Kiusaavatko pienetkin lapset? Mobbar även små barn? 14.4.2010
Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke 2009 2010 Sosiaali ja terveysministeriö rahoittaa ja valvoo hanketta Folkhälsan ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteuttavat yhteistyössä Hanke alkoi tammikuussa 2009
Hankkeen tavoitteet luoda kuva kiusaamisen luonteesta alle kouluikäisten lasten parissa luoda kuva alle kouluikäisten lasten kiusaamista koskevasta tutkimuksesta lisätä tietoisuutta alle kouluikäisten lasten kiusaamisesta tuottaa käsikirja kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi varhaiskasvatuksessa
Kansainvälisen tutkimuksen tuloksia Linke (1998): Kiusaamista on löydettävissä jo kolmevuotiaiden lasten vuorovaikutuksessa Alsaker: The Bernese Program (2001): Kiusaamista esiintyy päiväkodeissa. Lapset tunnistavat kuka kiusaa, mutta vaikeuksia tunnistaa uhrit. Aikuisten havainnot olivat luotettavampia. Alsaker: The Bernese Study (2003 2005): Päiväkotikiusaamista verrattiin koulukiusaamiseen. Samankaltaisuuksia löydettiin. 12 % lapsista oli kiusaajia ja 13 % kiusattuja. Humphrey & Crisp (2008) tutkivat sellaisten vanhempien käsityksiä, joiden lapsi oli ollut kiusattuna päiväkodissa Nordhagenin ym. (2005) mukaan 2 6v. keskuudessa esiintyy kiusaamista. Ruotisssa vähäisintä, Tanskassa ja Suomessa yleisintä. Gillies Rezo & Bosackin (2003) tutkimuksessa 87 % lapsista ilmoitti tulleensa kiusatuksi; huomio tulisi kiinnittää siihen miten tarkasti pienet lapset pystyvät arvioimaan rooliaan. Vaillancourt ym. (2008): miten lapset ja nuoret määrittelevät kiusaamisen, usein fyysisenä aggressiona. Perren von Lax ( 2000): tutkimuksen mukaan pienten lasten parissa esiintyy verbaalista, fyysistä ja psyykkistä kiusaamista.
Muita tarpeellisia tutkimuksia Laine & Neitola 2002. Lasten syrjäytyminen päiväkodin vertaisryhmästä Cassidy & Asher 1992. Loneliness and peer relations in young children. Asher & Coie 1999. Peer rejection in childhood. Harrist ym. 1997. Subtypes of social withdrawal in early childhood. Jonsdottir, F. 2007. Barns kamratrelationer i förskolan. Löfdahl, A. Kamratkulturer i förskolan. En lek på andras villkor. Suhonen, E. 2009. Erityistä tukea tarvitsevan taaperon sopeutuminen päiväkotiryhmään. Kalliala (2008) Kato mua! Öhman, M. 2009. Hissad och dissad. Om relationsarbete i förskolan.
Lait Perusopetuslaki velvoittaa opetuksen järjestäjän laatimaan opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.(629/1998, 29) Esiopetus kuuluu perusopetuslakiin: suunnitelma tulisi tehdä myös esiopetuksessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa kiusaamista ei mainita (VASU) turvalliset ihmissuhteet toiset huomioonottavien toimintatapojen vahvistaminen hyvä ilmapiiri, jossa lapsi voi kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta
Aineisto Haastattelu ja observointi aineisto kerättiin: 8 päiväkodista 61 lasta 29 henkilökuntaa 24 vanhempaa Haastatteluista ja observointiaineistosta on kerätty kiusaamiseen liittyviä caseja.
Koulukiusaamisen määrittelyä Olweuksen (1973)määritelmä: Henkilö on kiusattu, kun hän toistuvia kertoja ja tietyn ajan sisällä joutuu negatiivisten tekojen kohteeksi yhden tai useamman henkilön toimesta. En person är mobbad då han/hon under en viss tid blir utsatt för negativa handlingar av en eller flera personer. Kiusaamiselle tyypillistä: Toistuvuus Tietoisuus Vallan epätasapaino Uhrin kyvyttömyys puolustautua Subjektiivinen kokemus
Vanhemmat Lapset Kiusaamisilmiö päiväkodissa Henkilökunta Kirjallisuus
Kiusaaminen päiväkodissa Päiväkodin vertaisryhmässä tapahtuu paljon lasten välistä negatiivista käytöstä nahistelun ja kiusaamisen erottaminen ei ole aina helppoa. mä en tiedä onko se sellaista niin sanottuu oikeeta kiusaamista vai onkse vaan sitte semmoista leikinomaista. kiusaaminen on sitä et se kyseinen kiusattu kokee että häntä kiusataan, et se voi olla jotain pientä, mikä muitten mielestä ei oo kiusaamista. must tuntuu että sun pitää tuntee ne lapset. Että sun pitää tietää onks se toistuvaa vai onko vaan kertaluontoista nahistelua.
Mitä kiusaaminen on? Lapset: Lähes kaikki lapset sanoivat tulleensa kiusatuiksi tai nähneensä muita kiusattavan. Lapset saattavat nimetä kiusaamiseksi monenlaisia asioita: Yks poika kiusas mua ulkona, kun se näytti mulle kuolleen mehiläisen, se oli ihan limainen Tyttö 6v. Osalle lapsista käsite kiusaaminen on selvä: Niin, sitte on olemassa sellasta kiristämistä, sellasta, että kiristää, se on sellasta, että kaveri sanoo, että mä en oo sun kaveri, jos sä et tee tota ja tätä, ja se on kiusaamista Tyttö 6v. Mistä asioista lapsille tulee pahamieli: sillon kun kaverit ei leiki mun kaa Tyttö 6v. Mulla ei oo koskaan kaveria ollu Poika 4v.
Lasten mukaan kiusaamista on: Kiusaaminen on sellaista, että Elias ei päästä minuu minnekkään. Poika, 3v. Nipisteleminen, lyöminen, potkiminen ja kaikki semmoset jutut. Poika, 5v. lällättely, töniminen Poika, 4v. Att man retar, samma människa alltid Poika, 5 år Det är då Pia är elak och säger att jag inte förstår någonting Tyttö, 5 år Mobbning är när en i en grupp retar en fler i en grupp retar en, det är det. Poika, 6 år
Päiväkodin työntekijöiden mukaan Toistuvaa Tietoista kiusaaminen on: Voi olla myös kertaluonteista lapsen subjektiivinen kokemus on merkitsevä leikistä sulkeminen on tehokas keino. määräilevä lapsi hakee toisia puolelleen, ehkä silleen semmosta lahjomista ja sellasta, kun teet näin ni sitte oot mun paras kaveri...ne panee sen aina oleen kissana, ei oo ihan sellasissa rooleissa missä muut lapset siellä on. Et kyllä se menee vähän niinku toisten mukana, mut ei sit kuitenkaan oo tasavertaisena. Att man regelbundet, nästan dagligen kanske just lämnar någon utanför, inte tar med någon i leken
Vanhempien mukaan kiusaaminen on: Toistuvaa ja järjestelmällistä Sanallista Yksilöllistä subjektiivisen kokemuksen merkitys Kilpailua ja vertailua Vanhemmat toivoivat enemmän arvo ja kasvatuskeskusteluja henkilökunnan kanssa. Vanhemmat olivat epävarmoja siitä kiusaavatko alle kouluikäiset
Vanhemmat kertovat: vaikka hienotunteisuus sillee vielä puuttuu, mut sellanen tyhmittely, kyl se on kiusaamista Äiti suunnitelmallista ja järjestelmällisenä liittoutumisena jotakuta vastaan toistuu aina samaa lasta kohtaan. Ei kyllä vielä tässä iässä oo yleistä. Äiti det följer ett och samma mönster dagisbarn tror jag inte är så avancerade. Pappa ne on enemmänki sellasta, että se lapsi ei hallitse sitä tilannetta, et se tulee sellasina purkauksina (nyrkit heiluu) Äiti
Erilaisia strategioita: Lasten toimintatapoja Kertoo henkilökunnalle Kertoo kotona kiusaamistilanteissa Sanoo itse sille, joka on kiusannut/ tehnyt väärin Tekee jotakin sille joka on kiusannut (esim. lyö takaisin) Sulkee ulkopuolelle sen joka on kiusannut Pyytää kaverilta apua
Kiusaamisen muodot Fyysinen kiusaaminen Lyöminen Potkiminen Kamppaaminen Esteenä oleminen Vaatteiden repiminen Nipistely Kivien ja hiekan heittäminen Leikkien sotkeminen Sanallinen kiusaaminen Haukkuminen Nimittely Härnääminen Lällättäminen Vaatteiden, hiusten ym. kommentointi Selän takana puhuminen Puhumatta jättäminen Psyykkinen kiusaaminen Uhkailu Manipulointi Kiristäminen Ilveily, ilmeily Poissulkeminen Leikin sääntöjen muuttaminen Selän takana puhuminen
Leikin merkitys Kiusaamista ja konflikteja tapahtui: Vapaissa leikkitilanteissa Leikkien ja leikkikavereiden valinnassa Leikin sisällä sääntöjä muuttamalla Sisä ja ulkoleikeissä Jag tycker att det händer mest dumma saker ute det är hemskt sällan de vuxna ser Pojke, 4 år No sillee ettei ne päästä sitä mukaan leikkiin. Poika, 6v. Se että toi Toni tekee semmosii kerhojuttuja, ja sit, ku, se vaan ei haluu et mä pääsen siihen kerhoon mukaan, se vaan huijaa et se on vaarallista mulle, sit menee kerhoja kiinni. Toni on kaikkien kerhojen johtaja, se johtaa aina. Poika, 5v
Vertaissuhteiden merkitys Ryhmän dynamiikka Pienikin lapsi tunnistaa olevansa ryhmän torjuma Porukkaan kuuluminen/ hyväksyntä (vaatteet, lelut) Ystävien ostaminen/ lahjominen/kiristäminen (synttärikutsut, raha) Ystävyyssuhteet, jotka eivät ole kehittäviä ja tasavertaisia Haast: Onks tääl joku joka on aina ilman kaveria? Poika, 3v: No mä, nokyl se olen mä. Haast: Mistä riidat yleensä johtuvat? Työntekijä: Kavereista, et toi ei leiki mun kaa.
Aggression hallinta Aggressiivisesti käyttäytyvät lapset Reaktiivisesti aggressiivinen : Luonteeltaan äkkipikaisia, aggressiivisuus suunnittelematonta ja kontrolloimatonta Proaktiivisesti aggressiivinen: Väkivalta harkittua ja suunniteltua, käyttäytymiseen ei välttämättä liity suuttumustilaa, manipuloiva. Erityistä tukea tarvitsevat lapset Henkilökunta koki, että aggressiivisen lapsen kohtaamiseen ei ole riittävästi välineitä. No yleensä mä en nyt kiusaa, mä yritän vaan saada hermot takaisin Poika, 4v. Oftast så snurrar de bara omkring och går från ett ställe till ett annat och får de komma med i leken så börjar de bara att störa och ofta så vet de andra att de bara stör så då vill de inte ens ha med dem i leken Lto
Yksinäiset ja syrjäänvetäytyvät lapset Lasten yksilöllisten valmiuksien tunteminen Yksinäiset lapset lapsi näyttää siltä ettei halua olla mukana vertaisryhmän toiminnassa Och så finns det de där blyga som inte vågar säga emot de andra i leken Lto Ryhmään liittyminen
Puuttuminen ja interventio välttämätön Torjutut lapset (Laine 2002) Heikko itsearvostus Kehittymättömät sosiaaliset taidot Kielteiset käsitykset ja odotukset muista Vähän myönteistä vuorovaikutusta Epäsuotuisat aikeet muita kohtaan Muiden kielteiset havainnot ja reaktiot, torjunta, epäsuosio Negatiivisen vuorovaikutuksen kehäprosessi
Miten kiusaamistilanteita on selvitetty? Lapset: aikuiset laittaa jäähylle. De ger bara straff De säger att man inte får slåss och så tröstar de också aikuiset ottaa puhutteluun tai jäähylle. ne laittaa sen istumaan tai pyytään anteeks, jos ei pyydä niin pitää mennä jäähypenkille. Ensi jutellaan se mitä on tapahtunu ja kaikkee semmosta Henkilökunta: ennaltaehkäisy, yhdessä pohtiminen mikä on lapsen parhaaksi keskustelemalla yksittäisten lasten ja koko ryhmän kanssa. vanhempien kanssa yhteistyöllä ensin akuutin tilanteen hoitaminen, sitten keskustelu koko ryhmän tai yhden lapsen kanssa.
Millaisia ehkäiseviä keinoja päiväkodin henkilökunnan mukaan käytettiin? Kahdessa ryhmässä käytettiin Askeleittain/ StegVis ohjelmaa Havainnoimalla lapsiryhmää ja tekemällä yksittäisiä lapsikohtaisia ratkaisuja (istumapaikan muutos, leikkikaverien/ ryhmien valinta, pienryhmä työskentely) Keskustelemalla lapsiryhmän kanssa esim. aamupiirissä empatiataidoista ja lukemalla aiheesta kirjoja. Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön avulla Yhdessä ryhmässä ehkäistiin fyysistä väkivaltaa halailemalla sekä sylittelemällä paljon
Kiusaamisen ehkäisy päiväkodissa Tapa ja moraalikasvatus Kasvatuskumppanuus Lasten osallisuuden vahvistaminen Aikuisen sitoutuminen lapsiryhmään Vertaissuhteiden tukeminen Sosiaalisten taitojen tukeminen Aggression hallinnan tukeminen Tasa arvokasvatus Koulutus ja johtajuus Varhaiskasvatuksen suunnitelma
Kiitos, Tack! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Folkhälsans Förbund