Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Samankaltaiset tiedostot
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Löytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä

Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

Hedelmän- ja marjanviljely

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Karhunvadelman viljely

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010

Herukkakurssi hoitotoimenpiteet. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Herukkaviljelmän perustaminen

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Vadelman eri tuentamenetelmät

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjanviljely elinkeinona

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

ü)^ Taimet / . Käytetään 2-vuotisia avojuurisia . Ei istutusleikkausta Kasvatusmenetelmä Puun osat: ';a L7

Marjanviljelyn edellytykset

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Avomaan vihannesviljely

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

AMERIKANKARPALO SUOMESSA

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

23330 Pensaat ja köynnökset

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Kuminan perustaminen suojakasviin

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Biologinen kasvinsuojelu

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminan perustaminen suojakasviin

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Säilörehun tuotantokustannus

Modduksen vaikutus kasviin

Kylvö suoraan vai suojaan?

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Transkriptio:

Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat -hanke ProAgria 1 Teppo Tutkija 16.11.2017

Normaalisti viljellyissä pensaissa tertut jäävät usein vajaiksi

Terttuherukan tuotantoa aidannemenetelmällä Cordon -leikkattuihin pensaisiin täyteläisiä terttuja. Tuoremarjaksi korkealaatuisia terttuja Tavallista Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ym. punaherukalla Marjakoko, tertun täyteläisyys Koristeeksi, vähittäismyyntiin

Aidanne-/Pysty-/Tuenta-/Cordon-kasvatusmenetelmä

Aidannekasvatus: - Kasvissa 3 pääversoa pysyvästi tuettuna - Satoa tuottavat sivuversot uusitaan joka vuosi leikkaamalla - Tai: sivuversoja pidetään 2-3 v. - Myös muita kasvatustapoja (pääversot uusitaan 3 v. välein)

Aidannekasvatus: Jokaiseen kolmeen pääversoon jätetään sivuversoja alussa 3, sitten 4, lopuksi 5-6 >> 15 (-20) per kasvi Leikkaus keväällä, sivuversojen typistys kesällä, satoversojen poisto sadon jälkeen Tuentatyö Tavoitteena voimakas kasvu: voimakas N- lannoitus! Kasveille valoa hyvin Kasvinsuojeluaineet tunkeutuvat hyvin Sadonkorjuu nopeaa

Tunnelikasvatus Hallan torjuntaan Pölyttäjiksi kimalaisia Kastelu Kasvinsuojelutarve Taudit: härmä, variste Tuhoeläimet: Kirvat, rataspunkki, kilpikkä Sato aiemmin Satomäärä? Terttujen laatu? Marjojen laatu?

Pohjois-Euroopassa suositeltuja punaherukan lajikkeita Junifer Jonkheer van Tets Rondom Rovada Tatran Karviainen Blanka (1-versoisena) Mustaherukat: sivuversojen muodostuminen?

Kaikki lajikkeet eivät sovellu viljelymenetelmään Jaloste 96

Norjassa menetelmään perehtynyt mm. Stanislav Strbac Rådgiver, Norsk Landbruksrådgiving Østafjells

Stanislav Strbac Rådgiver, Norsk Landbruksrådgiving Østafjells

Stanislav Strbac Rådgiver, Norsk Landbruksrådgiving Østafjells

Jokaiseen pääversoon jätetään leikkauksen jälkeen 3 5 uutta ulospäin suuntautunutta satoversoa (=sivuversoa) tasaisesti erikorkeuksille.

Pääversojen tyvet pidetään puhtaina ja versottomina Juurivesat poistetaan ajoissa. Sivuversot poistetaan täysikasvuisissa maasta puolen metrin korkeudelle asti.

Tuenta antanut periksi rivin suunnassa. Marjaa liikaa pääversoissa! -> pitäisi poistaa kukkia keväällä.

Jos/kun pääverso kuolee kasvatetaan tyviversoista uusi pääverso tilalle. Pääversojen sanotaan tuottavan satoa 10 15 vuotta.

Sivuverso täydessä sadossa

Ensimmäisenä kesänä poistetaan kukat Pääversot 180 cm mittaisiksi Sitten lyhennetään parin silmun päästä Vuosittainen pääverson typistys voi edistää haaroittumista

Vanhan pensaan leikkaus aidannekasviksi Lamoavat ja vanhat versot aluksi pois. Pyritään jättämään 1- tai 2- vuotiaita versoja. Lopullinen pääversomäärä kolme versoa.

Ylimääräiset sivuversot typistetään 5 15 mm mittaan

Pääverso kevätleikkauksen jälkeen

Sivuversoista jätetään tappi Jonkheer van Tets lajikkeella tappi ainakin 15 mm.

Hollantilaisten ja norjalaisten mukaan enintään kolme versoa / kasvi. Piikkiön kokeessa jätimme neljä versoa (pensaat istutettu 5 vuotta sitten). Versot tuetaan jokainen erikseen. Versojen väli vähintään 20 cm.

Taimiväli kuvassa 0,8 m

Yksittäisen pääverson tuenta Bambutikut poistetaan täysikasvuisista pääversoista

Kasvinsuojelu muistettava

Härmä, kirvoja Valkea Suomalainen

Kimalaispölyttäjät ja muurahaissuoja Härmäntorjunta 2015

Kukinta-aikana hallaa vuonna 2015

Sato keskimäärin v. 2015-2016

Terttujen marjamäärä keskimäärin v. 2015-2016

Sadan marjan paino keskimäärin v. 2015-2016

2015 avomaa normaali kasvatus

2015 avomaa aidannekasvatus

2015 tunneli normaali kasvatus

2015 tunneli aidannekasvatus

2015 eri kasvatustavat

Punahilkka-lajike tunnelissa Lajike vaikuttaa soveltuvan aidannekasvatustapaan hyvin

Jonkheer van Tets tunnelissa; Varistetautia

2015 punaherukkaa aidannekasvatukseen avomaalla

Kaatuvaversoisen jalosteen mahdollisuus aidannelajikkeeksi?

Terttuherukkan tuotannon taloudellinen kannattavuus Norja: 20 viljelijää tuottaa, 40 Hollanti: kokeilee Säätöilmavarastoissa 8 kk 5 terttua = 150 g = 2 Jos 3 m x 0,8 m istutus >> 4000 tainta/ha Jos sato 1,2 kg/taimi >> 5 tn/ha Jos 7 /kg hinta >> 35 000 /ha Perustaminen ja hoito kalliimpaa, poiminta halvempaa verrattuna normaaliin käsinkorjuuseen

Johtopäätökset kokeista Terttuherukan tuotanto osoittautui mahdolliseksi sekä avomaalla että tunnelissa. Marjatertuista kehittyi tavanomaista pidempiä ja suurimarjaisia ilman, että marjojen laatu olisi heikentynyt. Ilmeisesti aidanteessa kukat pölyttyvät paremmin: suurempi marjakoko oli yhteydessä korkeampaan siemenmäärään. Aidanteessa kasvia kohti olleet neljä pääversoa tuottivat matalamman pensaskohtaisen sadon kuin moniversoiset perinteiset pensaat. Terttuherukan tuotantoon on syytä perustaa kokonaan uusi viljelmä aidanteena kasvatettavaksi, jolloin matalampaa satotasoa voidaan tarvittaessa tasoittaa käyttämällä pienempää riviväliä.

Johtopäätökset kokeista tunnelin vaikutus Tunnelin käyttö terttuherukan tuotannossa aidanneviljelyssä lisäsi jonkin verran marjojen määrää tertuissa ja pensaskohtaista sadon määrää. Tunneli myös hieman aikaisti satoa. Ero avomaalla tuotettavan terttuherukan satoominaisuuksiin oli kuitenkin niin pieni, että tunneliinvestoinnin kannattavuus tässä tuotannossa on kyseenalaista. Perinteisellä tavalla kasvatettaville valkoherukoille kausihuoneesta on heikosti hyötyä, lähinnä se voi muodostua sadon aikaistumisen kautta.

Kiitos! Luke Piikkiö, Kaarina 48 Teppo Tutkija 16.11.2017