Luonto ja vapaaehtoistoiminta

Transkriptio

1 Luonto ja vapaaehtoistoiminta

2 Suomalaiset ja luonto Suomalaiset ovat luontokansaa ja ulkoilmaihmisiä. Suomen maa-alasta lähes 80 % on metsää. Metsä on merkinnyt suojaa, leipää ja lämpöä (Arvonen 2014). Lähes kaikki suomalaiset (96 %) harrastavat ulkoilua jonkin verran vuoden aikana. Suomalainen ulkoilee keskimäärin 2 3 kertaa viikossa. Ulkoilun taustalla on tarve liikkua, halu rentoutua luonnossa ja kokea luonnon läheisyyttä. Yli puolet suomalaisista harrastaa kävelyä, pyöräilyä, uintia luonnon vesissä, marjastusta ja luonnon katselua. Kaksi viidestä suomalaisesta harrastaa sienestystä, auringonottoa rannalla, pienpuiden keräilyä ja pilkkomista, maastohiihtoa, veneilyä ja kalastusta. Harrastuslajit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan, minkä vuoksi lajien kirjo on melko runsas. Lähde: LUKE - Luonnonvarakeskus

3 Luontosuhde Luontosuhde = ihmisen suhde ympäröivään luontoon Yhteiskunnallisen muutoksen (kaupungistuminen, teknologian kehittyminen jne.) myötä luontosuhde on kuitenkin muutoksessa ja suhde luontoon ja erityisesti metsään voi olla myös ristiriitainen: metsä koetaan virkistäväksi ja rentouttavaksi, mutta toisaalta sitä saatetaan myös pelätä.

4 Miksi luontoon? Jo Aristoteles uskoi, että kävely ulkoilmassa selkeyttää mielen. Darwin ja Einstein kävelivät puutarhoissa ja metsiköissä, koska se auttoi heitä ajattelemaan. Luontokokemukset kohentavat mielialaa ja auttavat pysähtymään hetkeen. Itselle mieluisassa luontoympäristössä sydämen syke, hengitystiheys ja verenpaine laskevat luvulla kehitettiin käsite green care, jossa tutkittiin luonnon vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin Japanissa lääkärit määräävät potilaille metsäkylpyjä (shinrin yoku), jotka maan hallitus on lanseerannut vuonna Lähteet: Florence Williams, Metsän parantava voima (2017) Sirpa Arvonen, Metsämieli (2014)

5 Miksi luontoon? Tutkimusten mukaan positiiviset tunteet lisääntyvät ja negatiiviset vähentyvät. Luonto on oivallinen paikallinen rauhoittumiseen, läsnäoloon ja virkistymiseen ja uusien asioiden oppimiseen. Jo pelkkä luontokuvien katsominen rauhoittaa, virkistää ja elvyttää. Rogel Ulrichin tutkimuksen mukaan jopa sappirakkoleikkauspotilaiden sairaalassaoloaika lyhentyi, jos potilaalla oli mahdollisuus nähdä luontoa tiiliseinänäkymän sijaan. Luonnon suuruus asettaa mittasuhteita ihmisen elämän tapahtumille, ja luonnonvoimat auttavat hyväksymään monia elämänkulkuun liittyviä asioita. Lähde: Florence Williams, Metsän parantava voima (2017)

6 Miksi luontoon? Viherympäristön hoitavat ominaisuudet perustuvat luonnon elvyttäviin ominaisuuksiin sekä sen vaihteleville, aistittaville virikkeille. Luonnossa liikkuminen ja oleskelu voi ylläpitää etenkin hyvälaatuista unta ja mielialaa. Stressin, ahdistuneisuuden ja masennuksen oireet voivat helpottua, samoin painonhallinta. Ikääntyneillä viherympäristön aistimusten ja muutosten havainnointi voi vahvistaa olemassaolon kokemusta, samaten luonnon herättämät muistot ja menneisyyden mielikuvat. Lähde: Ann Ojala ja Liisa Tyrväinen, Mielenterveys-lehti 3/2015

7 Luonnossa oleilun terveysvaikutukset 10 minuuttia 20 minuuttia 60 minuuttia 2 tuntia Verenpaine laskee Mieliala kohenee Tarkkaavaisuus lisääntyy Elimistön puolustusmekanismit elpyvät 5 tuntia kuukaudessa Positiiviset tunteet lisääntyvät 3 päivän luontoretki Elimistön puolustusmekanismit vahvistuvat. Syöpää ehkäisevien proteiinien määrä lisääntyy. Stressihormonien määrä vähenee. Veren sokeriarvot laskevat. Kohonnut verenpaine laskee. Masennuksen ja väsymyksen tunne vähenee. Elinvoimaisuuden tunne lisääntyy. Lähteet: Lee ym. 2010

8 Huomioitavia asioita Sään ja maaston mukainen pukeutuminen ja hyvät jalkineet Ohjelman etukäteissuunnittelu Osallistujien toiveiden ja tarpeiden huomioiminen (vapaaehtoistoiminnan periaate autettavan ehdoilla Osallistujien kunnon huomiointi (tauot, vauhti, maasto, istuinalustat) Turvallisuusasiat: vetäjällä mukana riittävästi vettä, puhelin, laastarit, kartta Ei kilpailua vaan toisten tsemppausta, tutustumista ja hyvästä seurasta nauttimista. Lähde: Mukaillen Luontoelämyspolku. Ohjaajan opas. Ikäinstituutti

9 Metsämielelle Metsämieli- menetelmässä luonnon suomia, itsestään syntyviä terveysvaikutuksia tehostetaan tietoisilla harjoitteilla, joilla kehitetään tavoitteellisesti oman mielen sisäisiä, hyvinvointia tukevia taitoja. Selkeät ja helposti toteutettavat Metsämieli- harjoitukset yhdistävät metsässä oleiluun tai liikkumiseen rentoutus-, virkistys- ja mielentaitoharjoituksia. Metsämieli- askeleet johdattelevat metsään säännöllisinä hyvinvointitapoina ja tavoitteellisina voimavaraharjoituksina eri elämänvaiheissa. Yli 150 erilaisesta harjoituksesta voi valita omiin tarpeisiin sopivimmat pihalla, puistossa, ulkoilureiteillä tai metsäpoluilla tehtäviksi. Metsämielelle voi lähteä yksin, kaksin tai perheen, ystävien ja työporukan kanssa.

10 Metsämieli-menetelmän perusajatukset Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutukset tekevät metsästä parhaan paikan mielentaitojen harjoitteluun. Jokainen on oman hyvinvointinsa paras asiantuntija. Omien aistimusten, havaintojen, reaktioiden, ajatusten ja tunteiden tunnistaminen lisää itsetuntemusta sekä kehittää hyvinvointitaitoja. Jokaisella on omanlaisensa suhde luontoon ja metsään. Metsämieli-harjoitukset sopivat mihin tahansa luonto-, piha- tai puutarhaympäristöön ja luontokuvista voi ladata hyvinvointia missä tahansa. Luonnon hyvinvointivaikutukset latautuvat sekä tietoisesti että tiedostamattomasti. Metsämieli-harjoituksia on hyvä tehdä säännöllisesti, sillä oman minän tuntemus ja mielentaitojen harjoittelu on koko elämän mittainen prosessi. Tarkoituksena on lisätä itsetuntemusta, vahvistaa hyvinvointia ja auttaa elämään antoisaa elämää silloinkin kun siihen kuuluu surua tai vaikeuksia.

11 Jokaisella luontokävelyllä kulkija saa paljon enemmän kuin mitä lähti etsimään. JOHN MUIR