Sumen Punainen Risti 4.7.2018 Keskustimist, ensiavun kuluttajakulutus SPR:n ensiapukurssien sittaminen verkk- ja lähijaksiksi Sumen Punaisen Ristin (SPR) ensiapukurssit vat perinteisesti kstuneet ainastaan lähipetuksesta, jssa teriapetuksen suus aihetta khden n määritelty 20 %:ksi ja 80 % pitäisi tteutua käytännön harjituksina, interaktiivisina ryhmätöinä tai muulla tavin ppijaa aktivivana petuksena. Ensiapukurssi rakentuu lyhyestä teriasuudesta, jnka kuluttaja käy useimmiten läpi Pwer Pint- esityksenä tai ryhmätehtävinä. Tämän jälkeen kuluttaja lavastaa harjitustilanteen, jssa kurssilaiset pääsevät tteuttamaan käytännössä pittua asiaa kuten elvytys, murtuman ensiapu jne. Yksi ppitunti (t) n 45 min. Muissa Punaisen Ristin Punaisen Pulikuun kansallisissa yhdistyksissä ensiapukurssit tteutetaan ns. blended learning -menetelmällä. Siinä teria suus suritetaan erikseen esimerkiksi verkssa, jnka jälkeen lähijakslla harjitellaan kädentaitja eli ensiavun antamista erilaissa tilanteissa. Vastaavanlainen kulutuskknaisuus n tarkitus suunnitella myös SPR:n ensiapukursseille. SPR:n hjelmien mukaisiin hätäensiapu 4 t ja 8 t ensiapukursseihin n tutettu hjeet siitä, miten verkk-lähipetus vidaan sittaa ja tteuttaa. Ensiapukurssi verkk- ja lähijaksiksi taustaa Ensiapukursseilla ppijat vat pääsääntöisesti aikuisia. Näin llen ensiapukurssien tteuttamista hjaa knstruktivistinen ppimiskäsitys. Siinä ppiminen nähdään ppijan aktiivisena timintana, jssa hän tulkitsee pittavaa tieta peilaten sitä j lemassa levaan tietn ja kkemukseen. Opetuksen tarkituksena ei le tiedn siirtäminen pettajalta ppijalle, vaan se mukkautuu ppijan massa tiednprsessinnissa. Opettajan timintaa tässä hjaavat petukselle asetetut tavitteet ja sisällöt. 1 Verkk-suuden suunnittelussa ppimiselle asetetaan selkeät tavitteet, kuvataan ppimisprsessi. Lisäksi kuvataan, miten tehtävät tulee tehdä ja minne palauttaa, minkälaista hjausta n saatavana ja miten suritukset arviidaan. Oppimisprsessi kstuu mm.: Mtivaatista Uuden asian sisäistämisestä Opitun käytäntöön ttamisesta ja sen käytäntöön sveltamisesta Uusista ajattelu- ja timintamalleista Arviintiprsesseista Verkkkurssin tteutuksessa tulee ttaa humin se, että siinä itsenäisen piskelun suus n kntaktipetusta suurempi ja ppimisprsessin hjausta ei le mahdllista ttuttaa samin kuten lähipetuksessa. Onnistunut ppiminen verkssa edellyttää, että - Oppija tietää mitä häneltä edellytetään tehtävien hyväksytysti surittamiseen. - Vältetään liiallista infrmaatin määrää tehtävissä / tukimateriaaleissa. - Lähi- ja verkk-jakst tukevat ppimisprsessia. Kli, H.& Silander, P. (2002) Oppimisprsessin suunnittelu ja hjaus. Hämeen ammattikrkeakulu. Saarijärven Offset: Saarijärvi. Tynjälä, P. (2000) Oppiminen tiedn rakentamisena. Knstruktivistisen ppimiskäsityksen perusteita. Tammi. Helsinki. Pirttimäki, S.; Ritvanen, U. & Rytkönen-Suntausta, T. (tim.). TieDt-verkkkurssien pedagginen arviinti. TieDt hankeen raprtti. 1(8)
SPR:n hjelmien mukaisten Hätäensiapu 4 t ja 8 t-kurssien sittaminen verkk- ja lähijaksiksi Sumen Punaisen Ristin hätäensiavun kursseista (4 t ja 8 t) vidaan teriasuudet piskella itsenäisesti verkssa. Verkkkurssin tulee täyttää vähintään tässä hjeessa mainitut kriteerit ja siihen tulee liittyä lähijaks, jlla harjitellaan kädentaitja verkkkurssin ensiapuaiheista. Vain tämän hjeen kriteereillä tteutetusta ensiapukurssista n mahdllisuus myöntää SPR:n hätäensiaputdistus 4 8 t (krtti). Verkk-lähijakstetut hätäensiapukurssit tulee hyväksyttää SPR:n keskustimistssa. Verkkkurssin tulee lla selkeä, itsenäinen kknaisuus, jka tarvittaessa timii myös ensiavun kertauskurssina henkilölle, jka n surittanut aiemmin ensiapukursseja. Samin lähijaksn n ltava hyvin suunniteltu kknaisuus, jssa sallistuja saa riittävästi harjitella ensiavun antamista. Hyväksytysti suritetusta verkk-suudesta sallistujan tulee saada tdistus tai muu lutettava dkumentti, jnka esittämällä hän pääsee lähijakslle. Pelkästä verkk-suuden surittamisesta tai vain lähijakslle (sana verkk-lähijaks kknaisuutta) sallistumisesta ei SPR:n tdistusta vi myöntää. (Hätäensiapukurssit vidaan tteuttaa myös perinteisenä lähipetuksena.) SPR:n ensiapuhjelmien mukaisia hätäensiapukurssien (4 t ja 8 t) sittamisessa verkksuuksiksi ja lähijaksiksi, tulee kurssin alkuun tai muualle selkeästi kuvata alla levat tiedt. Niiden avulla mm. arviidaan ensiapukurssin sveltuvuutta SPR:n ensiaputdistuskurssiksi. Ensiapukurssin nimi: Hätäensiapu 4 t / 8 t Kuvaus ensiapukurssin kknaisuudesta (verkk- ja lähijakst): Verkk-suus Hätäensiapu 4 t -verkk-suus mudstuu 7 jakssta ja hätäensiapu 8 t- verkk-suus mudstuu 9 jakssta. Jaksssa pitaan aina yhden ensiapuaiheen tietperusta eli teria ja siihen liittyvä ensiapu. Jaks sisältää lyhyesti jk tekstiä, kuvallisia ensiapuhjeita, lyhyen petusviden tms. Oppimistehtävät tavitteineen vat verkkalustalla. Kunkin jaksn lpussa n muutamia kysymyksiä / tehtäviä, jilla arviidaan sisällön maksumista. Verkkjakslla tehtävät susitellaan suritettavaksi numerjärjestyksessä. Verkkjaksn hyväksytysti surittanut saa siitä tdistuksen jk sähköpstiinsa tai muulla tavin. Lähijaks Lähijakslle vi sallistua verkkjaksn hyväksytysti surittanut henkilö. Lähijaksn pituus hätäensiapu 4 t-kurssissa n 2 ppituntia ja hätäensiapu 8 t kurssissa 4 ppituntia. harjitellaan verkkjakslla läpi käytyjä ensiaputilanteita kuten elvyttämistä, sairauskhtauksissa auttamista, haavjen jne. Tavitteena n saada hyvät kädentaidt ensiavun antamiseen. Kurssin laajuus ja mahdllinen pintpisteytys: Hätäensiapu 4 t kurssin laajuus kknaisuudessaan verkk- ja lähijakst yhdessä n 0,5 pintpistettä (arviitu ppijan työmäärä maksimissaan n n. 13 tuntia) ja hätäensiapu 8 t kurssin laajuus vastaa 1 pintpistettä (arviitu ppijan työmäärä maksimissaan n n. 27 tuntia). 2(8)
Verkkjaksjen surittamiseen kuluva aika n yksilöllistä ja laskettu tässä siten, että sallistujalla ei le aikaisempaa tieta ensiavusta. Mitä useamman ensiapukurssin n surittanut, sitä npeammin tehtävät tulee tehdyiksi. Ennen lähijaksa n hyvä kerrata hätäensiapu 4 t / 8 t -kurssin ensiaputimenpiteet, jita siellä harjitellaan. Oppimateriaali Verkkjaksn materiaali n verkssa tehtävien yhteydessä. Lisäksi kunkin tehtävän khdalla n netti-linkkejä a. aiheeseen. Halutessaan sallistuja vi hankkia SPR:n Ensiapu-kirjan tai Hätäensiapu-kirjan. kurssipaikalla n kaikki tarvittava harjitusmateriaali. Arviinti ja hyväksytty surittaminen: Esim. teriasuuksien lpussa n kysymyssarja, jihin vastaan. Esim. hjelma ilmittaa, js vastausvaihteht n ikein sekä kuinka mnta vastausta kaikista n ikein. Esim. verkkjakslla tehtävät arviidaan esim. ikein/väärin asteiklla ja niitä n mahdllisuus tistaa niin mnta kertaa, että tehtävän saa ikein suritetuksi Esim. hyväksytyn surituksen edellytyksenä n esim. 8 ikein kymmenestä, kaikki vastaukset ikein jne. arviinnin / palautteen saa kuluttajalta. Tdistus: Verkk-suuden surittamisesta tulee autmaattisesti ilmitus sähköpstiin, jssa myös ilmitetaan missä ja millin n lähijaks. Verkk- ja lähijakst hyväksytysti surittanut saa SPR:n hätäensiapu 4 t /8 t-tdistuksen. SPR:n tdistuksen saa kuluttajalta. 3(8)
SPR:n hätäensiapukurssit Hätäensiapukurssin 4 t sisältö kstuu sista I ja II Hätäensiapu 8 t sisältö kstuu sista I, II, III ja IV Osa I (2 t) Timinta sairauskhtauksen sattuessa Sairauskhtaus / työpaikan tapaturma (käsitellään lyhyesti) Näin auttaminen alitetaan: Mitä n tapahtunut? Vammat / ireet? Avun hälyttäminen. Ensiapu. Olisik tilanne vitu estää? Miten? (lyhyesti esim. kylmärastina.) Hätäpuhelu. Tajuttmalle annettava ensiapu. Osa II (2 t) Painelu-puhalluselvytys ja neuvvan defibrillaatrin käyttö. (Deffan käyttöä harjitellaan kahdella auttajalla.) Suuren, ulkisen verenvudn tyrehdyttäminen ja verenvutskki. Vierasesine hengitysteissä, ensiapu. Osa III (2 t) Sairauskhtaukset (rintakipu, diabetes, AVH, kuristus, allerginen reakti, astma). Sveltuvin sin terveyden edistäminen. Kerrataan elvytystä ja tajuttman ensiapua harjituksilla. Osa IV (2 t) Tyypillisimmät haavat ja niiden ensiapu. Tyypillisimmät palvammat ja niiden ensiapu. Hätäensiapu 4t -kurssin verkk- ja lähijakst Hätäensiapu 4 t -verkkkurssin sisältö kstuu seuraavista aiheista: - ensiapua vaativan tilanteen tunnistaminen - hätäpuhelun sittaminen numern 112 - tajuttman henkilön tunnistaminen ja ensiapu - raajassa levan suuren verenvudn tyrehdyttäminen - verenvutskki, ireet ja ensiapu - ensiapu tukehtumassa levalle henkilölle - painelu-puhalluselvytys sekä neuvvan defibrillaattrin käyttö. Verkkjaks 1 Timinta sairauskhtauksen sattuessa Tavite: verkkkurssin jaksn 1 surittanut - saa tieta, mitä ensiavulla tarkitetaan - saa tieta ensiavun timinta/auttamisjärjestyksestä - tietää, miten hätäpuhelu tehdään hätänumern 112. henkilö - saa alittaa auttamisen sairauskhtauksen saaneella - saa alittaa auttamisen tapaturmassa - saa tehdä hätäpuhelun numern 112. - Vähintään kaksi tilannetta (kirjallisia, kuvilla, lavastettuna): sairauskhtaus ja tapaturma, jissa sallistuja alittaa auttamisen, auttamisen ketjun mukaan. 4(8)
Jaks 2 henkeä uhkaavat tilanteet Tavite: verkkkurssin jaksn 2 surittanut - tietää mitkä vivat lla henkeä uhkaavat tilanteet - tietää mitkä vat henkeä pelastavat ensiaputimenpiteet. saa alittaa henkeä pelastavan ensiavun autettavan ireiden perusteella a. aiheen khdalla. Jaks 3 tajuttmuus ja siinä ensiapu Tavite: verkkkurssin jaksn 3 surittanut - tietää, mitkä ireet viittaavat tajuttmuuteen - saa kerta / näyttää / sittaa muulla tavin, mikä n tajuttman henkilön ensiapu. - tunnistaa, kun kyseessä n tajutn henkilö - saa antaa kääntää tajuttman henkilön kylkiasentn. Tajutn henkilö eri tilanteissa ja eri asennissa: sairauskhtauksen seurauksena, tapaturmassa, syy tuntematn. Jaks 4 elttmuus ja elvytys Tavite: verkkkurssin jaksn 4 surittanut - tietää mitkä ireet viittaavat elttmuuteen - saa kerta tai muuten sittaa, mikä n elttman henkilön ensiapu. - tunnistaa, kun kyseessä n eltn henkilö - saa tehdä hätäpuhelun - n harjitellut painelu-puhalluselvytystä. Eltn henkilö eri tilanteissa. Osallistuja surittaa elvytyksen yksin sekä kahden klmen henkilön kanssa (rlit, kun auttajia n useampia). Jaks 5 defibrillaattri elvytyksen apuna Tavite: verkkkurssin jaksn 5 surittanut - n saanut tieta, miksi defibrillaattria käytetään sana painelu-puhalluselvytystä - n saanut tieta defibrillaattrin timintaperiaatteesta. - tunnistaa, kun kyseessä n eltn henkilö - saa tehdä hätäpuhelun - n harjitellut painelu-puhalluselvytystä - n käyttänyt neuvvaa defibrillaattria (harjituslaite) sana elvytystä. 5(8)
Eltn henkilö eri tilanteissa. Osallistuja alittaa painelu-puhalluselvytyksen samalla tinen henkilö käyttää defibrillaattria. Rleja vaihdetaan siten, että jkainen timii elvyttäjänä ja laitteen käyttäjänä. Vidaan harjitella myös elvytystapahtumaa, jssa auttajia n klme (rlit, kun auttajia n useampia). Jaks 6 vierasesine hengitysteissä (tukehtuminen) ja ensiapu Tavite: verkkkurssin jaksn 6 surittanut - tietää, miten timii ensiavuksi, kun henkilö n tukehtumassa. - tunnistaa tilanteen, kun henkilö n tukehtumassa vierasesineeseen - saa tteuttaa ensiavun ikein. Jkainen sallistuja harjittelee ensiapua tukehtuvalle aikuiselle, leikki-ikäiselle ja vauvalle. Jaks 7 runsas verenvut raajassa, skin ireet Tavite: verkkkurssin jaksn 7 surittanut - tietää, miten auttaa, kun henkilöllä n verenvut raajassa - tietää mitä verenvutskilla tarkitetaan - tietää ensiavun, kun henkilöllä n skin ireita. - saa alittaa ja tteuttaa ensiavun, kun henkilöllä n verenvut raajassa (ikein painamalla, painesiteellä ja kiristyssiteellä) - saa antaa ensiavun, kun henkilöllä n skin ireita. Jkainen sallistuja harjittelee - painesiteen ja kiristyssiteen asettamista - skinireisen ensiapuasenta. Hätäensiapukurssi 8 t Hätäensiapukurssi 8 t sisältö kstuu seuraavista aiheista: - ensiapua vaativan tilanteen tunnistaminen - hätäpuhelun sittaminen numern 112 - tajuttman henkilön tunnistaminen ja ensiapu - painelu-puhalluselvytys sekä neuvvan defibrillaattrin käyttö - ensiapu, kun henkilöllä n vieras esine hengitysteissä - raajassa levan suuren verenvudn tyrehdyttäminen - tavallisimmat sairauskhtaukset: rintakipu, diabetes, AVH, kuristus, allerginen reakti, astma - ensiapu tyypillisimpiin haavihin ja palvammihin. Verkk-suudessa Hätäensiapu 4 t -kurssin jaksihin 1 7 lisätään jakst 8 ja 9. 6(8)
Jaks 8 tyypillisimmät sairauskhtaukset Tavite: Verkkkurssin jaksn 8 surittanut - n saanut tieta rintakipuun liittyvistä tyypillisimmistä ireista - tietää ensiavun, kun henkilö valittaa rintakipua - n saanut tieta siitä, millin diabetesta sairastava vi tarvita ensiapua - tietää ensiavun, kun diabeetiklla n ireita verenskeripitisuuden laskun seurauksena - n saanut tieta aivverenkierthäiriöön liittyvistä tyypillisistä ireista - tietää miten selvittää AVH:n ireet FAST-menetelmällä - n saanut tiet, mistä eri syistä kuristus vi jhtua - tietää ensiavun, kun henkilö kuristaa - n saanut tieta siitä, millin allerginen reakti vi mudstua hengenvaaralliseksi - tietää ensiavun vakavassa allergisessa reaktissa - n saanut tieta astmasta - n saanut tieta astman ensiavusta Esim. Yksinkertaisesti käydään läpi mitä - rintakipu ja sepelvaltimtautikhtaus tarkittavat. Esim. vidella esimerkki, kun henkilöllä n rintakipukhtaus ja siihen annetaan ensiapua (auttamisen ketju). - diabetes sairautena tarkittaa ja siihen liittyvä verenskerin äkillinen lasku. Esim. vidella esimerkki, kun henkilön verenskeri laskee liian alas ja siihen annettava ensiapua. - aivverenkierrnhäiriö (AVH) tarkittaa ja siihen liittyvä verenskerin äkillinen lasku. Esim. vidella esimerkki, kun henkilön puhe puurutuu, mitä tehdään FAST-menetelmällä ja miksi. - kuristus tarkittaa, missä eri tilanteissa henkilö vi kuristaa. Näytetään ensiaputiminta, kun henkilö kuristaa. - astma tarkittaa, miten timitaan ensiavuksi. - tunnistaa avun tarpeen, kun henkilöllä n jkin sairauskhtaus - saa tehdä tarkentavia kysymyksiä, selvittää mikä sairaus n mahdllisesti kyseessä - saa alittaa ensiavun, kun henkilöllä n tyypilliset sairauskhtauksen ireet: kristava, AVH, valittaa rintakipua, diabeetikk käyttäytyy udsti, henkilöllä n astmakhtaus. Jkainen sallistuja harjittelee - FAST-menetelmän käyttöä AVH-epäilyn varmistamiseksi - kuristavan ensiapua - rintakivuista kärsivän ensiapua - auttamaan diabeetikka, jlla n verenskerin laskun seurauksena ireita - miten timitaan, kun henkilö saa astmakhtauksen. 7(8)
Jaks 9 tavallisimmat haavat ja palvammat Tavite: Verkkkurssin jaksn 9 surittanut - n saanut tieta haavista - tietää pienten haavjen ensiavun perusteet - n saanut tieta palvammista - tietää miten timia ensiavuksi pienessä palvammassa - saa antaa ensiavun haavaan - saa sita erilaisia haavja - saa arviida, nk palvamma pieni ja pinnallinen vai syvä - saa alittaa ensiavun palvammaan - saa tehdä sujasidksen palvammaan - n tutustunut ensiapulaukun tarvikkeisiin. Jkainen sallistuja harjittelee - haavjen ensiapua ja niiden sitmista ensiavuksi sidstarvikkeilla - palvamman ensiapua ja palvamman sujaamista sidstarvikkeilla. Timija, jka haluaa myöntää SPR:n hjelman mukaisesta hätäensiapu 4 t ja/tai hätäensiapu 8 t -kurssista SPR:n ensiaputdistuksen, Hätäensiapu 4 8 t, tulee hyväksyttää tuttamansa hätäensiapukurssin sisällöt, verkk- ja lähijakst tehtävineen sekä kaikki kurssin surittamiseen liittyvät asiat. Sumen Punaisen Ristin keskustimistssa ensiavun asiantuntijalla. Kurssit arvii myös järjestön ensiavun- ja terveystiminnan asiantuntijaryhmä tai sen edustaja. Hyväksyttäminen tehdään kirjallisesti (sähköpsti) ja mukaan liitetään kaikki kurssiin liittyvä materiaali, linkit salasanineen, ym., jtta aineistn vidaan tutustua. Vastaus hyväksynnästä, täydentämisestä, muutksista lähetetään kirjallisesti timijalle. Mukaan tulee liittää henkilötiedt: nimi, kuluttajanumer, sähköpstisite, puhelinnumer, yrityksen nimi. Lisäksi tulee mainita kuinka mnta SPR:n kuluttajapätevyyden maavaa henkilöä käyttää samaa verkk-lähijaks mallia. Tämä hje n tarkitettu ainastaan vimassa levan SPR:n ensiavun kuluttajapätevyyden maavien kuluttajien käyttöön, jtka haluavat myöntää edellä esitetyistä hätäensiapukursseista SPR:n hätäensiaputdistuksen. Sisältöjen tullee nudattaa SPR:n hätäensiapukurssien sisältöjä ja SPR:n ensiapuhjeita. Timija vastaa siitä, että nämä edellytykset tteutuvat. SPR vi tehdä satunnaisia tarkastuksia ja arviida, että hjeita nudatetaan. SPR määrittää erikseen sen, miten ensiapukulutusta tarjava yritys/kuluttaja saa ilmaista, että hätäensiapukurssi n SPR:n hyväksymä situs verkk- ja lähijaksiksi. 8(8)