Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia

Transkriptio

1 Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia Eeva Karjalainen, FT, Metsäntutkimuslaitos Luonnon- ja maisemanhoito maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa -seminaari Helsingissä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia luonnonympäristön vaikutus ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen millainen luonnonympäristö tuottaa positiivisia terveysvaikutuksia käytännön esimerkkejä: luonnon käyttö kuntoutuksessa

3 Miten luonnonympäristö vaikuttaa terveyteen elvyttävyys: toipuminen stressistä tai henkisestä uupumuksesta, toimintakyvyn säilyminen luonnonympäristö elvyttää, rentouttaa ja vähentää stressiä kaupunkiympäristöä tehokkaammin ja nopeammin säännöllinen metsän käyttö voi estää fyysisiä sairauksia, joiden syntyyn stressi vaikuttaa nopeuttaa fyysistä toipumista sairauksista, esim. leikkauspotilaiden toipuminen (Ulrich 1984)

4 Miten luonnonympäristö vaikuttaa terveyteen terapeuttiset vaikutukset: metsien käyttö osana esim. burnoutin ja masennuksen hoitoa voi edistää toipumista parantaa ihmisen yleistä terveyttä ja hyvinvointia: viher- ja luontoalueiden käyttö vaikuttaa myönteisesti ihmisten mielialaan ja hyvinvointiin myönteiset tuntemukset lisääntyivät jo 5 h/kk käytöstä (Tyrväinen ym. 2007)

5 Luonnon elvyttävyys elpyminen stressiä aiheuttavasta tilanteesta: fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen ja toiminnallinen palautuminen (Ulrich ym. 1991) tarkkaavaisuuden elpyminen, palautuminen uupumuksesta, jonka pitkäaikainen keskittyminen aiheuttanut (Kaplan & Kaplan 1989) stressaavan tai tarkkaavaisuutta vaativan tilanteen jälkeen elpyminen tehokkaampaa luonnonympäristöissä kuin kaupungissa mm. luontokuvat odotushuoneissa, opiskelijat tentin jälkeen

6 Luonnon elvyttävyys myönteiset fysiologiset muutokset: verenpaineen ja pulssin lasku, lihasjännityksen väheneminen, aivojen alfaaallon värähtelyn lisääntyminen myönteisten tunnetilojen voimistuminen ja kielteisten heikkeneminen keskittymis- ja suoriutumiskyvyn paraneminen jos stressi tai tarkkavaisuuden väsyminen suurta, luonnon vaikutus korostuu rentoutuminen jo 5-7 minuutissa

7 Luonnon vaikutus psyykkiseen terveyteen syljestä mitatun "stressihormonin" (kortisoli) määrä oli pienempi metsässä oleskelleilla kuin kaupungissa oleskelleilla (Park ym. 2007, Tsunetsugu ym. 2007) metsässä oleskelu saattaa parantaa ihmisen immuunijärjestelmää vilkastuttamalla syöpää estävien tappajasolujen (Natural Killer, NK-solut) toimintaa ja lisäämällä niiden määrää (Li ym. 2007)

8 Luonnon vaikutus psyykkiseen terveyteen viheralueiden läheisyys lisää liikunta-aktiivisuutta ja vähentää sairauksia mitä enemmän vihreää sitä vähemmän sairauksia lasten AD/HD (tarkkaavaisuushäiriöt, ylivilkkaus, impulsiivisuus) oireet vähenivät, kun lapset leikkivät, pelasivat tai lukivat vihreässä ulkoympäristössä verrattuna sisätiloissa tai ei-vihreissä ulkoympäristöissä suoritettuihin aktiviteetteihin (Taylor ym. 2001, Kuo & Taylor 2004)

9 Miksi luontoympäristö elvyttää? lajinkehityksellinen tausta, ihminen fysiologisesti sopeutunut luonnonympäristöihin attention restoration theory (Kaplan & Kaplan 1989): tahdonalaisen tarkkaavaisuuden (keskittymiskyvyn) väsyminen luonto ei vaadi keskittymistä, tahaton tarkkaavaisuus elpyminen tapahtuu ympäristöissä, joissa on vähän vireyttä kohottavia ominaisuuksia, esim. monimutkaisuus, liike, voimakkaat ärsykkeet kulttuurinen tausta: luonnon suosiminen

10 Luonnon elvyttävyys myös virtuaaliset luonnonympäristöt vaikuttavat positiivisesti myönteiset vaikutukset voimakkaammat metsässä kuin laboratoriossa myös hyvin suunniteltu ja viihtyisä kaupunkiympäristö voi olla elvyttävä (Karmanov & Hamel 2008) yksilölliset erot, metsä voi olla myös pelottava

11 Mielipaikat mielipaikat auttavat psyykkisen toimintakyvyn säätelyssä, rentoutumisessa, rauhoittumisessa ja tuottavat mielihyvää suomalaisten mielipaikat useimmiten luonnossa myös muissa maissa 50-60% mielipaikoista luonnossa ne joilla huonompi terveys ja mieliala valitsevat muita useammin luonnonympäristön mielipaikakseen

12 Millainen luonnonympäristö vähentää stressiä? eri luonnonympäristöillä eroja, ei kuitenkaan tiedetä millaiset ympäristöt/mitkä tekijät tärkeitä erityisesti vesi (purot, joet, lammet, joet, järvet, meri) saattavat vaikuttaa todennäköisesti eri metsät eroavat luonnonmukaisemmat ympäristöt elvyttävämpiä kuin rakennetut puistot (Tampere ja Helsinki) hoidettu metsä vaikutti myönteisemmin mielialaan kuin luonnontilainen metsä (Sveitsi)

13 Erilaisten metsien elvyttävyys

14 Millaisista metsistä pidetään? samat ympäristön tekijät tai niiden yhdistelmät, joista ihmiset pitävät eivät välttämättä selitä elvyttävyyttä avarat ja väljät metsiköt, joissa hyvä näkyvyys suuret puut alikasvos ja pensaskerros luonnontilaisuuden tuntu yhtenäinen, vihreä kenttäkerros vaihtelevuus tärkeää

15 Attention restoration theory, elvyttävä kokemus Osatekijät lumoutuminen (fascination): tarkkaavaisuuden tahaton kiinnittyminen arkipäivästä irtautuminen (being away) ulottuvaisuus (extent) ja yhtenäisyys (coherence): riittävän laaja, ei sekava ympäristön sopivuus itselle (compatibility) mitä enemmän näitä tekijöitä, sitä elvyttävämpi ympäristö on ajatukset selkiintyvät keskittymiskyky elpyy oman elämän pohtiminen

16 Green care farms maanviljelijöiden ja terveysammattilaisten yhteistyö ei terapiaa, toipuminen työnteon ja sosiaalisen osallistumisen kautta ongelmanuoret, mielenterveyspotilaat, vanhukset asiakkaat saavat fyysistä ja psyykkistä vahvuutta: hyödyllinen työ lisää itseluottamusta kanssakäyminen maanviljelijän + perheen kanssa työyhteisö vihreä ympäristö Norjassa 6 maatilan arviointi (30 asiakasta) työtyytyväisyys 9 (1-10), parempi mieliala 76%, parempi fyysinen terveys 71%

17 Green steps Ruotsissa ja Norjassa sairaslomalla olevien kuntoutusohjelma 10 viikkoa, aktiviteetit metsässä, keskustelut, neuvonta, yksilöllinen suunnitelma 3 päivää viikossa metsässä, esim. kulttuurikohteiden inventointi, rakentaminen, suunnistaminen Ruotsin pilottiprojekti: koettu terveys ja motivaatio työhön parani, kaikki 7 osallistujaa palasivat väh. osa-aikatyöhön tai -opiskeluun