Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Samankaltaiset tiedostot
Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Talousmatematiikan perusteet

Talousmatematiikan perusteet

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet

Sisäinen korkokanta ja investoinnin kannattavuuden mittareita, L10

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Rajatuotto ja -kustannus, L7

diskonttaus ja summamerkintä, L6

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Voitonmaksimointi esimerkkejä, L9

Jaksolliset suoritukset, L13

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Voitonmaksimointi, L5

Tasaerälaina ja osamaksukauppa

Nykyarvo ja investoinnit, L9

Tasaerälaina ja osamaksukauppa

Nykyarvo ja investoinnit, L14

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Derivointikaavoja, interpolointi, jousto, rajatuotto, L4b

Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa

Matematiikkaa kauppatieteilijöille

p'ø):{. P: f (ù: 10 Thlousmatematiikan perusteet, orrvrs ro:o - 5) - O'\lq - 4x, kun g(x) :7x2l5x-3, kun ft(.r) :3x. (x2 f'(3), g'(*), h'(*),

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Kertausta Talousmatematiikan perusteista Toinen välikoe

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

Kertausta Talousmatematiikan perusteista Toinen välikoe

integraali Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Aiheet Linkkejä Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Määrätty integraali

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi

Talousmatematiikka (4 op)

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

Seurauksia. Seuraus. Seuraus. Jos asteen n polynomilla P on n erisuurta nollakohtaa x 1, x 2,..., x n, niin P on muotoa

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Sanomme, että kuvaus f : X Y on injektio, jos. x 1 x 2 f (x 1 ) f (x 2 ) eli f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2.

Investointipäätöksenteko

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

INVESTOINTIEN EDULLISUUSVERTAILU. Tero Tyni Erityisasiantuntija (kuntatalous)

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

Prof. Marko Terviö Assist. Jan Jääskeläinen

Kannattavuuslaskennan ja elinkaarilaskennan. Matematiikkaa

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

(Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2nd ed., ch 15)

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA Tulovero 8

= 2±i2 7. x 2 = 0, 1 x 2 = 0, 1+x 2 = 0.

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Matematiikan tukikurssi

Investointilaskentamenetelmiä

Matematiikan peruskurssi 2

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Lisätehtäviä. Rationaalifunktio. x 2. a b ab. 6u x x x. kx x

Bijektio. Voidaan päätellä, että kuvaus on bijektio, jos ja vain jos maalin jokaiselle alkiolle kuvautuu tasan yksi lähdön alkio.

Matematiikan tukikurssi

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 7. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 7 () Numeeriset menetelmät / 43

Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

Vieruskaverisi on tämän päivän luennolla työtoverisi. Jos sinulla ei ole vieruskaveria, siirry jonkun viereen. Esittäytykää toisillenne.

811120P Diskreetit rakenteet

Matematiikan tukikurssi

Talousmatematiikan perusteet

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

8. Avoimen kuvauksen lause

Funktion derivoituvuus pisteessä

10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

Matematiikan tukikurssi

Matemaattinen lisäys A. Derivaatta matematiikassa ja taloustieteessä

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

Matematiikan tukikurssi

A31C00100 Mikrotaloustiede. Kevät Olli Kauppi & Emmi Martikainen HARJOITUKSET 7

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista

Malliratkaisut Demo 1

Johdatus matematiikkaan

Täydellisyysaksiooman kertaus

Matematiikan tukikurssi

Malliratkaisut Demot

1 Prosenttilaskua 3. 2 Yksinkertainen korkolasku 4. 3 Diskonttaus 6. 4 Koronkorko 8. 5 Korkokannat 9. 6 Jatkuva korko Jaksolliset suoritukset 11

Transkriptio:

Kertausta Talousmatematiikan perusteista Ensimmäinen välikoe

luokittelu 1. asteen yhtälö 1. asteen epäyhtälö 2. asteen yhtälö 2. asteen epäyhtälö

Prosentti Määritelmä "b on p a a:sta." b = p 100 p% = b a 100% missä b = arvo p = luku a = perusarvo

t sanoja relaatio, kuvaus ja (injektio, surjektio, bijektio) käänteiskuvaus yhdistetty kuvaus kasvava ja vähenevä (konveksi ja konkaavi ) lineaarinen interpolointi raja-arvo ja jatkuvuus

f (x 0 ) ŷ 0 = y 1 + y 2 y 1 x 2 x 1 (x 0 x 1 ) tai f (x 0 ) ŷ 0 = y 1 + x 0 x 1 x 2 x 1 (y 2 y 1 ) Jos x 1 < x 0 < x 2, niin kaavan soveltamista sanotaan interpoloinniksi. x 1 ja x 2 välissä (eli x 0 < x 1 < x 2 tai x 1 < x 2 < x 0 ), niin kaavan soveltamista sanotaan ekstrapoloinniksi. Kaava on sama. Ekstrapoloinnissa syntyvä virhe saattaa olla suuri!

aiheet derivaatan määritelmä erotusosamäärän raja-arvona d dx (a x n ) = n a x n 1 polynomin kaavoja on hyvä kerrata, mutta niitä tuskin kysytään kokeessa f (x) > 0 välillä a < x < b f (x) on kasvava välillä a < x < b f (x) < 0 välillä a < x < b f (x) on vähenevä välillä a < x < b

määritelmät R(q) = tuotto ( C MR(q) = dr dq /kk) = rajatuotto ( C C(q) = kustannus ( C MC(q) = dc dq /kk/kpl)) /kk) = rajakustannus ( C /kk/kpl) y :n x:n suhteen = y :n suhteellinen muutos jaettuna x:n suhteellisella muutoksella

määritelmät MC = MR kysyntä p = a bq tuotto R = aq bq 2 rajatuotto MR = a 2bq MC(q) = C q ja C(q) = MC(q)dq + FC

määritelmät i = (1 + i) = korkotekijä yksinkertainen korkolasku K t = (1 + itk 0 ), 0 < t 1 koronkorko K t = (1 + i) t K 0, t Z jatkuva korkolasku K t = (1 + i) t K 0, t R korkointensiteetti e ρ = 1 + i vuosi K t = e ρt K 0, t R

Vuosijakso ja kuukausijakso Vuosijakso ja kuukausijakso (1 + i tod ) = (1 + i kk ) 12 (a) Jos todellinen vuosikorko on 4,5%, niin (1 + i kk ) = 1, 045 1/12 (b) Jos kuukausi on 0,004525125, niin (1 + i tod ) = 1, 004525125 12

Diskonttaus Pääoman kasvu K n = (1 + i) n K 0 (a) Prolongoinnissa lasketaan loppupääoma K n = (1 + i) n K 0 (b) Diskonttauksessa lasketaan alkupääoma K 0 = K n (1 + i) n = (1 + i) n K 0 = e ρn K 0

määritelmät kuukausi i = (1 + i a ) 1/12 1 kuoletuskerroin c = annuiteetti k = ck 0 i(1+i)n ((1+i) n 1) k = c(h h + m) missä H = käteishinta, h = käsiraha, m = osamaksulisä

nykyarvo NNA = k 0 + Vakiotulovirta (k j = k, j) n j=1 k j (1 + i) j NNA = k 0 + a n;i k Äärettömän pitkä vakiotulovirta NNA = k 0 + k i

Projektin nykyarvo Projektin nykyarvo (n = projektin kesto, H = perusinvestointi hetkellä 0, JA = jäännösarvo hetkellä n) NNA = H + n j=1 k j (1 + i) j + JA (1 + i) n Jos NNA > 0, niin projekti on kannattava käytetyllä laskentakorolla.

Sisäinen Sisäinen i sis on se laskentakorko, jolla NNA = 0. Jos on suurempi kuin tuottovaatimus, niin projekti antaa iittävän hyvän koron siihen sijoitetulle rahalle, ja on siis kannattava. Sisäistä a ei aina ole olemassa. Jos alun negatiivisia nettotuloksia seuraa loppuprojektin positiiviset nettotulokset, niin on olemassa. Sisäinen kuvaa projektin kykyä antaa siihen sijoitetut rahat takaisin korkoineen.