Luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä

Transkriptio

1 Luonto terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä Liisa Tyrväinen, professori matkailussa? Luonnonvarakeskus Liisa Tyrväinen, professori Luonnonvarakeskus, Vantaa Voimametsätyöpaja , Levi

2 Taustaa Terveys- ja hyvinvointi yksi megatrendi Luonnolla on monia ihmisen hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia. Länsimaissa stressiin ja vähäiseen liikuntaan liittyvät sairaudet (kuten masennus, uupuminen ja diabetes) kehittyneissä maissa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Luontoon perustuvat hyvinvointipalvelut ovat yksi mahdollisuus erityisosaamisen kehittämiseen Suomessa

3 Terveyshyödyt monen tekijän summa Luontoalueet houkuttelevat ihmisiä liikkumaan, mikä edistää fyysistä (ja psyykkistä) terveyttä. Esteettiset elämykset ja vihreän ympäristön rentouttava vaikutus parantavat mielialaa ja palauttavat stressistä. Laajat luontoalueet vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua poistamalla pölyä ja muita epäpuhtauksia sekä sitomalla otsoni- ja monoksidikaasuja. Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen tai yksinoloon

4 Vahva näyttö myönteisistä vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen palautuminen (Ulrich ym. 1991) tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminen uupumuksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan 1989) Etenkin luonnossa sijaitsevat mielipaikat toimivat kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina. (esim. Korpela ym. 2001, 2010).

5 Luonnonkäytön merkitys kaupunkilaisille Luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti kokonaismielialaan lisäämällä positiivisia ja vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Selvä vaikutus saadaan kun lähiviheralueita käytetään vuositasolla yli 5 h/kk tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan keskimäärin 2-3 kertaa kuukaudessa (Tyrväinen ym. 2007). 5

6 Virkistyskäytön fysiologiset vaikutukset Kenttäkokeet Japanissa: metsäisen ulkoilualueen käytön vaikutusta verrattu rakennettuun ympäristöön (esim. Lee ym, 2012, Tsunetsugu 2013). Verenpaineen ja pulssin lasku, lihasjännityksen väheneminen, parasympaattisen hermoston toiminnan lisääntyminen metsässä.

7 Verenpaineen ja sykkeen mittaus

8 Vastustuskyvyn paraneminen Pidemmillä luontoretkillä ihmisen vastustuskykyä parantavaa vaikutusta. Ns. tappajasolujen (killer cells) aktiivisuuden ja syöpää ehkäisevien proteiinien määrä veressä suurempi metsäkävelyjen kuin kaupunkikävelyjen jälkeen (Li, 2010). Luontokontakti ja luontoalueiden läheisyys asuinympäristössä vähentävät sairastumista allergioihin (Hanski ym. 2012) Kuva: Liisa Tyrväinen 8

9 Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth) (Suomen Akatemia ) Millaiset luontoalueet edistävät hyvinvointia? Kuinka paljon alueita tulisi käyttää terveyden ylläpitämiseksi? Ketkä hyötyvät luontoalueiden käytöstä? Metlan, THL:n ja TaYn yhteishanke

10 GreenHealth -hankkeen kenttäkoe Helsingissä Kuvat Erkki Oksanen/Metla

11 Millainen kaupunkiluonto elvyttää?: Kaupungin puisto ja metsä elvyttävät selvästi paremmin kuin rakennettu ympäristö Elpyminen viheralueella ilmenee jo 15 minuutin oleskelun jälkeen. Metsä on elvyttävyydeltään osallistujille miellyttävin paikka.

12 Ikkunanäkymän miellyttävyys pientalosta (Hasu & Tyrväinen 2010) Ikkunanäkymä pientalosta Näkymä D Näkymä C Näkymä B Näkymä A 5 4 Atlanttinen Eurooppa Itäinen Eurooppa Keskinen Eurooppa Eteläinen Eurooppa Suomi Koko aineisto N = 958 F = 5,3 p = 0,000 N = 967 F = 4,4 p = 0, Näkymä D Näkymä C Näkymä B Näkymä A Miellyttävyys asteikolla: 1 = ei lainkaan,, 5 = erittäin hyvin

13 Viherrakentamistapojen sopivuus Lapin majoituskohteelle (Tyrväinen ym. 2014) Laatoitus ja muureja Avoin sorapintainen Kukkaistutuksia Luonnontilassa: puita ja varpuja 5 4 Atlanttinen Eurooppa Itäinen Eurooppa Keskinen Eurooppa Eteläinen Eurooppa Suomi N = 959 F = 42,1 p = 0,000 N = 966 F = 6,5 p = 0,000 3 N = 954 F = 18,0 p = 0,000 N = 959 F = 12,5 p = 0, Asteikko: 1 = ei lainkaan,, 5 = erittäin hyvin Avoin sorapintainen Laatoitus ja muureja Kukkia Puita ja varpuja

14 Luonnon terveyshyötyjen tuotteistaminen?

15 Vihreän hyvinvoinnin esimerkkikonsepteja (SITRA 2013)

16 Metsäterapia Japanissa Japanissa tutkimuksissa käytettyjä metsiä on sertifioitu terveysmetsiksi, Metsien käytön edistämiseksi koulutettu metsäterapeutteja ja luotu erityisiä metsäkylpyohjelmia (Shínrin-Yoku, Forest Bathing). Metsäkylpyohjelmissa koulutetut terveysmetsäoppaat ohjaavat ihmisiä metsäkävelyille. 16

17 Metsäterapia Japanissa Terveyspolut ovat 3-5 km pitkiä. Polun alussa kerrottu metsän terveysvaikutukset tutkimustuloksien pohjalta. Metsässäkin on polun varrella kylttejä erilaisissa elvyttäviksi arvioiduissa paikoissa. Terveysmetsien hyödyntämiseksi kehitetty 2-3 päivän pituisia kursseja

18 LYHYT VOIMAPOLKU 4,4 km PITKÄ VOIMAPOLKU 6,6 km Ensimmäinen hyvinvointia edistävä teemapolku Ikaalisten Kylpylään on valmistunut Suomen ensimmäinen hyvinvointia edistävä teemaympäristö. Voimapolulle on sijoitettu metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä harjoite- tai informaatiotauluja, jotka perustuvat metsien hyvinvointivaikutuksia käsittelevään tutkimustietoon. Hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos. Anna hartioittesi rentoutua. Havainnoi maiseman laadun muutosta ja kuulostele äänien muutosta verrattuna tähän asti kulkemaasi reittiin. Katsele ympärillesi ja anna katseesi hakeutua itsestään johonkin miellyttävään kohtaan maassa, metsässä tai taivaalla. Unohdu katselemaan ympärillesi ja anna itsesi lumoutua. Jatka rauhallista hengittämistä. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto.

19 Kylpyläkartano Kaisankoti, Espoo Vuodenaikojen Metsä -luontokierros avaa tiedon ja harjoitteiden avulla luonnossa oleskelun tutkittuja terveysvaikutuksia. Huomioitu kaikki neljä vuodenaikaa. Reitti pääpiirteissään sama; tekstit vaihtuvat kevään, kesän, syksyn ja talven tahdissa (Suunnittelu Luonnontie Oy). Osa Terveysmetsä -verkostohanketta ( , MMM, Luonnontie Oy, Metla, THL, Tapio) 19 Kuvat: Marko Leppänen

20 Luonto liikuttamaan -hanke Päätoteuttaja:Metsähallitus Tavoitteet: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen luonnon ja luontoliikunnan avulla Yhteistyön lisääminen hyvinvointi- ja luontosektorin välillä Luontoliikuntaan kytkeytyvien hyvinvointipalvelujen saatavuuden ja laadun kehittäminen

21 Koulutus- ja kehittämiskokonaisuus (Luonto liikuttamaan hanke) Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja terveyden edistäminen SAKKY, Nuorisokeskus Metsäkartano, Siilinjärven kunta ja evl seurakunta Pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja terveyden edistäminen Lieksan sosiaalivirasto, Elontila Ky, Ruunaan retkeilykeskus Maahanmuuttajien terveyden ja kotoutumisen edistäminen Lieksan maahanmuuttajapalvelut, luontoyrittäjät, kolmas sektori Miesten painonhallinnan tukeminen ja T2D:n ehkäisy Hyvinvointi- ja kuntoutuskeskus Kunnonpaikka, Huoltoliitto Luontoliikuntapalvelujen ja -kohteiden kehittäminen Metsähallitus, Kuopio, Lieksa, Rautavaara, yritykset, yhdistykset

22 Yhteenveto Luontoa hyödyntävissä matkailupalveluissa voidaan painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä nykyistä enemmän. Vahva tutkimusnäyttö luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksista, luontomaiseman katselun rentouttavasta vaikutuksesta ja psyykkisistä vaikutuksista. Huomio ympäristön laatuun ja saavutettavuuteen: Huolellinen suunnittelu rakentamisessa (rakennusten sijoittaminen, tyyli, rakennusmateriaalit ikkunanäkymät) Metsäluonnon säilyttäminen/ viherrakentaminen tärkeää. Laadukkaiden luontoalueiden tuottaminen/ tarjonta matkailualueilla

23 Yhteenveto Esimerkkejä luontoon perustuvista palveluista: päihdekuntoutusta Lapin tuntureilla, kävelykokous luonnossa, meditointia metsäluonnossa, melontaa ja joogaa sisältävä retki. Terveys-ja hyvinvointihyötyjä voisi tuotteistaa ja markkinoida matkailussa enemmän. Yksi luontomatka ei paranna, mutta voi tukea arjen hyvinvointia tai toimia sysäyksenä elämäntapamuutokseen. Matkailutuotteet osia: luonnossa liikkuminen (aktiviteetit), oleskelu & stressistä palautuminen, luonnonläheinen majoitus, terveellinen lähiruoka (esim. marjat, sienet, villivihannekset, riista, sauna &luonnonkosmetiikka)

24 Kirja luonnon virkistyskäytöstä ja matkailun tutkimuksesta (SKS, 11/2014) Toimittajat Liisa Tyrväinen, Mikko Kurttila, Tuija Sievänen ja Seija Tuulentie Neljä päälukua I Luonnossa virkistäytymisen tavat ja hyvinvointihyödyt II Paikat, maisemat ja ympäristöt III Luontomatkailun ja virkistyskäytön talous IV Hyvinvointia: kenelle ja miten?

25

26 Kiitokset!