VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS
TILINPÄÄTÖS Vaasan kaupungin taloustoimi
SISÄLLYSLUETTELO Kaupunginjohtajan katsaus 1 I TOIMINTAKERTOMUS 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO 3 1.1 Kaupungin organisaatio 3 1.2 Kaupungin hallinto 4 1.3 Kaupungin henkilöstö 6 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 7 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys 7 2.2 Kuntatalouden kehitys 8 2.3 Vaasan taloudellinen kehitys 9 2.3.1 Työpaikat, työllisyys ja tuotos 9 2.3.2 Väestö 13 2.4 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa 14 2.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 16 2.5.1 Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit 16 2.5.2 Rahoitusriskit 16 2.5.3 Ympäristöriskit 16 3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 18 3.1 Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 18 3.2 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen 20 3.2.1 Toiminta-ajatus 20 3.2.2 Kohteet päättyneellä tilikaudella 20 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 21 4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 21 4.2 Tuloslaskelman tuotot 22 4.2.1 Toimintatuotot 22 4.2.2 Verotulot 22 4.2.3 Valtionosuudet 24 4.2.4 Rahoitustuotot 24 4.3. Tuloslaskelman kulut 24 4.3.1 Toimintakulut 24 4.3.2 Rahoituskulut 24 4.4 Toimintakate ja vuosikate 24 5. TOIMINNAN RAHOITUS 26 5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 26 6. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 28 6.1 Tase ja sen tunnusluvut 28 6.2 Taseen rakenne 30 7. KOKONAISTULOT JA MENOT 31 8. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 32 9. KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS 36 9.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 36 9.2 Konsernin rahoituslaskelma 37 9.3 Konsernitase ja taseen tunnusluvut 38 9.4 Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat 39
10. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 40 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 41 1.1 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet 41 1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 41 1.3 Keskeisten tytäryhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen 42 Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden toteutuma 31.12. 43 2. TALOUDEN TOTEUTUMINEN 53 2.1 Käyttötalouden toteutuminen 53 Hallintokuntien toimintakertomukset 54 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 132 2.3 Investointien toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 135 2.4 Rahoitusosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 136 2.5 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot 137 2.5.1 Käyttötalousosa 137 2.5.2 Investointiosa 140 2.6 Nettoyksiköiden taloudellinen toteuma 143 2.7 Yhteenveto määrärahojen ylityksistä 150 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 152 Rahoituslaskelma 153 Tase 154 Konsernituloslaskelma 156 Konsernin rahoituslaskelma 157 Konsernitase 158 Tuloslaskelma - yhdistely 160 Rahoituslaskelma - yhdistely 161 Tase-yhdistely 162 IV LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 166 Tuloslaskelman liitetiedot 167 Taseen liitetiedot 169 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 174 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 175 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 176 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 182 V LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten vaikutus tulokseen 184 Liikelaitosten vaikutus rahoitukseen 185 Liikelaitosten vaikutus taseeseen 186 Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Aluetyöterveys Vaasan Satama Vaasan Talotoimi Vaasan Vesi
1 Kaupunginjohtajan katsaus Yleistä Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen pitkän valmisteluprosessin tuloksena saatiin kesäkuussa päätös Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan yhdistymissopimuksesta. Päätöksen seurauksena Valtiovarainministeriö määräsi toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen, koska kunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Kuntajakoselvittäjä Harry Bondas antoi selvityksensä ja kuntien yhdistymistä puoltavan ehdotuksensa joulukuussa. Tammikuussa 2012 toimitettiin valtioneuvoston vahvistettavaksi Vaasan ja Vähänkyrön valtuustojen yhteinen esitys Bondaksen ehdotuksen mukaisen kuntajaon toteuttamisesta siten, että Vaasa ja Vähäkyrö yhdistyvät yhdeksi kunnaksi 1.1.2013. Kaupungin aiempina vuosina aloittamaa työtä elinkeinoelämän kehittymisedellytysten parantamiseksi jatkettiin merkittävällä tavalla vuoden aikana. Pääpaino tässä työssä oli logististen ratkaisujen ja toimintaedellytysten parantamisessa. Maa- ja lentologistiikkakeskukset perustettiin ja satamaan johtavan Vaskiluodon sillan peruskorjaus ja laajennus käynnistyi, mikä jatkossa antaa mahdollisuuden merikuljetusten merkittävälle laajennukselle. Työvoittona voidaan pitää myös ensimmäisen sähköjunan saapumista Vaasaan 12.12. kaupungin pääosin ennakkorahoittaman rautatien sähköistämishankkeen tuloksena. Logististen ketjujen kehittäminen koki kuitenkin myös erään takaiskun merkittävää Vaasa-Uumaja reittiä liikennöivän RG-Line varustamon hakeuduttua konkurssiin marraskuussa. Konkurssin myötä realisoitui myös kaupungin 2,7 milj. euron takausvastuu yhtiössä. Liikenne- ja viestintäministeriössä tehdään parhaillaan selvitystä merenkurkun säännöllisen liikenteen turvaamiseksi. Vaasan kaupungin myönteinen vahva kehitys jatkui edelleen monella keskeisellä mittarilla mitattuna. Erityisen ilahduttavaa tämä on ollut ottaen huomioon euro-alueen kriisin ja maailmantalouden yleisen epävarmuuden. Seudun teollisuus - etenkin energiateollisuus - on pystynyt pitämään tuotantovolyyminsa yllä. Teollisuuden viennistä suuri osa menee Euroopan ulkopuolelle, jolloin euron heikentynyt valuuttakurssi on tuonut etua. Vaasassa työttömyysaste olikin edelleen noin puolitoista prosenttiyksikköä koko maata pienempi ja neljänneksi pienin maan 25 suurimman kaupungin joukossa. Vaasan työpaikkaomavaraisuusaste pysyi edelleen parhaana maan 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasan kaupunkiseudun bruttokansantuote asukasta kohden on ollut vuodesta 2006 vahvassa kasvussa. Seudun bruttokansantuote oli kohonnut suurimpien kaupunkiseutujen vertailussa Helsingin ja Rauman kaupunkiseutujen jälkeen maan kolmanneksi parhaaksi. Viime vuosina Vaasan kaupunkiseudun suhteellinen asema on entisestään vahvistunut. Vaasa on selvinnyt talouden taantumasta toistaiseksi suhteellisen pienin menetyksin. Vuosi oli kaupungin väestökehityksen kannalta merkityksellinen, kun väkiluku syyskuussa ylitti 60.000 rajan. Kaupungin asukasluku vuoden lopussa oli 60 398, jossa kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 811 asukkaan ja 1,4 % verran. Talous Vuoden vahvistettiin 3,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Tilikauden toteuma vuodelta on ylijäämäinen 3,9 miljoonaa euroa ja vuosikate on 26,3 miljoonaa
2 euroa. Pääasiallisia syitä arvioidun alijäämän välttämiseen on löydettävissä kolme: Erikoissairaanhoidon kustannukset jäivät ennakoitua pienemmiksi, kun klinikkavalmiiden potilaiden määrää onnistuttiin vähentämään. Toiseksi henkilöstömenojen kasvua pystyttiin hillitsemään ja kolmanneksi voidaan todeta toimeentulotukimenojen jääneen arvioitua pienemmiksi Vaasan poikkeuksellisen hyvästä työllisyystilanteesta johtuen. Ylijäämän syntyyn vaikutti oleellisesti myös yhteisöverotulon merkittävä kasvu johtuen Vaasan energiateollisuuden hyvistä tuloksista vuosina 2009 ja 2010. Kokonaisverokertymä kasvoi 7,5 % vuodesta 2010 koko maan vastaavan kasvuluvun ollessa 3,9 %. Vaasa on kasvavana maakuntakeskuksena joutunut merkittävästi laajentamaan ja kehittämään peruspalvelutuotantoaan. Vuodesta 2007 alkaen käyttötalous on kasvanut lähes maan keskiarvoa suuremmalla vuosivauhdilla ja investointeja on tehty tuntuvasti yli tulorahoitusrajan. Kaupunki on kuitenkin vuosina 2006- vallinneen suotuisan jakson aikana pystynyt kerryttämään 34,1 miljoonan euron kumulatiivisen ylijäämän ja pitämään velkamääränsä 1 796 / asukas oleellisesti matalammalla tasolla kuin vertailukaupungeissa. Toimintamenojen kasvun hillitsemiseen on kuitenkin edelleen kiinnitettävä huomiota palvelutuotantoa kehittämällä. Vuoden lopussa yhteensä 5 907 henkilöllä oli voimassa oleva palvelussuhde Vaasan kaupunkiin Kaupunginjohtaja Tomas Häyry
3 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Kaupungin organisaatio Kaupungin liikelaitokset vuonna : Vaasan Aluetyöterveys, Pohjanmaan pelastuslaitos, Vaasan satama, Vaasan Talotoimi ja Vaasan Vesi
4 1.2. Kaupungin hallinto Vaasan kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaava kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 51 valtuutettua ja puolueet ovat edustettuina seuraavasti: Ruotsalainen kansanpuolue 13, Kansallinen Kokoomus 11, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 11, Vasemmistoliitto 5, Vihreä liitto 3, Pro-Vaasa 2, Kristillisdemokraatit 2, Suomen Keskusta 2, ja Perussuomalaiset 2. Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Ahopelto Johanna (Kok.) Andrejeff Pirjo (SDP) Axell May-Gret (KD) Björkman Minna (RKP) Boucht-Lindeman Helena (RKP) Blomfeldt Ragnvald (RKP) Frantz Hans (RKP) Granfors Ulla (RKP) Gullberg Tom (RKP) Haapaoja Arja (Kesk.) Heinonen Marko (Kok.) Hellman Per (SDP) Hokkanen Heimo (KD) Hyttilä-Huhta Tytti (Vihr.) Häkkinen Juha (Kok.) Hällfors Päivi (SDP) Isomöttönen Vesa (Vas.) Isomäki Margit (SDP) Kloo Barbro (RKP) Kujanpää Raija (Kok.) Kumpula-Natri Miapetra (SDP) Lamminmäki Heikki (Pro-V) Lehto Taina Inkeri (Vas.) Leppälä Harri (Perussuom.) Luukkonen Hannu (Kok.) Mantila Anneli (Vas.) Miettinen Arja (SDP) Moisio Harri (Vas.) Mäenpää Pekka (Vas.) Mäkynen Ari (Kok.) Mäkynen Jukka (Perussuom.) Mäntymaa Markku (Kok.) Nordman Håkan (RKP) Nygård-Fagerudd Wivan (RKP) Osala Tapio (Vihr.) Pastuhov Kari (Kesk.) Pukkila Aimo (SDP) Rapo Seppo (Kok.) Rauhala Raimo (SDP) Rundgren Salla (Kok.) Sankelo Janne (Kok.) Siltanen Aino (Pro-V) Skåtar Kaj (RKP) Strand Joakim (RKP) Swanljung Anna (Vihr.) Teppo Erkki (SDP) Tulimaa Leena (Kok.) Uhlgrén Arttu (SDP) Vehkaoja Marjatta (SDP) Wägar Lars-Erik (RKP) Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna Håkan Nordman, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirjo Andrejeff ja toisena varapuheenjohtajana Markku Mäntymaa. Vuoden aikana järjestettiin 12 kokousta. Vuoden 2010 tilinpäätös ja arviointikertomus hyväksyttiin 20.6. ja vuoden 2012 12.12.. Kaupunginhallituksen tehtävä on huolehtia Vaasan kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä. Frantz Hans (RKP) Kujanpää Raija (Kok.) Miettinen Arja (SDP) Moisio Harri (Vas.) Mäkynen Ari (Kok.) Nygård-Fagerudd Wivan (RKP) Pastuhov Kari (Kesk.) Rauhala Raimo (SDP) Swanljung Anna (Vihr.) Vehkaoja Marjatta (SDP) Wägar Lars-Erik (RKP) Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Raija Kujanpää, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Marjatta Vehkaoja ja toisena varapuheenjohtajana Wivan Nygård- Fagerudd. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 34 kertaa.
5 Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaksi jaostoa: Suunnittelujaosto ja yleisjaosto. Suunnittelujaosto kokoontui vuoden aikana 15 kertaa ja yleisjaosto 11 kertaa. Jaostoihin kuuluivat vuonna seuraavat jäsenet: Suunnittelujaosto Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Axell May-Gret (KD) Häkkinen Juha (Kok.) Moisio Harri (Vas.) Mäkynen Ari (Kok.) Rauhala Raimo (SDP), pj. Rundgren Salla (Kok.) Siltanen Aino (Pro-V) Skåtar Kaj (RKP) Vehkaoja Marjatta (SDP) Wägar Lars-Erik (RKP) Yleisjaosto Ahonpää Markku (SDP) Frantz Hans (RKP) Kloo Barbro (RKP) Miettinen Arja (SDP), vpj. Mäenpää Pekka (Vas.) Mäkynen Ari (Kok.) Rundgren Salla (Kok.) Siltanen Aino (Pro-V) Wägar Lars-Erik (RKP), pj. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Vuonna Vaasan kaupungilla toimi 11 lautakuntaa ja 11 johtokuntaa. Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Maaseutulautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Toisen asteen koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Kirjastolautakunta Kulttuurilautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Johtokunnat Kaupunginteatterin ja orkesterin johtokunta Oppisopimustoimen johtokunta Pohjanmaan museon johtokunta Tikanojan taidekodin johtokunta Työväenopiston johtokunta Vasa arbetarinstitutetin johtokunta Pohjanmaan pelastuslaitos liikelaitoksen johtokunta Vaasan aluetyöterveys liikelaitoksen johtokunta Vaasan Satama liikelaitoksen johtokunta Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokunta Vaasan Vesi liikelaitoksen johtokunta Toimikunnat on kaupunginhallitus valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä tehtäväaluetta. Edellä mainittujen kunnan toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat ja esittelijöinä toimivat viranhaltijat.
6 1.3 Kaupungin henkilöstö Kaupungin voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden viimeisenä päivänä 5 907 (5 872 vuonna 2010), näistä 4 425 (4 376) vakituisia ja 1 482 (1 496) määräaikaisia. Vakituisen henkilöstön määrässä ovat mukana kaikki vakituisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt, vaikka ao. henkilöt olisivat virkavapaalla / työlomalla. Määräaikaiseen henkilöstöön kuuluvat kaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet, mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Lukuihin sisältyvät myös työllisyysvaroin palkatut henkilöt. Näiden määrä vuoden lopussa oli 66 (62). Lukuihin eivät sisälly Pohjanmaan pelastuslaitoksen sivutoimiset ns. puolivakinaiset palomiehet, joita oli 519 (524). Henkilötyövuosien määrä ilman opettajia oli 4 663 (4 622). Luku sisältää työllistetyt. Henkilöstömäärät tehtävittäin 2010- esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstön kokonaismäärä 31.12. oli 35 henkilöä suurempi kuin vuoden 2010 lopussa. Kasvua selittää on sisältynyt vakanssilisäys. Merkittävin kasvu on ollut sosiaali- ja terveystoimessa, jonne pääosa perustetuista uusista vakansseista sijoittui. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan henkilöstömäärä oli edellisvuoden tasolla. Työllisyysvaroin palkattuja oli hiukan enemmän kuin vuonna 2010. *lisäksi sivutoimisia puolivakinaisia palomiehiä 519 (2010; 524 / 2009; 547) Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna oli 181,7 miljoonaa euroa, tästä olivat käyttötalousosan palkat 180 miljoonaa euroa ja investointiosan palkat 1,7 miljoonaa euroa. Kokoaikaisia työntekijöitä oli vuoden lopussa yhteensä 4 932 (4 845). Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 78 % (78 % v. 2010) ja miehiä 22 % (22 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 77 % (76 %) ja miehiä 23 % (24 %). Koko henkilöstön keski-ikä vuonna oli 43,8 vuotta (43,7 v. 2010). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 46,0 vuotta (45,9 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä 36,6 vuotta (36,4 vuotta). Erillisenä laaditaan henkilöstökertomus, jossa kuvataan mm. henkilöstövoimavarojen määrää, laatua ja saavutettuja tuloksia.
7 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa talouden vuosi alkoi hyvin, kun tuotanto, vienti ja työllisyystilanne kehittyivät varsin myönteisesti ja näkymät lähitulevaisuuteen olivat suotuisat. Tilanne oli hyvin samantapainen myös muualla maailmassa. Kuitenkin loppukesästä alkanut epävarmuuden lisääntyminen erityisesti euroalueella alkoi välittyä reaalitalouteen. Loppuvuoden aikana julkaistut taloustilastot ovat osoittaneet laaja-alaista taloudellisen aktiviteetin hidastumista niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa ja aikaisempia ennusteita vuoden 2012 myönteisestä talouskasvusta on heikennetty merkittävästi. Pellervon taloustutkimuksen ennusteen mukaan eurokriisin vaikein ajankohta on äitienpäivänä 2012. Valtiovarainministeriön joulukuisen ennusteen mukaan myös Euroopan ulkopuolella kasvu on hidastumassa ja yhteensä maailman talouskasvun ennakoidaan hidastuvan tilapäisesti 3,5 prosenttiin v. 2012 ja kiihtyvän uudelleen v. 2013. Maailman talouskasvun painopiste on kehittyvissä maissa, kun sen sijaan perinteisissä teollisuusmaissa kasvu hidastuu tai kääntyy taantumaan. Euroalueen keskimääräiseksi kasvuksi vuonna 2012 ennakoidaan nollakasvua, joskin Suomelle tärkeiden kauppakumppanien, Ruotsin, Saksan ja Venäjän talouksien ennustetaan kasvavan eurooppalaista keskiarvovauhtia nopeammin. Suomen talouden arvioidaan kasvaneen 2,6 % vuonna. Vuoden 2012 alkupuoliskolla talouskasvu on hyvin olematonta tai jopa lievästi negatiivista, mutta sen ennakoidaan alkavan uudelleen vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mikäli euromaiden velkakriisissä edetään luottamusta kohentavaan ja epävarmuutta poistavaan suuntaan. Bruttokansantuotteen vuosimuutokseksi 2012 ennakoidaan noin puolta prosenttia. Vaikka akuutti taloustilanne on kyetty hoitamaan, on edessämme merkittäviä julkisen taloutemme kestävyysvaje johtuen ikäsidonnaisten menojen voimakkaasta kasvusta. Kokonaisuudessaan julkisen talouden kestävyysvajeeksi valtiovarainministeriö on arvioinut vuodelle 2015 noin 5 % kansantuotteesta. Tästä noin puolet kohdistuu kuntatalouteen. Vaikka kuntatalous osoittaa nyt kohentumista, on sillä kannettavanaan kestävyyden mukanaan tuomien haasteiden lisäksi kuntatalouteen kertynyt merkittävä alijäämä kunnallisen kiinteän omaisuuden rapautumisen johdosta. Kansainväliseen talouteen liittyy tällä hetkellä useita riskitekijöitä, jotka saattavat toteutuessaan vaikuttaa nopeasti työllisyyteen ja siten heikentää kuntien verotulokehitystä. Vaasan tuotannosta lähes 80 % menee vientiin, jolloin vaikutukset Vaasassa ovat erityisen suuret. Keskeisten talouden muuttujien kehitys vuosina 2008 2013** 2008 2009* 2010* ** 2012** 2013** Bruttokansantuote, määrän muutos 1,0-8,2 3,6 2,6 0,4 1,7 Työttömyysaste 6,4 8,2 8,4 7,9 8,1 8,0 Inflaatio 4,1 0,0 1,2 3,5 2,7 2,2 Ansiotaso 5,6 4,0 2,6 2,8 3,4 2,6 Lähde: Kuntaliitto, Valtiovarainministeriö
8 2.2 Kuntatalouden kehitys vuonna Vuonna kuntatalouden kokonaiskuva oli suotuisa. Valtion aiemmat toimenpiteet, KELA-maksun poisto, yhteisöveron kuntien jako-osuuden korottamisen ja kiinteistöveron alarajojen nostaminen vaikutti positiivisesti täysmääräisesti vielä kuntien talouteen. Myös kuntien veronkorotukset sekä säästötoimenpiteet vaikuttivat siihen, että useimmissa kunnissa taloustilanne säilyi verrattain vakaana. Lainakanta kasvoi kuitenkin edelleen merkittävästi. Ennakkotietojen perusteella kuntien toimintakulut kasvoivat viime vuonna nelisen prosenttia ja toimintakatteen nousu oli runsaat viisi prosenttia. Verotulojen tilitys ja valtionosuuksien kasvu oli niin ikään neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Yhteisöverotulot kasvoivat 18,6 %, kunnallisverot 2,9 % ja kiinteistöverot 2,5 %. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,19 prosenttiyksikköä sen jälkeen, kun 49 kuntaa nosti kunnallisveroprosenttiaan. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä kasvoi kuudesta kunnasta 26:een vuonna. Yli 100.000 asukkaan kunnissa oli korkein vuosikate / asukas eli 560 /asukas. Vaasan 40.000-100.000 asukkaan vertailukaupunkiryhmässä kertyi vuosikatetta 274 /asukas. Kunnat ovat velkaantuneet hyvin nopeassa tahdissa vuosina 2008-, kun investoinnit ovat olleet tulorahoitusta suuremmat. Vaasan vertailukunnissa investointitaso on vuosina 2006- ollut keskimäärin 510 /asukas, kun keskimääräinen vuosikatetaso on ollut 390 /asukas. Vertailukuntien lainakanta on noussut vuoden 2008 tasosta 1.900 /asukas vuoden tasolle 2.295 /asukas. Velkaantuminen on todellisuudessa ollut vielä tätä nopeampaa, kun otetaan huomioon kuntien yhtiöiden kautta nostetut lainat. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin on syntynyt niin sanottua tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina 1997- yli 10 mrd. Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas 1) Vuoden 2010 luvussa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 8.2.2012 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma tilinpäätösarvioiden mukaan.
9 2.3 Vaasan taloudellinen kehitys 2.3.1 Työpaikat, työllisyys ja tuotos Tuorein tilastotieto työpaikkojen määrästä on vuodelta 2009, jolloin Vaasassa oli 35 572 työpaikkaa. 2000-luvulla työpaikkojen määrä on kasvanut 4 295:lla. Vuonna 2009 työpaikkojen määrä väheni 775:lla. Vaasassa työpaikkojen määrä väheni kuitenkin suhteellisesti huomattavasti hitaammin (-2,1 %) kuin koko maassa (-3,7 %). Vaasassa kehitys oli myönteisempi kuin useimmissa muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Vaasassa uuteen työpaikkakasvuun on ilmeisesti päästy vuoden 2010 jälkipuoliskolla, jolloin työttömyysaste oli jo edellisvuotta alhaisempi. Kasvu näyttää myös jatkuneen vuonna, jolloin työttömyysaste laski edelleen. 2 000 1 500 TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄN MUUTOS VAASASSA 31.12.2000 31.12.2009 FÖRÄNDRING I ANTALET ARBETSPLATSER I VASA 31.12.2000 31.12.2009 1 543 1 226 1 000 500 719 283 134 214 548 635 0-500 -232-1 000-1 500-775 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 LÄHDE : TILASTOKESKUS / KÄLLA : STATISTIKCENTRALEN KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / JK 21.2.2012 Työpaikkojen määrän kasvu oli suurin terveys- ja sosiaalipalveluissa (+ 330) ja koulutuksessa (+ 153) vuosina 2008 2009. Työpaikkojen määrä väheni eniten rakentamisessa (- 362) ja teollisuudessa (- 245). Kun tarkastellaan koko 2000-lukua, teollisuustyöpaikkojen määrän kehitys on kuitenkin ollut hyvin myönteinen (noin + 1 000 työpaikkaa). TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄN MUUTOS TOIMIALOITTAIN VAASASSA 31.12.2007 31.12.2009-500 -250 0 250 500 Teollisuus -245 Terveys- ja sosiaalipalvelut 330 Tukku- ja vähittäiskauppa -119 Koulutus Julk. hallinto ja maanpuol.; pak. sos.vak. 109 153 Ammatill., tieteellinen ja tekn. toiminta -42 Rakentaminen -362 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Informaatio ja viestintä Kuljetus ja varastointi -70-86 -55 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 70 Muu palvelutoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Taiteet, viihde ja virkistys LVI-, sähkö- ja jätehuolto ym. 18 38 44 28 Kiinteistöalan toiminta -18 Muut, tuntematon Alkutuotanto 23 44 LÄHDE: TILASTOKESKUS KAUPUNKIKEHITYS / JK 16.11.
10 Työpaikoista joka kolmas on julkishallinnossa, koulutuksessa, terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Teollisuudessa on joka neljäs työpaikka. TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN VAASASSA 31.12.2009 0 5 000 10 000 Teollisuus 8 550 Terveys- ja sosiaalipalvelut 6 139 Tukku- ja vähittäiskauppa Koulutus Julk. hallinto ja maanpuol.; pak. sos.vak. Ammatill., tieteellinen ja tekn. toiminta Rakentaminen Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Informaatio ja viestintä Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muu palvelutoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Taiteet, viihde ja virkistys LVI-, sähkö- ja jätehuolto ym. Kiinteistöalan toiminta Muut, tuntematon Alkutuotanto 3 390 2 927 2 371 1 871 1 708 1 664 1 579 1 348 970 767 675 652 365 247 223 126 LÄHDE: TILASTOKESKUS KAUPUNKIKEHITYS / JK 16.11. Vaasan työttömyysaste oli keskimäärin 7,6 % vuonna, eli alhaisempi kuin vuonna 2010 (8,3 %) ja 2009 (7,9 %). Vuonna Vaasan työttömyysaste oli neljänneksi alhaisin 25 suurimman kaupungin vertailussa. 10,0 TYÖTTÖMYYSASTE VAASASSA 2009, 2010 JA ARBETSLÖSHETSGRAD I VASA 2009, 2010 OCH 9,8 2009 2010 9,4 9,2 9,0 8,0 7,0 8,7 7,9 7,1 8,8 7,8 7,3 8,5 7,6 7,2 8,0 7,0 7,0 8,3 7,1 6,9 8,4 8,0 8,8 8,7 8,0 8,0 7,9 7,3 7,5 6,9 8,2 8,1 7,2 7,2 7,2 7,0 8,1 8,2 6,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 kk / mån. LÄHDE: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ KÄLLA: ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / JK 21.2.2012
3130 3071 3097 3119 2875 11 Vaasassa oli 2 209 työtöntä vuonna, mikä oli 239 vähemmän kuin vuonna 2010. 5000 4000 TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ VAASASSA 1991- ANTALET ARBETSLÖSA I VASA 1991-4988 4745 4698 4545 4306 työttömät työnhakijat yhteensä arbetslösa arbetssökande sammanlagt 3000 3486 3892 3808 3452 2000 1918 1568 1552 pitkäaikaistyöttömät 1487 1439 långtidsarbetslösa 1281 1128 1089 932 2507 2448 2273 2209 2009 1860 1063 917 817 1000 781 763 762 646 527 1061 877 993 492 887 377 397 462 769 317 nuorisotyöttömät 657 655 594 519 521 548 42 511 230 ungdomsarbetslösa 418 339 385 257 228 419 326 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 LÄHDE : TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ KÄLLA : ARBETS - OCH NÄRINGSMINISTERIET KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / JK 21.2.2012 Vaasan kaupunkiseudun bkt asukasta kohti (37 106 euroa) oli kolmanneksi korkein 20 suurimman kaupunkiseudun vertailussa vuonna 2009. Bkt oli korkeampi vain Helsingin (46 627 euroa) ja Rauman (37 119 euroa) kaupunkiseuduilla. 2000-luvulla bkt:n kasvu on ollut suhteellisesti suurin Vaasan kaupunkiseudulla (+ 54,8 %). 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 BKT / ASUKAS 20 SUURIMMALLA KAUPUNKISEUDULLA 2000 2009 BNP / PERSON I DE 20 STÖRSTA STADSREGIONERNA 2000 2009 Helsinki - Helsingfors Rauma - Raumo Vaasa - Vasa Tampere - Tammerfors Turku - Åbo Salo Kuopio Saimaa - Saimen Oulu - Uleåborg Jyväskylä Seinäjoki Rovaniemi Kouvola Hämeenlinna - Tavastehus Lahti - Lahtis Pori - Björneborg Mikkeli - S:t Michel Joensuu Kotka Varkaus 15 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 LÄHDE: TILASTOKESKUS / KÄLLA: STATISTIKCENTRALEN KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / JK 21.2.2012
12 Vuonna 2009 Vaasalla oli korkein työpaikkaomavaraisuus (133,5 %) 20 suurimman kaupungin vertailussa. Vaasa tarjoaa siis suhteellisesti eniten työpaikkoja naapurikunnilleen. Vaasaan pendelöi noin 12 300 työntekijää ja Vaasasta muualle noin 3 400 työntekijää. Nettopendelöinti Vaasaan oli noin 8 900 työntekijää. Eniten pendelöitiin Vaasaan Mustasaaresta (noin 5 200), Laihialta (noin 1 500), Vähästäkyröstä (noin 900) ja Maalahdesta (noin 750). Pendelöinti johtuu suurilta osin siitä, että Vaasassa asuu seudun väestöstä vain noin puolet, mutta työpaikoista yli 70 % on Vaasassa. TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS 2009 (%) 20 SUURINTA KAUPUNKIA JA VAASAN SEUTU 0 50 100 150 Vaasa Helsinki Tampere Turku Oulu Joensuu Seinäjoki Lahti Kuopio Kotka Jyväskylä Pori Lappeenranta Hämeenlinna Salo Mikkeli Vantaa Rovaniemi Kouvola Espoo 133,5 131,9 124,2 124,1 122,2 112,5 112,5 111,8 110,9 108,9 107,5 107,4 106,5 105,6 104,5 104,5 102,8 100,1 98,5 95,2 Vaasan seutu: Vaasa Vöyri Korsnäs Maalahti Isokyrö Vähäkyrö Mustasaari Laihia 55,7 54,6 54,4 73,9 68,0 90,3 81,9 133,5 LÄHDE: TILASTOKESKUS KAUPUNKIKEHITYS / JK 20.12. 14000 12000 10000 7657 8000 5748 6000 8048 8512 PENDELÖINTI VAASAAN JA VAASASTA 1995 2009 PENDLING TILL OCH FRÅN VASA 1995 2009 Vaasaan, till Vasa Vaasasta, från Vasa nettopendelöinti, nettopendling* 6017 8829 6367 6350 9497 9704 6929 7000 9942 9966 10223 10475 7256 7137 7296 7411 11027 7780 11456 8203 12208 12374 12320 8737 8854 8931 4000 1909 2031 2145 2000 2479 2568 2704 2686 2829 2927 3064 3247 3253 3471 3520 3389 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 LÄHDE : TILASTOKESKUS / KÄLLA STATISTIKCENTRALEN KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / JK 20.12.
13 2.3.2 Väestö Vaasassa asui 60 398 asukasta vuoden lopussa. Kaupungin väestö on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Viiden viime vuoden aikana väestö on kasvanut keskimäärin yli 550 asukkaalla vuodessa. Vuonna kaupungin väestö kasvoi peräti 811 asukkaalla. Tämä on suurin väestönkasvu yli 30 vuoteen. Vaasan kielijakauma on seuraava (): suomenkielisiä 41 521 (68,7 %), ruotsinkielisiä 14 725 (24,4 %) ja muunkielisiä 4 152 (6,9 %). Viiden viime vuoden aikana suomenkielisten määrä on kasvanut 744:lla, ruotsinkielisten 429:lla ja muunkielisten 1 603:lla. 61 000 VAASAN VÄESTÖ 31.12.2000 31.12. BEFOLKNINGEN I VASA 31.12.2000 31.12. 60 398 60 000 59 587 59 175 59 000 58 000 56 737 57 014 56 925 56 953 57 000 57 241 57 030 57 998 57 622 58 597 56 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 LÄHDE: TILASTOKESKUS / KÄLLA: STATISTIKCENTRALEN KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / JK 16.3.2012 1000 750 500 250 0-250 277-89 VUOSITTAINEN VÄESTÖMUUTOS ÅRLIG BEFOLKNINGSFÖRÄNDRING 28 77 211 599 578 381 376 412 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 LÄHDE: TILASTOKESKUS / KÄLLA: STATISTIKCENTRALEN KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / JK 16.3.2012 811 Vaasassa väestön ikärakenne on selvästi vanhentunut viime vuosikymmeninä. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi noin 3 000:lla, kun 0 19-vuotiaiden määrä pysyi suurin piirtein samana vuosina 1991 -. Vaasan väestösuunnitteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee kasvamaan voimakkaasti vuosina 2012-2020 (noin + 2 500:lla). Väestösuunnitteen mukaan myös 0 19-vuotiaiden määrä tulee kasvamaan vuosina 2012-2020 (noin + 740:lla). Tämän edellytyksenä on toki se, että Vaasan nopea väestönkasvu jatkuu.
14 14000 65+ -VUOTIAAT JA 0 19-VUOTIAAT VAASASSA 1990-2020 (TOTEUTUNUT KEHITYS VUOTEEN 2010) 65+ -ÅRINGARNA OCH 0 19-ÅRINGARNA I VASA 1990-2020 (FÖRVERKLIGAD UTVECKLING TILL ÅR 2010) 13000 12000 11000 10000 9000 8000 65+ v./år 0-19 v./år 7000 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 LÄHDE: TILASTOKESKUS (1990 2010) / KÄLLA: STATISTIKCENTRALEN (1990 2010) KAUPUNKIKEHITYS / STADSUTVECKLING / JK 22.2.2012 2.4 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa Vuosi oli kaupungin väestökehityksen kannalta merkityksellinen, kun väkiluku syyskuussa ylitti 60.000 asukkaan rajan. Väkiluku kasvoi kertomusvuonna 811 asukkaalla, mikä on suurin väestönkasvuluku sitten vuoden 1972. Sosiaali- ja terveystoimiala Kaupungin uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto heijastui myös Sosiaali- ja terveysvirastoon. Sosiaali- ja terveysjohtajan virka lakkautettiin ja virastoa johtaa suoraan perusturvajohtaja, joka toimii keskushallinnossa myös sektorin toimialajohtajana. Sosiaali- ja perhepalveluissa määräaikavaatimuksiin pääseminen parani vuoden aikana. Toimeentulotuen osalta kirjallisten toimeentulotukihakemusten käsittely määräajassa saatiin vuoden aikana toteutettua. Maahanmuuttajatyön kehittämistä jatkettiin monin yhteistoimintahankkein. Hyväksytyn mielenterveysstrategian käytännön toimeenpanoa aloiteltiin. Koti- ja laitoshoidon osalta merkittävää oli laatujärjestelmän valmistuminen, mistä tulosalue sai SHQS-kriteeristön mukaisen laaduntunnustuksen kesällä. Hoidon porrastuksen parantaminen näkyi merkittävästi erikoissairaanhoidon ns. klinikkavalmispäivien määrän puoliintumisena v. 2009 määrään verrattuna. Osastojen 8 ja 9 peruskorjauksen valmistuminen loppuvuodesta helpotti osastojen työnjaon kehittämistä jatkossa. Syksyllä käynnistettiin palvelurakenteen inventointi- ja suunnittelutyö yhdessä Aalto-yliopiston Sotera-instituutin kanssa. Terveyspalvelujen tulosalue: Terveydenhuoltolaki astui voimaan 1.5.. Laki toi monia velvoitteita terveyspalveluille, mitkä pääsääntöisesti pystyttiin toteuttamaan. Hoitotakuun mukaisissa rajoissa pysyttiin lääkärille (3 kk) ja hammaslääkärille (6 kk) pääsyn osalta. Hammaslääkäriin pääsy on suuren kysynnän vuoksi vaikeutunut; odotusaika kiireettömän hoidon osalta on n. 5 kk. Lääkäripäivystyksessä aloitettiin potilaiden
15 kiireellisyyden mukainen jaottelu (triage), jolla saatiin lyhennettyä päivystyksen jonotusaikaa. Laihia-Vähäkyrö-tulosalue - Tilanne hoitoon pääsyssä ja hoidossa on molemmissa kunnissa kaikilta osin kuitenkin lainsäädännön mukainen. Sivistystoimen toimiala Kulttuurisektorin organisaatiomuutoksen valmistelu tehtiin vuonna siten, että toiminta voidaan aloittaa uuden organisaatiomallin mukaisena 1.1.2012. Päivähoidon kysyntä lisääntyi väestömäärän kasvaessa sekä hyvän työllisyystilanteen myötä. Vuoden aikana lisättiin varhaiskasvatuksen päiväkotipaikkojen määrää noin 70 paikalla. Kaikille hakijoille on pystytty tarjoamaan paikka lain määräämän ajan puitteissa. Alueellinen kohtaaminen hoidon tarjoamisessa ei tosin ole kaikilta osin toteutunut. Uusi vuoropäiväkoti Punahilkka ja päiväkoti Lumikki valmistuivat syksyllä. Työvoiman tarpeeseen pyrittiin vastaamaan turvaamalla houkuttelevat ja kilpailukykyiset toisen asteen lukio- ja ammatillinen koulutus sekä monipuolinen korkeakoulutuksen tarjonta Vaasan kaupungissa. Ammattiopiston ja aikuiskoulutuskeskuksen uudet metallija sähkötilat vihittiin käyttöön Sampokampuksella. Uudet tilat parantavat opetuksen tasoa ja houkuttelevuutta huomattavasti. Vaasan Aikuiskoulutuskeskuksessa toiminnan volyymi kasvoi vuonna ennakoitua enemmän. Kaupungin tavoitteena on kaupungissa toimivien ammattikorkeakoulujen keskittäminen Palosaaren kampusalueelle. Päätökset Kiinteistöosakeyhtiö Palosaaren kampuksen perustamisesta tehtiin kaupunginvaltuustossa helmikuussa. Tekninen toimiala Teknisellä toimialalla vuosi oli vilkas ja esimerkiksi investoinnit olivat edelleen ennätysluokkaa toteuma oli yhteensä 48,0 milj. euroa. Valtuusto hyväksyi loppuvuoden kokouksessaan kaksi tärkeää ja isoa strategia-asiakirjaa; Vaasan yleiskaavan 2030 ja siihen liittyvän viheraluejärjestelmän sekä Vaasan kaupungin maapoliittisen ohjelman. Kaupunki luovutti asuntotontteja 136 kpl vuonna, mikä on 4 % enemmän kuin vuonna 2010. Raakamaata hankittiin yhteensä 65,5 ha noin 0.9 milj. eurolla. Rakennuslupien määrä kasvoi vuoden 2010 luvusta 4,9 % ja rakennuslupia myönnettiin yhteensä 752 kpl vuonna. Uuden kunnallistekniikan rakentaminen on alkanut Laajametsän alueella ja jatkunut Bölessä ja Purolassa. Uusien pääväylien rakentaminen jatkui Välitiellä, Gerbyn rantatiellä ja Pohjolankadulla. Katusaneerauksia suoritettiin Vaskiluodon sillalla, Ansaankadulla ja Neptunintiellä. Yhteensä kunnallistekniikan investoinnit olivat noin 10,6 milj. euroa. Viheralueyksikölle myönnettiin Vuoden Kaupunkiteko palkinto heidän nostettuaan kaupungin viheralueiden tasoa. Talotoimessa valmistui vuonna poikkeuksellisen paljon investointikohteita. Investointimenot olivat yhteensä 24,9 milj. euroa. Uudisrakennuksia valmistui viisi kappaletta (9 598 m2) ja näiden valmistuneiden rakennusten hankinta-arvo oli yhteensä 14,5 milj. euroa. Uudisrakennuskohteista valmistui Päiväkoti Punahilkka, VAO-Vakk:n sähkö- ja metallirakennukset, Öjbergin huoltorakennus ja päihdeongelmaisten suoja-
16 asunnot. Peruskorjauksia suoritettiin mm. Vöyrinkaupungin koulun O-kiinteistössä, lukioiden kiinteistössä Kirkkopuistikko 27:ssä ja kaupungin sairaalan osastoilla 8 ja 9. Perusparannusinvestointeihin käytettiin 14,4 milj. euroa. Vaasan vedellä Påttin vedenpuhdistamon rakennustyöt ovat edenneet suunniteltua paremmin (Vaasan Veden kokonaisinvestoinnit olivat 9,7 milj. euroa). Vaasan Sataman kokonaistavaravolyymi nousi 1,6 miljoonaan tonniin ja sataman raskaskuljetusramppi valmistui. 2.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. 2.5.1 Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisriskeihin on varauduttu vakuuttamalla ja rahastoimalla. Vakuuttamalla varaudutaan mm. kiinteistöjen palovahinkoihin, liikennevahinkoihin ja vastuuvahinkoihin. Vahinkorahaston avulla on varauduttu seuraavien omalla vastuulla olevien vahinkojen rahoittamiseen: Kiinteää ja irtainta omaisuutta kohdanneet vahingot Toiminnan keskeytysvahingot Vastuuvahingot, joista kaupunki on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa Takaussitoumuksen perusteella mahdollisesti syntyvä korvausvastuu Vahinkorahaston määrä 31.12. on 7,5 miljoonaa euroa. Valtuusto on 12.3.2007 vahvistanut rahaston varojen vähimmäismäärää, rahaston kartuttamista ja varojen käyttöä koskevat säännöt. Kaupungin vakuutukset olivat toimintavuoden aikana lakisääteisten vakuutusten osalta IF-vakuutusyhtiössä ja vapaaehtoisten vakuutusten osalta Pohjola vakuutusyhtiössä. Vapaehtoisten vakuutusten kattavuutta on lisätty LVI- ja toiminnan keskeytysvakuutuksella. Omavastuurajat on kiinteistövakuutuksissa alennettu. Vuoden tammikuusta lukien kaupungilla oli myös kuntalaisten eduksi vapaaehtoinen tapaturmavakuutus kaupungin järjestämässä toiminnassa, ns. kuntalaisvakuutus. 2.5.2 Rahoitusriskit Rahoitusriskeistä vuonna 2008 ryhdyttiin kiinnittämään erityistä huomiota korkoriskiin. Kaupungin lainasalkku on suuremmalta osin sidottu vaihtuviin korkoihin, mikä on pitkällä aikavälillä havaittu edullisimmaksi. Tällöin korkomenojen ennakointi on kuitenkin vaikeampaa ja korkoriski suurempi. Toimenpiteitä on tehty suojatun osuuden lisäämiseksi tekemällä koronvaihtosopimuksia. Vuoden lopulla koronvaihtosopimuksia oli yhteensä kuusi. Vuoden lopussa lainasalkusta suojattu osuus oli noin 45 %. Kaupungin korkonäkemys on, että korkotaso on laskeva, joskin lasku on suhteellisen maltillista vuoden 2012 aikana. Ennusteiden mukaan EKP:n ohjauskorko pysyy nykytasolla tai laskee hiukan vuoden 2012 aikana. Tilanne rahoitusmarkkinoilla on kuitenkin edelleen hyvin herkkä. 2.5.3 Ympäristöriskit Ympäristötekijöitä, joilla on mahdollisesti vaikutusta toimintaan ja/tai talouteen, ovat mm:
17 Suvilahden kaatopaikan sulkemislupa on jatkokäsittelyssä, päätöstä ei vielä saatu vuoden aikana. sisältää 2,4 miljoonan euron varauksen Suvilahden kaatopaikan maisemointiin, varauksen riittävyys arvioidaan sen jälkeen kun päätös on saatu. Vuoden 2008 lopulla saatiin Vaasan hallinto-oikeudelta päätös jätevesien johtamisluvasta tehtyyn valitukseen. Päätöksen tiukat lupaehdot eivät muuttuneet, ympärivuotinen typenpoisto 70 % tulee olla käytössä 1.7.2012. Vaasan Vesi on investointisuunnitelmassaan varautunut jätevedenpuhdistuksen ympäristöluvan vaatimiin investointeihin, investoinnit ajoittuvat suunnitelmassa vuosille -2012.
18 3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 3.1. Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tavoitteet ja järjestäminen on kuvattu Vaasan kaupungin sisäisen valvonnan ohjeessa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 29.9.2003. Sisäistä valvontaa koskevia määräyksiä on myös taloussäännössä (24.2.1997) ja tarkastussäännössä (1.1.1997). Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan, toiminta on lakien, sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaista, resurssit ovat tuloksellisessa käytössä, omaisuus on turvattu sekä johdon informaatio on oikeaa, tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista. Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat konsernitasolla sisäisen valvonnan järjestämisestä ja ohjeistamisesta. Sisäisen valvonnan selonteko perustuu hallintokuntien tekemään arviointiin sisäisen valvonnan järjestämisestä. Arviot on käsitelty ao. lauta-/johtokunnassa erillisenä asiana hallintokunnan toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Arviointi on tehty taloustoimen laatimalla kyselylomakkeella. Hallintokuntia pyydettiin arvioimaan seuraavia sisäisen valvonnan osa-alueita: prosessit, päätöksenteko ja johtaminen, henkilöstöhallinto, toiminnan ja talouden määräykset, suunnittelu ja seuranta, taloushallinto ja kirjanpito sekä sopimustoiminta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toimielinten ja viranomaisten päätösten lain- ja säännöstenmukaisuutta seurataan kuntalain 51 :n mukaisesti otto-oikeusmenettelyn avulla säännönmukaisesti. Ottooikeuden käyttämisestä on määräykset hallintosäännössä. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisen valvonta on osa esimiesten päivittäistä johtamisfunktiota. Hallintokunnissa on myös käytössä esim. sisäisen valvonnan muistilistoja toiminnan varmentamiseksi. Lisäksi sisäinen tarkastaja ja ulkoinen tilintarkastus suorittavat hallinnon ja päätöksentekomenettelyn tarkastuksia. Päätöksentekomenettelyissä ja ohjeistuksen noudattamisessa todettiin puutteita 2010 tilikauden aikana ja kaupunginhallitus on 31.1. todennut, että havaittujen puutteellisuuksien johdosta on laadittava ja päivitettävä kaupungin talouteen ja hallintoon liittyviä ohjeita. Vuoden on laajasti päivitetty ja uudistettu kaupungin ohjeistusta. Päätöksentekomenettelystä sekä henkilöstö- ja talousohjeistuksesta on järjestetty koulutusta esimiehille ja asiantuntijoille toimintavuoden aikana. Vuonna 2012 on aloitettu laaja esimiespassi-koulutusohjelma. Kyselyn perusteella kaupungin ohjeistus onkin pääsääntöisesti ajantasainen. Kaupunginhallituksen tiedossa ei muutoin ole sellaisia lakien, määräysten ja päätösten vastaisia toimia, joista saattaisi seurata merkittävä korvausvaatimus tai muu oikeusseuraamus kaupungille.
19 Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Vuoden alussa astui voimaan kaupungin uudistettu organisaatio ja myös johtamisjärjestelmää uudistettiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ssa kaupungin vision ja strategian sekä toiminnalliset tavoitteet vuodelle. Valtuuston nähden sitovat tavoitteet on yhteen sovitettu kaupungin johtamisjärjestelmän kanssa. Tavoitteiden toteutumisen seuranta ja valvonta on mm. vastuutettu toimialajohtajille. Toiminnan tavoitteiden määrittely ja prosessi on yhteen sovitettu sekä sisällöllisesti, että aikataulullisesti. Toiminnan ja talouden toteutuminen raportoidaan kolme kertaa vuodessa ja lisäksi tilinpäätöskäsitellyn yhteydessä kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Vuoden vavoitteiden toteutuminen on esitetty toimintakertomuksessa ja n toteutumisvertailussa. Toiminnan tuloksellisuuden arviointia ohjaa laajasti valtion normiohjaus ja toiminnalle vaaditut mittarit ja kriteerit. Näiden lisäksi on kehitettävä omia toiminnan laatua kuvaavia mittareita. Toiminnallisten tavoitteiden ja laatumittareiden seuranta on hajautunutta ja tapahtuu myös osittain manuaalisesti. Tämä on samalla kansallinen haaste. Raportoinnin kehittäminen on merkittävä haaste tulevien vuosien aikana, joka myös kysely osoittaa. Toimintaprosessien kuvaamista on jatkettu toimintavuoden aikana. Lisäksi myös henkilöstön toimenkuvien ylläpitäminen ja päivittäminen on jatkuva työ. Johtamisjärjestelmän kehittämisen yhteydessä on myös hyödynnetty ns. CAF-mallia, joka on julkisen toiminnan arviointikehikko ja tämä työ jatkuu tulevien vuosien aikana. Riskienhallinnan järjestäminen Erilaiset tekijät kaupungin toiminnassa saattavat haitallisesti vaikuttaa mm. asukkaille tarjottavien peruspalveluiden tuottamiseen, henkilöstön toimintakykyyn, omaisuuden turvaamiseen ja toiminnan tuloksellisuuteen. Näitä tekijöitä kutsutaan riskeiksi. Sisäisen valvonnan tarkoitus on hallita riskejä ja varmistaa, että asetetut sekä pitkän että lyhyen tähtäimen päämäärät ja tavoitteet saavutetaan. Riskienhallinta on olennainen osa sisäistä valvontaa ja tietoista, suunnitelmallista ja jatkuvaa työtä uhkaavien riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Kaupunkiorganisaatiota kokonaisuudessaan kattavan riskienhallintapolitiikan laatiminen on aloitettu toimintavuoden aikana. Systemaattisessa tavassa kuvata, kartoittaa, arvioida ja raportoida riskejä on kuitenkin edelleen kehitettävää. Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen sekä näistä seuraava rekrytointi ovat selkeitä riskejä ja haaste toiminnalle. Riskeihin on kiinnitetty huomioita ja toteutettu ennakoivia toimenpiteitä. Rekrytointiprosessia ja perehdytystä on kehitetty ja panostettu henkilöstön koulutukseen. Lisäksi mm. varhainen puuttuminen henkilöstöasioissa on ollut kehittämiskohteena. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonnassa ei ole havaittu puutteita, joista olisi aiheutunut merkittäviä menetyksiä, arvonalennuksia tai korvausvastuuta. Laskutuksen toimintaprosessia on kehitetty merkittävästi ja tehokas laskutusputki takaa oikea-aikaisen ja oikeudenmukaisen tulojen kannon kaupungille. Arvonlisäverokäsittelyä on kuvattu kaupungin hallintokunnissa ja ostolaskujen käsittely on sujuvaa.
20 Sopimushallinta Kaupungin sopimuksia ei hallinnoida keskitetysti. Sopimushallinta on hallintokuntien vastuulla ja merkittäviä puutteita ei ole ilmennyt sopimusten hallinnassa. Sopimusten hallinta on kuitenkin pitkälle manuaalista ja tästä syystä esim. tiedottaminen sopimuksista ja hankintasopimusten olemassaolosta on haaste. Keskushallinto on kehittänyt asiakirjojen ja päätöksenteon sähköistä hallintaa, joka tulevaisuudessa luo edellytykset kokonaisvaltaiselle sopimushallinnalle. Yhteenveto Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokuntien, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden arvioinnit on käsitelty asianomaisissa päättävissä elimissä, jolloin tieto puutteista ja korjaustarpeista on otettu käsittelyyn. Toteutetun kyselyn perusteella voidaan todeta, että sisäinen valvonta pääsääntöisesti yltää hyvälle tasolle kaupungin organisaatiossa. Esim. tiedonvälityksen ja seurantamenetelmien toimivuudessa on kuitenkin arvioitu olevan puutteita, mutta raportointia parantamalla voidaan vastata näihin haasteisiin. 3.2 Sisäisen tarkastuksen järjestäminen 3.2.1 Toiminta-ajatus Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastaja, jonka tehtäviin kuuluvat hallinto- ja talousprosessien tarkastaminen sekä osallistuminen riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja hallinnon kehittämiseen. Sisäinen tarkastaja tukee kaupungin tavoitteiden toteutumista tarkastamalla ja arvioimalla organisaatioiden ja sisäisen valvonnan toimivuutta sekä toiminnan ja päätöksenteon säädöstenmukaisuutta. Kaupunginvaltuusto perusti toisen sisäisen tarkastajan viran v. Sisäisen tarkastuksen valvomista, ohjaamista ja kehittämistä sekä sen ja tilintarkastuksen koordinointia varten on tarkastustoimikunta. Toimikuntaan kuuluvat puheenjohtajana kaupunginjohtaja sekä jäseninä kaupunginhallituksen puheenjohtaja, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ja tarkastuspäällikkö. Tarkastustoimikuntaan kutsutaan lisäksi pysyväksi asiantuntijajäseneksi tilintarkastaja. Toimikunnassa asiat esittelee ja valmistelee sisäinen tarkastaja. Sisäisen tarkastuksen toiminta-aluetta ei ole rajattu. Myös tiedonsaantioikeus ja oikeus saada tavata tarvittavia henkilöitä sekä saada asiaan liittyvää fyysistä omaisuutta tarkastustehtävissä on taattu. Monet tiedot ja tarkastuksissa käsitellyt asiat ovat luottamuksellisia. 3.2.2 Kohteet päättyneellä tilikaudella 1) Varastointi 2) Ajopäiväkirjat 3) Käteiskassoihin liittyvät toiminnot 4) Edustusmenojen seuranta 5) Palkanlaskennan kontrollit 6) Koko kaupunkia koskevan riskienhallintapolitiikan sekä sisäisen valvonnan ohjeistuksen valmistelu
21 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut. 2010 1 000 1 000 Toimintatuotot 109 831 103 959 Valmistus omaan käyttöön 2 694 3 109 Toimintakulut -436 781-411 255 Toimintakate -324 256-304 187 Verotulot 246 393 229 154 Valtionosuudet 93 576 92 131 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 102 1 125 Muut rahoitustuotot 11 901 12 585 Korkokulut -2 386-2 018 Muut rahoituskulut -42-54 Vuosikate 26 288 28 736 Poistot ja arvonalentumiset -19 943-19 953 Satunnaiset kulut 0-1 293 Tilikauden tulos 6 345 7 490 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -1 610 1 034 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -50 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+) -797-719 Tilikauden ylijäämä ( alijäämä) 3 888 7 805 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 25,3 25,5 Vuosikate / Poistot, % 131,8 144,0 Vuosikate, euroa/asukas 435 482 Asukasmäärä 60 398 59 587 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset
22 4.2 Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 462,8 miljoonaa euroa (439 milj. euroa vuonna 2010). Verotulojen osuus tuotoista oli 53,2 % ja valtionosuuksien 20,2 % eli verorahoitus muodostaa 73,4 % tuotoista. Verotulojen osuus kasvoi prosenttiyksikön edellisvuodesta. 4.2.1 Toimintatuotot Toimintatuotot olivat 109,8 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 5,9 miljoonaa euroa vuodesta 2010. Suurimmat erät ovat myyntituotot 56,8 miljoonaa euroa ja maksutuotot 22,8 miljoonaa euroa. 4.2.2 Verotulot Verotulot vuonna olivat 246,4 miljoonaa euroa ja kasvua oli 17,2 miljoonaa euroa. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 77 %, mikä on kansallisella tasolla alhainen osuus. Yhteisöveron osuus oli peräti 18 % ja kiinteistöveron 5 %.
23 Vaasan kunnallisverotettavien tulojen kasvu oli vuonna 2010 noin prosenttiyksikön alle valtakunnan keskiarvon. Vastaavasti vuonna 2009 Vaasan kasvu oli runsaat puoli prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon. Vuoden kunnallisverokertymä jäi noin 0,85 miljoonaa euroa budjetoidusta. Kunnallisveroa korotettiin 0,5 prosentilla 19,5 prosenttiin vuoden 2010 alusta. Yhteisöveroa tilitettiin 45,4 miljoonaa euroa, mikä on 18,1 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän. Yhteisöveroa kertyi 2,4 miljoonaa euroa yli budjetoidun. Yhteisöverokertymä on parantunut hiukan koko valtakunnan tasolla. Osana valtion tukipakettia kunnille korotettiin kuntien jako-osuutta yhteisöverosta 10 prosenttiyksiköllä vuosina 2010 ja. Ilman jako-osuuden nostoa Vaasan yhteisöverotuotto olisi ollut heikompi. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin oli Vaasan yhteisöverokertymä vuonna merkittävästi parempi. Kiinteistöveron tilitykset olivat 13,1 miljoonaa euroa. Veroprosentit olivat: yleinen 1,0 %, vakituinen asunto 0,32 %, voimalaitos 2,5 % ja rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 3,1 % edelliseen vuoteen nähden, mutta alitti budjetoidun 0,1 miljoonaa euroa.
24 4.2.3 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta. Valtionosuuksia saatiin 93,6 miljoonaa euroa, mikä oli 0,8 milj. euroa enemmän on nähden. Vuonna 2010 valtionosuuksia saatiin yhteensä 92,1 milj. euroa. Valtionosuudet (milj. ) 2010 muutos % Peruspalvelut 80,9 83,4 3,1 % Verotuloperusteinen vos-tasaus -10,2-11,6 14,5 % Järjestelmämuutoksen tasaus 0,2 0,2 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os. 21,1 21,5 1,9 % Yhteensä 92,1 93,6 1,6 % 4.2.4 Rahoitustuotot Rahoitustuottoja kertyi 13,0 miljoonaa euroa ja ne pienenivät 0,7 miljoonaa euroa. Rahoitustuotoista merkittävin on Vaasan Sähkö Oy:n maksama osinko 10,4 miljoonaa euroa. 4.3 Tuloslaskelman kulut Tuloslaskelman kulut olivat yhteensä 439,2 miljoonaa euroa toimintakulujen muodostaessa 99,4 % ja rahoituskulujen 0,6 % kuluista. 4.3.1 Toimintakulut Toimintakulut olivat 436,8 miljoonaa euroa; kasvua edelliseen vuoteen oli 6,2 %. Toimintakulujen kasvu on Vaasassa edelleen muuta maata voimakkaampaa, ennakkotietojen perusteella arvioidaan koko maan tasolla kasvun olleen noin 4,4 %. Toimintakuluista merkittävin on henkilöstökulut 229,7 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen 5,8 %. Palvelujen ostot olivat 141,3 miljoonaa euroa. Noin puolet tästä kuluerästä eli 69 miljoonaa euroa on erikoissairaanhoidon kustannuksia, jotka nousivat 3,9 %. Toimintakulut osuus 2010 muutos milj. % milj. % Henkilöstökulut 229,7 52,6 % 217,2 5,8 Palvelujen ostot 141,3 32,3 % 133,1 6,2 Aineet ja tarvikkeet 29,0 6,6 % 27,4 5,8 Avustukset 24,3 5,6 % 25,0-3,1 Vuokrat 6,6 1,5 % 6,7-0,9 Muut toimintakulut 5,9 1,4 % 1,9 209,6 Yhteensä 436,8 100 % 411,3 6,2 4.3.2 Rahoituskulut Rahoituskuluja oli tilikaudella 2,4 miljoonaa euroa, josta 2,3 miljoonaa euroa on pitkäaikaisten lainojen korkoja. 4.4 Toimintakate ja vuosikate Toimintakate oli -324,3 miljoonaa euroa ja se kasvoi edellisestä vuodesta 20,1 miljoonaa euroa ja 6,6 %. Toimintakatteen kasvu on edelleen korkeampi kuin muissa kunnissa keskimäärin (tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan 3,9 %). Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus oli 340 miljoonaa euroa. Toimintakatteen rahoittamisen jälkeen jäi verorahoituksesta käytettäväksi investointeihin 15,7 miljoonaa