Herukkakurssi hoitotoimenpiteet. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija
|
|
- Satu Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Herukkakurssi hoitotoimenpiteet Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija Sivu
2 Hoitotoimenpiteet Kastelu Lannoitus Pölytys Leikkaus Sadonkorjuu Kasvinsuojelu Sivu
3 Hoitotoimenpiteet Tarkoitus herättää keskustelua ja ajattelua siitä mikä on mahdollista mikä ei - Myös mikä on kannattavaa, mikä ei toimii yhdellä, mutta tökkii toisella - Kasvin kannalta maksimisadon tuotto voi käydä liian kalliiksi peltoviljelyn mittakaavassa Mm pensaan leikkaus käsin Alasleikkaus - Yksi sanoo että vasta sitten pensas alkaa tuottamaan - Toinen haukkuu pensaan pilaajaksi Sivu
4 Herukan mahdollisuuksia Herukka helppoa ja vaivatonta vs rahakasvi? - Marjakasveista Herukan viljely helpoiten koneistettavissa - Istutus taimista (koneavusteisesti) tai tikuista suoraan kasvupaikalle - rivivälien hoito niittokoneet - Leikkaus hoidettavissa jopa täysin koneellisesti - poiminta useita konemalleja Konepoimitun marjan hinta alhainen? - Mutta vaihtelee markkinoista ja lajikkeesta riippuen - Tukikelpoisuus jo taimivaiheesta ja uudistuksessa Vaarana myös näennäisviljely tuet taskuun ja hoitotoimet minimiin
5 Herukan mahdollisuuksia Rahakasvi??? - lajikevalinta makeita tuoremarkkinoille sopivia lajikkeita - Käsinpoiminta herkemmillä lajikkeilla sekä yleisesti rasiatavaraksi poimittava herukka Työllä hintansa mutta myös markkinoilla saatava hinta merkittävästi parempi - Huolellinen leikkuutyö (ainakin osaksi käsin) Satotasot aivan toista luokkaa kun pensas on aina huippukunnossa
6 Herukan mahdollisuuksia Suuret sadot - Saatu jo aiemmin, miksei siis nytkin Sadon ajoitus - Satotaimia miksei Menestyy vaatimattomissa oloissa - Mutta entä jos tehostetaan kastelua ja lannoitusta Vrt vadelmaan - Avomaan pienisatoisesta, runsasta kasvinsuojelu- ym hoitotoimia vaativasta kasvista -> tunnelissa tai kasvihuoneessa satotaimilla taimet vuosittain vaihtaen + kastelulannoitusta käyttäen huippusadot, jopa biologisella kasvinsuojelulla Sivu
7 Sivu Satotaimessako tulevaisuus - Rovadan taimi ISFC 2017
8 Herukan mahdollisuudet Ennen perustamista Mieti (ja hanki) markkinat - Halpaa teollisuus herukkaa tulvii Puolasta ja Saksasta voitko jalostaa satosi itse - Pakasteeksi (esim Pakkasmarja ym marjapakastamot) - Tuoremarkkinoille Laatikossa vai rasiamarjana - Itsepoiminta lähinnä suurten taajamien yhteydessä
9 Lajikkeita maailmalta Mustaherukka - Skotlannissa vahvaa jalostustyötä Scottish Crop Research Institute - nykyinen James Hutton Institute Ben Tron, markkinoille v Ville Matalan haravakokeista meillä suosioon noussut - Pystykasvuinen, suuret marjat ja tertut eli hyvin satoisa - Tasainen kypsyminen, noin vko Öjebytä myöhäisempi - Härmänkestävä, suhteelisen talvenkestävä - Kotimaista taimea saatavissa -
10 Lajikkeita maailmalta Mustaherukka - Ben Lomond Ensimmäinen Ben lajikkeista markkinoille tullut Suurimarjainen, Öjebytä hieman myöhäisempi, mainitaan myös myöhäiseksi kukkijaksi Jalostajan mukaan hyvä härmänkestävyys, Ruutiaisen mukaan ei härmänkestävä, - Ben Sarek Kestävin härmää vastaan, silmujen talvenkestävyys heikompi suuri marjainen, mainitaan herkuttelu- ja jälkiruokamarjana - Ben Connan, v. -93, löytyy koetilalta Ben Sarek x Ben Lomond Viljelyvarma, satoisa, kypsyy myöhään Härmän ja varistetaudin kestävä Sivu
11 Lajikkeita maailmalta Mustaherukka - Black Pearl Suuret marjat ja tertut Makea, tuoremarkkinoille Taudinkestävyys keskinkertainen Voimakas kasvuinen pensas - Titania ruotsalainen aikainen lajike härmän ja ruosteen kestäväksi mainittu, myös hallankestävä Hyvin suuret ja mehukkaat marjat, tasaisesti kypsyvä ja pitäisi kestää myös pensaassa (ei kiirettä poimintaan) - Intercontinental ruotsalainen lajike vuodelta -97 Ville Matalan haravakokeissa OK aikainen kukkija ja muutama päivää Öjebytä aikaisempi sato Sivu
12 Lajikkeita maailmalta Punaherukka - Rovada Erittäin runsassatoinen (mainittu 2,6 kg) Pitkät näyttävät tertut, suuret marjat Myöhäinen lajike Sopii pakastukseen ja terttuherukaksi (hollanti) - Red Poll Risteytys jo vuodelta -74, lajikenimi -94 Myöhäinen, Rovadaakin selvästi myöhäisempi Keskikokoiset marjat, jopa 40 marjaa tertussa Terttuherukkana teollista käyttöä ei ole testattu Taudinkestävyys keskinkertainen - Junifer Aikainen ja runsassatoinen punaherukka Hyvä taudinkestävyys
13 Sijainti ja maaperä Hyvä pellon muoto ja logistiikka konekorjuun ehdoton edellytys Tasamaa vs rinne - Tasamaalla oltava hyvä vesitalous ei seisovaa vettä Ei hallanaralle paikalle - Itärinne Etelä- ja länsirinteillä kasvu voi keväällä lähteä käyntiin liian aikaisin
14 Sijainti ja maaperä hieta- ja moreenimaat hyviä erityisesti puna- ja valkoherukka Musta- ja viheherukka menestyvät myös jäykemmässä maassa jäykkä maa voi tarvita hoitotoimia ennen istutusta, jopa vuosia eloperäisen aineksen lisäys jankkurointi
15 Toimet ennen istutusta Herukka samalla paikalla vuotta vuotta ilman perusparannuksia! Ennen perustamista pelto kuntoon: - Kalkitus - Rikkakasvit pois - Vesi - monivuotisten rikkojen torjunta kuten mansikalla myös alasleikkauksen yhteydessä - liika vesi pois (salaojitus) - kastelu hyvinkin karkeat maalajit sopivat jos vettä riittää - Hyvä peruslannoitus Muista viljavuusanalyysi! Sivu
16 Toimet ennen istutusta Kalkitus: ph-suositus 6-7. Kalkitse ph mieluummin yläkanttiin, koska viljelyn aikana sitä on vaikea korjata. Maan multavuus: Korkea multavuus vähentää typpilannoitustarvetta ja parantaa maassa ravinteiden ja veden pidätyskykyä. Perustamislannoitus on siksi hyvä tehdä lannalla. Huom! Ei purukuivitettua lantaa peltoon! Sivu
17 Toimet ennen istutusta Karjanlanta paras perustamislannoite. - Edullinen - Parantaa maan biologisia ominaisuuksia - Hidasliukoinen, vaikuttaa kaksi vuotta Jos K-taso alhainen, biotiitti kannattaa: - Edullisin K-lannoite ainakin 200 km etäisyydellä Siilinjärven kaivokselta. - Hidasliukoinen, vaikuttaa viisi vuotta - Tarpeen erityisesti nurmien jälkeen - Kalium vaikuttaa talvenkestävyyteen Sivu
18 Perustamislannoitus Ravinnepuutokset kuntoon: Lannoita viljavuusanalyysin tasolle hyvä, jotta puutteita ei tarvitsisi paikata istutuksen jälkeen. Muista myös hivenet. Kaikkia ravinteita tarvitaan. Kasvuunlähtö on hidasta: Alussa kannattaa lannoittaa hyvin, jotta pensaat saataisiin mahdollisimman nopeasti kasvamaan satoikäiseksi. Sivu
19 Perustaminen Istuta katteeseen muoviin, kankaaseen tai biohajoavaan kalvoon! - Vähentää rikkakasviongelmia - Lämmittää maata: Kasvu nopeutuu ja maan typpitaso kasvaa - Parantaa veden pysymistä maassa, mutta toisaalta myös huonontaa sateen imeytymistä - Nopeuttaa pensaiden satoikään tuloa 1-2 vuodella. - Maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin Sivu
20 muovikateviljely Muovit - paksuus 0,05 tai 0,06 mm - leveys 1,0 tai 1,2 m (viljelytapa!) - UV-suojattu - eri värejä: musta yleisin! ruskea valkoinen (kaksipuoleinen, musta-alapinta) - Pelkkä valkoinen päästää valoa liikaa läpi rikkakasvu - Heijastaa valoa kasvustoon - Säilyy viileämpänä, ei aikaista satoa
21 muovikateviljely Katekangas (Mypex) - kestävä materiaali pitkäänkin viljelykiertoon Lyhyellä viljelykierrolla jopa useampi kierto - läpäisee vettä, jossakin määrin myös ravinteita - kallis materiaali - leveys mahdollistaa myös useamman rivin / istutuspenkki - Myös valkoinen mypex-kangas olemassa - Heijastaa valoa - Mutta yksinkäytettynä rikat viihtyvät sen alla (läpäisee valoakin)
22 Viljelmän perustamisesta - Pistokkaat Ruohomaisten pistokkaiden otto kesäkuun puolivälistä heinäkuun loppuun. Hyvä punaherukalla ja karviaisilla! Puutuneet pistokkaat sadonkorjuun jälkeen tai myöhään syksyllä taimien ollessa lepotilassa. Hyvä mustaherukalla! Pistokkaiden liotus 0,5-2 vrk ennen istutusta parantaa juurtumista. Sivu
23 Viljelmän perustamisesta - Pistokkaat PUUTUNEET PISTOKKAAT - Edellisvuoden hyvin kehittyneet n. 6 mm versot hyviä. Myös vanhemmat käyvät. - Pistokkaiksi ei versojen kärkiosia. Sopiva pituus cm. - Pistokkaiden juurrutus heti tai varastointi talven yli ja juurrutus keväällä. - Muista kosteuden säilytys pistokkaissa! Sivu
24 Viljelmän perustamisesta - Pistokkaat RUOHOMAISET PISTOKKAAT Ruohomaisiin pistokkaisiin jätetään yksi lehti. Vähentää haihdutusta. Juurrutus turpeeseen, ruukkuihin tai laatikoihin. Huolehdittava riittävästä kosteudesta! (Sumutus, muovi) Istutus ruukkuihin ja seuraavana kesänä taimien latvojen leikkaus. Syksyllä valmiita istutettaviksi. Sivu
25 Viljelmän perustamisesta - Pistokkaat ISTUTUSAJANKOHTA Paljasjuuritaimet istutetaan lepotilaisina myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä. Astiataimia voidaan istuttaa milloin tahansa. Pistokkaat ovat herkkiä kuivumiselle ja paras juurtumistulos saadaan, kun penkit tehdään syksyllä ja pistokkaat pistetään maahan keväällä heti lumen sulettua. Sivu
26 Viljelmän perustamisesta - Pistokkaat HOLLANNIN MALLI TILALTA Puutuneista pistokkaista Mustalla muovilla katettuun penkkiin Suoraan lopulliselle kasvupaikalle - 1 pistokas per taimi Leikkaus pariin kertaan kasvun aikaan edistämään haaroittumista 1. vuoden jälkeen MUOVI POISTETAAN Ja rivi MULLATAAN - Näin saadaan hyvin haaroittunut tasapainoinen pensas Sivu
27 Viljelmän perustamisesta - istutus Istuta taimi syvempään kuin taimistolla. Haaroittuneiden taimien haarakohta istutetaan maanpinnan alle n cm. Pistokas istutetaan siten, että 2/3 taimesta jää maanpinnan alapuolelle. Pinnalle jätetään vain 2-3 silmua. Pistokkaita voi pistää 1-3 samaan kohtaan. Vinoon istutus parantaa haaromista! Sivu
28 Astiataimen istutus on jäänyt liian pintaan ja pensas on jäänyt haaroittumatta. Vieressä samaan aikaan istutettuja pensaita. Lajike Marski.
29 Viljelmän perustamisesta - istutus ISTUTUSETÄISYYS -Rivissä 50 cm välein -Lajike-erot -Kasvatustapa ja sadonkorjuu - -Rivivälit -traktorilla rivien väliin riviväli 4-4,5 m -Tai sitten pienempi traktori - Päisteet -Traktorilla ja työkoneilla mahduttava kääntymään -Ympäristötuen minimitiheys 2200 tainta/ha Sivu
30 Viljelmän perustamisesta - istutus ISTUTUSLEIKKAUS -Hyvin haaroittuneita astiataimia ei tarvitse leikata. Muista istuttaa haaromiskohta 5-15 cm maan alle! - Heikosti haaroittuneet astiataimet leikataan kuten paljasjuuriset. -Paljasjuuriset taimet leikataan 15 cm pituisiksi haaroittumisen lisäämiseksi. -Satotaimet (ehkä joskus tulevaisuudessa herukallakin) EI leikata Sivu
31 Kastelu Jos on kuiva kesä, niin kastelusta hyötyä istutusvuonna ja nuorilla pensailla. Yli 5-v pensaiden vedenottokyky on juuriston kasvettua riittävä ilman kasteluakin. - jos lyhyt kierto kuten Kallen esityksessä, olisiko tihkukastelu sittenkin paikallaan Kastelulaitteita ei kannata pelkän herukan vuoksi ostaa tilalle. Jos tilalla on kasteluvalmius ennestään, voi uuteen herukkapeltoon laittaa halpaa lyhytikäistä tihkuletkua. Sivu
32 Tihkukastelu diat M.Toivala Kiinteä kasteluletku taimirivien kohdalla maan pinnalla tai muutaman cm:n syvyydessä Käytetään mm. marjoilla, omenalla, perunalla,vihanneksilla sekä kausihuoneissa
33 Tihkukastelun edut diat M.Toivala Kasteluvesi saadaan kokonaan kasvin käyttöön - Ei tarvitse kastella rikkakasveja/käytäviä Lannoitus voidaan antaa veden mukana - Lannoitteita säästyy Erittäin tasainen kastelu Putkiston painetarve pieni Ei maanpinnan liettymistä ja tiivistymistä Voidaan automatisoida
34 Tihkukastelun edut jatkuu diat M.Toivala Marjat pysyvät puhtaampina Kasteluveden tarve perinteiseen sadetukseen verrattuna vain kolmannes - Sadetuksessa osa vedestä haihtuu käytäviltä, kasvustosta ja ilmasta Kasvin juuret eivät hakeudu pintaan kuten sadetuskastelulla Sadetusta pienempi energian tarve ja työmäärä Voidaan kastella hoitotöiden ja poiminnan
35 Tihkukastelun haasteet diat M.Toivala Vaatii osaamista Investointitarve Tukkeutumisvaara Vaurioitumisvaara Riittävä veden laatu
36 diat M.Toivala
37 Tippukastelu M- Toivola
38 Kasvin vedentarve diat M.Toivola Kasvin ottamasta vedestä haihtuu 95% - Jäähdytys - Nestejännitys - Ravinteiden kuljetus Haihdutuskerroin ( ) kertoo kuinka monta kiloa vettä on tarvittu tuottamaan kilo maanpäällistä kuiva-ainetta - Optimoitu lannoitus pienentää haihdutuskerrointa - Kerroin on pienin kaikkien kasvutekijöiden ollessa suotuisia
39 Kasvin vedenpuute diat M.Toivola Lievä vedenpuute ( 75% tarpeesta) voi vähentää lehtien kasvua kesän aikana jopa puolella Alentaa yhteyttämisen tehokkuutta Vähentää kukkien määrää Vähentää raakileiden määrää Pienentää marjojen kokoa Sadon määrä voi pienentyä jopa 80%
40 Mustaherukan vedentarve diat M.Toivola Kastelukokeiden tulokset samansuuntaisia kuin mansikalla Paras tulos, kun maa on tasaisen kostea Vedentarve 200 l/ pensas/kasvukausi = kastelukertaa 4-5 l /kerta
41 Hallantorjunta sadettamalla diat M.Toivala Veden muuttuessa jääksi vapautuu lämpöä, joka tulee kasvinsolujen käyttöön. Suojausvaikutus edellyttää jatkuvaa sadetusta hallayönä Sadetusta jatketaan aamulla, kunnes jää alkaa rapista lehdiltä pois Jos sadetus keskeytetään liian aikaisin, kasvin solut luovuttavat lämpöä - Tuhot saattavat olla suuremmat, kuin jos ei olisi sadetettu lainkaan
42 Sadetuksen teho hallantorjunnassa diat M.Toivala Hyvällä sadetuskalustolla voidaan torjua jopa - -7 halla - Vettä tulee antaa 3,5 mm/h eli 35 m³ /ha /h -4 halla voidaan torjua sadettamalla 2,5 mm eli 25 m³/ ha /h Hallasadetus aloitetaan lämpötilan laskiessa alle 0 - Tämä lämpötila ei lyhytaikaisena aiheuta vioituksia, mutta lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle suuttimet saattavat jäätyä.
43 Sadetuksen teho jatkuu diat M.Toivala Sadettimen tulee kiertää täysi kierros kerran minuutissa Sadetuskaluston tulee olla täysin toimintavarma, koska jo muutaman minuutin keskeytys sadetuksessa voi aiheuttaa vioituksia.
44 Kateharson käyttö hallantorjunnassa diat M.Toivala Yksinkertaisen harson suojaava vaikutus riittää n.2-3 hallalle Kaksinkertaisen harson suojaus riittää -3-4 hallalle Harson suojaava vaikutus edellyttää, että - Maa on edes vähän kostea - Harso levitetään hyvissä ajoin päivällä Sadettaminen edeltävänä päivänä parantaa maan lämmönvarauskykyä
45 diat M.Toivala
46 Kastelulannoitus? Hinta - Kastelulannoitteet ovat kalliimpia ja herukan viljelyn katteet pieniä. Herukalle on siksi taloudellisinta käyttää rakeisia lannoitteita. - mutta kastelulannoitteilla ravinteet kasvulle oikeaan aikaan sopivan laimeana - voidaanko satotasoja nostaa selvästi suuremmalla lannoituksella vaatii tutkimusta! - Perustamisvaiheessa, jos mahdollista, käytä karjanlantaa ja biotiittia. Sivu
47 Lannoitus Yaran suositus vuodelta Perustuu kokeisiin ja kokemuksiin suomalaisilta tiloilta Typpi (N) jaettuna raakiletilanteen mukaaa Fosfori (P) viljavuusluokan mukaan tukiehdot Kalium (K) viljavuus luokan mukaan - Vaikutus talvehtimiseen!!! Sivu
48 Pensaiden leikkaus hoitoleikkaukset: - kuivuneitten, sairaitten/vioittuneiden ja vanhojen oksien poisto - pensaan muotoilu ja nuorennus lamonneet oksat satoversojen lisäys - tehdään: käsin osittain koneella täysin koneellistettuna
49 Pensaiden leikkaus hoitoleikkaukset : - ajankohta mustaherukat lepotilassa - syksy tai aikainen kevät puna- ja valkoherukka - heti sadonkorjuun jälkeen elokuussa tai aikainen kevät - tarve: - pensaaseen 4-6 uutta oksaa, yht. noin 15 satoikäistä oksaa - joka toinen vuosi koneella + käsin tarkastus 3-5 vuoden välein - lyhyt (7 v) viljelykierto: ei tarvetta vanhojen oksien poistoon
50 Pensaiden leikkaus Alasleikkaus - kasvuston uusiminen lyhentää viljelykiertoa = sadontuottokyky säilyy - tuholaisten torjunta mm. silmutuholaisten pahoin vioittamat kasvustot äkämäpunkin vioittamat kasvustot (syksy tai hyvin varhainen kevät) - tehokas rikkatorjunta ja maanparannustoimet mahdollisia - 20 cm korkeuteen, multaus, juuriston typistys
51 Herukan pölytys Pölytyksen onnistuminen tärkeimpiä marjan kokoon vaikuttavia tekijöitä - Kukkien pölyttyminen täydellisesti - Marjan koko ja vähentää varisemista Lajikkeissa itsefertiilejä pölyttyvät hyvin - Mm. Öjebyn pienet alat luontainen pölyttäjä kanta riittävä Yli 0,5 ha alat -> 2-3 mehiläispesää / ha, tai enemmänkin jos ei täysin itsefertiili lajike Yksittäinen kukka pölytyskykyinen vain 3-4 päivää Alle 6 asteen lpt haitallinen pölyttymisen onnistumisen kannalta Sivu
52 VILJELYTYÖ Kasvustojen tarkastukset maalis-huhtikuulla - herukat: oksanäytteet silmujen tarkkailu
53 Kasvinsuojelu - kasvitaudit lehtilaikkutaudit: - varistetauti erityisesti puna- ja valkoherukka - harmaalaikku yleisin mustaherukalla lajikevalinta kasvupaikan valinta lehtien poistaminen ja hajoamisen nopeuttaminen kemiallinen torjunta - luomussa nokkoskäytteet ja kompostiuutteet - Kemiallinen torjunta: 2-5 vrk ennen kukintaa Osalla valmisteista *) myös kukinnan päätyttyä
54
55
56 Kasvinsuojelu - kasvitaudit Harmaahome - Kemiallinen torjunta kukinnan aikaan! Teldor, Swtich, Signum (PetK-2016) härmä - Kemiallinen torjunta 1 viikon sisällä kukinnan päättymisestä - Topas 100EC, Candit, Maatilan Penko, Signum
57 Kasvinsuojelu - kasvitaudit Virustaudit (suonenkatotauti) - puhdas taimimateriaali Ruostetaudit - herukanvillaruoste - herukansararuoste - herukkaruoste
58 Kasvinsuojelu - tuholaiset silmutuholaiset - herukkakoi - herukansilmukoi kevättarkkailu kemiallinen torjunta silmujen auetessa äkämäpunkki - tarkkailu - ei kemiallista torjuntaa
59 Kasvinsuojelu - tuholaiset rataspunkki - lisinyt viimevuosina - torjunta-aineiden vaihtelu tarpeen Cooper kevätruiskute, Neko Kevätruiskute varsisääski ja versosääski
60 sadonkorjuu Koneellisesti yli 1 ha alat - Joonas herukkapuimuri Itsekulkeva, ajetaan rivin päältä Jakaa rivin kahtia Myös runsaasti lisälaitteita - Matalapoimintalaite - Leikkainlaite - Ruiskulaitteisto - Hydraulinen nostin - Kippisäiliöt - Sivukuljetin
61 sadonkorjuu - Traktorivetoiset korjuukoneet Puoliriviä kerrallaan poimivat YRMA - Merkkejä esim Joanna, Ares Kokorivin poimivat
62 sadonkorjuu Käsin poiminta - Tuoremarjaksi rasia kauppaan Makeat, pinnaltaa herkemmät lajikkeet Pitkät tertut - Hinta merkittävästi parempi kuin konekorjatulla marjalla - Poimitaan suoraan rasiaan
63 sadonkorjuu Pamputtaminen - Pehmustetulla puukepillä tai tukevalla muoviletkulla pamputetaan oksia latvasta kiinnipitäen - Kypsät marjat varisevat alustalle, esimerkiksi muovikaukaloon - Käsinpoimintaa nopeampi sadonkorjuu tapa pienehköille aloille -
64 Terttuherukat Herukkaa, erityisesti punaista koristekäyttöön ravintoloihin Tavoitteena pitkä ja kaunis terttu Myydän tuoreena pitkin talvea - CA- eli säätöilmavarastointi Tutumpi omenan varastoinnista 64
65 Terttuherukat 65
66 Terttuherukat 66
67 Terttuherukat 67
68 Terttu-herukat 68
69 Terttuherukat 69
70 Terttuherukat Riittävän runsas leikkaus edellytys hyviin terttuihin - Jätetään 2-3 uutta versoa vuosikasvua - Kaikki muutamaa vuotta vanhemmat versot poistetaan - Tuenta kuten vadelmalla 70
71 Karviainen Tavallisen karviaisen viljely tuettuna - Tuetaan rivin keskelle laitettavalla katistkaverkolla - Oksat kiinni verkkoon - Marjat hyvin esillä ja helppo poimia - Käytössä Suomessa ainakin kahdella tilalla 71
Herukkaviljelmän perustaminen
Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,
LisätiedotHerukkakurssi Kastelu ja lannoitus. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija
Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija 20.3.2017 Sivu 1 23.3.2017 Hoitotoimenpiteet Kastelu Lannoitus Kasvinsuojelu 2017 käytettävissä olevat torjuntaaineet
LisätiedotKarviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karviaisen viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot
LisätiedotHerukat: Taimet ja lajikkeet
Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.
LisätiedotTerttuherukan viljely ja lajikkeet
Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat
LisätiedotKarhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
LisätiedotSaskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus
Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit
LisätiedotMarjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica
Marjasinikuusama Lonicera caerulea var. edulis Lonicera caerulea var. kamtschatica Alkuperä ja hakusanat 2 Haskaps, Blue Honeysuckle, Honeyberry haskap Japani honeyberry Venäjä kamtschatica ja edulis Venäläiset
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotMarjanviljelyn edellytykset
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä
LisätiedotJäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotMuskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV
Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,
LisätiedotTaimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista
Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Luomumarjatyöpajat Kasvuston perustaminen Pieksämäki 7.3.2018 Marjamaat-hanke Tiedotushanke, suunnattu marjan-ja hedelmäntuottajille tai tuotannon
LisätiedotLöytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä
Kuvat Luke Löytyikö mustaherukkakokeesta tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat -hanke ProAgria Almiai Venny 1 Teppo Tutkija
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotBiokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula
Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä
LisätiedotVUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019
VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua Marttaliitto 2019 VÄRIKKÄÄT JUURIKKAAT Juurikkaiden suku Beta vulgaris on vuoden 2019 vihannes. Juurikkaisiin kuuluvat punajuurikas sekä kelta-, raita- ja valkojuurikas
LisätiedotHumalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja
Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja Humala-info Pyhäjärvi-instituutti 15.2.2018 Johanna Pihala 1 Kasvupaikka Lämmin, aurinkoinen paikka, suojassa kovilta tuulilta Toisaalta sopivasta tuulesta voi
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotBiologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
LisätiedotHerukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo
Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotKoetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
LisätiedotHajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat
Hajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi MAALAJI Hieno hieta, karkea
LisätiedotMatkakertomus. Norja, Tanska, Saksa
Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15
LisätiedotHoneoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET
Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotMarjakasvien vuotuisia hoitotöitä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 4. tapaaminen 4.4. Joensuu Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi
Lisätiedot1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan
1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto
LisätiedotVadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen
Vadelmien tuotanto tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen Tavoitteet Mitä vadelman tuotannolla haetaan? Mihin markkinaan tuotetaan? Viljelläänkö yhtä tai useampaa lajiketta? Viljelläänkö
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
Lisätiedot23330 Pensaat ja köynnökset
InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston
LisätiedotAMPPELITOMAATTI TUMBLER
AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos
LisätiedotTietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista 216-217 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 28.3.218 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 216-17 viljellyistä mansikkalajikkeista
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotAMPPELITOMAATTI TUMBLER
AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos
LisätiedotTomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen
Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014
LisätiedotKatevaihtoehdot marjanviljelyssä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katevaihtoehdot marjanviljelyssä Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 2. tapaaminen 27.2. Miksi kate? Estää rikkakasvien kasvua Auttaa pitämään
LisätiedotKotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)
Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla
LisätiedotMarkku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo
Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO II Viljelyperiodi 10 vuotta, 3. viljelyvuotena saadaan 1. sato. Kasvuston perustaminen
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotTihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema
Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Kalle Hoppula Työpaikka: MTT Sotkamon tutkimusasema Nimike: Vanhempi tutkija,
LisätiedotMARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009
MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotPoimintoja vadelman kasvinsuojelusta
Poimintoja vadelman kasvinsuojelusta Koonnut Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi Elli Ruutiainen, ProAgria Pohjois-Karjala Marjamaat-hanke Perustamisvaihe: Monivuotiset rikat: glyfosaatti?, avokesannointi?
LisätiedotOnnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas
Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas 25.09.2019 Kirsti Voho 63 Degrees North Pohjoisen erikoiskasvit uroiksi hanke kirsti.voho@siikalatva.fi puh. 050 470 0375 Uuden opettelu
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotMarjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi.
Marjaomenapensas Marjaomenapensas kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi ja saman verran leveäksi. Marjaomenapensasta leikataan ainoastaan harventamalla, jotta se saadaan kukkimaan täydessä loistossaan. Vanhoista
LisätiedotOnko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä
Onko kotimaisilla taimilla mahdollisuuksia mansikanviljelyssä Kuvat Luke ja internetkuvakaappaukset Saila Karhu, Päivi Parikka, Marja Rantanen, Saara Tuohimetsä, Juho Hautsalo, Leena Vuorinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotMUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989
Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) TUOTOT (tuet v 2013) määrä [kpl, h, kg,
LisätiedotMansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma
Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotRaportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotHerukat säiden armoilla
Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä
LisätiedotKÄRHÖJEN JA KÖYNNÖSTEN ISTUTUS JA HOITO
Isokukkaiset kärhöt ovat monien mielestä kauneimpia meillä kasvatetuista köynnöksistä. Pelkäämme turhaan kärhöjen talvehtimista, sillä oikein istutettuina ja hoidettuina ne talvehtivat suojaisessa paikassa
LisätiedotMarja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen
Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu 21.02.2018Jarmo Röppänen Muutoksen tuulet viljelyssä Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan
LisätiedotSataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus
SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja
LisätiedotMarjaohjelma hanke tuholaistarkkailut Seminaari Suonenjoki Jari Känninen
Marjaohjelma hanke tuholaistarkkailut 2011 Seminaari 22.9.2011 Suonenjoki Jari Känninen Tuholaistarkkailuiden toteutus Tiloilla käyty pääasiallisesti kerran viikossa toukokuusta elokuun puoliväliin (sairasloma
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotValitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18
Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.
LisätiedotIstutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159
Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen
LisätiedotHapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell
Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotRAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
LisätiedotHarsot, kankaat ja katteet
Harsot, kankaat ja katteet Missä ja miten käytetään erilaisia puutarhan kankaita? Tutustu oppaaseen niin tiedät, kuinka kasvit suojataan paahtavalta auringolta ja kylmältä tuulelta, mikä estää maalajeja
LisätiedotMistä saisi luomutaimia?
Mistä saisi luomutaimia? Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski- Suomessa -hanke Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi, Lisäykset Marjo Marttinen, ProAgria Keski-Suomi Sisältö Mansikan luomulisäysaineisto,
LisätiedotVadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotMansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen
Mansikkapellot marjomaan Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli 3.11.2017Jarmo Röppänen Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan keskihinta
LisätiedotMansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset
Mansikan ja mustaherukan tuotantokustannukset Kalle Hoppula Luonnonvarakeskus, Kajaani Aloittavien marjayrittäjien työpaja 26.4.2019 Joensuu Marjamaat -hanke Kuka olen? MMM/puutarha-agronomi Ensin MTT:llä,
LisätiedotMikä on muuttunut? MTT
Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai
LisätiedotKORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari
KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotJuolavehnän torjunta luomutuotannossa
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Esimerkki
LisätiedotJaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa
Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Ollaanko pohjoisen laadusta valmiita maksamaan? - kilpailu maailmanmarkkinoilla liikkuvan
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotPrestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotPEURANIEMEN TAIMITARHA OY
PEURANIEMEN TAIMITARHA OY KOTIMAISTA TAIMITUOTANTOA vuodesta 1996 Marjakasvien taimet Ammattiviljelijöille Taimikauppiaille / kotitarveharrastajille Taimistoille jatkokasvatukseen Lisäyspalvelu asiakkaan
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotMUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375
Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->
LisätiedotYmpäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake
Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2019. Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake Viranomaisen merkinnät Lomake vastaanotettu,
LisätiedotKasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta. Luomumpi Varsinais-Suomi
Kasvintuhoojien tarkkailu ja biologinen torjunta Luomumpi Varsinais-Suomi 13.02.2019 Biotus Oy: Perustettu 12.6.2003 10-12 työntekijää Heini Koskula / Biotus Oy Omaa tuotantoa: Neoseiulus cucumeris Amplyseius
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotMUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885
Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotSRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
LisätiedotPIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE
AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.
LisätiedotMansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille
Lisätiedot