Luonnossa liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Riitta Pyky projektikoordinaattori, tutkija ODL Liikuntaklinikka
ODL Liikuntaklinikka tutkii, kehittää, kouluttaa ja palvelee Liikuntalääketieteen keskukset Helsinki, Helsingin urheilulääkäriasema Turku, Paavo Nurmi -keskus Tampere, Tampereen urheilulääkäriasema (UKK-instituutti) Jyväskylä, Likes ja KIHU Kuopio, Kuopion liikuntalääketieteen keskus Oulu, Oulun Liikuntalääketieteellinen Klinikka Päätehtävät Tieteellinen tutkimus ja kehitys Koulutus ja tiedonvälitys Palvelutoiminta Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fysio- ja ravitsemusterapeutit Liikuntafysiologin testaus ja valmennus Vuonna 1972 perustetun Oulun Liikuntalääketieteellisen Klinikan (ODL Liikuntaklinikka) omistaa Oulun Diakonissalaitoksen säätiö
Kuvat: Alma Media, Uuden Suomen kokoelma
Ihminen eli luonnossa n. 5 miljoonaa vuotta sopeutuminen kaupunkiympäristöihin alkoi vain n. 2000 vuotta sitten Biofilia hypoteesi kaipuu luontoon Tällä hetkellä noin puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa, määrä lisääntyy hurjaa vauhtia Tyypillinen amerikkalainen viettää 90 % elämästään sisätiloissa Suomalaisista 96 % ulkoilee (Sievänen & Neuvonen, 2011) *Kuva - Copyright Mike Monaghan
Miten luontoympäristö voi vaikuttaa terveyteen? Luontokontakti Stressin väheneminen Kognitiivinen palautuminen Liikunnan lisääntyminen Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Vastustuskyvyn paraneminen Vähemmän psyykkistä oireilua (masennus ja ahdistuneisuus) Ylipainon väheneminen Vähemmän sydän- ja verisuonitauteja Mukailtu: James et al. Curr Epidemiol Rep (2015) 2:131 142 Melun lieventäminen Lämmön ja kosteuden säätely Ilmansaasteiden suodattaminen Pienempi kuolleisuus Terveempiä vauvoja
Miten luontoympäristö voi vaikuttaa terveyteen? Stressin väheneminen Kognitiivinen palautuminen Vähemmän psyykkistä oireilua (masennus ja ahdistuneisuus) Luontokontakti Sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Pienempi kuolleisuus Mukailtu: James et al. Curr Epidemiol Rep (2015) 2:131 142
Vaikutukset psyykkiselle hyvinvoinnille Myönteiset tunteet lisääntyvät Stressi vähenee Tarkkaavaisuus, työn tai muun keskittymisen aiheuttama uupumus Fysiologiset vaikutukset Kaupunkiluonto elvyttää, todettu myös fysiologissa mittauksissa Kenttäkokeita Japanissa ja Suomessa Metsäisen ulkoilualueen vaikutusta verrattu rakennettuun ympäristöön Verenpaine ja syke, lihasjännitys, parasympaattisen hermoston toiminta VAIKUTUKSET MERKITTÄVÄT VARSINKIN HAASTAVASSA ELÄMÄNTILANTEESSA OLEVILLA SUURIN OSA TUTKIMUKSISTA AIKUISILLA (Kaplan & Kaplan 1989), Tyrväinen ym. 2007, Korpela ym. 2014, Lanki ym.2017, Lee ym, 2012, Tsunetsugu 2013) Kuva: Marika Lindström
Millainen luontoympäristö elvyttää? Kuva: Riitta Pyky Kuva: Joona Kotilainen Kuva: Päivi Karhunen Kuva: www.turku.fi
Millainen luontoympäristö elvyttää? Mielipaikka, joka koetaan arvokkaana ja tärkeänä itselle Suomessa usein vesistöt ja luonnonmukaiselta näyttävät metsäalueet Metsän tuntu ja hiljaisuus, johon vaikuttavat koko ja muoto Melko hyvä näkyvyys Toimivuus, kulkukelpoisuus, turvallisuus Monimuotoiset maisemat = puita, vettä, sinistä taivasta ja pilviä Tyrväinen ym. 2001 ja 2014, Silvennoinen ym. 2012, Karjalainen 2006 Kuva: Joona Kotilainen
Millainen luontoympäristö elvyttää? Ystävän kanssa tai ilman Hakkuut koetaan kielteisiksi Talvella parempi Tarvitaan sekä lähiluontopaikkoja että kauempana olevia kohteita Kaupungin ulkopuolinen luonto voi kohentaa mielialaa kaupunkipuistoja enemmän Kauempana viihdytään kauemmin Tyrväinen ym. 2001 ja 2014, Silvennoinen ym. 2012, Karjalainen 2006
Vesistön rooli Metsän ohella vesistö on suomalaisille tärkeä Kaupunkimaiseman miellyttävyys lisääntyy, mikäli vesistöä on läsnä Luontoilu parantaa mielialaa eniten vesistöjen läheisyydessä? Edistääkö vesistön äärellä asuminen terveyttä? Sosioekonominen asema Kuva: www.kuviasuomesta.fi
Mistä positiivinen vaikutus johtuu? Vihreä luontoympäristö parantaa ilman laatua Kaupunkipuistot ja metsät tasaavat lämpötilaa Vähäiset ihmismäärät Hiljaisuus Ympäristön liikkeiden vähyys ja hitaat muutokset Varsinkin luontosuuntautuneet ja meluherkät hyötyvät luonnosta
Luontoresepti Mikä on riittävästi? Mieliala paranee kun lähiviheralueilla käydään yli 5h/kk tai maaseudun luontokohteissa 2-3-krt/kk Jo 15 min vierailulla myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen hyvinvointiin (elvyttävyyteen, elinvoimaisuuteen, myönteisiin tunteisiin ja luovuuteen) Kuva: Riitta Pyky
Miten luontoympäristö voi vaikuttaa terveyteen? Luontokontakti Liikunnan lisääntyminen Vähemmän psyykkistä oireilua (masennus ja ahdistuneisuus) Ylipainon väheneminen Vähemmän sydän- ja verisuonitauteja Pienempi kuolleisuus Mukailtu: James et al. Curr Epidemiol Rep (2015) 2:131 142 Terveempiä vauvoja
Paikallaan olo Makuulla Istuen seisten Kevyt liikkuminen Fyysisen aktiivisuuden suosituksen tason täyttävä reipas ja rasittava liikunta Makaaminen Istuminen Seisominen 1,5 MET 3 MET Reipas liikunta 6 MET Rasittava liikunta
Liikuntasuositukset (Käypä Hoito) 18 64-vuotiaat: kohtuukuormitteinen aerobinen liikunta (esim. reipas kävely) ainakin 2.5h/vko (esim. 30min x 5/vko) tai raskas liikunta (esim. hölkkä) 1 h15min/vko (esim. 30min x 3/vko) 65 vuotta täyttäneille: kestävyysliikunnan (kuten yllä) ohella nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa Kaikille aikuisille: lihasvoimaharjoittelu 2x/vko vähintään 20min/kerta (esim. kuntosaliharjoittelua)
Mitä on liikunta?
Miksi liikkuisin? Vähemmän dementiaa Vähemmän lonkkamurtumia Vähemmän suolisto- ja rintasyöpää Pienempi kuolleisuus Vähemmän sydän- ja verisuonitauteja Vähemmän masennusta Vähemmän tyypin 2 diabetesta
Liikkumattomuus tappaa tehokkaammin kuin tupakka? Wen, Wu, Lancet 2012
Liikutaanko Suomessa? Suomalaiset eivät liiku riittävästi 50 % aikuisista (Husu ym. 2011) > 80 % nuorista (Liukkonen ym. 2014) Suomalaiset aikuiset istuvat tai makaavat suurimman osan hereilläoloajastaan Lapset ja nuoret istuivat n. 8 tuntia/vrk Lasten liikkuminen painottuu arkipäiviin Erityisesti vähän liikkuvilla lapsilla ja nuorilla koulupäivän merkitys korostuu
Viheralueet ja ulkoilu Suomessa Kaupungin pinta-alasta viher- ja virkistysaluetta (Lähde: Syke 2013) Oulu lähes 60 % Helsinki yli 40% Tampere yli 30 % Turku yli 30% Euroopan kaupungeissa 10 20 % Ulkoilua harrastaa 96 % suomalaisesta aikuisväestöstä (Luonnonvarakeskus) keskimäärin 2 3 kertaa viikossa ulkoilukertoja kertyy noin 170 x vuodessa Metsä on suosituin luontoympäristö
Luontoon mennään luonnon takia Liikunta tulee vaivihkaa Luontoliikunta hyvä keino edistää erityisesti vähän liikkuvien terveyttä ja hyvinvointia
Millainen luonto houkuttelee liikkumaan? Miellyttävyys Palvelut, reitit, siisteys, parkkipaikka, toiminnot (nuotio, leikkipaikka jne.) - Vaikuttaa luontoilun kestoon Saavutettavuus (300m tai 5 minuutin kävely) Koko ja kytkeytyvyys Laatu - Tehdyt parannustyöt - Paljon virkistysarvoa lisääviä ominaisuuksia Oulun yliopisto
Luonnossa liikkumiseen yhteydessä - Lyhyt etäisyys vähintään 25 hehtaarin viheralueelle - Vahva luontosuhde - Hyväksi koettu terveys - Naissukupuoli - Korkeampi ikä - Matala painoindeksi - Matala stressitaso ja - muutenkin runsas arkiliikunnan määrä - Väestöpohjainen kysely helsinkiläisille aikuisille Lähde: Pyky ym. Health & Place, 2018 Luonnonvarakeskus NatureMove-tutkimus Oulun yliopisto
Onko luonnossa liikkuminen terveellisempää kuin sisätiloissa liikkuminen? Tutkimustieto puutteellista Mieliala paranee enemmän luontoliikunnassa kuin sisäliikunnassa tai rakennetussa ympäristössä Koettu terveys paranee luontoliikunnalla Liikunta tehostaa luonnon positiivisia vaikutuksia psyykkiselle hyvinvoinnille Lyhytkestoinen vaikutus EHKÄ Lisähyötyä stressin lievittymiseen ja työn kuormituksesta palautumiseen Kuormitus tuntuu kevyemmältä? Luonnossa liikkumiseen sitoudutaan paremmin?
Luonto on lasten paras leikkipaikka Motoriset taidot = tasapaino, liikkuminen (hyppely, kiipeily, juoksu ) ja välineen käsittelytaidot (heittäminen, pomputtaminen ) Kivet, kannot, mutkaiset polut houkuttelevat lasta aktiivisempaan liikuntaan kuin sisätilat motoriset taidot kehittyvät hyvät motoriset taidot auttavat lasta oppimaan, ideoimaan ja kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan HYPI SISÄPUISTOSSA ÄLÄ LÄTÄKÖSSÄ
Luonto on lasten paras leikkipaikka Luontoympäristö voi rauhoittaa levotonta lasta Vahva luontosuhde alkaa rakentua lapsuudessa
Miten luontoympäristö voi vaikuttaa terveyteen? Luontokontakti Vastustuskyvyn paraneminen Pienempi kuolleisuus Mukailtu: James et al. Curr Epidemiol Rep (2015) 2:131 142
Fyysinen luontokontakti parantaa vastustuskykyä Kosketus monimuotoiseen luontoon ehkäisee allergioita, rikastuttaa ihmiskehon mikrobiomia, vahvistaa immuunitasapainoa ja suojaa sairauksilta Edellyttää kontaktia, pelkkä oleskelu ei riitä Luonnon monimuotoisuus = Elinympäristöjen, lajien ja geenien monimuotoisuus Mittarina esim. lajien määrä tietyssä elinympäristössä Kuva: Riitta Pyky
Fyysinen luontokontakti parantaa vastustuskykyä Monimuotoinen lähiluonto tärkeä varsinkin lapsille, joilla elinpiiri on pieni Kaupunkipuistolla ja metsällä lähes samanlaiset positiiviset vaikutukset, mutta metsäalueen vaikutus hieman voimakkaampi
HS 19.6.2018
Viheralueiden pitkäaikaiset terveyshyödyt Arvioitu mm. kuolleisuusrekistereistä Esim. Englannissa työikäisten kuolleisuus alhaisempi väljillä ja vihreillä asuinalueilla Vähiten terveyseroja eri tuloluokkien välillä alueilla, joissa eniten luontoa Tulokset vaihtelevat maittain Viheralueiden määrä ja saavutettavuus vaihtelee, luontosuhde, luonnon arvostaminen vaihtelee Vaikutuksia on tutkittu mm. masennukseen, sydän- ja verisuonitauteihin, kipuun ja keuhkoahtaumatautiin Näyttöä luonnon hyödyistä sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa toistaiseksi vain vähän
Mitä vielä tarvitaan? Pitkittäistutkimuksia Näyttöä luonnon hyödyistä sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa Tietoa siitä Kuinka kauan luontokäynti vaikuttaa? Mikä on sopiva annos luontoa? Miten muutokset esim. puiston määrässä tai laadussa vaikuttavat? Millainen luonto aktivoi liikkumaan erityisesti vähän liikkuvia? Onko liikunta luonnossa terveellisempää kuin liikunta sisätiloissa? Monimuotoisuuden yhteydestä terveyteen ja liikkumiseen Tietoa virtuaaliluonnon vaikutuksista Kotimaisia tutkimuksia Kansainväliset tutkimukset keskittyvät puistoihin
Kuinka hyödyntäisimme luontoympäristöjä kaikkein vähiten liikkuvien aktivoimiseksi?
MITÄ AJATUKSIA VOISIN VIEDÄ MUKANANI? Luonnon terveysvaikutukset edellyttävät säännöllistä ja toistuvaa luontoilua Lähiluontoa tarvitaan myös Riittävän suuria, riittävän lähellä Lapsiperheiden luontosuhteen kehittymistä tuettava Päättäjät ja virkamiehet tarvitsevat tietoa luonnon terveysvaikutuksista Vihreät asuinympäristöt tasaavat väestön terveyseroja Maksuttomia Terveysvaikutukset vahvoja heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla
Kiitos! riitta.pyky@odl.fi
Albertinkatu 16 PL 365 90101 Oulu www.odl.fi