Se on kaikkee muuta se elämä



Samankaltaiset tiedostot
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Liikahdus Elämäntapa

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti Pohjois-Pohjanmaalla

Kainuun omahoitolomake

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Miten hyvät terveyden edistämisen käytännöt muuttuvat käytänteiksi?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

Hoitoisuusluokituksen tietojärjestelmät

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Diabeteksen ehkäisymalli toimii, mutta vielä on tehtävää..

VESOTE vaikuttavaa elintapaohjausta

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

DUODECIM. Pekka Mustonen

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

HUUKO IV klo Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja

Tämä on Terveyskylä.

Voiko Neuvokas perhe -menetelmä antaa työkaluja? Kehittämispäällikkö, Terhi Koivumäki, Suomen Sydänliitto Terveydenhoitajapäivät

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Elintapaohjauksen lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn toimeenpanohankkeessa (D2D)

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Lasten fyysinen aktiivisuus

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

VESOTE-SEMINAARI

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Lataa Diabeetikon hoidonohjaus. Lataa

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

Palveluista ja asiakkaista Peliklinikalla

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

National Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

Satakunnan HYTE-valmistelu

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat


Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

TASA-ARVOISET OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LIIKUNTAAN VANHUUDESSA

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Elintapaohjauksen palvelutarjotin

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

ILMOITTAUTUMINEN, MITTAUKSET JA HAASTATTELU

Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Digitaalisuuden vaikutus sairaalarakentamiseen

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset

MIES JA TERVEYS MUUTOKSESSA

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

VESOTE-PIRKANMAA PÄÄTÖSSEMINAARI

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi

Taulukko 84/1b. Opiskelun päätoimisuus opiskelun keston, opiskelupaikkakunnan ja koulutusalan mukaan (%) (YO)

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Transkriptio:

Se on kaikkee muuta se elämä Sanna M. Salmela TtM, jatko-opiskelija sanna.m.salmela@gmail.com Terveystieteiden laitos Terveyden edistämisen tutkimuskeskus 2 Elintapaohjausintervention lähtökohtia korkeassa diabetesriskissä olevilla henkilöillä

3 1 Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. 2 Yleislääketieteen yksikkö, Keski-Suomen keskussairaala ja Kuopion yliopistollinen sairaala. 3 Diabeteskeskus, Tampere ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. 4 Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala, yleislääketieteen yksikkö. 5 Tampereen yliopistollinen sairaala. 6 Yleissisätautien osasto, Etelä- Pohjanmaan keskussairaala. 7 Kuopion yliopistollinen sairaala. 8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 4 Sanna M. Salmela, TtM Kati Vähäsarja, LtM Jari Villberg, FM Mauno Vanhala, prof. Timo Saaristo, EL Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, prof. Heikki Oksa, EL Eeva Korpi-Hyövälti, EL, ylilääkäri Leo Niskanen, prof. Leena Moilanen, dos. Jaana Lindström, ETT Marita Poskiparta, prof., väitöskirjan ohjaaja

Tausta 5 Opportunistinen elintapaohjaus Aiempi elintapaohjaus? Yksi riskitekijä: 20 % Viisi riskitekijää: 66 % Korkeariskinen: 2/3 (Morrato ym. 2006) Koettu ohjaustarve 6 Aikomusta, yrityksiä ja asennetta: 84-98 %:lla korkeariskisistä on aikomuksia muuttaa elintapojaan 2/3 prediabeetikoista yrittänyt laihduttaa tai kontrolloida painoaan edellisen vuoden aikana 70 % korkeassa MBO-riskissä olevista yrittänyt laihduttaa edellisen vuoden aikana / 30 % kokee, että pitäisi laihduttaa asenteet ohjausta kohtaan yleensä positiivisia (Rolka ym. 2009; Lewis ym. 2008; Hivert ym. 2009; Tan ym. 2006; Davis ym. 2006)

Koettu ohjaustarve 7 16 % korkeariskisistä motivoituneita osallistumaan diabeteksen ehkäisyohjelmaan 45 % ylipainoisista/lihavista henkilöistä suostui osallistumaan elintapainterventioon (Ruge ym. 2007; Pinelli ym. 2010) KORKEARISKISTEN HENKILÖIDEN KOKEMA OHJAUSTARVE =? 8 Aineisto ja menetelmät

9 Osallistujat 10 N = 10 149 9984 täytti korkean riskin kriteerit Poissuljettiin itseraportoidut diabeetikot, piilevät diabeetikot ja ne, joiden glukoositasapainon tilaa ei tiedetty n = 7128 Keski-ikä 54 vuotta 67 % naisia

Menetelmät 11 Esitietolomake Esitietolomake 12 Oletteko saanut ohjausta elintapoihin (ruoka, liikunta yms.) liittyvissä asioissa? Kaipaatteko tukea, ohjausta tai lisää tietoa voidaksenne tehdä elintapamuutoksia?

Tutkimuskysymykset 13 Aiempi elintapaohjaus (n = 9984)? Koettu ohjauksen tarve (n = 7128)? 14 Tulokset

15 16 Kuinka moni raportoi saaneensa aiemmin elintapaohjausta? 66 % 69% (p<.05)

Oliko aiempi elintapaohjaus yhteydessä elintapainterventiosta sopimiseen? 17 ~ 80 % sopi ohjatusta interventiosta ~ 8 % sopi omatoimisesta muutoksesta ~ 12 % kieltäytyi Aiempi ohjaus ei ollut yhteydessä ohjatusta interventiosta sopimiseen (70 % vs. 70 %) Omatoimiset muuttajat raportoivat vähiten aiempaa ohjausta Mikä lisäsi aiemman ohjauksen todennäköisyyttä? 18 Korkeampi koulutus Veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöt Diabetes Sukupuolieroja: Naiset: Työelämän ulkopuolella oleminen vähentää 55-64 vuoden ikä lisää Miehet: Kohonnut verenpaine tai verenpainetauti

19 Muutosvalmius ja terveyskäyttäytyminen? Aiemman ohjauksen todennäköisyys kasvoi harkintavaiheesta toimintavaiheeseen toimintavaiheiset raportoivat todennäköisimmin Terveyskäyttäytyminen: Miehet: ei yhteyttä Naiset: HeVi-käyttö lähellä suosituksia aiemman ohjauksen todennäköisyys suurempi Terveyskäyttäytymisindeksi (tupakointi, HeVi, alkoholi, vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus): epäterveellinen käyttäytyminen (= 0-2 terveellistä käyttäytymismuotoa) vähensi aiemman ohjauksen todennäköisyyttä 20 Kuinka moni koki kaipaavansa tukea, ohjausta tai lisätietoa elintapamuutosten tekemiseen? 36% 52% (OR 1.93, p<.001)

21 Vähentääkö aiemmin saatu ohjaus tuen, ohjauksen tai lisätiedon tarvetta? 36 % halusi ohjausta riippumatta siitä, oliko aiemmin saanut ohjausta vai ei 22 Vähentääkö aiemmin saatu ohjaus tuen, ohjauksen tai lisätiedon tarvetta? 36 % halusi ohjausta riippumatta siitä, oliko aiemmin saanut ohjausta vai ei 50 % heistä, jotka eivät olleet saaneet ohjausta, kaipasivat ohjausta 52 % heistä, jotka olivat saaneet aiempaa ohjausta, kaipasivat lisäohjausta

23 Aiempi ohjaus 24 Lähes 70 % on saanut elintapaohjausta (myös Morrato ym.) Mitä henkilö jo tietää? Mistä hänellä olisi tarvetta keskustella?

Vältä tätä! 25 Tarja Kettusen väitöskirja 2001: Hoitaja: Onko lääkäri kertonu tästä tähystyksestä mitään? Potilas: On. H: Joo ett siihen tulee siihen polveen lumpion sivuille siihen luuhun niin tota kaks semmoista reikää. Ja niihin tulee ompeleet. Ett niitten kautta ne tähystykset sitten tehään. P: Joo. H: Ja siinä tosiaan pystyy tekeen niitä korjauksia sitten että jos teillä on kierukka revenny. P: Niin hän puhu siitä. Tiedon siirto vs. vaihto: Reagoitko asiakkaan sanoihin? Kriittisiä kohtia 26 Valikoitumisharha yleistettävyys? Mistä itseraportoitu ohjaus kertoo? On huomannut saaneensa ohjausta Muistaa saadun ohjauksen Keiden kanssa ammattilaiset ovat mielellään keskustelleet elintavoista?

Kriittisiä kohtia 27 Valikoitumisharha yleistettävyys? Mistä itseraportoitu ohjaus kertoo? On huomannut saaneensa ohjausta Muistaa saadun ohjauksen Keiden kanssa ammattilaiset ovat mielellään keskustelleet elintavoista? Yksilön kyky muistaa ohjaus on tärkeämpää kuin toteutuneen ohjauksen esiintyvyys (Lainscak ym. 2007) Koettu ohjaustarve 28 48-64 % ei koe tuen, ohjauksen tai lisätiedon tarvetta Kysy suoraan henkilön omaa mielipidettä avoimella tai suljetulla kysymyksellä Puheeksiotto kannattaa mutta joskus kannattaa jättää ohjaus siihen! Yleinen arvostus vs. subjektiivinen tarve? Haluanko minä ohjausta lähitulevaisuudessa / nyt? 26 % korkeariskisistä piti todennäköisenä sitä, että muuttaa elintapojaan tulevan vuoden aikana (Hivert ym. 2009)

Kriittisiä kohtia 29 Valikoitumisharha! Millaisia kokemuksia aiemmasta elintapaohjauksesta? Hyvä kokemus tahdon lisää vai en tarvitse enää? Huono kokemus tahdon parempaa vai en halua / tarvitse? Onko koettu ohjaustarve hyvä vai huono asia? Voimavara? Resurssit? Omatoiminen muutos? Miksi kokee ohjaustarvetta? 30 Mut näin se vaan menee meijän ajatuksissa. Että jos tällei kysyttäs, että mikä sulle on tärkeintä, niin se on melkein aina no, että pysys terveenä.

31 Mut sit kuitenkin käytännössä se on kaikkee muuta se elämä. 32