Luonnon merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille

Transkriptio

1 Luonnon merkitys ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille Liisa Tyrväinen, professori METLA RCE ESPOON UNELMAN PÄIVÄN SEMINAARI Tiistai , Espoo

2 2 Luonnosta hyvinvointia

3 Taustaa Stressiin ja vähäiseen liikuntaan liittyvät sairaudet merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Väestö polarisoitumassa Suomessakin: osa liikkuu riittävästi ja osa ei. Nuorissa eriarvoistuminen näkyvissä. Kaupunkien tiivistyessä viheralueiden merkitys kasvaa: luontoalueiden tarjontaa pohdittava perusteellisemmin. Tutkimusnäyttö luonnon terveys- ja hyvinvointihyödyistä kasvanut

4 Luonto, terveys ja hyvinvointi -alan tutkimus Tutkimus nuorta, voimakas kasvu 2010 luvulla Enemmän tutkittu luontoalueiden välillisiä vaikutuksia (esim. ulkoiluaktiivisuus ja mieliala), vähemmän vaikutuksia sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Eri tieteenalojen tulokset samansuuntaisia Tutkimuksessa usein laaja terveyskäsite, mukana elämän laatu ja hyvinvointi. Kuva: Maija Faehnle 4

5 Terveyshyödyt syntyvät monen kanavan kautta Luontoalueet houkuttelevat ihmisiä ulkoilemaan, mikä edistää fyysistä (ja psyykkistä) terveyttä. Luonnon tarjoamat esteettiset elämykset ja vihreän ympäristön rentouttava vaikutus parantavat mielialaa ja palauttavat stressistä. Laajat metsäalueet vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua poistamalla pölyä ja muita epäpuhtauksia sekä sitomalla otsoni- ja monoksidikaasuja. Mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen tai yksinoloon

6 Vaikutukset psyykkiset hyvinvointiin elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen palautuminen (Ulrich ym. 1991). tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminen uupumuksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan 1989) Etenkin luonnossa sijaitsevat mielipaikat toimivat kielteisten tuntemusten ja stressaantuneisuuden säätelykeinoina. (esim. Korpela ym. 2001, 2010). Kuvat: Maija Faehnle ja Erkki Oksanen

7 Luonnonkäytön merkitys kaupunkilaisille Luonnossa oleskelu lisää positiivisia ja vähentää negatiivisia tuntemuksia. Myös työ- ja asiointimatkoilla mieliala paranee, jos vähintään puolet reitistä kulkee viheralueilla. Selvä vaikutus kun viheralueita käytetään yli 5 h/kk tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vieraillaan keskimäärin 2-3 krt/kk (Tyrväinen ym. 2007). 7

8 Virkistyskäytön fysiologiset vaikutukset Kenttäkokeet Japanissa: metsäisen ulkoilualueen käytön vaikutusta verrattu rakennettuun ympäristöön (esim. Lee ym, 2012, Tsunetsugu 2013). Verenpaineen ja pulssin lasku, lihasjännityksen väheneminen, parasympaattisen hermoston toiminnan lisääntyminen metsässä.

9 Verenpaineen ja sykkeen mittaus

10 Metsäterapia Japanissa Japanissa tutkimuksissa käytettyjä metsiä on sertifioitu terveysmetsiksi, Metsien käytön edistämiseksi koulutettu metsäterapeutteja ja luotu erityisiä metsäkylpyohjelmia (Shínrin- Yoku, Forest Bathing). Metsäkylpyohjelmissa koulutetut terveysmetsäoppaat ohjaavat ihmisiä metsäkävelyille. Kuva Takahide Kagawa 10

11 Vastustuskyvyn paraneminen Pidemmillä luontoretkillä ihmisen vastustuskykyä parantavaa vaikutusta. Ns. tappajasolujen (killer cells) aktiivisuuden ja syöpää ehkäisevien proteiinien määrä veressä suurempi metsäkävelyjen kuin kaupunkikävelyjen jälkeen (Li, 2010). Luontokontakti ja luontoalueiden läheisyys asuinympäristössä vähentävät sairastumista allergioihin (Hanski ym. 2012) 11

12 Millainen luonto elvyttää? Millainen luonto riittää virkistysympäristöksi riippuu käyttäjän taustoista ja toiveista. Monille asukkaille luonnonläheisyys tärkeä asuinpaikan valintatekijä Virkistyskokemuksen laatu muuttuu olennaisesti luontoalueiden pirstoutuessa rakentamisen tai esimerkiksi metsien hakkuiden myötä (Tyrväinen ym. 2007). Luontoalueiden laatu ja saavutettavuus on tärkeä (koko, muoto, kasvillisuustyypit, metsien ikä- ja puulajirakenne sekä hoito).

13 Missä helsinkiläisten ja tamperelaisten mielipaikka sijaitsee (Tyrväinen ym.2007)? 50 % Metsä- ja luontoalueet Rakennetut viheralueet Ranta-alueet Toiminnalliset viheralueet Kaupunkikohteet Osuus vastaajista (kotoa enintään 15 km päässä)

14 Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth) (SA ) Millaiset luontoalueet edistävät hyvinvointia? Kuinka paljon alueita tulisi käyttää terveyden ylläpitämiseksi? Ketkä hyötyvät luontoalueiden käytöstä? Metlan, THL:n ja TaYn yhteishanke

15 Kenttäkoe Helsingissä Koehenkilöt oleskelivat ja kävelivät erilaisissa ympäristöissä Stressitilan fysiologisina mittoina verenpaine, syke ja sykevaihtelu, syljen kortisoli Psykologisina mittareina mm. ympäristön elvyttävyys (Restoration Outcome Scale, ROS), elinvoimaisuuden tunne (Subjective Vitality Scale, SVS), ja mieliala (positive and negative affect scale PANAS) Mitattiin myös melu ja ilmansaasteet Tutkimusympäristöt, Helsinki: Kaupunkipuisto (Alppipuisto) Kaupunkimetsä (Keskuspuisto) Kaupungin keskusta (Arkadiankatu)

16 Kenttäkoe Helsingissä:Keskuspuisto 16

17 Rakennettu puisto, Alppipuisto 17

18 Ydinkeskustan tutkimusympäristö 18

19 Millainen kaupunkiluonto elvyttää?: Kaupungin puisto ja metsä elvyttävät Elpyminen viheralueella ilmenee jo 15 minuutin oleskelun jälkeen. Elinvoimaisuus lisääntyy 15 minuutin istumista seuranneen puolen tunnin kävelyn jälkeen. Metsä on elvyttävyydeltään osallistujille miellyttävin paikka ,6 5,3 3,8 Kaupunki Puisto Metsä

20 Johtopäätöksiä (Tyrväinen ym. 2013) Jo lyhytaikaisella vierailulla on myönteisia vaikutuksia psykologiseen hyvinvointiin (elvyttävyyteen, elinvoimaisuuteen, myönteisiin tunteisiin ja luovuuteen). Kaupunkipuistolla ja metsällä lähes samanlaiset positiiviset vaikutukset, mutta metsäalueen elvyttävä vaikutus hieman parempi. Kortisolipitoisuuksissa ei havaittu eroja.

21 Green Wellbeing Luontoa voi arjen hyvinvoinnin parantamisen lisäksi hyödyntää myös terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien sekä ikääntyvän väestön hoivan ratkaisemisessa. Green Wellbeing: toimintaa, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua luontolähtöisesti. Liittyy arjen ympäristöihin ja hyvinvointiin, luontolähtöisiin matkailupalveluihin, luonto- ja ympäristökasvatukseen, mutta myös hoitoa ja hoivaa tarjoaviin Green care -palveluihin. Luontoon liittyvä palveluliiketoiminta linkittyy monen sektorin tekemiseen.

22 Vihreän hyvinvoinnin esimerkkikonsepteja (SITRA 2013)

23 LYHYT VOIMAPOLKU 4,4 km PITKÄ VOIMAPOLKU 6,6 km Ensimmäinen hyvinvointia edistävä teemapolku Ikaalisten Kylpylässä on Suomen ensimmäinen hyvinvointia edistävä teemaympäristö. Voimapolulle on sijoitettu metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä harjoite- tai informaatiotauluja, jotka perustuvat metsien hyvinvointivaikutuksia käsittelevään tutkimustietoon. Hengitä muutaman kerran rauhallisesti sisään ja ulos. Anna hartioittesi rentoutua. Havainnoi maiseman laadun muutosta ja kuulostele äänien muutosta verrattuna tähän asti kulkemaasi reittiin. Katsele ympärillesi ja anna katseesi hakeutua itsestään johonkin miellyttävään kohtaan maassa, metsässä tai taivaalla. Unohdu katselemaan ympärillesi ja anna itsesi lumoutua. Jatka rauhallista hengittämistä. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahasto.

24 Terveysluontopolku Helsinki Vartiosaari Vaihtelevissa luontotyypeissä ja maisemissa polveileva 2,5 km pitkä polku. Elämyksellinen teksti hyödyntää paikallisia erityispiirteitä ja antaa tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Kohteita polussa on 14. Näitä ovat mm. kotkansiipilehto, hiidenkirnu, tallimiljöö, vartiokallio ja metsäkirkko. Polun reititys mukailee Vartiosaaren aiempaa luontopolkua, joka on palkittu Suomen parhaimpana.

25

26 Kylpyläkartano Kaisankoti, Espoo Vuodenaikojen Metsä -luontokierros avaa tiedon ja harjoitteiden avulla luonnossa oleskelun tutkittuja terveysvaikutuksia. Huomioitu kaikki neljä vuodenaikaa. Reitti pääpiirteissään sama; tekstit vaihtuvat kevään, kesän, syksyn ja talven tahdissa (Suunnittelu Luonnontie Oy). Osa Terveysmetsä -verkostohanketta ( , MMM, Luonnontie Oy, Metla, THL, Tapio)

27 Kuinka eteenpäin? Tutkimuksen käytännön sovelluksia pohdittu yhteistyössä Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys Argumenta hankkeessa. (Metlan ja SYKEn yhteishanke). Suomen Kulttuurirahaston apurahalla järjestetty kaksi tutkijoiden työpajaa ja kaksi käytännön toimijoiden ja tutkijoiden yhteisestä seminaaria. Julkaisu: Jäppinen, J-P, Tyrväinen, L., Reinikainen, M. & Ojala A. (toim.) Luonto Lähelle ja Terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys Argumenta-hankkeen tulokset ja toimenpidesuositukset, Suomen ympäristökeskuksen raportteja xx/ s,

28 Seminaari I: Luontoympäristön vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin Kuva: Erkki Oksanen, Metsäntutkimuslaitos Seminaarin osanottajat Majvikissa

29 Seminaari III: Monimuotoisesta luonnosta terveyttä ja hyvinvointia Kuva: Erkki Oksanen, Metsäntutkimuslaitos Finlandia-talo

30 Yhteenveto Luonnon virkistyskäytön hyödyt syntyvät säännöllisen ja toistuvan käytön kautta: luontoalueiden tarjonta turvattava maankäytön suunnittelussa. Luonnon käytön hyödyt liittyvät erityisesti ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon ja esimerkiksi työkykyä palauttavaan ja kuntouttavaan vaikutukseen. Helppo ja turvallinen pääsy lähiluontoon tukee erityisesti lasten, nuorten ja ikääntyvän väestön terveyttä ja hyvinvointia.

31 Yhteenveto Ei täyttä ymmärrystä siitä, millaiset ympäristöt ovat eri ryhmien näkökulmasta hyvinvointia lisääviä. Näyttöä siitä, että mielialaan kohenee enemmän luontoliikunnassa kuin sisäliikunnassa tai rakennetussa ympäristössä. Luontoalueiden laatu ja saavutettavuus on tärkeä (esim. koko, muoto, metsien ikä- ja puulajirakenne sekä hoito).

32 Luonto ja terveys Metsien ja muun luonnon terveysvaikutuksiin liittyvät tutkimustieto hyödynnettävä kaupunkisuunnittelussa ja terveyden edistämistyössä laaja-alaisen yhteistyön kautta. Erityisryhmille suunnattuja luontolähtöisiä hoivapalveluja kehitettävä ja niiden vaikuttavuutta on arvioitava. Suomalaisissa luonnonläheisissä kaupungeissa virkistyskäytön ja matkailupalvelujen yhdistäminen nykyistä paremmin. 32

33 Synteesiartikkeli Metsästä hyvinvointia kirjassa Toimittajat : Liisa Tyrväinen, Mikko Kurttila, Tuija Sievänen ja Seija Tuulentie. Tyrväinen, L., Korpela, K. ja Ojala, A. Luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointihyödyt Teoksessa: Metsästä hyvinvointia (Tyrväinen, L., Sievänen, T., Tuulentie & Kurttila, M. (toim.). Suomen Kirjallisuuden Seura. Helsinki 2014: ss ISBN

34 LUONTORESEPTI: Etsi itsellesi mieleinen luontokohde ja käy siellä kävellen, pyöräillen tai muuten mieleisellä tavalla liikkuen säännöllisesti. Hyvä vaikutus näkyy sekä psyykkisessä että fyysisessä terveydessä. Annostelu: 5 tuntia kuukaudessa lähiluontoalueilla tai 2-3 kertaa/kk kaupungin ulkopuolisilla luontoalueilla

35 Kiitokset!