1. Kuokkalan päiväkodin esittely, päiväkodinjohtaja Sari Koivisto

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO VARHAISKASVATUSPALVELUJEN ASIAKASRAATI Aika keskiviikko klo Paikka Kuokkalan päiväkoti, Räpylä 3, JYVÄSKYLÄ kkalan%20p%c3%a4iv%c3%a4koti%2c%20r%c3%a4pyl%c3%a4%203%2c% %20JKL Läsnä Aalto Sanni, poissa Autere Katri, poissa Casati Laura, poissa Heino Jenni Jaakkola Tuija Jokela Laura Kainulainen Katri, poissa Karjalainen Saana Katko Soili Koivumaa Katja, poissa Kutvonen-Lappi Titta, poissa Lampinen Susanna, poissa López Elina, poissa Nokkala Terhi Malinen Maarit Naukkarinen Pia, poissa Polvi Päivi, poissa Reukauf Kati, poissa Riekkinen Jaana Riekkinen Susanna Salminen Jenni Salonmaa Tiina, poissa Sillanmäki Minttu, poissa Torstensson Milja, poissa Tuomisalo Tuire, poissa Turpela Mari, poissa Vuorinen Markus Väisänen Tanja, poissa Arnberg Heli, pj. Pajunen Tuija, siht. Auti-Kokko Merja Koivisto Sari Korhonen Timo Muhonen Tarja Mönkkönen Arja Riihinen Saija Siltanen Anita 1. Kuokkalan päiväkodin esittely, päiväkodinjohtaja Sari Koivisto Päiväkoti on aloittanut toimintansa syyskuussa Sijainniltaan hyvä yksikkö toimii vuoropäiväkotina ja on avoinna maanantaista perjantaihin klo Talossa on 5 ryhmää ja yhteensä 18 työntekijää. Lapsia on kirjoilla 118, joista vuorolapsia 66 ja eskareita 24. Asiakkaista on 40% maahanmuuttajataustaisia. Päiväkodissa on haluttu mahdollistaa vuorolapsille päivittäin hyvä aamun alku ja päivän lopuksi mukava illan lopetus, joten samat tutut työntekijät ovat aikaisissa aamuissa ja myöhäisissä illoissa. Syli ja läheisyys ovat keskeisiä ja tärkeitä asioita. Asiakkaiden toiveista on haluttu panostaa koko talon yhteisiin tapahtumiin ja sitä kautta perheiden ver- Väinönkatu 1 PL 82, Jyväskylä Laskutusosoite: PL 181, Basware Verkkolaskun OVT-tunnus: Puhelin: Vaihde: etunimi.sukunimi@jkl.fi

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (7) kostoitumiseen. Iltapäivän hakukahvit on uusi ja hyväksi todettu käytäntö, jossa henkilökunta ja vanhemmat tapaavat rauhallisen juttelun merkeissä. Päiväkodissa on satsattu Daisy-järjestelmän täyteen hyödyntämiseen ja tavoitteeksi asetettiin, että 70 % vanhemmista saataisiin käyttämään Daisynettiä. Nykyisin Daisynetin käyttäjiä on vanhemmista 97%. Henkilökunnasta 100 % käyttää Daisya. 2. Edellisen kokouksen muistio wwstructure/72896_asiakasraati_muistio_ pdf Muistio hyväksyttiin. 3. Päivystysaikojen järjestelyt varhaiskasvatuspalveluissa Päivystystyöryhmästä olivat asiakasraatilaisten kanssa keskustelemassa päiväkodinjohtajat Merja Autio-Kokko, Tarja Muhonen, Sari Koivisto, Saija Riihinen, Anita Siltanen, Timo Korhonen ja Arja Mönkkönen. Päivystystyöryhmä vastaa koko kaupungin päivystysaikojen suunnittelusta, mutta tarkempia järjestelyjä mietitään omilla alueilla. Päivystysaikojen järjestelyt aloitetaan kysymällä vanhemmilta hoidontarpeet ja saatujen tietojen perusteella aloitetaan järjestelyjen tarkempi suunnittelu: mm. henkilökunnan resurssointi lasten määrän mukaan ja erityisavustajien tarpeet. Koko varhaiskasvatuksen henkilöstön lomat keskittyvät päivystysaikoihin, jotta mahdollisimman paljon aikuisia on työssä silloin kuin myös lapsista suurin osa on hoidossa. Kunnallisissa palveluissa lapsia on n ja henkilöstöä n , joten päivystysaikojen suunnittelu on vaativa tehtävä, johon paneudutaan huolella. Suunnittelun haasteellisuuteen vaikuttaa myös se, että määräaikaisten työntekijöiden työsuhteet päättyvät ja päiväkotien lisäksi suunnitellaan myös perhepäivähoitoryhmien lomajärjestelyt. On haasteellista taata tutut aikuiset kaikkina aikoina kaikissa paikoissa. Ennen päivystyksiä alueilla järjestetään henkilöstölle palavereja, joissa mietitään päivystysaikojen vasutyötä. Tämä on tärkeää, koska päivystystä on suuri osa vuodesta. Lisäksi suunnitellaan perheiden ja päivystyksiin tulevan henkilökunnan mahdollisuus tutustua etukäteen päivystyspaikkaan. Päivystysaikojen jälkeen kerätään yksiköistä palautteet, joita hyödynnetään seuraavien päivystysten järjestelyissä. Tavoitteena on, että kesäpäivystysaikana lapselle ei tulisi monta eri hoitopaikkaa ja että jokaiselta alueelta löytyisi päivystävä yksikkö, jolloin lasten kuljetusmatkat pysyisivät kohtuullisina. Koko kaupungin vuoro- ja iltahoito on kuitenkin keskitetty Tapiolan päiväkotiin. Keskustelun edetessä asiakasraatilaiset esittivät päivystystyöryhmän edustajille kysymyksiä sekä kommentoivat järjestelyjä: Pitääkö paikkansa tieto, että syystoimintakausi alkaa tänä vuonna tiistaina 11.8.? Varhaiskasvatuksen loma-ajat noudattavat koulun toimintavuoden aikatauluja, joten syystoimintakausi alkaa samaan aikaan koulujen kanssa. Päiväkodit aukeavat kuitenkin eri alueilla eri aikoina, joten oman alueen tiedot kannattaa tarkistaa päivähoidon nettisivuilta. Maksuhyvitykset ovat vaikuttaneet siten, että päivystyshoidontarpeet ovat ratkaisevasti vähentyneet ja yksiköiden aukeamiseen vai-

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (7) kuttaa minkä verran on hoidontarpeita elokuun alussa. Päiväkotien aukeamisessa pyritään varmistamaan päivähoidon hyvän alun toteutuminen, Vanhempi tarvitsee tiedon vuonna 2016 päivystävistä yksiköistä, joten voiko luottaa siihen, että nyt ilmoitetut paikat ovat voimassa vielä 2016? Päivystyspaikat on pyritty suunnittelemaan siten, että niihin tulisi mahdollisimman vähän muutoksia eri vuosina. Talojen pakolliset remontit keskittyvät kesäaikoihin, joten niistä johtuville muutoksille ei voida mitään. Kuinka päivystävät yksiköt valikoituvat? Pyritään siihen, että paikat olisivat pysyviä ja tuttuja lapsille ja aikuisille. Lisäksi sisäilma-asiat sekä piha-alueet vaikuttavat päivystävien päiväkotien valintaan. Erityisesti kesällä on tärkeää, että kuumimpaan aikaan piha tarjoaa varjoisia leikkipaikkoja. Asiakasraadin sähköpostiin tullut kommentti: Kesän suluista ja varahoitopaikoista olisi ilmoitettava ajoissa. Vanhemmalle oli tullut yllätyksenä, että työpaikalla kesälomatoiveet pitää laittaa jo tammi-helmikuussa, mutta lasten hoidontarpeet kysyttiin vasta huhtikuussa. Tuolloin vasta selvisi lapsen päiväkodin olevan kiinni 2,5 kuukautta ja varahoito osan kesää sellaisessa paikassa, että julkisella liikenteellä lapsen vienti ja omiin töihin meno ei olisi ollut kesäaikatauluilla mahdollista. Palaute välitetään päivystystyöryhmälle. Suunnitellaanko ryhmät mahdollisimman täysiksi henkilöstön suhteen vai huomioidaanko lasten sijoittuminen tuttuun porukkaan? Ryhmiä ei suunnitella ylisuuriksi, vaan huomioidaan lasten iät ja muut lainmukaiseen ryhmärakenteeseen vaikuttavat asiat. Ryhmät suunnitellaan vanhemmilta saatujen hoidontarveilmoitusten perusteella ja henkilöstöä resurssoidaan sen mukaisesti. Noin 30 % varatuista paikoista jää käyttämättä lasten ilmoittamattomien poissaolojen vuoksi. Koska henkilökunta on kuitenkin paikalla, näillä poissaoloilla on suuri taloudellinen vaikutus. Vuonna 2013 vaikutus oli rahassa laskettuna ja kesä-heinäkuussa 2014 summa oli Vanhemmat eivät tiedä aina työvuorojaan etukäteen siinä vaiheessa, kun päivystysaikojen hoidon tarpeet pitää ilmoittaa. Tämä on haaste, mutta toivotaan mahdollisimman tarkkoja arvioita lasten hoidon tarpeista. Tärkeintä on saada tieto ajanjaksoista, joilla hoitoa tarvitaan ja tarkempia hoitoaikatietoja voi antaa lähempänä päivystysaikaa. Jos vanhempi on ilmoittanut etukäteen, että lapsella ei ole hoidon tarvetta, mutta inhimillisestä tilanteesta johtuen lapsi tarvitseekin hoitoa, löytyykö hoitopaikka? Aina löytyy hoitopaikka. Eräästä yksiköstä on tullut vanhemmille tiedote, jossa ohjeistetaan vanhempia olemaan varaamatta paikkaa kaiken varalta, sillä tarvittaessa hoitopaikka kyllä järjestyy. Tätä pidettiin hyvänä käytäntönä, mutta todettiin, että mahtaako olla alueellisia eroja? Todettiin myös, että lasten hoidontarpeita kysyttäessä vastaukseen vaikuttaa missä päivystys on järjestetty. Vanhemmilla on usein 4 viikon loma, joten 6 viikon päivystys koettiin liian pitkäksi.

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (7) Viime kesänä Säynätsalon päiväkoti oli kiinni ja jotkut lapsista joutuivat siirtymään ensin Keljonkankaan päiväkotiin ja sen sulkeuduttua Myllytuvan päiväkotiin. Miksi nämä lapset joutuivat kahteen eri paikkaan eivätkä päässeet suoraan Myllytupaan ja onko sama tilanne myös tulevina kesinä? Ratkaisu johtui siitä, että kaikki lapset eivät mahtuneet heti Säynätsalon sulkeuduttua Myllytupaan. Keljonkankaan tilanteesta keskustellaan päivystystyöryhmässä kevään aikana ja pyritään suunnittelemaan toimivampi järjestely. Suunnittelu on haasteellista, sillä juhannuksen jälkeinen viikko on ruuhkainen ja sen jälkeen hoitoa tarvitsevien lasten määrä vähenee ratkaisevasti. Myös elokuun alku on nykyisin melko väljää. Onko henkilökunnan resurssoinnissa huomioitu, että päivystyksen alussa tarvittataisiin enemmän aikuisia ja sylejä itkeville lapsille? Asia on tiedostettu ja satsattu esim. siten, että aamuissa on enemmän aikuisia ottamassa lapsia vastaan. Yhtenä esimerkkinä kerrottiin tilanne, jossa lapset aloittivat koko päivähoitonsa päivystyksessä ja siirtyivät vasta sen jälkeen varsinaiseen päiväkotiinsa. Lapsia vastaanottamaan varattiin päivystyksessä aamuksi aikuinen siitä päiväkodista, johon lapset myöhemmin siirtyivät. Asiakasraadin sähköpostiin tullut kysymys: Miksi alle kolmevuotiaiden ryhmässä ei ole tuttua hoitajaa, vaikka näin on luvattu?? Pieni lapsi joutuu outoon ympäristöön, outojen ihmisten keskelle, joita hän ei tunne, eivätkä hoitajat tunne häntä ja hänen tapojaan. Kysymyksestä ei ilmene millaisesta tilanteesta on ollut kysymys ja onko asiasta keskusteltu jo kyseisessä yksikössä. Syy saattaa olla esimerkiksi se, että lapsen ryhmässä on työskennellyt useita määräaikaisia työntekijöitä, joiden työsuhteet ovat päättyneet ja tästä johtuen päivystykseen ei ole ollut mahdollisuutta siirtää lapselle tuttuja aikuisia. Suunnitelmiin saattaa tulla myös muutoksia esimerkiksi henkilöstön sairastapauksissa ja ryhmän lasten etukäteen ilmoitettujen hoidontarpeidenden muutoksista johtuen. Lapsen päiväkodissa oli luvattu, että tutut aikuiset ovat vastassa päivystyksessä, mutta ei oltukaan sovittu mihin aikaan lapset tulevat, joten ei ollut tuttua tätiä odottamassa. Voisiko lapsen hoitopaikassa olla päivystysaikuisista valokuvat? Todettiin, että ajatus on hyvä, mutta käytännössä hankala toteuttaa esimerkiksi Tapiolan päiväkodissa, jossa myös henkilöstön lomat pitäisi pitää kesä-elokuussa. Tuolloin lapsia on hoidossa koko kaupungin alueelta ja henkilöstöä tulee noin 20:stä päiväkodista. Päiväkodin oma henkilöstö tekee aikaiset aamuvuorot, myöhäiset iltavuorot, yöt ja viikonloput, joten heitä ei riitä päiväaikoihin. Useimmissa päivystyspaikoissa perheille on varattu tutustumisaika, jota vanhempien toivotaan käyttävän. Tästä oli myös kokemus, että annettu tutustumisaika oli mahdoton, eikä perhe päässyt tutustumaan. Tällaisissa tilanteissa vanhemman täytyy ottaa yhteyttä päiväkodinjohtajaan uuden ajan järjestämiseksi. Eräässä päiväkodissa ei ole erikseen tutustumispäivää, mutta vanhemmille on toimitettu tiedote ja yhteystieto kehen voi ottaa yhteyttä tutustumisesta sopimiseksi. Joissakin päiväkodeissa on kesäpäivystyksessä aulaemännät. He ovat aamulla ulkooven lähellä ottamassa uusia asiakkaita vastaan ja ohjaamassa lapsia oikeisiin ryhmiin.

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (7) Päiväkodeissa on erilaisia tiedotteita ja erilaisia tutustumiskäytäntöjä, joten päivystystyöryhmän tulee ottaa tiedottamispohja keskusteluun ja suunnitteluun. Asiakasraadin sähköpostiin tullut kysymys: Voisikohan ajatella, ettei vasu lappuja tarvitsisi täyttää joka päivystykseen uudestaan? Lapsi joutuu olemaan miltei joka kerta päivystyksessä, eikä kuitenkaan niin paljon tule muutoksia toiminnoissa parin kuukauden aikana. Lisäksi kysyjä ehdottaa, että voisiko vasua tarvittaessa päivittää vaikka Daisyyn. Päivystystyöryhmän edustajat arvelivat kysyjän tarkoittavan lomaketta Arjen tavat ja tottumukset. Kyseisellä lomakkeella saadaan lapsista tärkeää tietoa päivystykseen. Jokaiseen päivystykseen tarvitaan ajantasaiset lasta koskevat tiedot. Joissakin yksiköissä henkilökunta täyttää lomakkeet. Sähköisiä lomakkeita päivitetään parhaillaan, joten välitetään tämä asiakkaan ehdotus Daisyn hyödyntämisestä eteenpäin. Onko linjausta päivystysajan pedagogiikasta, suunnitelmallisuudesta ja vasutyöstä? Myös asiakasraadin postilaatikkoon oli tullut kysymys kuinka hyvin mm. varhaiskasvatussuunnitelman periaatteet toteutuvat pitkän kesäajan päivystyshoidon aikana, laaditaanko päivystysvasua? Todettiin, että jokainen päiväkoti on omanlaisensa nk. normiaikoinakin, mutta pedagogiseen suunnitteluun kiinnitetään huomiota. Lapsille, joilla ei paljon lomaa kesällä, on oltava loman kaltaista toimintaa. Päivän struktuuri on tärkeä vaikka toiminta olisikin vapaampaa. Jokaisella alueella järjestetään etukäteen kesäpäivystyskokoukset (johtaja, varajohtaja, aulaemäntä, työvuorosuunnittelija, elto/kelto/relto), joissa aletaan suunnitella pelisääntöjä ja kesän toimintastrtegiaa. Esimerkkeinä toiminnasta kerrottiin teemoitetut viikot, paljon suunniteltua leikkiä, liikunnalliset leikit ja perinteiset ulkoiluleikit, joissa aikuisen mukana olo on tärkeää. Lapsille uuden päiväkodin leikkivälineet tuntuvat mielenkiintoisilta. Lasten erityisen tuen tarpeiden huomioimisen yhteydessä todettiin, että pitäisikö Jyväskylän vasussa olla kappale päivystyksen pedagogisista asioista? Päivystystyöryhmän edustajat kuvasivat myös muita hyviä ja toimivia käytäntöjä: päivystysaikoina tiimivastaavat toimivat yhteyshenkilöinä koko talon toiminnan suunnittelussa ja ulkoilujärjestelyt mietitään etukäteen lasten turvallisuus huomioiden (mm. lasten turvaliivit ja aikuisten turvakävely). Millä mielellä lapset tulevat päivystykseen, jos lomille jääneet kaverit ovat puhuneet lomistaan? Päivystystaloissa on spesifiä toimintaa, josta lapset saavat uudenlaisia elämyksiä. Perusasiat on saatava rullaamaan päivystyksessä ja sen jälkeen voi suunnitella erilaista toimintaa. Tämän toteuttamisessa auttavat pysyvät päivystyspaikat. Kuinka paljon vuorohoidon päivystys eroaa päivätalosta, onko lapsen näkökulmasta erilaista? Toiminta on vuorohoidosta johtuen jonkin verran erilaista. Vuoden aikana ryhmässä voi olla hoidossa eri aikoina jopa 60 eri lasta, koska Tapiolaan tulevat nk. keikkahoitoon myös muiden alueiden päiväkodeista satunnaisesti yö- ja viikonloppuhoitoa tarvitsevat lapset. Henkilökunta on tottunut vaihtuviin lapsiin, joten he osaavat suhtautua oikein myös päivystysaikoina. Esimerkiksi viime kesän toiminnasta saatu asiakaspalaute oli 99 % erittäin positiivista. Toiminta pyörii koko ajan paremmaksi kehittyen, koska samaa henkilökuntaa tulee päivystyksiin uudelleen eri yksiköistä.

6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (7) Yhteistyö koulun kanssa on kehittynyt hyvään suuntaan, sillä koulunkäynnin ohjaajia on ollut töissä päivystyksissä. Raatilaisen näkemyksen mukaan raha sanelee kuinka tiukille kesät päivähoidossa vedetään. Kaikki on sujunut onneksi hyvin, mutta enää ei ole niin, että palvelut järjestetään tarpeen mukaan vaan päinvastoin, vanhemmat ja lapset joutuvat aina vain tiukemmille. Palautteisiin suhtaudutaan vakavasti, sitä kerätään kaikista päivystyksistä ja se käsitellän päivystystyöryhmässä. Asioita selvitellään ja niihin reagoidaan sekä pohditaan pedagogisia asioita. Vaikka tehokkuus on lisääntynyt, päivystyöryhmässä ajatellaan lasta järjestelyjä suunniteltaessa. Erään raatilaisen kommentti: minua ei huoleta lapseni kesä nyt, kun hän on 3-vuotias, mutta miten käy kun hän on 9-10 vuotias? Nyt hänestä pidetään huolta kun olen työssä, mutta kuinka on myöhemmin? Voiko päivystyspaikasta esittää toiveita esim. vanhemman työmatkojen varrelta? Päivystyskyselyyn voi esittää ja kannattaa esittää toiveita. Jos lapsi ei tule omalle alueelle päivystykseen, ei voi taata tuttuja aikuisia. 4. Ajankohtaiset asiat varhaiskasvatuksessa on lautakunnassa esitys tuntiperusteisen maksujärjestelmän laajentamisesta yksityisiin palvelusetelipalveluihin. 5. Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleet muut asiat ja viestit Päivystystä koskevat kysymykset käsiteltiin illan keskustelun yhteydessä. 1. Tammikuun asiakasraatiin oli tullut palauteviesti Pupuhuhdan kerhotoiminnan lakkauttamisesta. Palautteen antaja viittaa viestissään mediassa usein esillä olevaan perheiden pahoinvointiin ja siitä aiheutuviin surullisiin tapahtumiin eri puolilla Suomea. Tähän liittyen hän ihmettelee Jyväskylässä tehtyjä ratkaisuja, joilla lakkautetaan lapsiperheille tarkoitettuja palveluja: Pupuhuhdan perhepuisto on tarjonnut perheille tilat ja mahdollisuuden kokoontua ja käydä haukkaamassa annos vertaistukea arjen jaksamiseen. Perhekerho, lasten kerhot ja perhekahvilat ovat olleet suosittuja, mutta koska aina mennään vain rahan mukaan, ne eivät ole ilmeisestikään tuottaneet riittävästi. Harmittavasti hyvinvointia ei rahalla voi mitata. Kuuleman mukaan nyt kuitenkin Mansikkapuisto Kangaslammella on täynnä ja paikkoja jonotetaan, sieltä kilahtaisi euroja myös Pupuhuhdan suuntaan jos halukkaat kerhoihin otettaisiin. Tilat ovat Mansikkapuistossa myös Pupuhuhtaan verrattuna mahdottoman pienet ja toimimattomat. Toivoisin, että saisitte Pupuhuhdan perhepuiston pelastamiseksi edes jonkinlaista ehdotelmaa, vaikka pienemmällä volyymilla toteutettuna. Palautteeseen on saatu vastine Avointen varhaiskasvatuspalvelujen työryhmältä, puheenjohtaja/ päiväkodinjohtaja Merja Hautakankaalta, p ja työryhmän jäsen/päiväkodinjohtaja Saija Riihiseltä, p : Jyväskylän Huhtasuon alueen perhepuistotoiminta keskitettiin alkaen Mansikkapuistoon. Pupuhuhdan perhepuiston kerholapsille järjestettiin paikat Mansikkapuiston kerhoihin. Pupuhuhdan perhepuiston kävijämäärät ovat olleet laskussa viimeisten vuosien aikana. Syksyllä 2014 perhepuistossa toimi yksi perhekerho (5 perhettä) ja kaksi las-

7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 7 (7) ten kerhoa (5-10 lasta). Jyväskylän kaupungissa perhekerhojen koko on 8-10 perhettä ja lasten kerhoissa lapsia on 8 (alle 3 v.) 20 (eli 3 v.) lasta. Pupuhuhdan perhepuistossa kerhopaikkoja on ollut runsaasti vapaana ja käyttö selkeästi vähäisempää kuin muissa perhepuistoissa. Pupuhuhdan perhepuisto käyttöaste on ollut 75 %, kuin muissa puistoissa käyttö on ollut n. 100 %. Samaan aikaan Mansikkapuistossa on ollut vapaita kerhopaikkoja. Mansikkapuiston ja Pupuhuhdan perhepuiston tiloista ja kiinteistöistä Mansikkapuisto on kerhoasiakkaille toimivampi ja turvallisempi ympäristö. Puistojen välinen etäisyys jalan on yksi kilometri. Kerhopaikkoja on nyt tasapuolisesti joka puolella kaupunkia ja perhepuistoja kolme: Huhtasuolla, Kuokkalassa ja keskustassa. Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuspalvelut haluavat tukea perheiden hyvinvointia ja osallisuutta. Huhtasuolla kaikki kerhopaikat tarjotaan Mansikkapuistossa ja kaikki ovat tervetulleita käyttämään palveluita. 2. Viestin lähettäjä toivoi asiakasraadissa keskustelua Päivähoidossa tarjoiltavista ruoista. Lasten ravitsemukseen liittyvät asiat olivat aiheena asiakasraadissa vaskylawwwstructure/72168_asiakasraati_muistio_ pdf 3. Viestin lähettäjä toivoi otettavan esille päiväkotiryhmien säännöt työvälineistä esim. saksiasioissa ja kuvasi esimerkin vaaralliseksi kokemastaan tilanteesta. Todettiin, että yksittäiseen tapaukseen on vaikea ottaa kantaa tuntematta tilannetta tarkemmin ja että asia tulisi keskustella päivähoitopaikassa perusteellisesti vanhempien ja henkilökunnan kesken. Kaikissa päivähoitopaikoissa on käytössä tarkat turvallisuusohjeet, joihin vanhemmat voivat tutustua. Syksyn yhden asiakasraadin aiheeksi voidaan ottaa varhaiskasvatuksen turvallisuusasiat.