpuiston alueeseen. Alueelle on rakennettu kolme viisikerroksista toimistorakennusta. Länsiosan metsäinen kalliokukkula ja Länsiväylän puoleinen osa korttelialueesta ovat rakentamattomat. Suunnittelualueen länsipuolella on rivitaloja ja itäpuolella Piispanportin varrella uusia asuinkerrostaloja. Alueen itäpuolella ovat Piispanpihan viidestä kuuteen kerroksisten rakennusten asuinkerrostalokorttelit sekä aivan Länsiväylän varteen sijoittuva 3-kerroksiset liikerakennus ja pysäköintilaitos. Pohjoispuolella on Kuitinmäentien varren 5-7- kerroksiset yritys- ja liikerakennukset. Länsipuolella sijaitsee Piispanmäenpuistoon rajautuva rivitaloalue. Maastoltaan alue on vaihtelevaa. Kalliokukkulan korkein kohta kohoaa noin +25 metriä meren pinnan (mpy) yläpuolelle rakennettujen tonttien pihamaiden korkeustason vaihdellessa noin + 6 + 9 mpy välillä. Tonttien länsireuna rajautuu jyrkkään rinteeseen ja kallioleikkaukseen. Etelälaidassa kulkee Länsiväylän varressa kevyenliikenteen reitti.
9 (19) 2.2.2 Maanomistus KT- ja ALK 12 -korttelialueet ovat EKE Yhtiöt Oy:n omistamien kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksessa. Katualueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Asemakaava-alueelle on rakennettu kolme Pihatörmän puolelle sijoittuvaa, Piispanportin suuntaista, ulkoasultaan viisikerroksista toimistorakennusta (kaavanmukainen kerrosluku on neljä). Korttelin 22284 tonteilla 1 ja 2 käyttötarkoitusmerkintänä on liike-, toimisto- ja asuinkerrostalojen korttelialue (ALK 12 ) ja tontilla 3 toimistorakennusten korttelialue (KT). Tonttien piha-alueet ovat pääosin päällystettyä pysäköintialuetta. Tontin 6 länsiosan metsäinen kalliokukkula ja Länsiväylän puoleinen osa korttelialueesta ovat rakentamattomat. Alueella on käyttämätöntä toimistorakennusoikeutta noin 12 000 k-m 2. Piispanportin ja Pihatörmän katualueet ovat rakennettuja ja asfaltoituja. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen toimistorakennuksissa oli noin 240 työpaikkaa vuonna 2012. Alueella ei ole asuntoja, mutta lähiympäristössä on sekä pien- että kerrostaloasukkaita. Suur-Matinkylässä oli noin 39 400 asukasta vuonna 2015. Näistä 73 % asui 1-2 hengen talouksissa. Espoon väestöennusteen 2015 2024 mukaan Suur-Matinkylässä olisi noin 43 500 asukasta vuoteen 2024 mennessä. Työssäkäyntitilaston 2013 mukaan Suur-Matinkylässä oli 9186 työpaikkaa ja työpaikkaomavaraisuus oli 51,2 %. Suurimmat työllistäjät olivat kaupanala ja julkishallinto. Yhdyskuntarakenne Piispanmäen alue sijaitsee noin 500 metrin päässä Matinkylän liikekeskuksesta ja metroasemasta. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Länsikeskuksen yritysja liikekeskus. Suunnittelualueen itäpuolella on Piispanpihan molemmin puolin asuinkerrostalokortteleita. Etelästä aluetta rajaa Länsiväylä kevyenliikenteen väylineen. Lännessä suunnittelualue rajautuu rivitaloalueeseen. Tärkeä Espoon sisäinen pohjois-eteläsuuntainen kevyenliikenteen yhteys kulkee Piispanporttia pitkin ulottuen aina Olarin pohjoisosista Matinkylän rantaan saakka. Kaupunki- ja taajamakuva Alueen kaupunkikuva Piispanportin länsipuolelle on hajanainen ja jäsentymätön. Asuinkerrostalot rajaavat Piispanportin katutilaa vain sen itäreunalla. Muutoin Piispanportin katualue on väljä, eivätkä laajat pysäköintikentät Piispanportin länsipuolella tue alueen kaupunkimaisuutta. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu etelässä Länsiväylään (kt 51), jonka lähin liittymä on suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevat Piispansillan länsirampit. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsee pääkatu Kuitinmäentie, johon liittyy tonttikatu Piispanportti. Piispanportilta on yhteys Piispansillalle Piispanpiha-nimisen kadun kautta. Kaava-alueeseen sisältyy Piispanportin eteläosa sekä osa siihen liittyvästä Pihatörmä-tonttikadusta. Länsiväylän keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä suunnittelualueen kohdalla oli syksyllä 2015 noin 64 300 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Kuitinmäentien noin 16 000 ajon./vrk. Piispanportin sekä Piispanpihan liikennemäärä on noin 2 700 ajon./vrk.
10 (19) Kevyt liikenne Piispanportin molemmin puolin kulkee jalankulku- ja pyörätiet, jotka toimivat yhteytenä Kuitinmäentien varressa kulkevalta pyöräilyn seutureitiltä Länsiväylän suuntaiselle reitille sekä alikulun kautta Länsiväylän eteläpuolelle. Piispanpihan varressa kulkevien jalankulku- ja pyöräteiden kautta suunnittelualueelta muodostuu kevyen liikenteen yhteys myös Piispansillalle, jossa kulkee pyöräilyn laatureitti. Pihatörmän varressa on jalkakäytävät. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Käynti suunnittelualueen tonteille tapahtuu Piispanportin ja Pihatörmän kautta. Alueen pysäköinti on järjestetty tonteilla. Yleistä pysäköintiä on osoitettu tonttikatujen varsille. Julkinen liikenne Alue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella. Länsimetron liikennöinti alkaa elokuussa 2016 ja Matinkylän metroasema sijaitsee noin 500 metrin päässä suunnittelualueesta. Metron liikennöinnin myötä Espoon linja-autoliikenteessä siirrytään liityntälinjastoon, jolloin suorat bussiyhteydet Helsinkiin poistuvat. Kuitinmäentiellä ja Piispansillalla liikennöi Espoon sisäisiä linjoja. Palvelut Lähimmät päiväkodit sijaitsevat noin kilometrin säteellä suunnittelualueesta. Lähimmät peruskoulut sijaitsevat Olarissa noin 1,5 km:n säteellä. Prismakauppakeskus sijaitsee Kuitinmäentien koillispuolella, noin 150 metrin päässä suunnittelualueelta. Kauppakeskus Iso Omena, jossa on laaja kaupallisten palveluiden tarjonta, sijaitsee Länsiväylän eteläpuolella noin 500 metrin päässä suunnittelualueesta. Lisäksi Matinkylästä löytyvät kattavat julkiset palvelut, kuten terveys- ja sosiaalipalvelut, yhteispalvelupiste, kirjasto sekä urheilu- ja asukaspuisto. Lisäksi Länsiväylän eteläpuolelle noin 500 metrin päähän ollaan suunnittelemassa muun muassa uimahallia. Viher- ja virkistysalueet Suunnittelualue liittyy laajempaan viher- ja virkistysalueverkostoon. Alueen kohdalla korostuvat itä- länsisuuntaiset yhteydet: lännessä sijaitsee Suomenojan laaja, avoin, joskin pusikoitunut ulkoilualue sekä idässä Piispankallion metsäiset viheralueet. Merkittävä yhteys on myös Länsiväylän ali Tynnyripuistoon sekä edelleen Matinkylän virkistysalueille ja -reiteille aina Matinkylän uimarantaan saakka. Pohjoisessa noin 1,5 km:n päässä sijaitsee keskuspuiston laaja ulkoilualue. Lähimmät leikkipuistot sijaitsevat etelässä Matinkylässä, Tynnyripuistossa noin 400 metrin päässä sekä Kuitinmäenkenttä ja Kuitinmäenpuisto pohjoisessa Olarissa noin 500 metrin päässä. Kuva 4. Kaava-alueen liittyminen laajempaan viher- ja virkistysalueverkostoon. Espoon kaupunki.
11 (19) Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on liitetty kunnallistekniikan verkostoon. Päävesijohto, hulevesi- ja jätevesiviemäröinti sekä kaukolämpöverkoston putket kulkevat Piispanportin ja Pihatörmän katualueilla. Suunnittelualueen korttelin 22284 tontit 1-3 on liitetty kaukolämpöverkostoon. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Kaavamuutoksen alue sijaitsee keskellä rakentunutta kaupunkiympäristöä ja edustaa pääasiallisesti tavanomaista kulttuurivaikutteista kaupunkiluontoa, jossa pienet metsäiset pirstaleet sijaitsevat rakennusten väleissä ja pihoilla. Rakentamattomalla tontilla 6 kallioinen mäki kohoaa aina noin +25 metriin saakka, ja se rajautuu idässä kallioleikkauksella rakennettuun korttelialueeseen. Korttelialueen rakennukset sijaitsevat tasamaalla noin +6,5 7,5 metrissä. Alueen länsipuolelle, lakialueella sijaitsevat rivitalojen piha-alueet ovat länteen, Piispanmäenpuiston suuntaan varsin metsäisiä. Alueella kasvaa kookasta, pääosin mänty- ja kuusivaltaista puustoa. Puustolla ja kalliolla on maisemallista merkitystä. Alueen maaperä on tontti 1 kohdalta maaperältään moreenia ja kalliota, tontit 2 ja 3 ovat moreenia sekä moreenia, jonka päällä on alle kolmen metrin kerros silttiä ja savea. Rakentamattoman tontin 6 kohdalta maaperä on kalliota, joka vaihettuu tontin reunoja kohden moreeniksi Tehdyn liito-oravaselvityksen perusteella kaava-alueella ei tehty havaintoja liito-oravasta eikä alueen katsottu soveltuvan liito-oravan elinympäristöksi. Tontin 6 luoteiskulman lakialue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu luonnontilaisena säilytettäväksi alueeksi. 2.2.5 Suojelukohteet Asemakaava-alueelta ei ole rajattu luonnonsuojelulain luontotyyppejä tai metsälakikohteita. Alueelta ei ole myöskään tunnistettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Länsiväylän liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua. alueen eteläosassa päivämelu ylittää monin paikoin 60 db. Alle 55 desibeliä saavutetaan ainoastaan nykyisten toimistorakennusten takana Pihatörmän katualueella. Kuva 5. Nykytilanteen päivämelu. 50-55 db.n vyöhyke on esitetty vihreällä (Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2012).
12 (19) 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupungin tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä hyvien joukkoliikenneyhteyksien kuten Länsimetron vaikutuspiirissä. Tavoitteena on turvallinen, esteetön ja laadukas kaupunkiympäristö. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on lisätä asuinrakentamista Matinkylän metroaseman lähiympäristössä. Suunnittelussa huomioidaan kaupunkikuvallisesti merkittävä sijainti ja Länsiväylän liikenteen aiheuttamat rajoitukset. Piispanporttia kehitetään tiiviisti rajattuna ja kaupunkimaisena katutilana. Tavoitteena on elävöittää Piispanportin katutilaa katutason toiminnoilla. Länsiväylän varren rakentamisen tavoitteena on luoda laadukasta sekä yhtenäistä kaupunkikuvaa myös Länsiväylän puolelle. Maanomistajien tavoitteet Hakijan tavoitteena on muuttaa liike-, toimisto- ja asuinkerrostalojen korttelialue (ALK 12 ) sekä osa toimistorakennusten korttelialueesta (KT) asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja lisätä asumiselle osoitettua rakennusoikeutta. Uusi toimistorakennus on tarkoitus rakentaa Länsiväylän suuntaisesti korttelin etelälaitaan suojaamaan asuinkortteleita Länsiväylän liikenteen melulta. Länsiväylän varteen osoitetaan nykyistä vähemmän toimistorakentamista. Nykyiset toimistorakennukset aiotaan purkaa. Pieni alue länsiosassa osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi. 3.3 Osallisten tavoitteet Piispankylän 321311 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetyistä suunnitelmista oli mahdollisuus jättää MRA 30 :n mukaisesti mielipiteitä 26.5.-26.6.2014 välisenä aikana. Mielipiteitä jätettiin kolme kappaletta. Asukasmielipiteet Mielipiteen jättäneet pitivät muun muassa Piispanportin varteen esitettyjä asuinkerrostaloja liian korkeina ja vastapäisiä asuinkerrostaloja varjostavina. Suunnittelualueelle laaditussa korttelisuunnitelmassa on esitetty varjostuskaaviot; erityisesti talviaikaan asemakaavan muutoksen mukaiset asuinkerrostalot tulevat varjostamaan Piispanportin puoleisia kerrostaloja. Lisäksi toivottiin Piispanportinpuistoon esitetyn leikkipuiston sijainnin muuttamista ja kevyen liikenteen reitin rakentamatta jättämistä. Piispanportinpuisto on jätetty asemakaavan muutosehdotuksen aluerajauksen ulkopuolelle. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Piispankylän asemakaava-alue sijaitsee Olarin ja Matinkylän välisellä vyöhykkeellä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Länsimetron liikenteen käynnistyminen Matinkylässä vuoden 2016 elokuussa liittää alueen yhä vahvemmin joukkoliikenneverkkoon. Asuinrakentamista tulee lisätä joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kannalta hyvin saavutettavilla alueilla. Asemakaavaratkaisulla mahdollistetaan tehokkaan, kaupunkimaisen ympäristön toteuttaminen metroaseman läheisyydessä. Asemakaavan muutos tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä. Lisäksi alue tukeutuu jo olemassa olevaan liikenteen ja kunnallistekniikan verkostoon. Olemassa olevat kevyenliikenteen yhteydet säilyvät sijoittuen katualueille. Asuinrakentaminen sijoittuu tiiviisti Piispanportin varteen, toimistorakennus Länsiväylän suuntaisesti alueen etelälaitaan Länsiväylän välittömään läheisyyteen. Toimistorakennus torjuu liikenteen melua asuinkortteleiden suuntaan.
13 (19) 4.2 Mitoitus Asuinrakennusten pysäköinti järjestetään pihakannen ja rakennusten alapuolisilla pysäköintilaitoksilla. Toimistorakennuksen pysäköinti järjestetään osittain rakennuksen alaisiin tiloihin sekä lisäksi rakennuksen länsipuolelle sijoittuvaan pysäköintilaitokseen. Yleiset pysäköintipaikat toteutetaan maanpäällisinä kadunvarsipaikkoina. Asemakaava-alueen pinta-ala on 25 965 m 2. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 21 250 k-m 2 ja aluetehokkuus 0,82. Rakennusoikeus kasvaa 3 850 k-m 2. Asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK-1) osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 16 500 k-m 2, mikä vastaa laskennallisesti noin 330 uutta asukasta. AK-1- korttelialueen korttelitehokkuus on 1,4. Toimistorakennusten korttelialueen (KT) rakennusoikeus on 4 750 k-m 2 ja korttelitehokkuus 1,03. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK-1 Suurin osa suunnittelualueesta osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1). Korttelialueen rakennusalakohtaiset rakennusoikeudet ovat yhteensä 16 500 k-m 2. Korttelialueelle sijoittuu kolme L-muotoista rakennusalaa. Rakennukset tulee rakentaa pääasiassa kiinni Piispanportin katualueeseen. Näin ne muodostavat yhdessä vastapäisten asuinkerrostalojen kanssa kaupunkimaisen katutilan. Asuinkerrosten lukumäärät vaihtelevat kansipihan tasolta laskien korkeintaan kuudesta kahdeksaan. Näiden kerrosten lisäksi Piispanportin puolella katutasoon voidaan rakentaa asuntoihin liittyviä työtiloja, liike- ja palvelutiloja. Näitä tiloja tulee rakentaa vähintään 100 k-m 2. Työtiloja sallitaan myös kansipihan tasolla. Asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina toimiva tumma tiili on yhteneväinen itäpuolen asuinkerrostalojen tiilijulkisivujen kanssa. Katutason sekä seitsemänsien ja kahdeksansien kerrosten julkisivujen käsittelyn tulee poiketa muiden kerrosten käsittelystä. Katutason elävöittämiseksi Piispanportin osuudella katutasoon tulee rakentaa pääasiassa liike-, palvelu- ja asuntojen apu- ja työtiloja. Lisäksi kansipihan tason alapuolelle saa toteuttaa pysäköintitiloja, porrashuoneita, jätehuoltotiloja, talotekniikan vaatimia teknisiä tiloja ja väestönsuojatiloja. Katutason julkisivut tulee suunnitella siten, etteivät ne anna umpinaista vaikutelmaa. Pohjoisimmalla rakennusalalla rakennuksen Pihatörmän puoleiset kulmat voidaan toteuttaa ulokkeena katualueen päälle. Kerrosala luetaan viereisen rakennusalan rakennusoikeuteen. Rakennetut piha-alueet sijaitsevat pääosin kansipihoilla, joista tulee rakentaa vehreitä, ja niille tulee istuttaa puita sekä pensaita. Kansipihat tulee sovittaa mahdollisimman luontevasti kallioleikkaukseen, jolloin mahdollistetaan puustoisen kallioalueen hyödyntäminen osana pihaa. Piha-alue tulee suunnitella ja toteuttaa yhtenäisenä kokonaisuutena mahdollisesta tonttijaosta riippumatta. Toimistorakennusten korttelialue (KT) Suunnittelualueen eteläinen, Länsiväylän puoleinen osa osoitetaan toimistorakennusten korttelialueeksi. Toimistorakennuksen rakennusala sijoittuu korttelialueen itäosaan Länsiväylän suuntaisesti. Rakennusoikeutta sille osoitetaan 4 750 k-m 2. Toimistorakennuksen sijoituksella suojataan etenkin eteläistä asuinkerrostaloa ja sen länteen avautuvaa piha-aluetta Länsiväylän liikenteen melulta. Toimistorakennus ja sen jatkeeksi sijoittuva kaksikerroksinen pysäköintilaitos (merkintä aii, auton säilytyspaikka) tuleekin rakentaa ennen asuntojen käyttöönottoa.
14 (19) Toimistorakennuksen pääasiallinen vesikaton ylin korkeusasema on + 31,0 mpy, mikä vastaa Piispanportin puoleisessa päädyssä noin kuutta kerrosta. Rakennuksen Piispanportin puolella rakennus tulee toteuttaa katualueen päälle ulottuvana ulokkeena riittävän melusuojauksen muodostamiseksi. Ulokkeen kerrosala luetaan viereisen rakennusalan rakennusoikeuteen. Autopaikkojen korttelialue LPA Asemakaava-alueen länsiosaan osoitetaan viereisen rivitalokorttelin pysäköintikäytössä oleva pieni alue autopaikkojen korttelialueeksi. 4.3.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alueen liikennejärjestelyt säilyvät asemakaavan muutoksen myötä nykyisellään. Suunnittelualueelle on ajoyhteys Kuitinmäentieltä Piispanportin kautta sekä Piispansillalta Piispanpiha-kadun kautta. Piispanportti sekä Pihatörmä ovat päättyviä tonttikatuja. Liikennemäärät lisääntyvät suunnittelualueen ympäristössä kehittyvän maankäytön myötä. Vuoden 2035 liikenne-ennusteen mukaan Piispanportin liikennemäärä on noin 8300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuitinmäentiellä ennustettu liikennemäärä on noin 23 300 ajon./vrk, Piispansillalla 9 100 ajon./vrk ja Länsiväylällä 88 000 ajon./vrk. Kevyt liikenne Myös kevyen liikenteen yhteydet säilytetään nykyisen kaltaisina. Piispanportin länsireunalla kulkee erotettu jalankulku- ja pyörätie, joka toimii pohjois-eteläsuuntaisena yhteytenä Kuitinmäentien ja Länsiväylän välillä. Pihatörmän varressa sijaitsee jalkakäytävä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Ajo uuteen asuinkortteliin tapahtuu Piispanportti- ja Pihatörmä -tonttikaduilta. Piispanportin eteläosan ajoyhteys toimii myös toimistokorttelin yhteytenä. Autopaikkoja vaaditaan toteutettavan vähintään seuraavasti: - 1 ap asuntokerrosalan 110 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - 1 ap liike- ja palvelutilojen 100 k-m 2 kohti - 1 ap toimistotilojen 100 k-m 2 kohti Asuinrakennusten pysäköinti järjestetään pihakannen ja rakennusten alapuolisilla pysäköintilaitoksilla, jonne ajo tapahtuu pohjoisesta Pihatörmän sekä idästä Piispanportin kautta. Toimistorakennuksen pysäköinti järjestetään osittain rakennuksen alaisiin tiloihin sekä lisäksi rakennuksen länsipuolelle sijoittuvaan pysäköintilaitokseen. Yleiset pysäköintipaikat toteutetaan maanpäällisinä kadunvarsipaikkoina. Pyöräpaikkoja vaaditaan vähintään seuraavasti: - 1 pp asuntokerrosalan 30 k-m 2 kohti, kuitenkin vähintään 2pp/asunto - 1 pp toimistotilojen 80 k-m 2 kohti Asukkaiden pyöräpaikat sekä vähintään puolet toimistotilojen pyöräpaikoista tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi ulkotiloissa varataan tilaa vieraiden ja asiakkaiden pyöräpysäköintiin. Julkinen liikenne Alue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella. Länsimetron liikennöinti alkaa elokuussa 2016 ja Matinkylän metroasema sijaitsee noin 500 metrin päässä suunnittelualueesta. Metron liikennöinnin myötä Espoon linja-autoliikenteessä siirrytään liityntälinjastoon, jolloin suorat bussiyhteydet Helsinkiin poistuvat. Kuitinmäentiellä ja Piispansillalla liikennöi Espoon sisäisiä linjoja.
15 (19) 4.3.3 Palvelut Asemakaavan muutos ei merkittävästi lisää alueen palveluita. Kaava mahdollistaa työ-, liike- ja palvelutilojen rakentamisen Piispanportin katutasoon. 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Tontin hulevesiä tulee viivyttää tontilla, minkä jälkeen hulevesiä voi hallitusti ohjata sadevesiviemäriin. Suunnitelma hulevesien hallinnasta tulee esittää rakennusluvan yhteydessä. Kiinteistöt liitetään kaupungin vesi-, viemäri- ja hulevesiverkostoon. Kiinteistöjen hulevedet kokoava hulevesiviemäri sekä jätevesiviemäri on tarkoitus sijoittaa katualueelle. Sijoituksille tarvitaan sijoituslupa Espoon kaupungilta. Jätehuoltotilat on mahdollista sijoittaa Piispanportin katutasoon, jolloin jätehuolto tapahtuu katualueelta jalkakäytävän ja pyörätien kautta. Jätehuollon järjestelyt on esitetty alueen korttelisuunnitelmassa (Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy, 2.5.2016) 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Suurin osa alueen maaperästä on kalliota ja moreenia. Pääasiassa rakennettavuus on normaalia, mutta länsiosan kalliokukkulan puoleinen alue on vaikeasti rakennettavaa rinnemaastoa. Alueella ei ole Espoon kaupungin paikkatietoaineiston perusteella puhdistettavaa maaperää. 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö Alueella oleva kallioinen lakialue sekä osa kookkaasta puustosta säilytetään tontilla ja liitetään luontevasti osaksi rakennettavia kansipihoja. Kansipihat rakennetaan nykyisiä pihoja korkeammalle noin tasolle + 10 mpy, jolloin kallioalueen ja pihan väliin ei muodostu niin suurta korkeuseroa kuin aiemmin. Osa kallioalueesta joudutaan kuitenkin leikkaamaan ja osa puustosta kaatamaan uuden rakentamisen myötä. Pääosa rakentamisesta kuitenkin sijoitetaan nykyisten toimistorakennusten ja pysäköintialueiden paikalle, jolloin metsäistä kallioaluetta voidaan säilyttää mahdollisimman paljon. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueella ei ole rajattu luonnonsuojelulain luontotyyppejä tai metsälakikohteita. Alueelta ei ole myöskään tunnistettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Länsiväylän lisääntyvä liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja päästöjä. Tehdyn meluselvityksen (Piispanportin meluselvitys, Ramboll Finland Oy, 2016) mukaan asuinkortteli saadaan suojattua melulta sijoittamalla toimistorakennus asuinrakennusten ja Länsiväylän väliin. Toimistorakennus tulee toteuttaa ennen asuinrakennusten käyttöönottoa. Tällöin piha-alueille muodostuu oleskelu- ja leikkialueita, joiden päivämelutaso on alle 55 db. Eteläisimmän asuinrakennuksen etelä- ja itä julkisivuun kohdistuu suurimmillaan 66 db:n melu, joten kaavassa määrätään tämän rakennuksen osalta julkisivun meluneristävyydeksi vähintään 32 db ja parvekelasituksen meluneristävyydeksi vähintään 11 db. Muilta osin asuinrakennuksissa saavutetaan ohjearvojen mukainen melutaso tavanomaisin rakentein ja parvekelasituksin. Toimistorakennuksen julkisivuun kohdistuva melu on alle 75 db, jolloin toimistotilojen ohjearvot täyttyvät.
16 (19) Päästöjen osalta suunnittelussa on huomioitu HSY:n ohjeistus ilmanlaatuvyöhykkeistä. Vuoden 2035 liikenne-ennusteessa Länsiväylän liikennemäärä on noin 88 000 ajon./vrk, jonka perusteella asumisen minimietäisyys ajoradan reunasta on 63 metriä. Suunnittelualueella tämä täyttyy, mutta suositusetäisyyttä 150 metriä ei kaikilta osin saavuteta. Tästä johtuen asemakaavassa määrätään, että asuntojen raittiin ilman sisäänottoaukot on sijoitettava rakennusten pihan puoleisille sivuille tai katolle ja varustettava asianmukaisin tuloilman suodattimin. 4.6 Nimistö Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella muutetaan osassa suunnittelualuetta käyttötarkoitusta ja tehostetaan rakentamista. Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tiivistää ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta sekä luo kaupunkikuvallisesti selkeämpää ympäristöä ja katutilaa. Toteutuessaan alueen rakentaminen tuottaa 16 500 k-m 2 lisää asumista, mikä vastaa laskennallisesti noin 330 uutta asukasta. Asuinrakentaminen tuo lisää asukkaita Matinkylän palveluiden piiriin. Toimistorakennus rakennetaan Länsiväylän varteen liikennemelua torjumaan. Toimistorakentamisen määrä vähenee toteutuneesta 5 400 k-m 2 :stä ja voimassa olevan asemakaavan mahdollistamasta 17 400 k-m 2 :stä nyt osoitettuun 4 750 k-m 2 :iin. Muutos mahdollistaa toteutuneen työpaikkamäärän säilymisen suurin piirtein samana kuin nykyisin. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asukasmäärän lisäys tuo lisää käyttäjiä joukkoliikenteen piiriin. Asemakaavaratkaisulla ei ole merkittävää vaikutusta liikenneverkon toimivuuteen. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen teknisen huollon järjestämiseen. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Luonteeltaan alueen rakentaminen on eheyttävää ja kaupunkirakennetta täydentävää. Asemakaavamuutoksen mahdollistamalla käyttötarkoituksen muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen luontoon tai maisemaan. Osa kalliokukkulan itärinteen puustosta poistuu rakentamisen myötä, mutta lakialue säilyy koskemattomana. Länsiväylän puoleisen osan rakentaminen muuttaa osan rakentamattomasta metsiköstä rakennetuksi ja peittää näkymät Piispanmäenpuistosta Länsiväylälle. Muutosalueella on vähäisesti luonnonvaraista kasvillisuutta, ja alue muodostuu osaksi rakennettua ja kaupunkimaista ympäristöä. Rakentaminen selkeyttää alueen rakennetta ja kaupunkikuvaa. Rakentaminen kiinni katualueeseen muuttaa katutilan tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi. Nykyiset katupuut Piispanportin länsisivulla korvataan uusilla, koska alueen rakentaminen laskee nykyisen istutuskaistan (pengerluiskan) korkeusasemaa. Rakennetun alueen pinta-ala tulee lisääntymään kaavamuutoksen myötä, jolloin myös läpäisemättömän pinnan määrä lisääntyy alueella. Tällä on vaikutusta myös hulevesien määrään. Hulevesitulvan ehkäisemiseksi korttelialueen kaavamääräyksissä on esitetty määräyksiä hulevesien käsittelystä tontilla. Hulevesiä tulee imeyttää tai vähintään viivyttää korttelialueella kasvillisuuden ja viivyttävien rakenteiden avulla.
17 (19) 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavan toteutuminen vahvistaa alueen luonnetta asuinalueena. Rakentaminen selkeyttää alueen kaupunkikuvallista ilmettä. Paikoituksen sijoittaminen maanalaiseen pysäköintilaitokseen sekä piha-alueen varaaminen oleskelua, leikkimistä ja istutuksia varten lisäävät alueen viihtyisyyttä. Asuinkerrostalojen piha-alueen ohella myös viereinen Piispanmäenpuisto sekä Länsiväylän eteläpuolella sijaitseva, alikululla kaava-alueeseen yhdistetty Tynnyripuisto palvelevat osana asukkaiden lähivirkistysaluetta. Alueen rakentamisella on vaikutusta Piispanportin itäpuolen asuinkerrostalojen varjostusoloihin. Erityisesti talvi-iltapäivinä, auringon paistaessa matalalta, asemakaavan mukainen rakentaminen varjostaa vastapäisiä rakennuksia. Alueen länsipuolella sijaitsevan rivitalokorttelin varjostusolot sen sijaan paranevat rakentamisen siirtyessä pääosin nykyistä etäämmäksi rivitaloista. Ennen asuntojen käyttöönottoa toteutettavaksi määrätty toimistorakennus torjuu Länsiväylän liikenteen melua siten, että asuinkerrostalojen leikki- ja oleskelualueet saadaan sijoitettua melulta suojaan. Asuinrakennukset sijoittuvat HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeiden vähintään minimietäisyydelle, pohjoisimmat rakennukset suositusetäisyydelle. Raitis ilma otetaan rakennusten suojaisalta puolelta tai katolta, jolla pyritään haitallisten hiukkasten määrän minimointiin. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaavan muutos lisää Matinkylän-Olarin asuntotarjontaa. Väestön kasvu parantaa alueen palveluiden ja joukkoliikenteen kannattavuutta. Alueen katu- ja kunnallistekninen verkosto on rakennettu, joten merkittäviä lisäkustannuksia ei synny. Piispanportin jalankulun ja pyöräilyn järjestelyjä joudutaan rakentamisesta johtuen muuttamaan kadun länsilaidalla. Muutosten aiheuttamat kustannukset on arvioitu laaditussa kunnallistekniikan tarkastelussa (Ramboll Finland Oy, 2016) noin 275 000 euroksi. Kiinteistöt on mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. Rakennusoikeuden lisääntyminen ja käyttötarkoituksen muuttuminen pääosin asumistarkoitukseen tuo kaupungille maankäyttösopimustuloja. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakentaminen kaavamuutosalueella alkanee pian kaavan saatua lainvoiman. Ensimmäisessä vaiheessa tulee toteutettavaksi toimistorakennus autopaikkoineen. Tämän jälkeen hakijan tarkoituksena on purkaa nykyiset toimistorakennukset ja rakentaa asuinkerrostalot. Rakentaminen on mahdollista toteuttaa vaiheittain. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Meluesteenä toimiva KT-korttelialueen toimistorakennus ja siihen liittyvä kaksikerroksinen auton säilytyspaikka tulee rakentaa ennen asuntojen käyttöönottoa. Kiinteistöjen hulevesiviemärit on tarkoitus sijoittaa katualueelle. Putkille on haettava sijoituslupaa Espoon kaupunkitekniikan keskukselta; töiden suorittamiseen tarvitaan lisäksi kaivulupa. Sijoitus voidaan esittää myös suoraan katusuunnitelmassa niin haluttaessa, jolloin se toimii suoraan sijoituslupana. Kaivulupaa ei silloin myöskään tarvita. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennuslupaviranomaiset valvovat kaavan toteutusta.
18 (19) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Kaavoitushakemus suunnittelualuetta koskien on saapunut 20.3.2013. Hakijana on EKE Yhtiöt Oy. Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 19.6.2013 nimellä Piispankylä 321911. Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 26.5.-26.6.2016 (Piispankylä, asemakaavan muutos, aluenumero 321911). Asemakaavan muutoksen aluenumero on muutettu MRA 30 :n mukaisen kuulemisen jälkeen. Uusi aluenumero on 321913. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä EKE Yhtiöt Oy:n, Arkkitehtitoimiston Juha Mutanen Oy:n ja Ramboll Finland Oy:n kanssa. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Outi Reitmaa, maisemasuunnittelusta maisemaarkkitehti Katariina Peltola ja liikennesuunnittelusta suunnitteluinsinööri Salla Karvinen. Asemakaavan valmistelun eri vaiheissa ovat olleet mukana myös arkkitehti Marja Pelo, aluearkkitehti Sirpa Sivonen-Rauramo, suunnitteluinsinööri Pekka Väinölä sekä maisema-arkkitehdit Anu Lämsä ja Aino Aspiala. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelun alkuvaiheessa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja rakennusten sijoittamiselle. Toimistorakennuksen tilalle esitettiin erillistä pysäköintilaitosta. Muun muassa rakentamisen tehokkuuden, kaupunkikuvallisten seikkojen, pysäköintiratkaisun sekä melun ja ilmanlaadun huomioimisen vuoksi on päädytty nykyiseen ehdotukseen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 20.3.2013 Kaavamuutoshakemus saapunut 19.6.2013 Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksessa. 29.4.2014 Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman 26.5.-26.6.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä. 11.5.2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy ehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. 30.5.-29.6.2016 Ehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Outi Reitmaa Arkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja
Sivu 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 049 Espoo Täyttämispvm 16.05.2016 Kaavan nimi PIISPANKYLÄ Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 19.06.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 321913 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,5965 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,5965 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 2,5965 100,0 23725 0,91 0,0000 6325 A yhteensä 1,1818 45,5 18975 1,61 0,7493 15375 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,4595 17,7 4750 1,03-0,7974-9050 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,9552 36,8 0,0481 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Sivu 2/2 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 2,5965 100,0 23725 0,91 0,0000 6325 A yhteensä 1,1818 45,5 18975 1,61 0,7493 15375 AK-1 1,1818 100,0 16500 1,40 1,1818 16500 AK-1 lisärak.oik 2475 2475 ALK12-0,4325-3600 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,4595 17,7 4750 1,03-0,7974-9050 KT 0,4595 100,0 4750 1,03-0,7974-9050 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,9552 36,8 0,0481 Kadut 0,9071 95,0 0,0000 LPA 0,0481 5,0 0,0481 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
PIISPANKYLÄ, aluenumero 321913, HAVAINNEKUVA LIITE 2
Pihatörmä u-1 u-1 5550 VI(kap) VIII(kap) VI(kap) 22284 AK-1 A=11818m2 Piispanportti Biskopsporten B-B LPA (22284) A=491m2 le 4800 VI(kap) VIII(kap) 6150 ma-1 VI(kap) VIII(kap) 32/11dB VI(kap) A-A KT A=4595m2 aii 4750 u-2 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Liikennesuunnitteluyksikkö Trafikplaneringsenheten PIISPANKYLÄ Asemakaavan muutos KATUKARTTA Alue 321913 Piir. nro 6962 Liitenro Mittakaava 1:1000 Päiväys 11.05.2016 Asianumero 976/10.02.03/2013 Ehdotus a Suunnittelija 3 SKa Piirtäjä InK Konsultti RAMBOLL Konsultin suun./tark. 26.04.2016/pva KSL Koordinaatisto Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä N2000
37.0 1,5 2,0 2,5 4,0 2,5 3,5 3,5 2,0 5,0 6,0 3,5 1,0 33.0 1,5 2 2,5 4,0 2,5 7,3-9,0 2,5 4,5 3,5 0,5 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Liikennesuunnitteluyksikkö Trafikplaneringsenheten Alue 321913 Ehdotus a PIISPANKYLÄ Asemakaavan muutos OHJEELLISET POIKKILEIKKAUKSET KSL Liitenro 4 Mittakaava 1:200 Päiväys 11.05.2016 Asianumero 976/10.02.03/2013 Suunnittelija SKa Piirtäjä InK Konsultti RAMBOLL Konsultin suun./tark. 26.04.2016/Vaip Koordinaatisto Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä N2000
O al nir KEHÄ I kaut F sir nika oil n eit Ku niti mäen eit PIISPANKYLÄ P ispansilta Nek ilkoe it Län visäyäl Matinkylä as Suomenalhdeneit Selitykset moottoritie tai kehätie päätie tai pääkatu alueellinen kokoojakatu paikallinen kokoojakatu raitiotie ja pysäkki metro ja asema Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Liikennesuunnitteluyksikkö Trafikplaneringsenheten Ehdotus a jalankulku- ja pyörätie ulkoilureitti ratsastusreitti PIISPANKYLÄ Asemakaavan muutos LIIKENTEEN TAVOITEVERKKO Mittakaava 1:10 000 Päiväys 11.05.2016 Suunnittelija SKa Piirtäjä InK Alue 321913 Asianumero Liitenro 0 500 m KSL 976/10.02.03/2013 5 Koordinaatisto Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK25FIN, korkeusjärjestelmä N2000