Ravinteiden kierrätys



Samankaltaiset tiedostot
Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

LANNOITUS LUOMUOHRAN VILJELYSSÄ LUOMUMALLASOHRASEMINAARI, VIKING MALT HOLLOLAN HIRVI

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Orgaaniset täydennyslannoitteet luomuviljelyyn Hollola

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luomuviljely ja lannoitus Mustiala

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Novarbo luomulannoitteet

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Agroekologinen symbioosi

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

LUOMUSUUNNITELMA 1 (5)

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Agroekologinen symbioosi - mikä, miksi?

Ecolan Agra MR

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Ympäristö ja viljelyn talous

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Maitotilan resurssitehokkuus

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Luomutilojen tukikoulutus

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

1.1 Maan ravinnehuolto ja lannoitus

Kierrätyslannoitteilla irti ostoravinteista ja samalla tila energiaomavaraiseksi

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Karjanlannan hyödyntäminen

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kaura vaatii ravinteita

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ravinteiden kierrätys Suomessa

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Luomutilan ravinnehuolto

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Luomuviljely ja -lannoitus Mustiala

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Ravinnerikkaat viljelykasvit kansanterveyden perustana

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva Kauko Koikkalainen, MTT

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Maatalouden ravinteet kiertoon Hämeenlinna Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Luonnonvarakeskus

Maidontuotannon kannattavuus

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Transkriptio:

Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto

Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän ravinteet 3. Lanta ja elintarviketuotannon sivutuotteet 4. Biologinen typensidonta ravinnelähteenä 5. Ravinteita kierrättävän luomutuotannon toteutusmalleja 6. Sivutuotteiden tuotteistaminen luomutuotantoon soveltuviksi lannoitteiksi 14.11.2012 Jukka Kivelä 2

1. Ravinteiden kierrätys Maataloustuotannon sivutuotteiden (lanta, kasvijätteet, ruuanvalmistuksen sivutuotteet jne.) hyödyntäminen Sivutuotteisiin menee noin 80 % kasvintuotannon käyttämistä ravinteista Sivutuotteiden ravinteiden avulla voitaisiin tyydyttää kasvien kivennäisaineiden tarve, vain typpeä tarvitaan lisää biologisen typensidonnan avulla 14.11.2012 Jukka Kivelä 3

Luomuohjeiden mukaan: Viljavuutta ja elävyyttä ylläpidetään tai lisätään seuraavilla keinoilla: 1. monivuotisella palkokasveja sisältävällä viljelykierrolla. Tarvittaessa tuotantokasvien lisäksi viljelykiertoon voi kuulua myös viherlannoituskasveja 2. lannoittamalla maata luonnonmukaisesta karjantuotannosta peräisin olevalla karjanlannalla tai muulla luomutuotantoyksiköstä peräisin olevalla eloperäisellä aineksella (Evira luonnonmukaisen tuotannon ohjeet) Luomuyksikön ravinnehuolto perustuu luomuyksikössä tuotettuihin ravinteisiin Täydennyslannoitukseksi kutsutaan luomutuotantoyksikön ulkopuolelta tulevia lannoitteita tai maanparannusaineita Täydennyslannoitteiden käyttö on sallittu: 1) jos riittävää ravinnemäärää ei voida saavuttaa käyttämällä viljelykiertoa ja luomutilalta saatavia eloperäisiä aineksia 2) käyttötarve ja sen perustelut on kirjattu luomusuunnitelmaan tai lohkokohtaisiin muistiinpanoihin 14.11.2012 Jukka Kivelä 4

2. Ruokajäjestelmän orgaanisten sivutuotteiden sisältämät ravinnemäärät (EU 17) N P K lanta 6700 1600 6500 puhdistamo liete 330 250 erilliskerätty org. jäte 216 47 149 teurastamoteol. sivut. 103 133 x 1000 tons(werner 2003) Suomessa esimerkiksi metsäteollisuuden sivutuotteissa ja lietteissä runsaasti ravinteita (Antikainen 2007) 14.11.2012 Jukka Kivelä 5

Fosforia, 1000 t a -1 Ilmakehä www: Luonnonvarapuntari Antikainen et al. 2005, Agriculture, Ecosystems and Environment 107: 287 305

Typpeä, 1000 t a -1 Ilmakehä Luonnon varapuntari Antikainen et al. 2005, Agriculture, Ecosystems and Environment 107: 287 305

elintarvikeketju Helenius 2012 Panostuotanto Panostuotanto Jalostus Panostuotanto Panostuotanto Kauppa Taloudet / Kuluttaja Jätehuolto Jätehuolto Alkutuotanto Jätehuolto Jätehuolto Kuljetus Hävikki

3. Lanta Maatalouden kotieläintuotannossa (nauta, sika, kana) syntyy vuosittain noin 20 miljoonaa tonnia lantaa (lanta sisältää sonnan ja virtsan sekä kuivikkeet). Lannan fosforista palautuu lannanlevityksessä peltoihin15,9 milj. kg. Kotieläintalous voisi olla lähes suljetussa fosforikierrossa. Suomessa on > miljoona nautaa: nämä tuottavat sontaa > 4 miljoonaa tonnia (kuva: Tomas Roslin): Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Jukka Kivelä / Luomu-päivä 14.11.2012 9

Lanta nurmen ja ohran lannoitteena Ruotsissa (kolmen vuoden keskiarvo, 1985,-91,- 97) kg ha -1 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 KL Westerling 2011 NPK 2NPK Nurmisato (nurmikierto) KL NPK 2NPK Ohrasato (ohramonokulttuuri) Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Jukka Kivelä/ Luomu-päivä 2012 14.11.2012 10

3b. Ravinteiden kierrätystä; esimerkkinä teurastamojen sivutuotteet elävien teuraseläinten painosta 35 65 % jää sivutuotteisiin eläinperäiset sivutuotteet sisältävät noin 25 % lannoituksessa annetusta fosforista lihaluujauho valmistetaan teurastamojen sivutuotteesta lihaluujauholla voidaan korvata maaperästä louhittavia fosforivarantoja www.helsinki.fi/yliopisto

Fosforin kierto eläinperäisten sivutuotteiden kautta Eläinperäisiä sivutuotteita kertyy 230 000-240 000 140 000 tonnia turkiseläimille 90 000 renderointiin, josta muodostuu 30 000 tonnia lihaluujauhoa N kokonaismäärä 7200 tonnia vuodessa, 3,6 kg/ha luomulannoituksen kannalta erittäin merkittävä määrä P kokonaismäärä 6400 tonnia vuodessa 2,2 kg / ha Eläinperäisten sivutuotteiden ja yhdyskuntalietteiden (4,4 kg /ha) fosfori riittäisi korvaamaan sadossa poistuneen fosforin suurin osa turkiseläinten rehuksi, lannoitteeksi on käytetty 4000-8000 tonnia lihaluujauhoa 12

Sato kg/ha Lihaluujauho kauran lannoitteena Tulokset perustuvat MTT Etelä- Pohjanmaan tutkimusasemalla vuosina 2000-2003 tehtyyn lannoitustutkimukseen. Tuloksista on julkaistu vertaisarvioitu raportti Meat bone meal as fertiliser for barley and 6000 5000 4000 3000 2000 Y3 Lihaluuj. oat (Chen et al. 2011, Agricultural and Food Science, vol. 20, nro 4). Tutkimuksen tuloksista on julkaistu myös kaksi opinnäytetyötä Kivelä 2007 ja 1000 0 0 60 90 120 N kg/ha Chen 2009.

4. Biologinen typensidonta, uutta typpeä maaperään Luomuviljelyn typpihuolto perustuu biologisen typensidonnan käyttöön -Biologisen typensidonnan avulla palkokasvit sitovat ilmakehän typpeä juuristoonsa ja koko kasvin käyttöön -Uutta reaktiivista typpeä, joka tehostaa kasvien kasvua ja nostaa rehun valkuaispitoisuutta -Sidottu typpi pitää kierrättää rehuksi ja lannaksi tai käyttää maan orgaanisen aineksen lisäämiseen 14

Ongelmanratkaisu?

Ongelmanratkaisu?

Ravinteita kierrättävä luomutuotanto Toimitaan luomutuotannon sääntöjen mukaan Sopeutetaan eläinmäärä rehuntuotantoon - 0,5-0,7 eläinyksikköä / ha - viljelykierto, jossa mukana palkokasveja - omavarainen rehuntuotanto - tarkka ravinteiden kierrätys Kierrättävä luomutuotanto voi perustua myös tilojen väliseen yhteistyöhön - tarjoaa mahdollisuuden erikoistumiseen ja koneiden tehokkaampaan käyttöön 14.11.2012 Jukka Kivelä 17

Mitä on luonnonmukaisuus: (Helenius 2012) toiminta ekologisen järjestelmän sallimissa rajoissa ekosysteemit ovat elämää ylläpitävä koneisto luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön pilaantuminen ovat todellinen uhka ekosysteemien toiminnalle ruoka: ekosysteemipalvelu ihmiselle vallitseva teknologinen konsepti ( tavanomainen ) on jo vaurioittanut ekosysteemejä tarvitaan uusia malleja 14.11.2012 Jukka Kivelä 18

Luomu ja kestävyys: yksin luomussako tulevaisuus? ekologinen kestävyys taloudellinen kannattavuus sosiokulttuurinen hyväksyttävyys WCED 1987: World Commission of Environment and Development, Bruntland Commission 14.11.2012 Juha Helenius 19

Kierrättävän luomuviljelyn toteutus Kierrättävän luomuviljelyn malli vaatii ruokajärjestelmän muutoksen - Suomessa on käytössä noin 4000 m2 peltoa ihmistä kohden, josta yli 80 % tuottaa rehua tuotantoeläimille - Lihan ja kotieläintuotteiden osuuden vähentäminen 20 % :iin koko ruokavaliosta vähentäisi pellon tarpeen 2000 m2 :iin - 2000 m2 pinta-ala vastaa tällä hetkellä käytettävissä olevaa pinta-alaa koko maailmassa 14.11.2012 Jukka Kivelä 20

6. Sivutuotteiden tuotteistaminen lannoitteiksi Ravinteiden kierrätystä on tehostettu tekemällä sivutuotteista kaupallisia lannoitteita - Viljo-lannoitteet ovat parantaneet luomuviljelyn satoja 500 1000 kiloa - Muitakin sivutuotteita, kuten kananlantaa ja perunan solunestettä on tuotteistettu - Kaupallisten, nopeasti vaikuttavien lannoitteiden avulla lannoitus voidaan kohdistaa tärkeimmille kasveille 14.11.2012 Jukka Kivelä 21

Hyvä sato kilpailun voitto Viljolla NovArbo, Viljo lannoitus 930 kg /ha -sato mallasohra, Streif lajike 6026 kg/ha -sadon arvo 2229,62, tuotot yhteensä 2967,62, kate A (muuttuvat kulut) 2410,72 Kate B (myös työkustannukset 2282,07 Viljo lannoitetta on tarjolla myös ensi vuodeksi noin 3000 tonnin erä (tiedustelut Honkajoki Oy) 14.11.2012 Jukka Kivelä 22

Kiitos mielenkiinnostanne! Luomulla on nyt kysyntää, tarvitaan vain lisää luomuviljelyä ja uutta tuotantoa! 14.11.2012 Jukka Kivelä 23