KEITELEEN ITÄPUOLEN RANTAYLEISKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA KEITELEEN ITÄPUOLEN RANTAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20874

Täydentävät linnusto- ja liitooravaselvitykset 1 (25) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 2.1 Liito-oravaselvitys... 1 2.2 Linnustoselvitys... 1 2.3 Muut luontoarvot... 2 3 Tulokset... 2 3.1 Liito-oravan elinalueet... 2 3.1.1 Kivipuron liito-oravan elinalue (6,3 ha)... 2 3.1.2 Kuikkalahden liito-oravan elinalue (3,8 ha)... 3 3.1.3 Lähteenmäen liito-oravan elinalue (1,5 ha)... 4 3.1.4 Pässinniemen liito-oravan elinalue (6,5 ha)... 5 3.1.5 Savelan liito-oravan elinalue (4,8 ha)... 7 3.1.6 Syväpuron liito-oravan elinalue (2,1 ha)... 9 3.1.7 Valkaman liito-oravan elinalue (4,4 ha)... 11 3.2 Linnustoltaan arvokkaat alueet... 11 3.2.1 Alimmainen-Kotanen (11 ha)... 11 3.2.2 Iso ja Pieni Suojärvi (12,9 ha)... 13 3.2.3 Pieni-Täysiä (4,8 ha)... 14 3.2.4 Pylkkäsenlampi (5,4 ha)... 16 3.2.5 Puronlampi (3,5 ha)... 18 3.2.6 Vuorijärvi (suoja-alue 75 ha)... 19 3.3 Muut selvitetyt alueet... 20 3.3.1 Alimmainen Töyrijärvi... 20 3.3.2 Hanhijärvi... 21 3.3.3 Iso Mäkrälampi... 21 3.3.4 Kaakkolampi... 21 3.3.5 Keskimmäinen Töyrijärvi... 21 3.3.6 Koiralampi... 21 3.3.7 Kotanen... 21 3.3.8 Matolampi... 21 3.3.9 Pieni-Kutemainen... 21 3.3.10 Pieni Salmijärvi... 21 3.3.11 Pitkäjärvi... 21 3.3.12 Salmijärvi... 22 3.3.13 Ylimmäinen-Kotanen... 22 3.3.14 Ylimmäinen Töyrijärvi... 22

Täydentävät linnusto- ja liitooravaselvitykset 2 (25) Tuomo Pihlaja 4 Johtopäätökset ja suositukset... 22 4.1 Liito-orava... 22 4.2 Linnusto... 23 Kansi: Pieni Salmijärvi Pohjakartat ja paikkatietoaineistot: Maanmittauslaitos 9/2013

1 (23) KEITELEEN ITÄPUOLEN RANTAYLEISKAAVAN NATURA-ARVIOINTI 1 Johdanto 2 Menetelmät Tässä raportissa esitellään Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavan alueella tehtyjen täydentävien liito-orava- ja linnustoselvitysten tulokset ja suositukset. Raportin on laatinut FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Maastotyöt ovat tehneet FM Tuomo Pihlaja ja FT Marjo Pihlaja FCG Oy:stä. 2.1 Liito-oravaselvitys 2.2 Linnustoselvitys Liito-oravaselvitys tehtiin aiempien luontoselvitysten ja ilmakuvien sekä muiden taustaaineistojen (puulajisuhteet, kasvuluokka, puuston ikä) perusteella liito-oravalle sopiviksi arvioiduilla alueilla. Selvitys rajattiin niille kaavan alueille, joille on suunniteltu kaavoitettavaksi uusia rakennuspaikkoja. Sopivat elinympäristöt käytiin läpi papanakartoitusmenetelmällä. Liito-orava merkitsee reviiriään papanoilla ja merkkejä on yleensä nähtävillä myös varsinaisen kevättalveen sijoittuvan kiima-ajan ulkopuolella. Papanoita löytyy erityisesti reviirillä sijaitsevien metsikön suurimpien kuusien ja haapojen alta. Lisäksi papanoita käytetään usein reviirin rajojen merkitsemiseen metsäkuvioiden reunoilla. Reviiripuiksi sopivien runkojen aluset tarkastettiin papanoita etsien. Myös muita mahdollisia merkkejä liitooravan oleskelusta havainnoitiin. Kartoitukset suoritettiin 21.5., 24.5., 27.5. ja 28.5. Liito-orava on EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty (LsL 49 ). Lisäksi laji on suojeltu luonnonsuojelulain asetuksella. Linnustoselvitys tehtiin ennakkoon valikoiduilla kohteilla. Kartoituksessa keskityttiin vesistöihin, joilla ei ole ennestään rakennuspaikkoja ja joille on kaavaluonnoksessa osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Kartoitusmenetelmänä käytettiin pistelaskentaa näkyvyydeltään sopivilta rantaosuuksilta. Kartoitettavien järvien koko vesialue tarkistettiin kiikareita ja kaukoputkea käyttäen pistelaskentana siten, että kohteelle ei jäänyt katvealueita. tarvittaessa havainnointia tehtiin useammasta pisteestä. Kartoituksessa kirjattiin ylös kaikki vesi- ja rantalinnusto. Samalla havainnoitiin myös muuta kohteen ja lähialueen linnustoa. Kartoitukset suoritettiin 21.5., 24.5., 27.5. ja 28.5. Muutamalle linnustoltaan arvokkaimmaksi arvioidulle kohteelle tehtiin uusintakäynti 26.6. pesimätuloksen selvittämiseksi. Sää kartoituspäivinä oli lämmin ja poutainen. Linnustoselvityksen kohteiden arvottamisessa huomioitiin useita suojeluarvoon vaikuttavia luokituksia. Tärkeimpänä pidettiin kansallista uhanalaisuusluokitusta, joka pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja.

2 (23) 2.3 Muut luontoarvot 3 Tulokset Tarkastelussa huomioitiin myös EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainitut lajit, joiden suojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suomessa näiden lajien suojelu on toteutettu pääosin Natura 2000- alueiden kautta. Lisäksi huomioitiin kansainvälisesti sovitut lajit, joiden säilyttämisestä Suomella on erityisvastuu. Tyypillisesti näiden lajien kannasta huomattava osa elää Suomen alueella. Linnustoselvityksen yhteydessä saatiin havaintoja EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainituista viitasammakosta ja lummelampikorennosta. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Havaintopaikat on esitetty kohdekuvauksien yhteydessä. Viitasammakko- ja sudenkorentokartoitukset eivät olleet kattavia, vaan havainnointi oli satunnaista. Nämä havainnot eivät korvaa perusteellisesti tehtyä selvitystä. 3.1 Liito-oravan elinalueet Seuraavaksi esitellään selvityksessä havaitut liito-oravan elinalueet. Alueiden sijoittuminen kartalle ja alueilta löydettyjen papanapuiden sijainti on esitetty karttakuvina. Kohteiden rajaukset on tehty papanapuiden löytymisen ja lajille parhaiten sopivan elinympäristön esiintymisen perusteella. Kaikkiaan selvitysalueelta tunnistettiin seitsemän liito-oravan elinaluetta. 3.1.1 Kivipuron liito-oravan elinalue (6,3 ha) Kohde on Kaijanjärven itärannalle sijoittuva, osin peltojen rajaama kuusivaltainen metsäalue. Metsäpohja vaihtelee lehtomaisesta kankaasta ja lehdosta tuoreeseen kankaaseen ja rannan tuntumassa kuivaan kankaaseen (harjanne). Osa alueesta on puustoltaan varttunutta ja osa varttuvaa. Puustossa on myös haapaa ja varttuneitakin koivuja. Laho- ja kolopuuta esiintyy kohtalaisesti. Alueella havaittiin yhteensä viisi papanapuuta.

3 (23) Kuva 1. Kivipuron liito-oravan elinpiirin (rasteroitu alue) sijainti ja alueelta löytyneiden papanapuiden (vihreät pallot) sijainti. Papanapuiden alta löytynyt papanamäärä on merkitty kartalle. 3.1.2 Kuikkalahden liito-oravan elinalue (3,8 ha) Kohde on Iso-Toulat järven rannalle sijoittuva vaihteleva metsäalue. Kohteella on havaittavissa vanhan maatalouden merkkejä ja osa alueesta on vanhaa peltoa tai laidunta. Puustoltaan kohde on varttuvaa ja varttunutta, jossa on myös suuria puuyksilöitä. Valtapuuna on kuusi, mutta myös runsaasti koivua, haapaa ja mäntyä esiintyy. Kohteella on yksi purouoma ja toinen soistunut painauma, joissa on osin lehto- ja korpikasvillisuutta. Alueella havaittiin yhteensä kahdeksan papanapuuta, joista neljän alla havaittiin vähintään 50 papanaa.

4 (23) Kuva 2. Kuikkalahden liito-oravan elinpiirin (rasteroitu alue) sijainti ja alueelta löytyneiden papanapuiden (vihreät pallot) sijainti. Papanapuiden alta löytynyt papanamäärä on merkitty kartalle. 3.1.3 Lähteenmäen liito-oravan elinalue (1,5 ha) Kohde on Kiminkijärven pohjoisrannalla sijaitseva pienialainen sekametsäkuvio, jossa kasvaa hyvin runsaasti haapaa ja muuta lehtipuustoa. Sekapuuna on varttuneita kuusia. Alueelta löytyi yksi papanapuu.

5 (23) Kuva 3. Lähteenmäen liito-oravan elinpiirin (rasteroitu alue) sijainti ja alueelta löytyneiden papanapuiden (vihreät pallot) sijainti. Papanapuiden alta löytynyt papanamäärä on merkitty kartalle. 3.1.4 Pässinniemen liito-oravan elinalue (6,5 ha) Kohde on Lahnanen järven itärannalle sijoittuva varttuvan ja varttuneen metsän alue. Rajauksen sisässä on yksi olemassa oleva kesämökki. Kohde on pääosin tuoreen kankaan kuusivaltaista sekametsää. Paikoin on myös lehtomaista kangasta. Puustossa on myös erikokoisia haapoja. Metsäkuviossa havaittiin useita kolopuita ja risupesiä. Alueella havaittiin yhteensä seitsemän papanapuuta. Lajin elinpiiri on supistunut alueella ja tuoreet hakkuut ovat leikanneet ilmeisesti reviirin ydinaluetta, jossa on kasvanut suuria haapoja ja metsäpohja on ollut rehevämpää.

6 (23) Kuva 4. Pässinniemin liito-oravan elinpiirin (rasteroitu alue) sijainti ja alueelta löytyneiden papanapuiden (vihreät pallot) sijainti. Papanapuiden alta löytynyt papanamäärä on merkitty kartalle.

7 (23) Kuva 5. Liito-oravan papanakuusi Pässinniemen elinalueella. 3.1.5 Savelan liito-oravan elinalue (4,8 ha) Kohde on pellon ja Pieni-Toulat järven rajaama metsäkuvio. Metsä kohteella on vaihtelevaa varttuvaa sekametsää, joka on syntynyt vanhalle pellolle tai laidunalueelle. Metsäpohja on pääosin lehtomaista kangasta. Puustossa on runsaasti kuusta, koivua ja mäntyä, mutta myös haapaa ja raitaa. Havainnot liito-oravista keskittyivät rannan läheisyyden elinalueen luoteiskulman kuusivaltaiseen osaan. Alueella havaittiin yhteensä viisi papanapuuta, joista kahden puun alla havaittiin yli 100 papanaa.

8 (23) Kuva 6. Savelan liito-oravan elinpiirin (rasteroitu alue) sijainti ja alueelta löytyneiden papanapuiden (vihreät pallot) sijainti. Papanapuiden alta löytynyt papanamäärä on merkitty kartalle.

9 (23) Kuva 7. Savelan pellolle syntynyttä liito-oravametsää. 3.1.6 Syväpuron liito-oravan elinalue (2,1 ha) Kohde on Sorvajärven länsirannalle Syväpuron ympärille sijoittuva metsäalue. Merkittävä reviirin ydinalueesta on tuhoutunut ilmeisesti edellisvuotisessa hakkuussa. Hakkuu on myös ulotettu aivan syväpuroon asti, jolloin pienveden ominaispiirteet eivät ole säilyneet. Jäljellä oleva osa on varttunutta kuusikkoa. Alueella havaittiin yhteensä kaksi papanapuuta.

10 (23) Kuva 8. Syväpuron liito-oravan elinpiirin (rasteroitu alue) sijainti ja alueelta löytyneiden papanapuiden (vihreät pallot) sijainti. Papanapuiden alta löytynyt papanamäärä on merkitty kartalle. Kuva 9. Syväpuron liito-oravareviiri on osin tuhoutunut hakkuussa. Hakkuu on metsälain vastaisesti ulotettu Syväpuroon asti, jolloin sen ominaispiirteet eivät ole säilyneet.

11 (23) 3.1.7 Valkaman liito-oravan elinalue (4,4 ha) Kohde on Kiminkijärven itäkärkeen sijoittuva puustoltaan vaihteleva metsäalue, joka on osin syntynyt vanhoille pelloille tai laitumille. Kohteen halkaisee purouoma, jonka varressa on rehevää kotkansiipilehtoa. Kohteella on tuoretta ja lehtomaista kangasta sekä keski- ja runsasravinteisia lehtoja. Puusto on pääosin varttuvaa sekametsää, jossa on runsaasti haapaa ja harmaaleppää. Alueella havaittiin yhteensä seitsemän papanapuuta. Kuva 10. Valkaman liito-oravan elinpiirin (rasteroitu alue) sijainti ja alueelta löytyneiden papanapuiden (vihreät pallot) sijainti. Papanapuiden alta löytynyt papanamäärä on merkitty kartalle. 3.2 Linnustoltaan arvokkaat alueet Seuraavassa esitellään linnustoselvityksessä selvitettyjen kohteiden joukosta tunnistetut linnustoltaan arvokkaat alueet. Alueiden rajaus on esitetty karttoina ja havaittu lajisto ja sen sijoittuminen eri suojeluluokituksiin on esitetty taulukoina. 3.2.1 Alimmainen-Kotanen (11 ha) Kohde on erämainen suolampi, jonka rannat ovat laajalti nevaiset ja saraluhtaiset. Lammella havaittiin kohtalaisen runsaasti pesivää linnustoa. Linnusto on esitetty taulukossa 1. Pesimälajiston lisäksi havaittiin ruokailevia naurulokkeja ja pikkulokkeja.

12 (23) Kuva 11. Alimmaisen-Kotasen rannat ovat leveälti nevaiset. Alimmainen-Kotajärvi on paikallisesti merkittävä linnustokohde. Läheisyydessä sijaitsee linnustoltaan todennäköisesti merkittävä Hangaslampi, jota ei tässä selvityksessä inventoitu. Kohteet täydentävät toisiaan. Kuva 12. Alimmaisen-Kotasen arvokkaan lintualueen rajaus.

13 (23) Taulukko 1. Alimmasella-Kotasella havaittu suojelullisesti merkittävä lajisto, parimääräarviot ja lajien suojeluluokitukset. Uhanalaisuus = luokitus Rassi ym. 2010. Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit. Vastuulaji = Suomen erityisvastuulajit, joiden kannasta merkittävä osa pesii Suomen alueella. Laji Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivilaji Vastuulaji Sinisorsa Anas platyrhynchos 5 Kuovi Numenius arquata 1 x Valkoviklo Tringa nebularia 1 x Liro Tringa glareola 1 x x 3.2.2 Iso ja Pieni Suojärvi (12,9 ha) Kohde on kahden pienehkön suorantaisen lammen muodostama kokonaisuus. Lampien rannat ovat suursaranevaisia ja Iso Suojärven osalta osin pajuluhtaiset. Lammilla havaittiin kohtalaisen runsaasti pesivää linnustoa. Linnusto on esitetty taulukossa 2. Suojärvet ovat paikallisesti merkittävä linnustokohde. Kuva 13. Pieni Suojärvi.

14 (23) Kuva 14. Iso ja Pieni Suojärven arvokkaan lintualueen rajaus. Taulukko 2. Iso ja Pieni Suojärvellä havaittu suojelullisesti merkittävä lajisto, parimääräarviot ja lajien suojeluluokitukset. Uhanalaisuus = luokitus Rassi ym. 2010. Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit. Vastuulaji = Suomen erityisvastuulajit, joiden kannasta merkittävä osa pesii Suomen alueella. Laji Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivilaji Vastuulaji Laulujoutsen Cygnus cygnus 2 x x Haapana Anas penelope 1 x Tavi Anas crecca 3 x Telkkä Bucephala clangula 2 x Kurki Grus grus 1 x Kalalokki Larus canus 1 Pajusirkku Emberiza schoeniclus 1 3.2.3 Pieni-Täysiä (4,8 ha) Kohde on keskiravinteinen pieni lampi. Rannat ovat kapealti nevaisia ja osin rämeisiä. Kelluslehtinen kasvillisuus on runsasta. Lammella havaittiin kohtalaisen runsaasti pesivää linnustoa. Linnusto on esitetty taulukossa 3. Pieni-Täysiä on paikallisesti merkittävä linnustokohde.

15 (23) Kuva 15. Pieni-Täysiä kuvattuna länsirannalta. Lammen pohjoiskärjessä havaittiin ääntelevä viitasammakko. Laji on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittu laji. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Kuva 16. Pieni-Täysiän arvokkaan lintualueen rajaus.

16 (23) Taulukko 3. Pieni-Täysiällä havaittu suojelullisesti merkittävä lajisto, parimääräarviot ja lajien suojeluluokitukset. Uhanalaisuus = luokitus Rassi ym. 2010. Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit. Vastuulaji = Suomen erityisvastuulajit, joiden kannasta merkittävä osa pesii Suomen alueella. Laji Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivilaji Vastuulaji Haapana Anas penelope 3 x Kurki Grus grus 1 x Metsäviklo Tringa ochropus 1 Pajusirkku Emberiza schoeniclus 1 3.2.4 Pylkkäsenlampi (5,4 ha) Pylkkäsenlampi on rehevä, peltojen ja metsien rajaama rehevä pieni lampi. Lammen rannat ovat nevaisia ja saraluhtaisia, paikoin rannoilla kasvaa järviruokoa. Lammella havaittiin sen kokoon nähden poikkeuksellisen runsas linnusto, johon kuuluu useita suojelullisesti merkittäviä lajeja. Havaittu lajisto on esitetty taulukossa 4. Jälkimmäisellä, kesäkuun lopulla tehdyllä, kartoituskerralla havaittujen poikueiden suuren määrän perusteella pesinnät ovat onnistuneet lammella hyvin. Pylkkäsenlampea voidaan pitää maakunnallisesti arvokkaana lintuvetenä. Kuva 17. Pylkkäsenlampi etelärannalta kuvattuna.

17 (23) Kuva 18. Pylkkäsenlammen arvokkaan lintualueen rajaus. Taulukko 4. Pylkkäsenlammella havaittu suojelullisesti merkittävä lajisto, parimääräarviot ja lajien suojeluluokitukset. Uhanalaisuus = luokitus Rassi ym. 2010. Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit. Vastuulaji = Suomen erityisvastuulajit, joiden kannasta merkittävä osa pesii Suomen alueella. Laji Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivilaji Vastuulaji Laulujoutsen Cygnus cygnus 1 x x Haapana Anas penelope 2 x Tavi Anas crecca 4 x Sinisorsa Anas platyrhynchos 1 Punasotka Aythya ferina 1 VU Tukkasotka Aythya fuligula 4 VU x Telkkä Bucephala clangula 2 x Nuolihaukka Falco subbuteo 1 Kurki Grus grus 1 x Pylkkäsenlammella havaittiin kesäkuun käynnillä kymmeniä lummelampikorentoja. Laji on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittu laji. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty.

18 (23) 3.2.5 Puronlampi (3,5 ha) Kohde on keskiravinteinen metsien ja peltojen rajaama pieni lampi. Rannat ovat kapealti nevaisia ja osin pajukkoisia. Kelluslehtinen kasvillisuus on runsasta. Lammella havaittiin kohtalaisen runsaasti pesivää linnustoa. Linnusto on esitetty taulukossa 5. Puronlampi on paikallisesti merkittävä linnustokohde. Kohde muodostaa kokonaisuuden läheisen Pylkkäsenlammen kanssa. Lammella havaittiin kesäkuun käynnillä kymmeniä lummelampikorentoja. Laji on EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittu laji. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Kuva 19. Puronlammen arvokkaan lintualueen rajaus. Taulukko 5. Puronlammella havaittu suojelullisesti merkittävä lajisto, parimääräarviot ja lajien suojeluluokitukset. Uhanalaisuus = luokitus Rassi ym. 2010. Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit. Vastuulaji = Suomen erityisvastuulajit, joiden kannasta merkittävä osa pesii Suomen alueella. Laji Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivilaji Vastuulaji Haapana Anas penelope 1 x Tavi Anas crecca 1 x Telkkä Bucephala clangula 2 x

19 (23) 3.2.6 Vuorijärvi (suoja-alue 75 ha) Luonteeltaan erämaisen ja karun Vuorijärven pohjoispäässä on useita sääksen pesäpaikkoja. Maastokäynnillä pesällä havaittiin vartioiva emolintu kuvassa 21 mustalla merkityllä paikalla. Pesä sijaitsee rantamännyssä Vuorijärveen työntyvällä niemellä. Pesintä on havaittu lähes vuosittain koko 2000-luvun ajan. Pesäpaikkojen ympärille on määritelty yleisesti käytössä oleva säteeltään 500 metriä oleva suojavyöhyke, jonka sisäpuolelle ei tulisi sijoittaa lisärakentamista. Kuva 20. Kalasääsken 2013 käytössä ollut pesäpuu Vuorijärven rannassa. Vuorijärvi on kooltaan poikkeuksellisen suuri kokonaan rantarakentamaton järvi, joka erottuu luonteeltaan selvitysalueen muista pienistä järvistä. Järven pohjoispäässä ei havaittu vesilinnustoa.

20 (23) Kuva 21. Kalasääsken pesän 2013 sekä vaihtopesien sijainti Vuorijärven pohjoispäässä ja pesälle määritelty 500 metrin suoja-alue (rasteroitu alue). Vuoden 2013 pesintä on merkitty mustalla ja aiemmat pesäpaikat punaisella. 3.3 Muut selvitetyt alueet Tässä esitellään lyhyesti muut selvityksessä kartoitetut vesialueet. Merkittävimmät lintuhavainnot on liitetty kuvaukseen. 3.3.1 Alimmainen Töyrijärvi Karu erämainen pikkujärvi, jonka rannat ovat pääosin rämeisiä, ja osin myös luonnontilaisia isovarpurämeitä. Järvellä ei havaittu vesilinnustoa.

21 (23) 3.3.2 Hanhijärvi 3.3.3 Iso Mäkrälampi 3.3.4 Kaakkolampi Kapealti suorantainen karu metsäjärvi. Osalla rantaviivaa ojitus on heikentänyt luonnontilaisuutta. Järvellä ei havaittu vesilintuja. Karu rämerantainen erämaalampi. Lampi luonteeltaan kaakkurille sopiva ja sijaitsee tunnettujen kaakkurialueiden läheisyydessä. Nyt lammella ei havaittu mitään vesilinnustoa. Rantasuolla oli runsaasti karhun ulosteita. Räme- ja saraluhtarantainen erämaalampi. Lammella havaittiin valkovikloreviiri ja lammen läheisyydessä järripeippo ja sinisuohaukka. Lampi luonteeltaan kaakkurille sopiva ja sijaitsee tunnettujen kaakkurialueiden läheisyydessä. Lajia ei kuitenkaan havaittu kartoituksessa. Lammen rannalla havaittiin ilves syömässä laulujoutsenta. 3.3.5 Keskimmäinen Töyrijärvi 3.3.6 Koiralampi 3.3.7 Kotanen 3.3.8 Matolampi 3.3.9 Pieni-Kutemainen 3.3.10 Pieni Salmijärvi 3.3.11 Pitkäjärvi Karuhko erämaajärvi. Rannat ovat rämettä ja osin saraluhtaa. Järvellä havaittiin valkoviklo ja kalalokki. Todennäköisesti järvellä pesii jonkin verran vesilinnustoa, mutta se on vaikeasti havaittavissa rannoilta käsin. Pieni karuhko metsälampi. Rannat ovat pääosin rämettä ja pieneltä osin saraluhtaa Lammen länsirannalla on luonnonsuojelualue. Lammella ei havaittu vesilintuja. Keskirehevä pieni metsäjärvi. Rannoilla on ruovikoita, saraluhtaa ja pajukkoa. Vesilinnustoa havaittiin kohtalaisen runsaasti ja todennäköisesti osa sorsalinnuista jäi kasvillisuuden suojissa havaitsematta. Kotasella tavattiin laulujoutsen, metsäviklo, kalalokki, kalatiira ja ruokokerttunen. Keskirehevä pieni lampi. Rannoilla on kapealti nevoja ja paikoin kasvaa niukasti järviruokoa. Lammella havaittiin telkkä ja kurki. Peltoalueen keskellä sijaitseva, osin rehevöitynyt pieni lampi. Rannat ovat pajukkoiset ja luhtaiset. Linnustosta havaittiin telkkä, kalalokki ja pajusirkku. Lammella oli kalassa kalatiira, joka pesinee muualla. Karu metsäjärvi. Rannat pääosin rämeisiä, eteläpäässä on saraluhtaa. Lammella havaittiin telkkä. Lampi luonteeltaan kaakkurille sopiva ja sijaitsee tunnettujen kaakkurialueiden läheisyydessä. Karuhko metsärantainen järvi. Eteläpäässä on saranevaa ja lyhytkorsinevaa, jolla havaittiin pesivä kurki. Muusta linnustosta järvellä havaittiin vain yksi laulujoutsen.

22 (23) 3.3.12 Salmijärvi Kuva 22. Pitkäjärven eteläpäässä on luonnoltaan paikallisesti arvokas avosuoalue, jolla pesi kurki. Karuhko metsäjärvi. Rannat ovat paikoin kapealti saraluhtaiset. Eteläpäässä on myös ruovikkoa ja osin kalliorantaa. Järvellä havaittiin laulujoutsenpari. 3.3.13 Ylimmäinen-Kotanen Karu metsäjärvi, jonka rannat ovat pääosin kapealti saranevaiset ja rämeiset. Järvellä havaittiin sinisorsa, kalatiira ja pajusirkku. Järven yllä kierteli sääksi. 3.3.14 Ylimmäinen Töyrijärvi Karu erämaajärvi. rannat ovat rämeiset ja kohtalaisen nopeasti syvenevät. Linnustosta havaittiin kuikka, kurki ja kalalokki. 4 Johtopäätökset ja suositukset 4.1 Liito-orava Selvityksessä havaittiin kaava-alueen ranta-alueilla useita liito-oravan elinalueita. Rakennuspaikkojen suunnittelulla ja kaavamääräyksillä on tulisi turvata näiden elinalueiden säilyminen.

23 (23) 4.2 Linnusto Kaava koskettaa hyvin monia erilaisia pieniä lampia ja järviä, joista huomattava osa on nykyisellään kokonaan vailla ranta-asutusta tai kesämökkejä. Vesi- ja kosteikkolinnuston uhanalaisuus on lisääntynyt huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja uhanalaisuustarkastelussa useita sorsalintuja on jouduttu uusimmassa tarkastelussa luokittelemaan uhanalaisiksi. Myös monien yleisten lajien kuten tavin ja haapanan kannankehitys on ollut laskeva. Vesilinnuston epäsuotuisan kannankehityksen johdosta ennestään rakentamattomien järvien ja lampien huomioiminen kaavoituksessa on korostuneen tärkeää. Tässä selvityksessä tarkasteltujen vesistöjen pienen keskikoon ja luonteen vuoksi yksittäisillä järvillä tai lammilla pesivien parien ja lajien määrä ei voi nousta kovin korkeaksi. Tällöin yksittäisellä järvellä tai lammella aiheutuvat linnustovaikutukset eivät sinällään ole erityisen merkittäviä. Kaavan laajuuden vuoksi sen kokonaisvaikutukset alueen pesivään vesi- ja rantalinnustoon voivat kuitenkin olla merkittävät. Pienillä järvillä yhdenkin rakennuspaikan aiheuttama häiriö pesimälinnustolle voi olla paikallisesti huomattava. Pienten kohdekohtaisten vaikutusten summautumisen johdosta tässä raportissa arvokkaiksi luokiteltujen kohteiden valinnan kynnystä on madallettu, jotta kaavan kokonaisvaikutukset eivät nousisi liian suuriksi. Selkeästi muista erottuvana erityisen arvokkaina kohteina voidaan pitää Pylkkäsenlampea ja sääksen monivuotista pesimäaluetta Vuorijärvellä. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy