1 Pormestari Lauri Lyly, Kaupunginvaltuuston talousarviokokous 19.11.2018 Tampere - kaupunki raiteillaan Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, valmistelijat, tiedotusvälineet ja hyvät kaupunkilaiset Olemme laatineet vuoden 2019 talousarviota hidastuvassa taloustilanteessa. Vaikka vuoden 2018 bkt:n 3 prosentin kasvu on viime vuosien paras, on lähitulevaisuudessa näkyvissä hidastumisen merkkejä. Kasvun odotetaan laskevan noin 1,5 prosentin vuosikasvuihin tulevina vuosina. Kansantalouden hyvä kehitys ei ole näkynyt vastaavasti Tampereen kaupungin taloudessa. Tampereen nykyisen talousahdingon pääsyinä ovat viime vuosien verotulojen ja valtionosuuksien huono kehitys. Kuvaavaa on, että kunnallisverojen tuotto on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2016. Vuoden 2019 ennusteet näyttävät hieman parempaa tulokehitystä. Käyttömenojen kasvu on ollut voimakasta erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella. Lisäksi alijäämäisiä vuosia on ollut useita peräkkäin. Näistä syistä on ryhdytty toimenpiteisiin kaupungin talouden tasapainottamiseksi kolmena vuotena tehtävin toimenpitein. Niiden yhteisvaikutus on noin 60 miljoonaa euroa. Ensi vuonna puolitamme alijäämän ja tavoitteemme on yksiselitteisesti, että Tampereen kaupungin talous on tasapainossa vuonna 2020. Miltä vuosi 2019 näyttää? Meitä haastavat erityisesti kaupungistuminen, talouskehitys, työllisyys ja mahdollisesti toteutuva maakunta- ja sote-uudistus. Yhä useampi haluaa asua kaupungissa, urbaanissa ympäristössä. Se on fakta, ei mielipidekysymys. Ensi vuonna 240 vuotta täyttävän Tampereen väkiluku ylittänee 239 000 rajan.
2 Vuoden 2010 jälkeen on Tampereen väkiluku kasvanut yli 22 000 asukkaalla. Viime vuosina kasvu on ollut erityisen voimakasta. Esimerkiksi edellisenä vuonna kaupunki kasvoi 3 600 asukkaalla. Tämä asettaa erittäin kovia paineita kaupungin palvelujärjestelmälle ja taloudelle, koska väestön kasvu ei näy kasvavina tuloina. Kuluvana vuonna, tarkalleen syyskuun loppuun mennessä, olemme saaneet noin 3200 uutta tamperelaista. Joten kasvutahtimme ei näytä hiipuvan. Kasvamme erityisesti maan sisäisestä muutosta. Suurin ikäluokkamme ovat 24-vuotiaat. Kaikkiaan tamperelaisista yli 35 prosenttia on 20 40-vuotiaita. Muualla Suomessa tämä ikäryhmä on keskimäärin 25 prosenttia väestöstä. Eli tässä meillä on iso potentiaali. Meidän suurin haaste on pitää tämän ikäryhmän ihmiset Tampereella. Meidän pitää tehdä sellaista elinkeinopolitiikkaa, että heille löytyy opiskelujen jälkeen töitä ja että meidän pitää olla perheystävällinen sujuva arjen kaupunki. Uskon, että kaupunkimme kova kasvu jatkuu lähivuodet viime viikolla julistetusta Suomen väestöennusteesta huolimatta. Tähän antaa perusteet viime vuosien kehitys ja kaupungistuminen. Vaikka syntyvyys on ollut laskussa Suomessa monta vuotta peräkkäin, on kaupunkimme kasvanut silti erittäin voimakkaasti samaan aikaan. Vuosi 2018 on näkynyt tamperelaisessa arjessa rakennustöinä, kouluverkkouudistuksina ja talouden tasapainottamisena. Tänä vuonna olemme myös näyttäneet, mihin meistä yhdessä on, jos meillä suinkin on keinoja. Elokuussa 2017 käynnistynyt työllisyydenhoidon kuntakokeilu on osoittautunut menestystarinaksi. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna olemme onnistuneet jokaisella mittarilla. Koko maan ja yritysten talouden suotuisa kehitys on toki tätä edesauttanut. Työttömyyslukemat ovat kuitenkin yhä liian korkeat. Kun lähdetään pitkältä takamatkalta, ei lyhyellä spurtilla päästä edes keskijoukon tasolle työttömyydessä. Tampereen työttömyysaste oli syyskuussa 10,3 prosenttia ja oli 3,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin (13,7 prosenttia 2017). Työllisyyden ja yritystoiminnan vahvistaminen ovat
3 keskeisiä keinoja saavuttaa kaupungin talouden tasapaino. Niihin panostamme myös talousarviossamme. Työttömyyden vähentäminen on myös inhimillisesti äärimmäisen tärkeää. Työllisyyden kuntakokeilu on päättymässä tämän vuoden loppuun. Meidän on luotava nykylainsäädännön pohjalta uusi toimintamalli TE-toimiston ja muiden kuntien kanssa. Samaan aikaan kun valtio on vähentänyt valtionosuuksia, kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat kasvaneet viime vuosina. Vaikka toki muuta on luvattu. Tästä kuvaavin esimerkki on kuntien velvollisuus osallistua työmarkkinatuen rahoittamiseen. Sen suuruus Tampereella oli viime vuonna 32,5 miljoonaa euroa eli lähes yhden veroprosentin verran. Ensi vuonna yritämme painaa sen 23 24 miljoonan tasolle. Toimeentulotuen siirto Kelaan hoidettiin niin, että tuen maksatus ja siihen vaikuttaminen siirtyivät pois kunnilta, mutta kunnat joutuvat maksamaan yhä kasvavan osuuden näistä menoista valtiolle. Kunnista tehtiin rahoitusautomaatti. Me maksamme, muttemme voi vaikuttaa laskuun, joka meille tulee. Vanhana tehdas- ja työläiskaupunkina Tampereella on aina totuttu elämään suu säkkiä myöden. Kaupungin taloutta on yritetty pitää hyvässä kunnossa. Hyvä talous on ollut, ja on yhä edellytys sille, että kuntalaisille tarjotaan parhaat mahdolliset palvelut. Mitä sitten on tehty? Tampereen käyttötalouden menot ovat nykyisin noin 1650 miljoonaa euroa. Verorahoitus, eli verotulot ja valtionosuudet, ovat noin 1200 miljoonaa euroa. Näistä luvuista seuraa se, että mikäli käyttötalouden menot kasvavat esimerkiksi 2 prosenttia, pitää verorahoituksen kasvaa lähes 3 prosenttia, jotta talous säilyy tasapainossa. Kunnallisveroprosenttia on nostettu 2000-luvulla kolmesti. Nostaminen ei kuitenkaan näy kaupungin rahakirstussa. Kunnallisveron efektiivinen tuotto ei ole noussut 2000-luvulla yhtään. Efektiivinen tuotto on se summa, joka kunnan kirstuun kilahtaa veroprosentista
4 sen jälkeen, kun verosta on vähennetty kaikki kunnallisverotuksessa tehtäväksi oikeutetut vähennykset. Vuonna 2001 efektiivinen veroaste 17,25 prosentin kunnallisverosta oli 14,43. Vuonna 2018, eli 17 vuotta myöhemmin, se oli 19,75 veroprosentista yhä 14,40. Yhteisöverotulojen parhaimpia vuosia olivat Nokian menestysvuodet. Tuolloin yhteisöverona tuli summa, joka vastasi kolmen kunnallisveroprosentin tuottoa. Silloin kunnille tilitettiin noin 35 prosenttia kerätyn yhteisöveron määrästä. Tätä on vähennetty. Nykyisin kunnat saavat noin 31 prosenttia yhteisöveron tuotosta. Kuluvana vuonna se tarkoittaa Tampereelle noin 72 miljoonan euron yhteisöverotuloa, joka vastaa noin kahden veroprosentin tuottoa. Nykyään yhteisöverotuottomme tulee onneksi yhä laajemman yritysjoukon tuottamana ja on hieman ennustettavampi. Huolimatta alijäämäisistä vuosista Tampereen talous on edelleen vahva. Tampereen kaupungin taseessa on aiempien vuosien ylijäämiä 520 milj. euron verran. Koko Tamperekonsernin talous on vielä vahvempi. Viime vuonna emokaupunki Tampere ja sen konsernitilinpäätökseen yhdistellyt tytäryhteisöt tekivät 55 miljoonan euron ylijäämäisen tuloksen. Ongelmana konsernin taloudessa on se, että tytäryhteisöjen tulosten siirtäminen emokaupungin talouden katteeksi on vaikeaa tai mahdotonta. Nämä yhteisöt ja yhtiöt tarvitsevat itsekin ylijäämäisten tulosten mahdollistamaa tulorahoitusta investointeihinsa (esimerkiksi Sähkölaitos) tai tyttärien talous on yhtiöjärjestyksellä tai säädekirjalla rajattu vain ennalta määrättyyn tarkoitukseen (esimerkiksi vanhusten asuminen). Tänä vuonna olemme tehneet kaksi talouden tasapainottamisohjelmaa. Ne sisältävät vaikeita valintoja, mutta ovat välttämättömiä. Kunnallisveroa ei ole päätetty nostaa neljästä syystä. 1. Haluamme ensin nähdä kasvavaako ensi vuoden kunnallisveron tuotto ennusteen mukaisesti. 2. Haluamme tietoa, miten talouden tasapainottamisohjelmien vaikutukset purevat. 3. Haluamme nähdä maakunta- ja sote-uudistuksen toteutumisen ja
5 sen vaikutukset kuntataloudelle. 4. Ja millaisia vaikutuksia kunnille Suomen uuden hallituksen hallitusohjelmalla on. Toimintakatteen eli menojen kasvu on ollut 2010 luvulla keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. Ensi vuoden talousarviossa kasvu on 1,1 prosenttia. Menojen kasvuvauhtia hillitsee muun muassa tekemämme talouden tasapainottamisohjelma. Kaupungin taloushaasteet ovat siis monen tekijän summa. Hyvät valtuutetut Palvelutarpeiden voimakas kasvu edellyttää kuitenkin mittavia panostuksia palvelutuotantoon. Se konkretisoituu erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisten menojen kasvuna. Nimenomaan tämän sektorin osalta talousarvioesitys on erittäin haasteellinen. Palvelutarpeiden kasvu näkyy myös korkeana investointitasona, esimerkiksi talonrakennuksen osalta perusparannus- ja uudisrakennushankkeissa, kaupunki-infran kunnossapidossa sekä uusien alueiden rakentamisessa. Vastaamme tulevaisuuden haasteisiin investoimalla rohkeasti, mutta kestävästi. Näin luomme yhdessä edellytyksiä kasvun jatkumiselle ja sitä kautta myös tulojen ja Tampereen vetovoiman kasvamiselle. Nämä näkyvät investoinneissamme, jotka ovat viime vuosina toki olleet ennätyksellisen suuria. Kaupunkikonsernin investoinnit ovat yli 400 miljoonaa euroa, josta peruskaupungin osuus on noin puolet. Investointien ansiosta kaupungin työllisyystilannetta on kyetty parantamaan ja tekemään kaupungista Suomen vetovoimaisin paikka asua. Meillä on kaupunkikonsernissa tekeillä tai juuri tehty monia yli sadan miljoonan ylittäneitä suuria investointeja: esimerkiksi tunneli, ratikka, Sulkavuoden jätevedenpuhdistamo. Tällä hetkellä kaupunkikehittämisen tarpeesta johtuen ei ole näkyvissä saman kokoluokan yksittäisiä investointeja, lukuun ottamatta Naistenlahden voimalaitoksen uusimista. Joka
6 on tietenkin hyvä. Nyt työn alla olevat isot investoinnit ja kaupungin voimakkaasta kasvusta johtuvat investoinnit haastavat meitä ihan riittävästi. Kasvaneet investoinnit toki nostavat tuloslaskelmassa poistotasoa, mutta isossa kuvassa ne eivät ole talouden epätasapainon pääsyy. On myös muistettava, että konsernin tytäryhtiöiden investoinnit ovat tuottavia tai ne toteuttavat kaupungille tärkeitä kaupunkikehityshankkeita. Kaupungin lainamäärä on heikon omarahoitusosuuden ja mittavien investointien johdosta tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa. Lainamäärä yltää noin 800 miljoonaan euroon vuoden 2019 lopussa ja rikkoo 1 000 miljoonan rajan taloussuunnitelmavuotena 2022. Tällä hetkellä kaupungin korkoriskistä on suojattu noin 55 prosenttia eli tulevat euriborkoron muutokset vaikuttavat korkomenoihimme 45 prosentin painolla. Tällä hetkellä ja mainitulla suojausasteella maksamme noin 1,6 prosentin suuruista kokonaiskorkoa lainapääomasta. Jos oletetaan suojausasteen säilyvän tulevaisuudessakin nykyisellä tasolla, on tehdyillä sopimuksilla tulevia korkomenoja hillitsevä vaikutus silloin jos markkinakorot lähtisivät selvään nousuun. Mikäli korkotaso vuonna 2022 olisi edelleen nykyisellä tasolla, maksettaisiin korkoa noin 16 miljoonaa euroa senhetkisestä lainatasosta. Markkinakorkojen noustessa 2 prosentin tasolle, olisi maksettava kokonaiskorko noin 24 miljoonan luokkaa. 3 prosentin korkotasolla muodostuu korkomenoiksi noin 29 miljoonaa euroa. Tästä voi määritellä koron noususta kaupungille kohdistuvan riskin suuruutta. Koronousun yhden prosentin nousu tuo lisää korkomenoja noin 4-5 miljoonaa euroa. Samalla voi vetää myös sen johtopäätöksen, että mitä korkeammalle korot nousevat, sitä suurempi on tehtyjen korkosuojausten positiivinen vaikutus tulevaan korkoriskiin. Tulevien vuosien tavoitteena on supistaa olennaisesti vuosikatteen ja nettoinvestointien välistä eroa sekä alentaa kovaa velkaantumistahtia. Se on myös talouden tasapainottamisen rinnalla erittäin tärkeä tavoite.
7 Ulkoiset nettoinvestoinnit ovat 192,9 miljoonaa euroa. Lainamäärä kasvaa 90 miljoonaa euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousee 3336 euroon, kun se vuonna 2018 on noin 3040 euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen perusinvestoinnit ovat taloussuunnitelmakaudella vuosittain 49 miljoonaa euroa. Merkittävimpiä infrainvestointeja ovat uusien alueiden rakentaminen, Hämeensillan perusparannus sekä raitiotien rakentamiseen liittyvät rinnakkaishankkeet. Kehitysohjelmien investointeja tehdään yhteensä 26 miljoonalla eurolla ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen noin 30 miljoonalla eurolla. Peruskaupungin investoinneista suurin osa kohdistuu päiväkoti-, koulu-, sosiaali- ja terveysasemapalveluverkkoon tai kaupungin kasvusta aiheutuvan infran rakentamiseen. Talonrakennusinvestointien määrä on noin 53 miljoonaa. Nämä edellä kuvatut ja kasvusta sekä korjaustarpeista johtuvat investoinnit muodostavat valtaosan peruskaupungin investoinneista ja sitä kautta velan kasvusta. Kysyä sopii, minkä niistä kolmestatoista koulusta tai päiväkodista, kaduista tai infrasta jättäisimme pois? Niitä investointeja on vaikea välttää, koska elämme niissä kasvusta ja korjausvelasta johtuen kädestä suuhun. Tampereella toteutuvista investoinneista puhuttaessa on syytä muistaa, että huomattava osa tulevista maamerkeistämme syntyy yksityisellä rahalla. Kaupungistumiskehitykseen vastaaminen, globaali kilpailu yksityisistä investoinneista ja osaajista edellyttävät rohkeutta ja ennakoivia päätöksiä investointiemme toteuttamisessa. Taustalla näkyvä Ratinan uusi kauppakeskus on oiva osoitus onnistumisistamme tällä saralla. Hyvät valtuutetut, Talouden tiukkuudesta huolimatta panostamme ensi vuonna työllisyyden hoitoon ja vaikuttavaan elinkeinopolitiikkaan muun muassa Start-Up ja kasvuekosysteemin vahvistamisen myötä. Tavoitteena on nostaa matkailijavirtaa alueelle ja huolehtia vetovoimastamme.
8 Emme kasvata talouden tasapainottamisesta huolimatta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja. Päiväkoti ja kouluverkkoa korjataan tai rakennetaan yhteensä kolmessatoista kiinteistökohteessa. Haluamme olla perheystävällinen kaupunki. Lisäksi kohennamme ikäihmisten palveluja lisäämällä henkilöstöä ja esimerkiksi avaamalla tehostetun palveluasumisen 75 henkilön yksikön Satamakadulle. Laitamme lisää rahaa myös ennaltaehkäisevään huumetyöhön ja köyhyysohjelmaan. Panostamme yhdessä Pirkanmaan muiden kuntien kanssa kulttuuripääkaupunkihakemukseen. Milavidan ja Haiharan sekä Nekalan kirjaston jatko turvataan. Kaupin ja Tammelan jalkapallostadionin kehittäminen lähtee liikkeelle. Kaupissa on jatkossa paremmat olosuhteet hiihtäjille, pesä- ja jalkapalloilijoille. Tekojää rakennetaan Sorsapuistoon, jolla saamme parannettua muun muassa koulu- ja perheliikunnan olosuhteita. Tampere hyötyy kaupungistumiskehityksestä monella tapaa ja tavoittelee jatkossakin kasvua kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi lokakuun alussa karua kieltä kertovan erikoisraportin. Tämä vahvistaa tarvettamme tavoitella hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Kaupungit kykenevät ratkaisuillaan merkittävästi vähentämään kasvihuonepäästöjä ja tarjoavat yksilötasolla mahdollisuuden toteuttaa kestäviä valintoja omassa asumisessaan, liikkumisessaan ja kulutuksessaan. Epävarmuuksien keskelläkin kaupungin tekemisessä näkyy kokeilukulttuuri. Aloittamamme digiohjelma on ensisijaisesti toiminnan muutosohjelma. Vuonna 2019 ohjelman painopiste siirtyy ketteristä kokeiluista arjen rutiineihin, miten hyvät käytännöt saadaan osaksi jokapäiväistä toimintaa. Muutoksen läpivienti tulee vaatimaan vahvaa sitoutumista ja tukea myös kaupungin johdolta. Henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta on pidettävä huolta, sillä se on ehdottomasti meidän suurin voimavaramme. Monesti lykkääntynyt ja lähitulevaisuudessa päätöksiin tuleva maakunta- ja sote-uudistus tuovat toteutuessaan merkittäviä muutoksia kaupungin toimialaan. Olemme
9 tulevaisuudessa yhä enemmän elinvoiman tuottamisen ja kasvattajan roolissa. Mikäli uudistus toteutuu, niin niihin haasteisiin pääsemme hakemaan ratkaisuja yhdessä ensi ja seuraavana vuonna. Edunvalvontaa Tampereelle tärkeiden asioiden edistämiseksi jatketaan. Kasvavien kaupunkiseutujen rooli niin talouden kuin kestävän yhteiskunnan kehittämisessä on keskeinen. Erityisesti suurten kaupunkien rooli ja merkitys vahvistuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Opiskelijakaupunkina Tampere on maan suosituin. Haluamme olla sitä myös jatkossa. Kaupunki edistää aktiivisesti uuden Tampereen yliopiston toteuttamista. Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillisen yliopisto yhdistyvät kansainvälisesti vetovoimaiseksi yliopistoksi, jonka toiminta käynnistyy 2019 vuoden alusta. Yhdistynyt Yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat korkeakouluyhteisön, josta tulee yksi Tampereen menestyksen ja innovaatioiden sekä houkuttelevuuden keskeisistä tekijöistä. Tampere on hyötynyt kaupungistumiskehityksestä ja edistää tämän kehittymisen kasvua yhdessä maamme suurimpien kaupunkien kanssa muun muassa C21-verkostossa. Kaupunkiseutujen kehittämisen tulee näkyä myös aluehallinnon uudistuksessa siten, että kasvukeskusten pääkaupungeille turvataan työkalut alueiden elinvoiman edistämiseen. Yhteyksien on oltava sujuvia ja kaupunkien saavutettavia eri kulkumuodoilla. Kaupungin saavutettavuus on yksi tärkeimmistä edunvalvonnan kohteista. Päärata, eli Suomi-rata, on nimensä mukaisesti koko Suomen hanke. Tarvitsemme Tampereelta tunnin junayhteyden Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Helsingin päärautatieasemalle asti. Tämän välin suunnitteluun tarvitsemme nopeasti suunnittelumäärärahat, jotta saisimme hankkeen liikkeelle. Vain näin voisimme hyödyntää myös EU:n uutta rahoituskautta 2021 2027. Hanke on niin suuri, että voimme joutua hakemaan sille myös uusia toteuttamismalleja. Myös radan varren kuntia halutaan mukaan hankkeen toteuttamiseen, koska aluetaloudelliset hyödyt ja maan arvon nousu hyödyttävät kuntia.
10 Mikäli hanke toteutetaan perinteisellä tavalla, olemme sen toteuttamisessa aikaisintaan 2030-luvun loppupuolella. Mielestäni hanke on meille niin tärkeä ja se pitäisi saada nopeasti liikkeelle. Meidän olisi syytä harkita mukanaoloa jollain tavalla. Olemme joka tapauksessa vauhdittamassa pääratahanketta ja tekemässä edunvalvontaa sekä taustaselvittelyjä sen osalta. Arvoisat kuulijat, hyvät valtuutetut, Suurista haasteista huolimatta uskomme, että Tampereen valinnat ovat olleet oikeita. Kasvavan ja menestyvän kaupungin taloutta on mahdollista hoitaa niin, että yhdessä voimme tehdä Tampereen tulevaisuudesta vielä paremman.