LUONTO JA HYVINVOINTI -MITEN NIIN? Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus. Helsinki

Transkriptio

1 LUONTO JA HYVINVOINTI -MITEN NIIN? Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus Helsinki

2 Taustaa Stressiin ja vähäiseen liikuntaan liittyvät sairaudet merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Väestö polarisoitumassa Suomessakin: esim. osa liikkuu riittävästi ja osa ei. Terveydessä eriarvoistuminen näkyvissä. Tutkimusnäyttö luonnon terveysja hyvinvointihyödyistä kasvanut

3 Terveyshyödyt monen kanavan kautta Luontoalueet houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä (ja psyykkistä) terveyttä. Luonnon tarjoamat esteettiset elämykset ja vihreän ympäristön rentouttava vaikutus parantavat mielialaa ja palauttavat stressistä. Laajat metsäalueet vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua poistamalla pölyä ja muita epäpuhtauksia sekä sitomalla otsoni- ja monoksidikaasuja. Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen tai yksinoloon

4 Psyykkinen hyvinvointi elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen palautuminen (Ulrich ym. 1991). tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminen uupumuksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan 1989) Etenkin luonnossa sijaitsevat mielipaikat toimivat kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina. (esim. Korpela ym. 2001, 2010). Kuvat: Maija Faehnle ja Erkki Oksanen

5 Fysiologiset vaikutukset Kenttäkokeet Japanissa: metsäisen ulkoilualueen käytön vaikutusta verrattu rakennettuun ympäristöön (esim. Lee ym, 2012, Tsunetsugu 2013). Verenpaineen ja pulssin lasku, lihasjännityksen väheneminen, parasympaattisen hermoston toiminnan lisääntyminen metsässä.

6 Metsäterapia Japanissa Japanissa tutkimuksissa käytettyjä metsiä on sertifioitu terveysmetsiksi, Metsien käytön edistämiseksi koulutettu metsäterapeutteja ja luotu erityisiä metsäkylpyohjelmia (Shínrin- Yoku, Forest Bathing). Metsäkylpyohjelmissa koulutetut terveysmetsäoppaat ohjaavat ihmisiä metsäkävelyille. Kuva Takahide Kagawa 6

7 Luonnonkäytön merkitys kaupunkilaisille Luonnossa oleskelu lisää positiivisia ja vähentää negatiivisia tuntemuksia. Myös työ- ja asiointimatkoilla mieliala paranee, jos vähintään puolet reitistä kulkee viheralueilla. Selvä vaikutus kun viheralueita käytetään yli 5 h/kk tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan keskimäärin 2-3 krt/kk (Tyrväinen ym. 2007). 7

8 Luonto ja asuinympäristö Tutkimustuloksia: Vähentää sairastavuutta Ihmiset kokevat olevansa terveempiä Tuloluokkien väliset terveyserot pienempiä vihreillä näillä alueilla Suomen esikaupunkialueilla luonto lisää terveyttä liikunnan lisääntymisen kautta. (Maas 2009, Mitchell 2008, Hartig ym. 2015, Pietilä ym. 2015) Kuva: Erkki Oksanen/Metla

9 Millainen luonto elvyttää? Millainen luonto riittää virkistysympäristöksi riippuu käyttäjän taustoista ja toiveista. Monille asukkaille luonnonläheisyys tärkeä asuinpaikan valintatekijä Virkistyskokemus muuttuu luontoalueiden pirstoutuessa rakentamisen tai metsien hakkuiden myötä (Tyrväinen ym. 2007). Luontoalueiden laatu ja saavutettavuus on tärkeä (koko, muoto, metsien ikä- ja puulajirakenne sekä hoito/hoitamattomuus).

10 Missä on helsinkiläisten ja tamperelaisten mielipaikka (Tyrväinen ym.2007)? 50 % Metsä- ja luontoalueet Rakennetut viheralueet Ranta-alueet Toiminnalliset viheralueet Kaupunkikohteet Osuus vastaajista (kotoa enintään 15 km päässä)

11 GreenHealth -hankkeen kenttäkoe Helsingissä (Luke) Kuvat Erkki Oksanen/Metla

12 Millainen kaupunkiluonto elvyttää?: Kaupungin puisto ja metsä elvyttävät Elpyminen viheralueella ilmenee jo 15 minuutin oleskelun jälkeen. Elinvoimaisuus lisääntyy 15 minuutin istumista seuranneen puolen tunnin kävelyn jälkeen. Metsä on elvyttävyydeltään osallistujille miellyttävin paikka ,6 5,3 3,8 Kaupunki Puisto Metsä

13 Green Wellbeing Luontoa voi arjen hyvinvoinnin parantamisen lisäksi hyödyntää myös terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien sekä ikääntyvän väestön hoivan ratkaisemisessa. Green Wellbeing: toimintaa, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua luontolähtöisesti. Liittyy arjen ympäristöihin ja hyvinvointiin, luontolähtöisiin matkailupalveluihin, luonto- ja ympäristökasvatukseen, mutta myös hoitoa ja hoivaa tarjoaviin Green care -palveluihin.

14 Vihreän hyvinvoinnin esimerkkikonsepteja (SITRA 2013)

15 Kohderyhmät Lapset ja nuoret Vanhukset, erityisesti muistisairaat Kehitysvammaiset Mielenterveyskuntoutujat Diabetespotilaat Päihdekuntoutujat Kuva: Mikko Jokinen

16 Mielenterveyskuntoutujat (Rappe 2014) Ahdistuksen, aggressioiden, levottomuuden ja masennuksen lievittyminen Tunteiden herääminen ja niiden tunnistaminen Motivoituminen ja mielenkiinnon suuntautuminen oman itsen ulkopuolelle Hyvän olon kokeminen

17 Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys Argumenta-hanke ( ) Yhteenveto teemaan liittyvästä tutkimustiedosta ja tietotarpeista Suomessa Toimenpideohjelma luonnon hyödyntämisestä osana hyvinvointipalveluja. Seminaariesitelmät, workshopien tulokset työstetty loppuraportiksi 17

18

19 Kuntoutuspuutarha (Healing garden), Alnarp, SLU Puutarhaterapiaa tutkittu Alnarpissa, (Ruotsi) 2002 lähtien Työuupumus Sydänpotilaat Maahanmuuttajien kuntoutus Skånessa 11 yritystä, jotka tarjoavat luontoon perustuvaa kuntoutusta. Tehokas menetelmä verrattuna peristeiseen kuntoutukseen

20 Healing garden, Alnarp, SLU Rehabilitation Garden jaettu kahteen osaan (2 ha) - luontoalue (metsä, niitty) -puutarha ja kasvihuoneet (3), tilat toiminnallisia yksiköitä. Puutarhassa puita, pensaita, perennoja ja muita kasveja. Suunnitteluperiaatteet perustuvat tutkimukseen (Evidence-based health design Stigsdotter ja Grahn, 2003)

21 Puutarhaterapian toimintamalli Stressinkäsittely, työuupumus, 12 viikkoa (2 x 3h viikossa) Puutarhan monimuotoisuus, aististimulaatio; lepo ja rauhoittuminen, omien tunteiden tunnistaminen, toimintakyvyn herääminen; Aktiviteetit, yhteisöllisyys ja osallistuminen toipumisessa 8-viikon puutarhaterapiajakso vähensi laitoshoidon tarvetta 35 prosenttiin lähtötilanteesta. Vertailuryhmässä (kuntoutus sisätiloissa), laitoshoidon väheni 76 prosentin tasolle (Adevi ym. 2013)

22 Luontolähtöisyyttä hyvinvointiin ja työkykyyn Kävelykokoukset, luontokokoukset mikroelpymiset työpäivän aikana (ikkunanäkymät) Lounas-kahvitauko ulkona Virtuaaliset luontoympäristöt Työ- ja asiointimatkat viheralueiden läpi Useampia lyhytlomia, pitkiä viikonloppuja

23 Yhteenveto Luonnon virkistyskäytön hyödyt syntyvät säännöllisen ja toistuvan käytön kautta: luontoalueiden tarjonta turvattava maankäytön suunnittelussa. Luonnon hyvinvointihyödyt liittyvät erityisesti ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja esimerkiksi työkykyä palauttavaan vaikutukseen. Helppo ja turvallinen pääsy lähiluontoon tukee erityisesti lasten, nuorten ja ikääntyvän väestön terveyttä ja hyvinvointia

24 LUONTORESEPTI (Tyrväinen ym. 2007): Etsi itsellesi mieleinen luontokohde ja käy siellä kävellen, pyöräillen tai muuten mieleisellä tavalla liikkuen säännöllisesti. Hyvä vaikutus näkyy sekä psyykkisessä että fyysisessä terveydessä. Annostelu: 5 tuntia kuukaudessa lähiluontoalueilla tai 2-3 kertaa/kk kaupungin ulkopuolisilla luontoalueilla Liisa.tyrvainen@luke.fi