JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO Sivistyksen toimiala Palveluohjausyksikkö VARHAISKASVATUSPALVELUJEN ASIAKASRAATI Aika keskiviikko 28.10.2015 klo 18.00 20.00 Paikka Kotimäen päiväkoti, Sulunperäntie 10, 40800 VAAJAKOSKI http://kartta.jkl.fi/web/default.aspx?layers=opaskartta&cp=6904551,492153&z=1&title=koti m%c3%a4en%20p%c3%a4iv%c3%a4koti&language=fin Läsnä Aalto Sanni Casati Laura Heino Jenni Jokela Laura Kainulainen Katri Katko Soili Kutvonen-Lappi Titta Lampinen Susanna López Elina Marjokorpi Helena Nokkala Terhi Malinen Heidi Malinen Maarit Naukkarinen Pia Riekkinen Jaana Salminen Jenni Salonmaa Tiina Sillanmäki Minttu Sironen Sanna Turpela Mari Vilanti Anna Vuorinen Markus Väisänen Tanja Ylönen Suvi Arnberg Heli, siht. Pajunen Tuija, pj. Siltanen Anita Koivisto Päivi Väisänen Tuija Oksanen Kirsi 1. Kotimäen päiväkodin esittely, päiväkodinjohtaja Anita Siltanen Anita Siltasen alaisuudessa on Kotimäen päiväkodin lisäksi Linnan päiväkoti ja viisi perhepäivähoitajaa. Kotimäen päiväkoti on seitsemänryhmäinen 130 lapsen ja 27 työntekijän vuoropäiväkoti, joka on avoinna lasten hoitoaikojen tarpeen mukaan klo. 05.00-22.30 välisenä aikana. Päiväkoti on toiminut vuorohoitopäiväkotina vuodesta 2005 alkaen. Se palvelee iltahoitoa tarvitsevia asiakasperheitä aina Aittorinteeltä Oravasaareen saakka. Kotimäen päiväkoti toimii myös alueen päivystävänä päiväkotina eli on auki koululaisten loma-aikoina. Kotimäen päiväkoti on rakentunut kahdessa osassa. Alkuperäinen ns. vanha puoli on valmistunut 1984. Kotimäen päiväkodin laajennus valmistui heinäkuussa 2010. Vanhan osan peruskorjaus ja uuden osan rakennus eteni niin, että päiväkoti oli kokonaisuudessaan valmis maaliskuussa 2011. Raatilaisia kiinnosti, haetaanko lapset todella klo. 22.30 ja mennäänkö sitten kotiin nukkumaan? Anita Siltanen kertoi, että etenkin pienemmät lapset käyvät iltaunille päiväkodissa ja vanhemmat kuljettavat heidät nukkuvina kotiin. Väinönkatu 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Laskutusosoite: PL 181, 00026 Basware Verkkolaskun OVT-tunnus: 003701746664500 Puhelin: 014 266 3100 Vaihde: 014 266 0000 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (6) 2. Edellisen kokouksen muistio Muistiota ei kommentoitu. http://jkl.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/ 77854_asiakasraati_muistio_20150929.pdf 3. Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleet asiat ja viestit 1. Viestissä kysytään, onko asiaraadissa käsitelty liikuntateemaa. Todettiin, että teemaa on käsitelty aiemmin (syksyllä 2012) ja se on teemana marraskuun raadissa. 2. Viestissä haluttiin tietää, pitääkö esiopetuksesta poissaoloa varten pyytää kirjallinen lupa? Kirjallista lupaa ei tarvita, mutta on linjattu niin, että vanhempien tulee keskustella poissaolosta työntekijöiden kanssa. Jos on kyse pidemmästä poissaolosta, keskustelu tulee käydä myös päiväkodinjohtajan kanssa. Sairauspoissaoloista riittää ilmoitus päiväkotiin. Keskusteltiin myös, minkälaiset ovat vuorohoidon käytännöt? Tarkoitus on, että lapselle ei tulisi mahdottoman pitkiä päiviä. Kuitenkin on muistettava, että myös vuorohoidossa esiopetuksen tulee toteutua. Lapsi voi olla vanhempien vapaapäivänä poissa, mutta vanhempien kanssa on syytä keskustella, mitä se tarkoittaa ja miten turvataan vuorohoidossa olevan lapsen esiopetuksen toteutuminen. Päiväkodeissa räätälöidään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, esim. tarvittaessa iltapäivällä järjestetään esiopetusta. 3. Viestissä toivottiin, että erityisistä teemapäivistä, tapahtumista tiedotettaisiin riittävän ajoissa. Palautteessa ja useassa puheenvuorossa viitattiin tilanteeseen, että perhe on varannut hoitoajat ja Daisy on ennättänyt lukkiutua ja vasta sen jälkeen päivähoitopaikasta tiedotetaan, että esim. jokin erikoinen tapahtuma on tulossa. Raatilaiset toivoivat, että isommista juhlista, tapahtumista tiedotettaisiin hyvissä ajoin, että vanhemmat voisivat järjestää hoitopäivät sen mukaisesti, jos haluaa lapsen osallistuvan. Palautteessa muistutettiin, siitä, että kaikki lapset eivät ole säännöllisesti viittä päivää viikossa hoidossa esim. vanhempien työaikajärjestelyjen vuoksi. Raatilaisilla on hyviä kokemuksia, että tapahtumista, teemapäivistä tiedotetaan hyvissä ajoin syksyllä. Kuukauden lopussa saapuva kuukausikirje, johon on kirjattu tulevan kuukauden toimintasuunnitelmaa ja tapahtumapäivämääriä, todettiin myös hyväksi käytännöksi. Olennaista on, että kuukausikirje saadaan ajoissa eikä esim. kuluvan kuukauden puolivälissä.kovasti ihmetytti, mistä johtuu, että samassa päiväkodissa toisessa ryhmässä tiedotetaan paremmin kuin toisessa. Todettiin, että kannattaa antaa palautetta päivähoitopaikkaan suoraan tai esim. käynnissä oleva asiakaskyselyn kautta siitä, kuinka merkityksellistä oikea-aikainen tiedottaminen perheille on. Kerrottiin kokemuksesta, että tiedottaminen on parantunut ja tehostunut, kun siitä on keskusteltu ja annettu palautetta.tuotiin esille myös varhaiskasvatuksen arjen näkökulma, että lasten osallisuuden ja ideoinnin kautta tapahtuman tai toiminnan suunnittelu ja toteutus voi tapahtua hyvinkin nopealla aikataululla eikä näin ollen välttämättä ennätetä tiedottaa perheille ennakkoon.toisaalta myös raatilaiset totesivat, että joskus vaan käy niin, että lapsi jää jostakin pois, aina ei voi osallistua (esim. lapset, jotka tarvitsevat päivähoitoa osaviikkoisesti).
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (6) 4. Raatilainen välitti toisen asiakasperheen toivomuksen siitä, että voisiko uudesta Wessmannin päiväkodista tulla tuoksuton päiväkoti. Henkilökunnan kanssa voidaan sopia hajusteettomuudesta, mutta toisaalta tuoksuttomuus on laaja käsite, joka sisältää mm. pesuaineet. Perheiden kanssa voidaan keskustella tuoksuttomuudesta, mutta kattavia linjauksia perheiden valintoihin on vaikea tehdä. Keskusteltiin siitä, että lapsilla voi olla monenlaisia rajoittavia tekijöitä, jotka vaikuttavat eri tavoin lapsen ja perheen arkeen ja sitä kautta myös päivähoitopaikan valintaan. Tällaisessa tapauksessa voidaan miettiä myös muita mahdollisia päivähoitovaihtoehtoja. 5. Palaute siitä, että Tikkalan päiväkodissa sähkökatkoksen aiheuttamiin sähkölukkojen toimimattomuuden korjaamiseen on mennyt liikaa aikaa. Se koettiin turvallisuusriskiksi. 6. Kysyttiin, voiko lapsi tuoda lelupäivänä päiväkotiin oman digikameran, jolla lapset ottavat keskenään kuvia ja kamera kuvineen viedään takaisin lapsen kotiin. Todettiin, että kaikkeen ja kaikkien valokuvaukseen pätee samat säännöt ja ohjeet. Valokuvauksesta yleensä oltiin sitä mieltä, että lapsen päivähoidon arjen dokumentointi vanhemmille valokuvien kautta on tärkeää. Varhaiskasvatuspalveluissa järjestetään henkilökunnalle lakimiehen koulutus siitä, missä tilanteissa voidaan valokuvata, millaisia valokuvia voidaan ottaa jne. 7. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen koordinaatio- ja kehittämisryhmässä on käsitelty kolmea eri vaihtoehtoa esiopetuksen sekä koulujen työ- ja loma-ajoista lukuvuonna 2016 2017 kolmen. Jyväskylän kaupungin tuoreen Osallisuusohjelman mukaisesti asiaan päätettiin pyytää kommentteja varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen asiakkailta. Vaihtoehdot on lähetetty kommentoitavaksi koulujen vanhempainyhdistyksille- ja neuvostoille sekä asiakasraadin jäsenille sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen työntekijöille. Asiakasraatilaisten kannanotot, kommentit ja perustelut pyydetään lähettämään sähköpostitse Tuija Pajuselle 15.11.2015 mennessä. 4. Esiopetus Jyväskylän esiopetuksen oppimissuunnitelma Kehittämisvastaava Päivi Koivisto kertoi, että Jyväskylän esiopetuksen opetussuunnitelma rakentuu pedanet-sivuille. Paikallinen esiopetussuunnitelma rakentuu pedanetiin samalla periaatteella kuin perusopetuksen opetussuunnitelma. Pohjana on valtakunnallinen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet -teksti ja siinä olevia asioita ei kirjata uudelleen paikalliseen suunnitelmaan. Paikallisessa suunnitelmassa näkyvät Jyväskylän painotukset ja toimintatavat sekä paikallisesti päätettävät asiat mm. tietotekniikan käyttö esiopetuksessa, liikunnan edistäminen, hyvinvointioppiminen, pienryhmätoiminta, lasten osallisuuden huomioiminen toiminnan toteuttamisessa. Jyväskylän ops-työ on vielä kesken, tavoitteena on saada tekstit valmiiksi tammikuun 2016 lautakuntakäsittelyyn. Sama esiopetussuunnitelma ohjaa myös yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen esiopetusta. Raatilaisia on pyydetty tutustumaan Jyväskylän esiopetussuunnitelman paikallisiin painotuksiin ja toimintatapoihin https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jkleops. Kommentoimaan pääsee kirjautumalla sisään pedanetiin https://peda.net/:login?sessionhistory=21916c08-cbd1-11e4-8e89-bc5ff4fb02f9.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (6) Kommentteja pyydetään marraskuun loppuun saakka. Osa raatilaisista oli jo tutustunut opetussuunnitelmaan pedanetissä. Pohja on hyvä ja selkeä. Asiaa on paljon, mutta teksti on helppolukuista. Esiopetuksen ryhmäkoko Raatilaiset kysyivät onko Jyväskylässä tehty linjauksia esiopetuksen minimiryhmäkoosta? Linjauksia ei ole tehty, niistä keskustellaan ensi kevään aikana ja tiedotetaan asiasta hyvissä ajoin. Olennaista on, että esiopetusryhmän minimikoko täyttää määreen ryhmämuotoisesta esiopetuksesta. Raatilaisten mielipiteitä ryhmäkoosta. Voisiko esiopetusryhmä olla syksyllä pienempi ja keväällä suurempi. Ajatuksena se, että muutos pienestä esiopetusryhmästä suoraan koulun 20 lapsen eppuluokkaan ei olisi lapselle niin suuri. Tuleeko isossa esiopetusryhmässä huomioitua kaikkien lasten yksilölliset tarpeet ja tavat oppia? Ryhmäkoon rajaaminen ei tunnu tarkoituksenmukaiselta tilanteessa, jossa lapsi joutuu vaihtamaan päiväkotia esiopetukseen siirtyessä. Esimerkkitilanteen mukaan lapsi on ollut pienestä saakka pienessä 20-paikkaisessa päiväkodissa, jossa ei yleensä ole montaa esiopetusikäistä. Lisäksi kyseinen päiväkoti on perheen asuinalueen lähipäiväkoti. Esimerkiksi 16 lapsen esiopetusryhmä pidettiin toimivana. Sen kokoisessa ryhmässä lapsi harjoittelee toiminaan suurempaa kouluryhmää varten. Keskusteltiin ryhmäkoon sopivuudesta lapsen näkökulmasta. Esiopetuksessa jaetaan lapset toiminnallisiin pienryhmiin. Pienryhmiä voidaan muodostaa erilaisten oppimistilanteiden tarpeiden mukaan. Joskus on tarpeen harjoitella ja opetella asioita pienessä ryhmässä, vastaavasti toisenlaisia asioita harjoitellaan suuremmassa ryhmässä. Esiopetuksen viiteryhmä on eri asia kuin se, miten esiopetus järjestetään toiminnallisesti pienryhmissä (yksi opettaja /7 lasta tai 2 opettajaa/ 14 lasta). Esiopetusryhmän lastentarhanopettaja Kirsi Oksanen kertoi, kuinka esimerkiksi 22 lapsen ryhmässä on aamulla hetki yhteistä toimintaa, jossa kaikki lapset ovat mukana. Muutoin toimitaan omissa pienryhmissä. Eskarilaisella on 22 lapsen viiteryhmä ja 8 lapsen vertaisryhmä. Kun lapsi on useamman vuoden samassa ryhmässä, työntekijä oppii tuntemaan lapsen pitkältä aikaväliltä. Kokemuksia ja ajatuksia osallisuudesta ja osallistamisesta. Vanhempi on ollut mukana seuraamassa päiväkodin toimintaa ja huomannut, että muitakin vanhempia on ollut mukana päivähoitopaikan arjessa. Lapset ovat olleet innoissaan. Säännölliset ja suunnitellut mahdollisuudet tutustumisille (hetket, tapahtumat) Lapset voisivat vuorotellen kutsua vanhempia vierailulle /kylään päiväkotiin. Lasten, vanhempien ja päivähoitopaikan erityyppisiä toiminnallisia tapaamisia suositellaan ja kannatetaan. On tärkeää, että vanhemmilla on mahdollisuus vapaamuotoisissa tapahtumissa tutustua toisiinsa.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (6) Lasten osallisuutta huomioitu niin, että kevätjuhla järjestettiin lasten suunnittelun ja toteutuksen mukaan. Kerrottiin esimerkkeinä hyviä kokemuksia erilaisista yhteistyön muodoista. Kysyttiin myös, onko vanhempainiltoihin osallistumisaktiivisuus aina heikohko? Kokemukset osallistumisaktiivisuudesta ovat erilaisia. Tässäkin kohtaa puhuttiin tiedottamisesta riittävän ajoissa. Oppilashuolto Erityislastentarhanopettaja Tuija Väisänen kertoi esiopetuksen oppilashuollosta. Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Oppilashuolto on kaikkea sitä, mikä on avuksi lapsen esiopetuksen toteutumisessa. Yksilöllisellä ja yhteisöllisellä oppilashuollolla edistetään lapsen terveyttä, kasvua ja kehitystä ja tuetaan oppimista. Jos lapsella on esimerkiksi jaksamisen pulmia, mietitään yhteistyössä vanhempien kanssa, mitä voitaisiin tehdä ja kutsutaan yhteen niitä tahoja, jotka voisivat olla avuksi. Oppilashuoltotyön nivelvaiheessa on mukana koulupsykologi. Esiopetusikäinen lapsi siirtyy lastenneuvolasta kouluterveydenhuollon piiriin. Kouluterveydenhoitaja kutsuu yleensä esiopetusvuoden jälkeen (kesäkuussa) lapsen kouluuntulotarkastukseen. Oppilashuoltoon kuuluu mm. ruokakasvatus, kuljetukset, kiusaamisen ennalta ehkäisy ja puuttuminen sekä turvataito-kasvatus. Jokaisella päiväkodilla on oma kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Raatilaisia kiinnosti, onko olemassa yleinen ohjeistus, mitä ohjelman tulee sisältää ja miten työntekijöille painotetaan ohjelman toteuttamista? Varhaiskasvatuspalvelujen Apua-mappiin on kirjattu yhteinen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen ohjelma. Yhteisen ohjeistuksen lisäksi päiväkodeissa tulee olla yksikkökohtaiset kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmat ja toimintaohjeet. Jos vanhempi kokee, että kiusaamiseen ei puututa, asiasta tulee keskustella ryhmän henkilökunnan kanssa. Jos vanhempien mielestä asia ei etene, kehotettiin ottamaan yhteyttä päiväkodinjohtajaan. Esiopetuksen toteuttaminen Kirsi Oksanen kertoi esiopetuksen toteutuvan arjessa monimuotoisesti lapsen luontevan toiminnallisuuden kautta. Lapsi oppii toimimalla, leikin kautta, tutkimalla, tutustumalla, tekemällä havaintoja. Esimerkiksi eskarilaisten metsäretkellä opitaan sosiaalisia taitoja, harjoitellaan monipuolisesti liikunnallisia taitoja, opitaan ympäristöasioita, matemaattisia taitoja. Esiopetuksen toteuttamisen periaatteena on viisi oppimiskokonaisuutta: 1. Ilmaisun monet muodot 2. Kielen rikas maailma 3. Minä ja meidän yhteisömme 4. Tutkin ja toimin ympäristössä 5. Kasvan ja kehityn Jyväskylän esiopetussuunnitelmassa ei ole määritelty esiopetusmateriaalin käyttöä. Esimerkiksi esiopetuskirjojen käyttö on yksikkökohtainen ratkaisu. Esiopetuksessa korostuu ajatus monenlaisista työskentelymalleista ja oppimisen tavoista. Raatilaisia kiinnosti, tarvitseeko esiopetuksessa oppia lukemaan. Ihmeteltiin myös
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (6) mistä tulee sellainen käsitys, että esiopetuksessa pitäisi oppia lukemaan? Lukemaan oppiminen ei ole esiopetuksen tavoitteena. Monet lapset oppivat lukemaan esiopetusvuoden aikana, vaikka sitä ei opeteta. Jos lapsella on herkkyys lukemaan oppimiselle, sitä tuetaan. Vanhempia kannustetaan oikeuteen osallistumaan, kysymään ja kuulemaan perusteluja miten oman lapsen esiopetus toteutuu. Raatilaiset keskustelivat siitä, että onko koko eskariryhmän mahdollisuus siirtyä kokonaisuudessaan samaan kouluun ja luokkaan. Se ei aina ole mahdollista, koska on päiväkoteja, joista eskarilaiset hajaantuvat useaan eri kouluun. Todettiin hyväksi, se että lapset siirtyvät samana tuttuna ryhmänä kouluun, kun taas toisaalta on myös rikkaus, että koulussa tutustutaan uusiin luokkakavereihin. Esitettiin kysymys määräytyykö esiopetuspaikka koulupiirin ja kotiosoitteen mukaan? Esiopetuspaikka ei määräydy tulevan koulun tai kotiosoitteen mukaan. Raatilainen kertoi esimerkin toisesta kunnasta, jossa esiopetuspaikasta voidaan kirjoittaa vanhempien pyynnöstä lausunto, jonka avulla lapsi voi päästä perheen toivomaan kouluun. Keskustelua käytiin myös siitä, että tieto lapsen koulusta saattaa tulla liian myöhään keväällä. Puhuttiin Palokan tilanteesta, jossa kaksi koulua on vierekkäin, mutta tieto siitä kumpaan kouluun lapsi sijoittuu, tulee vasta myöhään keväällä. Kouluun ilmoittautuminen tapahtuu Wilman kautta. Perheille lähetetään kirjeitse tieto ja ohjeistus kouluun ilmoittautumisesta. 5. Muut asiat Viedään eteenpäin kysymys, onko Jyväskylän kaupungissa mahdollista saada viittomakielistä opetusta. 6. Seuraava tapaaminen Asiakasraati kokoontuu seuraavan kerran torstaina 26.11. klo. 18-20 Liinalammin päiväkodissa Tikkakoskella, aiheena liikuntakasvatus ja hyvinvointioppiminen.