Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Samankaltaiset tiedostot
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

Haastavan käyttäytymisen syitä ja toimintakeinoja etsimässä. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Miten tukea nuorta alkavalla uralla?

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Kaveritaidot -toiminta

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

ARVIOINTIKESKUSTELUT PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 3-6

Sosiaaliset ja tunnetaidot. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Haukkarannan ohjauspalvelut

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa

SEIKKAILUKASVATUS KOKONAISVALTAISEN OPPIMISEN KEINONA. ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT Jari Kujala

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Ohjaus tuutorin roolissa

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Oppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Toimiva työyhteisö DEMO

Habits of Mind16 taitavan ajattelijan. toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lähtökohdat puheenvuorolle

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

Käyttäytymisanalyysi aggressioongelmallisen. suunnittelussa. mth Kai Fabrin EVA- yksikkö, Pitkäniemen sairaala, TAYS

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

Lapsen vai aikuisen ongelma?

parasta aikaa päiväkodissa

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Kaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Psyykkinen toimintakyky

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Työntekijän Valtone-vihko

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

#lupakertoa - asennekysely

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Pienryhmä- ja työparitoiminta Huhtasuon päiväkodissa. Katri Manninen 2015

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

Länsi-Uudenmaan Autismi- ja Aspergeryhdistys ry. AIKUISTUVAT NUORET JA NUORET AIKUISET - Yksilölliset kuntoutusmenetelmät arkea tukemassa

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Opetusalan turvallisuusfoorumi MAPA riskityöpajan yhteenveto. Lilja Palo, Minna Nikula

World-Wide Work Stress Multi-case Study of Stress-Coping Process in Distributed Work. Niina Nurmi, KM

Kohtaamisia opinpoluilla

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

AAIDD(2010): Toimintakyvyn Moniulotteinen Malli

Erityislapset partiossa

Vastuuhenkilö: Laadittu:

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Transkriptio:

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio

Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä sosiaalisista tilanteista, huolehtia tavaroista/ läksyistä oman kykynsä mukaan ja siihen apua saaden Onko koulu lapsikuntoinen?

Erityinen lapsi jotain näistä ja päällekkäistä ADHD ADD Tunne-elämän pulmat kehitysvamma Käytöshäiriö/ haastava Kielellinen erityisvaikeus Aistivammat/liikuntavamma Oppimisvaikeudet Autismin kirjo Uni/ syömishäiriöt Tourette pitkäaikaissairaus Suomen Lastenhoitoyhdistys/ ADHD-keskus

Koulukuntoinen Fyysinen kunto motivaatio Toimintakyky/oppimiskyky Arkiolosuhteet pysyvyys, ennustettavuus Henkinen kunto Tarpeet huomioitu/ tuki Kyky luottaa itseen/ aikuiseen Perustarpeet kunnossa perusvalmiudet

Terveys Vireys Aistimukset temperamentti Odotukset Ympäristön muokkaus Ympäristön reaktiot /asenne koululainen Ajatukset itsestä oppijana Tunnetilat Taidot tilannetulkinnat

Ympäristö lapsikuntoiseksi Asenne ja halu ymmärtää käyttäytymisen taustaa/ käyttäytymisanalyysi Riittävät tiedot erityisyydestä Usko siihen, että kaikki oppivat Halu ja sitkeys, kärsivällisyys toistaa ja toistaa =opettaa sosiaalisia ja tunnetaitoja tai muita tarvittavia taitoja Ympäristön akkomodaatio: aistit, selkeys, ennakoitavuus, visuaalisuus, turvallisuus, pysyvyys, stressittömyys, sopivat vaatimukset, toiminnan ohjauksen tuki, viestin ymmärryksen tuki, tosiasiantuntijoiden kuuleminen Koulun kyky vastata erityisten lasten tarpeisiin Aikuisen kyky joustaa ja muokata käyttäytymistään, vaatimuksiaan, toimintatapojaan, ympäristöään, opettamisen tapaa Opeta kuten hän oppii, ei niin kuin opetetaan / Anna aikaa ja tilaa Resurssit vai asenne?

Ympäristö stressitekijätkö kaiken takana? Muutokset päiväjärjestyksessä, siirtymät, muut muutokset Rituaalien muutos, muutos omalla reviirillä Odottaminen Liikaa mieluisaa/ epämieluista palautetta Liikaa vuorovaikutusta, kuormitusta Aistivaikutteet Pelot Elämän kriisit

minianalyysi Tilanne: pitäisi mennä hissiin/ en käytä hissiä Yhteinen ymmärrys/ käsitys asiasta Mitä ajattelen: hissin ovi ei aukea ja jään sinne sisään Miltä tuntuu: paniikkiolo, tärisen, sydän hakkaa, pelottaa Mitä teen: vastustan, itken, en suostu ollenkaan, mennään rappuja pitkin

JÄÄVUORI Näkyvä käyttäytyminen: huutaminen, karkaaminen, rikkominen

Erityistä tukea tarvitsevan henkilön pulmat sosiaalisten vaikeuksien taustalla vuorovaikutuksen puutteet kommunikoinnin puutteet aistipulmat havaitsemisen ja yleistämisen vaikeudet juuttumat, rajoittunut käyttäytyminen toiminnan ohjaamisen ja muut neuro-kognitiiviset puutteet emotionaaliset puutteet oppimiskokemukset, pelot, epävarmuus

Topi ei mene kouluun Topi on 15- vuotias (As ja ADHD) Pitäisi saada loppuun 9. luokka ja tehdä jatkoopintohakemus. Perhe on luovuttamassa, kaikki on tehty ja poikaa ei saada kouluun. Yhdessä perheen ja nuoren kanssa pohditaan kouluun menemisen merkittävyyttä. Miten tärkeää olisi saada peruskoulu loppuun jne. Mikä estää? Miten valmis nuori olisi muutokseen? Miten perhe vielä voisi tukea? Miten paljon luotetaan onnistumiseen? Yhdessä tehdään tavoitteet: Onko tavoite selkeä, konkreettinen ja ymmärrettävä? Onko tavoitteen saavuttaminen mitattavissa? Onko tavoite saavutettavissa asetetuissa aikarajoissa? Mikä on tavoitteen merkitys Topin kannalta? Milloin tavoitteen saavuttaminen arvioidaan seuraavan kerran?

Selkeän tavoitteen hyöty Yhteinen sopimus perheen, koulun ja nuoren kanssa. Yhteistyön avain. Puhalletaan samaan suuntaan. Sitoutuminen. Kaikkien motivointi uskomaan muutokseen. Koko tiimi mukaan. Yhteinen osallistuminen. 1-3 tavoitetta kerrallaan / elämän ja terveyden kannalta ne tärkeimmät. Tavoitteet on yksilöllisiä, juuri nuorelle tärkeitä (unirytmi, ulkoilun lisääminen ) Auttaa tavoitteellisessa työssä, tavoiteaskeleet on riittävän pienet. Nuori itse ymmärtää paremmin mihin pyritään. Nuori on itse aktiivinen toimija oman pulmansa ratkaisussa. Pakotteiden, kritiikin, epäonnistumisen ilmapiiri muuttuu. Vaikka päästään -1 tavoitteeseen, niin ollaan oikealla suunnalla. Minä pystyn! Tätä nuorta auttoi motivoiva keskustelu, Sokraattiset kysymykset. Näin hän itse huomasi eron tämän hetken tilan ja tavoitetilan välillä. Muutoshalukkuus lisääntyi ja perhe ja koulu sitoutuivat paremmin.

Muutospuhetta / motivaation herättelyä Kuinka tärkeää sinulle on koulun käynti? Ei olleenkaan tärkeää erittäin tärkeää Miksi valitsit 4? 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Miksi et 2 tai 9? Mitä pitäisi tapahtua että valitsit 8?

Valmius muutokseen? Mikä olisi kaikkein vaikeinta jos yrittäisit muuttaa? Mikä voisi mennä pieleen? Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua? Onko nyt oikea aika yrittää? Mitä apua tarvitset jotta onnistuisit? Mitkä arvoistasi ohjaa sinua muutokseen? OPTIMISMI JA TOIVEIKKUUS

Itsehallintaa kohti ymmärrystä, motivaatiota Lapsi ja nuori näkee kuvasta tilanteensa kuin ulkoapäin ja selkeämmin Mitä keinoja on hallita käyttäytymistä ja milloin, missä, kenen kanssa lapsi onnistuu? Onko motivaatiota muuttaa käyttäytymistä/ mitä haittaa pulmakäyttäytymisestä on itselle, muille, oppimiselle? Muuttuuko oma suhtautuminen pulmiin? Mitä taitoa pitäisi harjoitella, jotta tilanne helpottuisi? Miksi siis muutos kannattaa tehdä? Vahvuuksien analysointi!!!