Tutkimustuloksia NURMESTA 2013



Samankaltaiset tiedostot
Nurmikokeiden havaintoja 2013

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Nurmien fosforilannoitus

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Johtamalla hyvää säilörehua

Inga Heikkinen & Linda Hyötylä TIMOTEIN JA PUNA-APILAN LAJIKESUOSITUKSET POHJOIS- POHJANMAALLE

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Karjanlannan käyttö nurmelle

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Hyödyllinen puna-apila

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kasvintuotanto kannattaa

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

K-maatalous kevät Joensuu

Taloudellisesti ja ekologisesti kestävät laidunkasvit ja käytännöt Virnalaidunkoe ja monivuotinen laidunkasvikoe

Muistiinpanot ovat valmiina

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

ILMASTONMUUTOS JA NURMITUOTANTO MITEN VARAUTUA RISKEIHIN

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Kerääjäkasveista biokaasua

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto

Transkriptio:

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela

Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus, johon vaikuttaminen on mahdollista yksinkertaisinkin konstein -Korjuustrategia -Kasvilajit ja lajikkeet -Täystiheä kasvusto? -Lannoitus

Korjuustrategiat mietintään Toisen niiton tarkkaileminen, jos ilmenee ongelmia: Onko mahdollisuutta korjata toinen sato pois heinäkuun puolivälissä /puolen välin jälkeen ja ottaa varsinainen odelmasato syyskuun alussa? Aikaistaa toista niittoa, korjata kohtuulaatuisena ja esim. sänkimurskata syysodelma Kolmella niitolla tasaisempaa laatua? Laji- ja lajikevalinnoilla vaikuttamaan! Kokemuksia? Ruukissa kesällä 2013 paras tulos 1. niitto 10.6. 5060 kg ka /ha 2. niitto 23.7. 4630 kg ka /ha 3. niitto 27.8. 3120 kg ka /ha YHTEENSÄ 12800 KG KA /HA

Korjuustrategiat: 2. niiton Maittavuus? Energia-arvo? Kuvat: Maria Vanhatalo

Timotei laatuheinä 1, 2 tai 3 niittoa! Raija Suomela

Timotei satoisuus pohjoisessa Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1989-2012 Tammisto II = 100 Kahden niiton lajikkeet hyötyvät virallisten Kokeiden hoito- ja korjuukäytännöistä Satoero IV vyöhykkeellä (paras-huonoin) = 10000-8200 = 1800 kg ka /ha Satoero V vyöhykkeellä (paras-huonoin) = 9200-6900 = 2300 kg ka /ha

Timoteilajikkeiden sulavuus 1989-2012 D-arvo

Timotein talvituho pohjoisessa Virallisten lajikekokeiden tuloksia 1989-2012

Keskon Timotei -lajikekokeiden alustavia tuloksia Raija Suomela

Keskon Timotei -lajikekokeen alustavia tuloksia 2013

Nadan satoisuus IV ja V vyöhykkeillä 1993-2012 Nadat niitetään aina 3 kertaa Satoero (paras-huonoin) IV vyöhykkeellä = 10200-7800 = 2400 kg ka /ha Satoero (paras-huonoin) V vyöhykkeellä = 9000-6800 = 2200 kg ka /ha

Nadan talvituhot pohjoisessa 1993-2012

Nadan D-arvot 1993-2012 Nadat niitetään aina 3 kertaa Laatuanalyysit vain 1. ja 2. sato

Keskon Nurminata -lajikekokeen alustavia tuloksia 2013 1. Niitto 7.6., 2. niitto 15.7., 3 niitto 22.8.2013

Puna-apilan satoisuus Pohjois-Suomessa 1993-2012 Ei niitetä säilörehurytmissä, 1. niitto vasta kukkiessa

Keskon Puna-apila -lajikekokeen alustavia tuloksia 2013 D1 625 D1 631 D1 603 D1 661

Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille Aggressiivinen 3 niiton taktiikka Rakel, Switch, Grinstad tai Nuutti -timotei 80% Paras sadontuotto ja vahva jälkikasvu sekä 2 että 3 sadossa. SW Revansch, Inkeri tai Valtteri nurminata 20% Hyviä suomalaisia sadontuottajia, hyviä talvehtijoita er. IV vyöhykkeellä. Karolina ruokonata D-arvot olleet (3 niittoa) ruokonadoista parhaimmat virallisissa lajikekokeissa.

Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille 2 niiton seos Nuutti, Tuure, Tryggve, Tenho tai Jonatan timotei 80 % Nuutti paras sadontuottaja, Jonatan er. hidas D-arvo lasku 1. niitossa SW Revansch, Valtteri, SW Minto tai Inkeri 20 % Hyviä sadontuottajia, kehitysrytmi timotein kanssa ok Karolina ruokonata? Ei välttämättä! Utajärvellä toimii Er. jos ruokonata, puna-apila (SW Torun, SW Yngve, Saija) kaveriksi

Siemenseos esimerkkejä Tilalle esimerkiksi 2 eri seosta eri lohkoille 1 niiton seos Vähäsöyrinki, Iki timoteit 80-100 % Keskittyvät tuottamaan yhden suuren pääsadon, jälkikasvu lajikkeiston heikointa Nurminata ei välttämättä (SW Minto tai Kasperi 0-20 %) Nurminata joka ei kasvaisi äärettömän agressiivisesti loppukesällä? Puna-apila? Lehtevyys ja jälkikasvu ongelmana Ruokonata? Ei

Nurmen perustamiseen panostaminen Perustamisen onnistuminen määrää koko nurmijakson (3-4 vuotta) onnistumisen Suojaviljan menestyminen, sato tai sadonlaatu toissijainen? Suojavilja lujakortinen, mahdollisimman matala N-lannoitus, kylvömäärä Mahdollisuus kokoviljan tai vihantaviljan korjuuseen? Siemenseoksen valinta /tekeminen

Nuutti timotei, Inkeri nurminata nurmiseos suojaviljan (Vilde) alla 18.7.2012 Raija Suomela

Suojavilja lakoontui runsaiden sateiden myötä 8.8.2012 Raija Suomela

Lannoittamalla lisää rehua ja laatua Raija Suomela

Kevätlannoituksen ajoittaminen Maria Vanhatalo Lannoitettu 20.5.2013 (kuvan ottohetkellä) Lannoitettu 17.5.2013

Kevätlannoituksen ajoittaminen 30.5. Noin 10 cm ero kasvussa, ero säilyi korjuuseen asti - Ajoitus ja lannoitusmäärä! Maria Vanhatalo

Kasvuohjelmakoe 23.7.2012 C. 140 + 100 N B. 120 + 80 N A. 100 + 0 N Raija Suomela Lannoitusmäärä näkyy korjatun nurmisadon määrässä ja laadussa

18.7.2012 Raija Suomela P-kertalannoituskoe: Suojaviljan kehittyminen hidastunut Ei fosforia koejäsenellä Raija Suomela

Voidaanko kaliumista luopua? - Kaliumia on luontaisesti paljon esimerkiksi savimailla (kiillemineraalit) - Karkeissa maissa yleisestä kalimaasälvästä kaliumia vapautuu huomattavasti niukemmin - Eloperäisissä maissa kaliumin osuus hyvin pieni - Pohjois-Pohjanmaalla turvepeltoja ja karkeita maita (KHt ja HHt) eli luontaisesti kali-köyhiä maita Satovaste kaliumille pitäisi olla selkeä, tarkennetaan hieman: - Satovaste selkeä jos reservikaliumpitoisuudet sekä muokkaus- että jankkokerroksessa 500 mg /l tai alle! - Huuhtoutuminen lisää kaliumin vuotuislannoituksen merkitystä Esim. SYP Reservikalium analyysin hinta 15,40 e + ALV kertaluonteinen analyysi!

Nurmikokeen kaliumlannoitus 2011 - Tulokset satoisuusjärjestyksessä - Satojen pitäisi olla typpi (N) lannoituksen määrän mukaisessa suuruusjärjestyksessä - Kokeessa ei ole huomioitu kevätkaliumlannoitusta karjanlanta -koejäsenille N yht Kevät lann Sato1 Kesä lann Sato2 Sato K1 K2 L 180 N100-K100 N80-K90 9700 125 N75-K100 4902 N50-K90 4163 9065 34 29 L 150 N100-K0 4555 N50-K80 3548 8102 17,5 25 100 N50-K0 N50-K80 7600 -Kaikilla P 17 kg /vuosi -Eka niitto: Kalium lannoitus unohtunut: -450 kg? Huom. Kevään N-lannoitus -Toinen niitto: Karjanlannan typpi?

Tonnit tehdään pellon kasvukunnosta huolehtimalla Vesitalous Rakenne Kalkitus Karjanlanta Tiheys korjuutekniikka Ravinteet Raija Suomela

Nurmihavaintoja 2013 Raija Suomela

Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela

Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus Raija Suomela

Nurmen korjuuajat ja lannoitus kesällä 2013 1. Niitto 10.6. 14.6. (apila 26.6.) 2. Niitto 12.7. 31.7. (apila 14.8.) 3. Niitto 22.8. 5.9. Lannoitukset yleensä ympäristötuen maksimien mukaan (3 niittoa 230 kg N /ha, apila 60 kg N) 1. Lannoitus 15. 20.5. 2. Lannoitus heti 1. korjuun jälkeen 3. Lannoitus heti 2. korjuun jälkeen

Havainnot Maria Vanhatalo 35

Mielenkiintoisia työvaiheita osa 1 Raija Suomela

Mielenkiintoisia työvaiheita osa 2 Maria Vanhatalo

RaisioAgro nurmiseos -koe Kuvat: Maria Vanhatalo Plato sinimailanen 3.7. Teho II 3.7. Teho 3.7. Tenho, SW Minto, Saija Tenho, SW Minto, Altaswede

RaisioAgro nurmiseos -koe Kuvat: Maria Vanhatalo Vauhti 3.7. Vauhti 2 _ 3.7. Voima 3.7. Tenho, SW Minto, Svea (eng.raiheinä), Altaswede, Kora 50 % Vauhti seos 50 % Plato sinimailasta Tenho, SW Minto, Karolina

Tulossa mm: Naturcom lajiketestaus 6.8.2013 Kuvat: Raija Suomela

www.mtt.fi/ruukki Nurmikokeita Ruukissa kesällä 2013 -Lannoituskokeet N-P-K -Kalkituskoe -Lajikeseoskoe -Jalostajien kokeet