Metsien hyvinvointivaikutuksista. Terttu Konttinen Pori

Transkriptio

1 Metsien hyvinvointivaikutuksista Terttu Konttinen Pori

2 Hyvinvointia metsästä Fyysistä Psyykkistä Sosiaalista Taloudellista Esityksen lähteet: Viljo Kuuluvainen/Metsähallitus, Metsähallituksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimukset, Liikettä ja hyvinvointia luonnosta -seminaari Oulussa keväällä

3 Haasteet ¾ suomalaisista aikuisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän Miehistä 2/3 ja naisista noin puolet on ylipainoisia tai lihavia Ylipainoisten nuorten määrä kolminkertaistunut 1970-luvulta Liikunnan määrä romahtaa peruskoulun jälkeen Nuorista ¾ liikkuu alle 1 h päivässä Työikäiset viettävät 76 % valveillaoloajastaan istuen Sokeriaineenvaihdunnan häiriö 42 %:lla miehistä, 33 %:lla naisista (45-74 v) n. 10 % Suomen väestöstä sairastaa diabetesta Syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen uhkana kansanterveydelle Mielenterveysongelmat yleisin työkyvyttömyyden syy 3

4 Lähtökohdat lapsuudessa Ei ole itsestään selvää, että ulkoilman merkitystä ymmärretään tai hyödynnetään. On niin paljon vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon. Luonnollinen metsäympäristö asuinympäristössä - lapset osaavat käyttää sitä hyväksi, mutta usein luonto rakennetaan kaupungeissa tyhjiin. Jos lapset eivät pysty muodostamaan omaa suhdetta luontoon, kaikki tieto luonnosta jää vieraaksi (myös ilmastonlämpeneminen jne.)jos vanhemmat eivät esittele luontoa, jonkun on se tehtävä! Esim. monet Ruotsin ja Norjan esikoulut ovat onnistuneet tässä, antavat mahdollisuuksia luontosuhteen rakentumiseen 4

5 Lähtökohdat lapsuudessa Lapset ja luonto: kaikki yksityiskohdat, kivet, ruohot jne., voivat luoda lapselle henkilökohtaisia kokemuksia. Valmiit polut jne. antavat etäisen maisemakuvan lapselle, luonto pitää kokea kaikilla aisteilla; iho, tuoksut, näkeminen jne. Isä, puut puhuvat minulle ja vastaavat kysymyksiini Marjastus-sienestystradition vaaliminen: vanhimmat käyttäneet kaikkein eniten aikaa liikkumiseen tästä syystä (marjastus, sienestys), nuorilta perinne katkeaa. Pitäisi ottaa kouluopetukseen mukaan!!! 5

6 Fyysiset terveysvaikutukset (1/2) Vahva tieteellinen näyttö Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys Tuki- ja liikuntaelimistön terveys Unen laatu ja mieliala Painonhallinta ja tyypin 2 diabetes

7 Fyysiset terveysvaikutukset (2/2) Luontoliikunta koetaan vähemmän rasittavana Suurempi intensiteetti Nautittavampaa Motivoi liikkumaan uudestaan Liikehallinta ja lihaksisto kehittyvät Luonnossa oleminen alentaa verenpainetta, sykettä ja stressihormonin määrä Vahvistaa vastustuskykyä ja voi suojata allergioilta 7

8 Psyykkiset terveysvaikutukset Jo lyhyellä oleskelulla myönteinen vaikutus - Mielialaan - Itsetuntoon - Itsetuntemukseen - Keskittymiskykyyn - Stressiin Luontokuvien ja -äänien tarkkailu vähentää kipua ja voi nopeuttaa paranemista sairauksista Vihreässä elinympäristössä asuvat kokevat olevansa terveitä

9 Sosiaaliset terveysvaikutukset Yhteisöllisyyden tunne vahvistuu ja yksinäisyyden tunteet vähenevät Luottamus ja valmius ottaa kontaktia muihin ihmisiin kasvavat Sosiaalinen toiminta ja vuorovaikutus vahvistuvat Toisaalta tarjoaa mahdollisuuden omien ajatusten kuulemiseen 9

10 Hyvinvointitiedon merkitys, miten hyödynnetään? Yksilö Yritys/Järjestö Luonnon terveysvaikutukset Yhteiskunta

11 Yksilön näkökulma Tieteellisesti todistetut hyödyt - Hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtiminen kasvava trendi Vaikuttaako kuitenkaan käyttäytymiseen? Vrt. liikunnan yleiset terveyshyödyt Toisaalta luonnossa liikkumista ei mielletä liikunnaksi Nautinto ja sosiaalisuus motivoi ulkoilemaan Vaikutus yksilökohtainen Miten tuoda esille innostavaan sävyyn? Green exercise - the wonder drug!

12 Yrityksen näkökulma Tuodaan vaikutuksia enemmän esille palveluissa Erityinen merkitys myynnin tukena, perusteluna Esim. tutkimustietoon perustuvat pitkäjänteiset työhyvinvointipalvelut Miksi käyttää rahaa luontoliikuntapalveluihin? Luo luontopalveluyrityksille uusia markkinoita terveyden edistämisen palvelutuottajina: palvelut julkiselle sektorille ja kuluttajille Monet yritysjohtajat ovat hankkineet metsäpalstoja, jotta pääsevät hakkaamaan puuta palvelumahdollisuus Tulevaisuudessa voidaan olla valmiita maksamaan luonnosta ja hiljaisuudesta kännykällä etsitään reitti, joka on hiljaisin? Luonnosta moniaistinen palvelukokemus - ei hyödynnetty Suomessa tai maailmassakaan vielä! Fyysinen mutta myös virtuaalimaailma, teknologia, mittaaminen, uudet ratkaisut, tehdään näkyväksi, miten hyvinvointi syntyy

13 Yhteiskunnallinen näkökulma Tieto toimii perusteluna Viheralueiden ja reittien hoidon, olemassaolon ja laajentamisen puolesta Kytkettäessä luontoliikuntaa entistä tiiviimmin terveyden edistämiseen Yleisesti resurssien jakamisessa ja päätöksenteossa Vastataan yhteiskunnan terveyshaasteisiin Fyysiset ja psyykkiset

14 Metsähallituksen luontopalvelut Terveyttä kansallispuistoista -teemaohjelma Healthy Parks Healthy People Finland Tavoite pitkällä aikavälillä: Kansanterveyden koheneminen Aktiivisen luontosuhteen, aitojen luontokokemusten, ja monipuolisen luontoliikunnan avulla 14

15 Metsähallituksen alueiden terveysvaikutukset (2014) Vierailun terveysvaikutusten rahallinen arvo 208 (puistoissa käyneiden omat arviot), mediaani 100 Henkinen, sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi paranee Keskimäärin 15 km kävelyä Pidempi retki -> enemmän hyvinvointia Kaikkien Suomen kansallispuistoissa vuonna 2013 vierailleiden henkilöiden kokemien terveysvaikutusten itsemääritellyksi rahalliseksi arvoksi laskettiin selvityksessä yhteensä 226 miljoonaa euroa. 15

16 Minun metsäni hyvinvointivaikutukset rahassa Lenkkeily metsässä koiran kanssa (2 x pv), arvo noin (MH:n tutkimuksen mediaanin, 100, mukaan) Tulevan työpäivän haasteet tuntuvat lenkin jälkeen hallittavilta Työpäivän jälkeen palautuu nopeasti ja jaksaa illalla vielä tehdä töitä/harrastaa ym. Eri vuodenaikoina metsän hyödyntäminen erilaisissa liikuntaharrastuksissa: patikointi, polkujuoksu, hiihto Hyvä kunto, iloa ja hyvää mieltä, ei sairauksia Sienestys eri tarkoituksiin: ruoaksi, lankojen värjäämiseen, (kuivatut syötävät sienet 22 /50 g, kuivatut värisienet 8,50 /50 g), säästö 560 Marjastus: keskimäärin 40 kg erilaisia metsämarjoja vuodessa, (marjat keskimäärin 6 kg), säästö 240 /v Luontokuvaus, kuvien käyttö erilaisissa kuvituksissa, säästö Lämpöä omasta metsästä, polttopuut, säästö n. 500 YHTEENSÄ