Kauhavan kaupunki. Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma

Kauhavan kaupunki Vuoden 2019 talousarvio ja vuosien 2020-2021 taloussuunnitelma Hyväksytty Kauhavan kaupunginvaltuustossa 10.12.2018

SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleisperustelut... 1 1.1. Kaupunkistrategia... 1 1.2. Kaupungin alue, väestö ja työpaikat... 3 1.3. Kaupungin taloudellinen tilanne... 4 1.4. Yleinen taloudellinen tilanne... 7 1.5. Talousarvion laadintaperusteet... 8 1.6. Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus... 12 1.7. Talouden tasapaino vaatimuksen toteutuminen... 13 1.8. Konsernin tavoitteet... 13 2. Käyttötalousosa... 20 2.1. Toimielintasoiset tavoitteet ja talousarviot... 22 2.1.1. Keskusvaalilautakunta... 22 2.1.2. Tarkastuslautakunta... 22 2.1.3. Kaupunginvaltuusto... 23 2.1.4. Kaupunginhallitus... 24 2.1.5. Perusturva... 30 2.1.6. Kasvatus- ja opetuslautakunta... 31 2.1.7. Elämänlaatulautakunta... 36 2.1.8. Tekninen lautakunta... 39 2.1.9. Ympäristölautakunta... 43 2.2. Yhdistelmä käyttötalouden määrärahoista ja tuloarvioista... 45 2.3. Henkilöstö... 46 3. Tuloslaskelmaosa... 50 4. Investointiosa... 53 5. Rahoitusosa... 56 6. Taloussuunnitelma 2019 2021... 57 7. TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO... 59 8. Liitteet... 60

1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Kaupunkistrategia Kauhavan kaupunkistrategia Kauhava Pohjanmaan Sydän on hyväksytty valtuustossa 13.11.2017. Kaupunginhallitus on tammikuussa 2018 hyväksynyt strategian toimeenpanosuunnitelman. Kärkihankkeille on vuoden 2018 aikana laadittu erilliset toimintasuunnitelmat. Visio 2025 Kauhava on koko Pohjanmaan Sydän, joka sijaitsee Seinäjoen, Vaasan ja Kokkolan keskiössä. Kauhava haastaa alueen suuremmat kaupungit logistisella sijainnilla, väljällä ja joustavalla asumisella, laadukkaammilla lasten ja perheiden palveluilla sekä yli oman tarpeen pursuavalla työpaikkatarjonnalla. Kauhava konsernin arvot Vastuullisuus Kannamme kestävän kehityksen perustalta vastuuta yhteisöstä, yksilöstä, ympäristöstä ja yhteisen Kauhavan tulevaisuudesta. Kaupunkikonsernina toimimme yhtenä kokonaisuutena. Tavoitteenamme on asukkaille ja yhteisöille suunnattujen palvelujen laadukas ja tehokas järjestäminen. Oikeudenmukaisuus Noudatamme päätöksenteossamme tasapuolisuutta ja yhdenvertaisuutta. Haluamme kaupunkikonsernin henkilöstön kehittävän itseään. Toimimme asukkaidemme ja henkilöstömme hyvinvoinnin tukena sekä suhtaudumme avarakatseisesti uusiin asioihin ja ihmisiin. Yrittäjyys Yrittäjyys on Kauhavan vahvuus. Toimimme yritysmyönteisesti ja palvelualttiisti yritysten ja ihmisten hyväksi. Reagoimme asioihin ripeästi. Olemme valmiit kokeilemaan erilaisia toimintatapoja. Edistämme luovuutta, yhteistoimintaa ja yrittäjyyttä kaupunkimme voimavarana Strategiset päämäärät näitä tavoittelemme Palvelut ja ympäristö: Kasvava joukko ylpeästi kauhavalaisia Elinvoima ja yrittäjyys: Suomen paras toimintaympäristö yrityksille Talous ja henkilöstö: Suomen paras kuntatyönantaja 1. Palvelut ja ympäristö Kriittiset menestystekijät näissä on onnistuttava Lapset, nuoret ja perheet ykköseksi Voimien kokoaminen Koulu- ja palveluverkko kuntoon Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö Strategiset kärkihankkeet näihin panostamme Toimenpideohjelma veto- ja pitovoiman parantamiseksi ja syntyvyyden nostamiseksi Hyvinvointikeskus Optimaalinen ja monipuolinen kouluverkko Asuinympäristön viihtyisyysohjelma 1

Moderni kaupunkikeskusta ja elinvoimaiset kylät 2. Elinvoima ja yrittäjyys Kriittiset menestystekijät näissä on onnistuttava Yrittäjyysmyönteinen toimintaympäristö Työpaikkojen säilyttäminen ja uudet työpaikat Maapolitiikka Teollisuuden kilpailukyky Strategiset kärkihankkeet näihin panostamme Yhteyksien parantaminen Uudistuva biotalous Kilpailukykyinen teollisuuden toimintaympäristö Palvelu- ja matkailualan työpaikat Valtatie 19 alueen kehittäminen Alahärmässä 3. Talous ja henkilöstö Kriittiset menestystekijät näissä on onnistuttava Viisaat ja nuukat investoinnit sekä hankinnat Budjettikuri Työn imu Hyvä työnantajakuva Strategiset kärkihankkeet näihin panostamme Investointi- ja talouden tasapainottamisohjelma Ei Komian tähären Käytäntöjen harmonisointi ja prosessien kehittäminen Kannustava palkkausjärjestelmä Hankintaosaamisen parantaminen Strategian tähtäin on vuodessa 2025. Perusolettamukset toimintaympäristön osalta, strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät ja strategiset kärkihankkeet tarkistetaan valtuustokausittain valtuuston toimesta. Kärkihankkeiden toteumista seurataan vuosittain kaupunginhallituksessa. Mittarit Kaupungin väkiluvun kehitys (0 15 -vuotiaiden ja 16 64 -vuotiaiden määrä, maan sisäinen muuttoliike) Kaupungin imago Työllisyysaste Työpaikkojen määrä Kaupungin taseen ylijäämä Henkilöstön sairauspoissaolot 2

1.2. Kaupungin alue, väestö ja työpaikat Kauhavan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan ja K8-kaupunkiseuturyhmään. Entinen Härmänmaan alue kuuluu kehitysalueen tukialuejaossa 2-alueeseen ja Järviseutu korkeimpaan 1-alueeseen, eli Kauhavan kaupunki kuuluu eri osiltaan eri tukialueille. Maakuntajaossa kaupunki kuuluu Etelä-Pohjanmaan liittoon. Kaupungin alue on pinta-alaltaan 1.1.2018 tilanteen mukaan 1.313,41 km². Alue on suhteellisen harvaan asuttu väestötiheyden ollessa 12,4 henkilöä/km² (koko maa 18,1, Lapua 19,6). Väestön määrä ja rakenne 31.12.2011 alkaen 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017 0-14 v. 2.917 2.871 2.818 2.788 2.755 2.680 15 64 v. 10.308 10.073 9.894 9.677 9.472 9.163 Yli 64 v. 3.977 4.121 4.208 4.319 4.372 4.435 yhteensä 17.202 17.065 16.920 16.784 16.599 16.278 Kaupungin väkiluku on vähentynyt viidessä vuodessa (1.1.2013 31.12.2017) 924 henkilöä ja väestömääräennuste on edelleen laskeva. Vuonna 2025 kaupungin väkiluku on tilastokeskuksen ennusteen mukaan 15.682 henkilöä. Kaupunkistrategian päämääränä on saada negatiivinen väestökehitys pysäytettyä. Vuonna 2017 kauhavalaisista 16,5 prosenttia oli alle 15-vuotialita, 56,3 prosenttia 15 64 vuotiaita ja 27,2 prosenttia yli 64-vuotiaita. Ruotsinkielisten osuus väestöstä oli 0,7 prosenttia. Kauhavan asukkaista 2,3 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia. Kauhavalla oli 7.442 asuntokuntaa ja perheiden lukumäärä oli 4.550. Vuonna 2016 asuntokunnista vuokralla asui 19,3 prosenttia. Kauhavalaisista 65,3 prosenttia asui taajamissa. 15 vuotta täyttäneistä vähintään toisen asteen tutkinnon oli suorittanut 65,4 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon 22,3 prosenttia. Vuonna 2016 kaupungin alueella asuvan työllisen työvoiman määrä oli 6.466 henkilöä työllisyysasteen ollessa 71,9 prosenttia. Vuonna 2015 Kauhavalla oli 6.915 työpaikkaa. Työpaikoista 12,5 prosenttia liittyi alkutuotantoon, 33,0 prosenttia jalostukseen ja 53,4 prosenttia palveluihin. Vuonna 2016 Kauhavan kaupungin asukkaista 32,0 prosenttia oli eläkkeellä. Vuonna 2017 Kauhavan väestöllinen huoltosuhde oli 77,6 prosenttia. Se tarkoittaa, että sataa työikäistä kohden on 77,6 lasta ja ikääntynyttä. Väestöllinen huoltosuhde tunnusluku pohjautuu pelkästään väestön ikärakenteeseen eikä ota huomioon työllisyyttä. Väestörakennetta mitataan myös taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Vuonna 2017 Kauhavan taloudellinen huoltosuhde oli 156,7. Syntyvyys on ollut laskevaa Kauhavalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2010 syntyi 180 lasta ja vuonna 2017 133 lasta. Luonnollinen väestölisäys on ollut pitkään negatiivinen, mikä tarkoittaa, että kuolleita on enemmän kuin syntyneitä. Vuonna 2017 luonnollisen väestönlisäyksen määrä oli -81 henkilöä. Kaupungin väkilukuun vaikuttaa syntyvyyden ja kuolleisuuden lisäksi muuttoliike. Vuonna 2017 kuntien välinen nettomuutto oli Kauhavan osalta -307 henkilöä. Nettosiirtolaisuus (maahanmuutto maastamuutto) oli kuitenkin positiivinen, +68 henkilöä. Kokonaisnettomuutto oli -239 henkilöä. Nettomuutto lasketaan vähentämällä kaupunkiin muuttaneiden lukumäärästä kaupungista pois muuttaneiden lukumäärä. Kun nettomuutto on miinusmerkkinen, kärsii kaupunki muuttotappiosta. 3

Väestönmuutosta tarkastellessa otetaan huomioon sekä luonnollinen väestönlisäys että nettomuutto. Kauhavan väestönmuutos vuonna 2017 oli -321 henkilöä. Vuonna 2016 Kauhavan työllisistä 78,5 prosenttia työskenteli kotikuntansa alueella ja 21,5 prosenttia kävi töissä Kauhavan ulkopuolella. Vuonna 2016 Kauhavan työpaikkaomavaraisuus oli 106,3 prosenttia. Kauhavalle töihin pendelöiviä oli 1.794 henkilöä. Suurin sisäänpendelöinti tapahtuu Seinäjoelta ja Lapualta. Kaupungin aikaisemmin varsin hyvä työllisyystilanne lähti heikkenemään vuodesta 2013 alkaen. Tilanne alkoi parantua hitaasti loppuvuodesta 2016. Kauhava on perinteisesti sijoittunut kolmen parhaan joukkoon vertailtaessa Etelä-Pohjanmaan kuntien työttömyysasteita. Syyskuussa 2018 sijoitus oli kuitenkin vasta seitsemäs. Kauhavan työttömyysaste oli 5,8 prosenttia. Taulukko: Työttömien lukumäärä ja työttömyysaste vuosina 2011 2018. 2013 2014 2015 2016 2017 9/2018 Työttömyysaste (%) 6,2 7,0 8,1 8,5 7,1 5,8 Syyskuussa 2018 Kauhavalla oli 413 työtöntä työnhakijaa. Näistä alle 25-vuotiaita oli 49 ja yli 50- vuotiaita 177. Pitkäaikaistyöttömiä oli 78. Lähteet: http://www.tilastokeskus.fi/tup/alue/kuntienavainluvut http://www.epliitto.fi/tilastot Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus; Syyskuu 2018. 1.3. Kaupungin taloudellinen tilanne Kauhavan kaupungin avaavassa taseessa 1.1.2018 on kertynyttä ylijäämää noin 14,0 miljoonaa euroa. Kaupungilla on oman pääoman alaisina rahastoina Kortesjärven ja Ylihärmän alueen ylijäämärahastot (pääoma 1.1.2018 363.000 euroa). Kaupunginvaltuusto on 16.11.2015 jatkanut rahastojen 4

käyttöaikaa vuoden 2020 loppuun saakka. Rahastoa käytetään Kortesjärven ja Ylihärmän entisten kuntien alueella toteutettaviin investointeihin ja kehittämishankkeisiin, joista ei jatkossa aiheudu käyttökustannuksia. Kaupungilla on myös pääomaltaan enintään 150.000 euron henkilökuntarahasto. Vuoden 2018 talousarvio oli laadittu noin 0,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Oman toiminnan kulut tulevat pysymään hyvin talousarviossa. Maatalouslomituspalveluiden kysynnän vähenemisen seurauksena toiminnasta aiheutuvat menot tulevat alittamaan budjetoidun. Koska kuluihin saadaan Melalta täysimääräinen korvaus, alittuvat tulot vastaavasti. Erikoissairaanhoidon menot todennäköisesti ylittävät budjetoidun noin 1,0 miljoonalla eurolla. Vuoden 2018 kunnallisveron tilitykset tulevat jäämään jopa 2,2 miljoonaa euroa budjetoidusta. Myös yhteisöveron määrä alittaa budjetoidun, viimeisimmän ennusteen mukaan noin 0,6 miljoonalla eurolla. Kokonaisuutena verotulot jäänevät jopa 2,8 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmiksi. Korkokulut toteutuvat ennakoitua pienempinä johtuen alhaisesta korkotasosta sekä uuden lainan noston ajoittumisesta vasta aivan loppuvuoteen. Poistot toteutuvat hieman budjetoitua suurempina. Vuoden 2018 tulos onkin hyvin riippuvainen Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin maksuosuuksien toteutumisesta. Tavoitteena vuodelle 2018 on mahdollisimman pieni alijäämän määrä. Taseen kumulatiivinen ylijäämä supistuu hieman. Kuntien valtionosuudet vähenevät 15 eurolla/asukas vuonna 2019. Muutokseen vaikuttavat mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus (pienentää valtionosuutta), valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot (kasvattavasti), kilpailukykysopimus (pienentävästi) sekä hallitusohjelman mukainen indeksijäädytys (pienentävästi). Kauhavan kaupungin osalta peruspalvelujen valtionosuuden määrä kuitenkin nousee lähes 0,4 miljoonalla eurolla johtuen verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasausjärjestelmästä. Kokonaisuutena Kauhavan kaupungin vuonna 2019 saaman valtionosuusrahoituksen arvioidaan nousevan 0,6 prosenttia vuoden 2018 tasosta. Verotuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2019 2,9 prosenttia enemmän kuin mitä vuodelle 2018 on budjetoitu. Asiaa on selvitetty kohdassa Verotulot. Käyttötalousmenot kasvavat vuonna 2019 noin 1,4 prosentilla eli 1.5 miljoonalla eurolla. Kauhavan kaupungin maksuosuus Kuntayhtymä Kaksineuvoisen menoihin erikoissairaanhoito mukaan lukien nousee 1,8 miljoonalla eurolla, eli kaupungin oman toiminnan kulujen muutosprosentti on negatiivinen. Myös toimintatulot pienenevät vuoteen 2018 verrattuna. Toimintakate heikkenee 2,0 miljoonalla eurolla. Poistojen määrä kasvaa, eikä vuosikate riitä kattamaan täysin suunnitelman mukaisia poistoja. Kaupungin oman toiminnan osalta käyttötalousmenoja on jouduttu karsimaan erityisesti koulutoimen osalta. Kasvatus- ja opetuslautakunnan päätös 29.4.2015 40 yläkoulujen sarjaisuudesta pannaan täytäntöön 1.8.2019 yläkouluopetuksen toiminnallisuus ja tarkoituksenmukaisuus kuitenkin turvaten. Alakoulujen ja lukioiden tuntikehystä tullaan supistamaan elokuun alusta alkaen. Erityisopetuksesta ja ohjauspalveluista etsitään säästöjä. Kankaan koulun lakkauttamispäätös pannaan täytäntöön 1.8.2019. Varhaiskasvatuksen vuorohoidon järjestämisestä keskitetysti selvitetään. Kaupungin toiminnan kannalta ns. turhista rakennuksista pyritään luopumaan. Lisäksi vuoden 2019 aikana tarkastellaan kaupungin henkilöstöorganisaatio ja resursointi. Jokaisen vapautuvan vakanssin osalta tarkastellaan toiminnan järjestäminen uudella tavalla. Kaupungin taloudellista tilannetta tulee arvioida myös rahoituksen kannalta. Kuntatalouden tasapainoa tarkastellaankin aikaisemman tilikauden yli-/alijäämän lisäksi myös tulorahoitusjäämän kautta. Tulorahoitusjäämä kertoo vuosikatteen ja poistonalaisten investointien omahankintamenon erotuksen. Lähes vastaava tarkastelu voidaan tehdä rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirran avulla. Kauhavan ao. tunnusluku on ollut viime vuosina vuotta 2017 lukuun ottamatta negatiivinen. Negatiivinen tulorahoitusjäämä tarkoittaa sitä, tulorahoitus ei riitä investointeihin, vaan ne rahoitetaan käytännössä lainalla. Taloudellista tilaa tarkastellessa tulee seurata myös lainamäärän kehitystä. Mikäli lainakanta kasvaa kaupungin taloudelliseen kantokykyyn nähden liian raskaaksi, joudutaan lainojen takaisin maksun mahdollistamiseksi lisäämään tuloja eli korottamaan veroja ja leikkaamaan käyttötalousmenoja. Kauhavan lainakanta tulee kasvamaan merkittävästi raskaan in- 5

vestointiohjelman seurauksena. Lainojen takaisinmaksuohjelman tulee sopia sellaisiksi, että lyhennysten määrä ei kasva kestämättömälle tasolle, eikä siten aja kaupungin taloutta ahdinkoon. Tämä tarkoittaa pidempiä laina-aikoja ja myös kertalyhenteisiä lainoja, joiden avulla lainojen takaisinmaksuaika saadaan lähelle investoinnin poistoaikaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tulevaisuudessa kaupungin investointitason tulee olla selvästi alhaisempi. Investointien määrän tulee jäädä vuosikatetasoa alhaisemmaksi. jotta lainamäärä saadaan käännettyä laskuun. Kaupungille tullaankin laatimaan vuoteen 2030 ulottuva investointisuunnitelma vuoden 2019 aikana. Talouden tilannetta rahoituksen kannalta kuvataan seuraavassa taulukossa. 1 000 TP2017 TA2018 TA2019 TS2012 TS2021 Toimintatulot 11 440 11 643 11 151 11 419 11 704 Valmistus omaan käyttöön 68 75 76 78 Toimintamenot -107 373-109 776-111 319-115 105-118 193 Toimintakate -95 865-98 133-100 093-103 610-106 411 Verotulot 55 113 54 644 56 220 55 729 57 624 Valtionosuudet 49 422 48 459 48 756 52 558 53 872 Vuosikate 8 649 4 587 4 489 4 085 4 194 Poistot ja arvonalentumiset -6 186-5 563-6 186-6 200-6 530 Investointimenot -4 882-10 625-11 845-8 615-7 665 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 200 375 150 0 Investointihyödykkeiden luovutustulot 188 50 50 500 50 Toiminnan ja investointien rahavirta -3 815-5 788-6 851-3 880-3 292 Lainakanta 42 653 48 437 55 302 59 154 62 417 Tuloveroprosentti 21,75 % 21,75 % 21,75 % 21,75 % 21,75 % Vakituisen henkilöstön määrä 586 621 627 614 612 Haastetta kaupungin taloudelle tuo myös vuonna 2021 tuleva sote- ja maakuntauudistus. Kaupungin tuloveroprosentti on jonkin verran Etelä-Pohjanmaan keskiarvoa korkeampi. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien tehtävät ja rahoitusjärjestelmä tulevat muuttumaan merkittävästi. Kunnallista tuloveroprosenttia esitetään laskettavaksi noin 12,4 prosenttiyksiköllä kaikissa kunnissa. Myös valtionosuusjärjestelmä tullaan uudistamaan. Jotta kaupunki selviää jäljellä jäävistä tehtävistään ja olemassa olevien lainojen takaisinmaksusta jäävillä verotuloillaan, täytyy toiminnan tehokkuuteen ja taloudellisuuteen kiinnittää yhä enemmän huomiota. Kauhavan pitää pystyä tuottamaan palvelut Etelä-Pohjanmaan keskimääräistä kustannusta edullisemmin. Erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää kuntien päätoimialaksi muodostuvan sivistystoimen palveluihin. Niiden tulee olla laadukkaita, mutta taloudellisesti tuotettuja. Vapaa-ajanpalvelujen laatu ja saatavuus vaikuttavat merkittävästi asuinpaikan valintaan. Talouden haasteeseen vastaaminen helpottuu, mikäli väestökehitys saadaan käännettyä positiiviseksi. Vähenevällä rahoituksella on siis saatava jatkossa enemmän aikaan. 6

1.4. Yleinen taloudellinen tilanne Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2020-2021 Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa 3,0 prosenttia vuonna 2018. Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 1,7 prosenttiin. Merkittävin yksittäinen talouskasvua hidastava tekijä on rakennusinvestointien supistuminen, erityisesti asuntorakentamisessa. Vuonna 2019 yksityisen kulutuksen kasvua tukee ansiotason nousun lisäksi työllisyyden koheneminen. Reaalisesti kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun inflaatio kiihtyy. Tästä syystä myös yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu. Maailmankaupan vahva kasvu luo hyvät näkymät viennille. Metsäteollisuuden investoinnit näkyvät viennissä. Tuontia kasvattaa tuotantopanosten kysynnän lisäksi myös kotimainen investointi- ja kulutuskysyntä. Vuodelle 2020 VM arvioi bruttokansantuotteen kasvuksi 1,6 prosenttia. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2021 2022 talouskasvun arvioidaan olevan noin prosentin vuodessa Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa ja pysyy tasapainon tuntumassa vuotee 2022 saakka. Työttömyysasteen arvioidaan vuonna 2018 olevan 7,4 prosenttia ja 6,9 prosenttia vuonna 2019. Vuoden 2020 työttömyysasteeksi ennustetaan 6,6 prosenttia. Vuoden 2017 työttömyysaste oli 8,6 prosenttia. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin VM arvioi vuonna 2018 kohoavan 1,8 prosenttia palkkatulojen kasvaessa 4,2 prosenttia. Ansiotason kasvun ennustetaan olevan 20,6 prosenttia vuonna 2019 ja 3,0 prosenttia vuonna 2020. Palkkatulojen ennustetaan kasvavan 3,5 prosenttia vuonna 2019 ja 3,6 prosenttia vuonna 2020. Korkotason odotetaan pysyvän maltillisena. Kolmen kuukauden euribor-koron arvioidaan olevan -0,3 prosenttia vuonna 2018, 0,0 prosenttia vuonna 2019 ja 0,2 prosenttia vuonna 2020. 10 vuoden keskimääräinen korko on 0,8 prosenttia vuonna 2018. Vuonna 2019 10 vuoden koron arvioidaan olevan 1,2 prosenttia ja vuonna 2020 1,7 prosenttia. Lähde: Valtiovarainministeriö. Taloudellinen katsaus. Syksy 2018. VM:n julkaisu 24a/2018. Kuntien talous vuosina 2018 2019 Valtiovarainministeriön mukaan kuntatalous heikkenee vuonna 2018 hieman edellisvuodesta toimintamenojen kasvun nopeutuessa ja verotulojen kasvun hidastuessa. Suotuisasta suhdannetilanteesta huolimatta kuntien verotulojen kehitys jää likimain vuoden 2017 tasolle. Kunnallisveron kertymää pienentävät erityisesti vuoden 2018 joulukuussa maksettavat poikkeuksellisen suuret ennakonpalautuksen. Henkilöstömenot kääntyvät puolestaan neljän vuoden supistumisen jälkeen maltilliseen kasvuun muun muassa ansiotason nousun seurauksena. Vuonna 2019 kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan hieman paranevan, ja myös vuosikate vahvistuu hieman vuoteen 2018 verrattuna. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen. Kuntatalouden tulos kasvaa vuonna 2019 nopeammin, kun vuoden 2018 verotulokertymää alentavat tekijät poistuvat. Kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja, ja lisäksi sairaalarakentaminen on 7

vilkasta. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehitysarviossa negatiivisena vuoteen 2020 saakka. Toteutuessaan maakunta- ja sote-uudistus pienentää kuntatalouden menopaineita, ja kuntatalouden velkaantumisen arvioidaan taittuvan. Kuntien toimintamenojen arvioidaan vuonna 2018 kasvavan 1,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2019 toimintamenojen ennustetaan kasvavan 2,7 prosentilla ja peräti 3,5 prosentilla vuonna 2020. Vuonna 2018 toimintatulojen määrä kasvaa 0,6 prosentilla vuoteen 2017 verrattuna. Vuonna 2019 toimintatulojen ennustetaan kasvavan 1,8 prosenttia ja vuonna 2020 2,4 prosenttia. Kuntien verotulot kasvavat vuonna 2018 noin 0,2 prosenttia. Vuonna 2019 verotulot kasvavat noin 5,6 prosenttia. Vuonna 2020 verotulojen ennustetaan kasvavan 3,2 prosenttia. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2018 on 19,86 prosenttia. Korkein kunnallinen tuloveroprosentti on 22,50 (kolmella kunnalla) ja matalin 17,00 prosenttia (yhdellä kunnalla). Ero matalimman ja korkeimman välillä on 5,5 prosenttiyksikköä. Kunnallisen tuloveron tilitykset pysyvät vuonna 2018 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2019 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan 5,6 prosentilla ja vuonna 2020 3,3 prosentilla. Yhteisöveron tilitykset pienenevät vuonna 2018 noin 3,3 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2019 yhteisöverotilitysten arvioidaan kasvavan 9,3 prosentilla. Vuonna 2020 yhteisöveron tuoton odotetaan kasvavan 3,0 prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset kasvavat 6,0 prosenttia vuonna 2018 vuoteen 2017 verrattuna. Vuonna 2019 kiinteistöveron tuoton arvioidaan kasvavan 1,7 prosentilla ja vuonna 2020 1,6 prosentilla. Kuntien yhteenlasketun tilikauden tuloksen arvioidaan vuonna 2018 muodostuvan noin 0,65 miljardia euroa ylijäämäiseksi. Vuonna 2019 ylijäämätasoksi arvioidaan noin 0,79 miljardia euroa ja vuonna 2020 noin 0,95 miljardia euroa. Kuntatalouden tasapainoa tarkastellaan myös rahoitusjäämän eli tulorahoituksen ja nettoinvestointimenojen erotuksen kautta. Vuonna 2018 kuntien yhteenlasketun rahoitusjäämän määrä arvioidaan olevan -0,55 miljardia euroa. Vuonna 2019 rahoitusjäämän ennustetaan olevan -0,41 miljardia euroa ja vuonna 2020-0,18 miljardia euroa. Investointien nettomäärän ennustetaan vuonna 2018 olevan noin 3,60 miljardia euroa. Vuoden 2019 nettoinvestointitasoksi arvioidaan 3,68 miljardia euroa ja vuoden 2020 tasoksi 3,72 miljardia euroa. Lainakannan arvioidaan nousevan siten, että vuonna 2018 lainakanta on 19,17 miljardia euroa, vuonna 2019 19,78 miljardia euroa ja vuonna 2020 20,16 miljardia euroa. Lähteet: Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, Syksy 2018, VM:n julkaisu 26a/2018. Kuntaliitto: Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 1.5. Talousarvion laadintaperusteet Käyttötalouden osalta talousarvio on valtuustoon nähden sitova toimielintasolla ja kaupunginhallitukseen ja lautakuntiin nähden tehtävä- tai osatehtävätasolla. Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia hankeryhmittäin toimielintasolla kuitenkin siten, että mikäli yksittäisen investointihankkeen arvo on yli 500.000 euroa, käsitellään se erillisenä hankkeena, jolle myönnetään oma määräraha. Ylijäämärahasto- ja yhdistymisavustusinvestointien määrärahat myönnetään yksilöidyille hankkeille. 8

Kaupunginhallitus on vahvistanut Kauhavan kaupungin taloussuunnitelmakaudeksi 3 vuotta. Kaupungin hallinnoimat hankkeet on budjetoitu sille tehtäväalueelle, joka vastaa hankkeen hallinnoinnista. Hankkeiden kuntarahaosuuksiin on vuodelle 2019 varattu yhteensä 282.890 euroa. Palkat on budjetoitu vakanssirakenteen mukaisena. Palkkoihin on varattu 2,0 prosentin sopimuskorotus. Lomarahat ajalta 1.4. 31.12.2019 on huomioitu täysimääräisinä. Palkkoja ja henkilöstömenoja tarkastellaan lähemmin luvussa 2.3 Henkilöstö. Kuntayhtymät ja muu yhteistyö Perusturvan järjestämis vastuu on vuoden 2009 alusta lukien siirretty Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle, johon kuuluu vuoden 2019 alusta lukien Kauhavan kaupungin lisäksi Evijärven kunta. Kansalaisopistopalvelut ostetaan Järvilakeuden kansalaisopistolta. Ympäristöterveydenhuollon palvelut hankitaan Seinäjoen kaupungilta. Seinäjoen kaupungilta / Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta ostetaan palo- ja pelastustoimen palvelut. Näin ollen merkittävin menoryhmä kaupungin talousarviossa on palvelujen ostot. Velkaneuvontapalvelujen tuottaminen siirtyy vuoden 2019 alusta alkaen oikeusapu- ja edunvalvontapiirille. Aikaisemmin palvelu on ostettu Lappajärven kunnalta. Kauhavan kaupunki tuottaa Evijärven ja Lappajärven kunnille maaseututoimen viranomaispalvelut, maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomituspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut sekä etsivän nuorisotyöntekijän palvelut. Lappajärven kunnalle myydään musiikkiopistopalvelut. Kaupungin käyttötalouden menoihin sisältyvät seuraavat merkittävät maksuosuudet kuntayhtymille ja muille yhteistyökumppaneille: Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Siitä: 61.099.750 euroa - Kuntayhtymä Kaksineuvoisen oma toiminta 38.911.900 euroa - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 21.020.160 euroa - Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 1.146.940 euroa - Esh:n ostot yksityisiltä palveluntuottajilta 219.990 euroa Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Järviseudun ammatti-instituutin kuntayhtymä Seinäjoen kaupunki, ympäristöterveydenhuolto Seinäjoen kaupunki, palo- ja pelastustoimi Järvilakeuden kansalaisopisto 229.460 euroa 0 euroa 0 euroa 456.400 euroa 1.517.010 euroa 185.000 euroa Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät saavat toimintaansa valtiolta täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen lisättynä investointilisällä. Tämän ns. ylläpitäjämallin mukaan kotikunnille ei määrätä erillistä maksuosuutta, vaan kunnat osallistuvat ammatillisen koulutuksen rahoitukseen niiltä opetusja kulttuuritoimen valtionosuudesta perittävällä asukaskohtaisella rahoitusosuudella. Jäsenkuntien mahdollinen suoritusvelvollisuus kuntayhtymän menoihin on sovittu perussopimuksissa tai erillisillä päätöksillä. Avustusmäärärahat Avustusmäärärahat perustuvat osittain sopimuksiin ja aikaisemmin tehtyihin päätöksiin. Muilta osin avustuskäytännöt on yhtenäistetty kaupungin taloudellisiin ja toiminnallisiin olosuhteisiin sopiviksi. 9

Asukaslautakunnat päättävät kaupunginosien alueella toimivien kyläyhdistysten ym. paikallisten toimijoiden avustamisesta. Kaupunginhallitus ei myönnä vuosittaisia toiminta-avustuksia. Toimielimien käytössä olevat avustusmäärärahat on ilmoitettu luvussa 2 Käyttötalousosa kunkin toimielimen kohdalla. Verotulot Kaupungin tuloveroprosentiksi vuodelle 2019 on määrätty 21,75. Veroprosentti on ollut sama vuodesta 2014 alkaen. Vuodelta 2017 toimitetussa verotuksessa Kauhavan kaupunki sai kunnallista tuloveroa 45,7 miljoonaa euroa. Vuoteen 2016 verrattuna tuloveron määrä väheni 4,5 prosenttia, kun valtakunnallisesti kunnallisen tuloveron määrä pieneni 1,4 prosenttia. Kauhavan osalta erittäin huolestuttavaa kehitystä selittävät vuoden 2017 totuttua heikompi työllisyystilanne, väestön väheneminen ja ikääntyminen sekä kilpailukykysopimuksen mukaisista vähennyksistä seuranneet aikaisempaa suuremmat ennakonpalautukset. Koska vuoden 2017 maksuunpanotilitys ja ennakonpalautukset kohdistuvat vuoden 2018 aikana tuleviin verotilityksiin, uhkaa vuoden 2018 kunnallisen tuloveron kertymä jäädä jopa 2,2 miljoonaa euroa budjetoitua pienemmäksi. Vuoteen 2017 verrattuna tuloveron tuotto pienenee peräti 5,5 prosenttia. Vuonna 2018 tuloveroa arvioidaan kertyvän 44,6 miljoona euroa. Vuodelle 2019 kunnallisveron tuotoksi on budjetoitu noin 48,6 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuoton arvioidaan vuonna 2018 jäävän noin 0,7 miljoonaa euroa (-17,9 %) edellisen vuoden tuottoa alhaisemmaksi. Vuonna 2019 kaupungin saaman yhteisöveron määrän arvioidaan hiukan kasvavan vuoden 2018 tasossa, ja kertymäksi on budjetoitu 3,6 miljoonaa euroa. Prosentteina mitattuna yhteisöveroa arvioidaan vuonna 2019 saatavan 12,3 prosenttia vuonna 2018 toteutuvaa määrää enemmän. Kiinteistöveron tuotto on budjetoitu kiinteistöjen verotusarvoihin perustuen. Kauhavan kaupungille on määrätty seuraavat kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistövero 0,95 % Vakituinen asuinrakennus 0,55 % Muu asuinrakennus 1,10 % Voimalaitokset 3,00 % Rakentamattomat rakennuspaikat 2,00 %. Verotulojen määräksi on arvioitu: Tulovero (kunnallisvero) Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Verotulot, euroa/asukas 48.558.000 euroa 3.591.000 euroa 4.071.000 euroa 56.220.000 euroa 3.495 euroa Valtionosuudet Valtionosuuksiin on budjetoitu valtiovarainministeriön peruspalveluihin maksama ns. yhden putken valtionosuus sekä sen ulkopuolelle jäävät, opetus- ja kulttuuriministeriön päätettävät valtionosuudet. Perusopetuksen kotikuntakorvaukset (menot ja tulot) on budjetoitu käyttötalouteen. 10

Peruspalvelujen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet Yhteensä Valtionosuudet, euroa/asukas 49.298.700 euroa -543.200 euroa 48.755.500 euroa 3.031 euroa Maksut ja muut toimintatuotot Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen korvaus lomitustoiminnan kustannuksista on budjetoitu toimintatuottoihin. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen vuokraa kaupungilta toimintaansa tarvitsemia tiloja. Kaupunki vastaa omistamiensa tilojen kunnossapitokustannuksista sekä pääosin siivouksesta. Kuntayhtymä maksaa perussopimuksen mukaisesti vuonna 2019 käyttövuokraa 3,40 euroa/m² ja korvaa siivouksesta siivousintensiteetin mukaisesti perushinnasta 5,37 euroa/m² viikoittaisen siivouskertojen mukaisesti johdetut kulut. Lisäksi kuntayhtymä maksaa pääomavuokrana kiinteistöjen suunnitelman mukaiset poistot. Kaupunki myy Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle myös ateriapalveluita. Kauhavan Vesi Oy vuokraa toimintaansa tarvitsemat, kaupungin omistuksessa olevan vesihuolto- ja jätevesihuolto-omaisuuden. Kaupunki myy taloushallintopalvelut Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:lle, Asunto Oy Tilhentupa I:lle ja II:lle, Kauhavan Vesi Oy:lle, Kauhavan Kaukolämpö Oy:lle, Kiinteistö Oy Riihelle ja Kiinteistö Oy Kauhavan Tietotalolle. Valtionosuuksien yhteydessä maksettavat perusoppilaiden kotikuntakorvaukset on budjetoitu toimintatuottoihin. Lainanottoperiaatteet ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Pitkäaikaista lainaa otetaan kaupunginvaltuuston talousarviossa tai erillisenä päätöksenä hyväksymä enimmäismäärä vuodessa. Talousarvion rahoitusosassa määritelty pitkäaikaisten lainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova. Pitkäaikaisten lainojen nostovaltuuksista määrätään hallintosäännössä. Lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen tasoa pyritään lähentämään. Lainakanta pidetään lainakustannusriskien minimoimiseksi mahdollisimman monipuolisena ja korkoriskeiltä voidaan suojautua eri instrumentteja käyttäen. Talousarviolainojen lisäksi kaupunki voi käyttää lyhytaikaisia rahoitusinstrumentteja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Kaupungilla on sopimukset kuntatodistusohjelmista Danske Bank Oyj:n, Nordea Pankki Suomi Oyj:n ja Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Lyhytaikaisen luoton nostovaltuuksista em. sopimusten rajoissa määrätään hallintosäännössä. Taloussuunnitelma Sote- ja maakuntauudistusta ei ole huomioitu taloussuunnitelmassa, koska uudistus on vasta valmistelu- ja lakiluonnosvaiheessa. Veroprosentit pidetään taloussuunnitelmakaudella vuoden 2019 tasolla. Tuloveroprosentti on jonkin verran Etelä-Pohjanmaan keskimääräistä tasoa korkeampi, mutta tärkeimmät (yleinen ja vakituisen asuinrakennuksen) kiinteistöveroprosentit maakunnallisen keskiarvon alapuolella. 11

Menokasvu nopeutuu taloussuunnitelmakaudella. Verotulot kasvavat ensin nopeasti, mutta kasvu hidastuu jo vuonna 2020. Valtionosuudet kasvavat nopeasti vuonna 2020. mutta kasvu taittuu selvästi vuonna 2021. Vuoden 2019 talousarvio on laadittu miljoona euroa alijäämäiseksi. Nopeasta menokasvusta, verotulojen hitaasta kasvusta sekä poistojen määrän kasvusta johtuen kaupungin tuloksen arvioidaan olevan alijäämäinen koko taloussuunnitelmakauden. Suunnitelmakauden aikana on kiinnitettävä erityistä huomioita tuottavuuden parantamiseen ja toimintatapojen tehostamiseen. Vuonna 2018 laaditun talouden tasapainossa pitämiseen tähtäävän selvityksen keinoja tulee tarkastella ja ottaa soveltuvin osin käyttöön. Henkilöstölisäyksiin on suhtauduttava kriittisesti. Tulossa olevalla sote- ja maakuntahallintouudistuksella on vaikutuksia myös kaupungin henkilöstöön. Mikäli uudistus toteutuu suunnitellun mukaisesti, maaseutu- ja lomatoimen henkilöstö siirtyvät maakunnan palvelukseen vuonna 2021. Uudistuksella on mahdollisesti vaikutusta myös kaupungin tukipalveluhenkilöstöön ruokahuollossa ja puhtauspalveluissa sekä palkanlaskennassa. Poistoja lisäävät investoinnit tulee suunnitelmakauden jälkeen laskea vuosikatetason alapuolelle, jotta kaupungin velkaantuminen saadaan taitettua laskuun. Investointitaso on ollut kaupungin taloudelliseen kestokykyyn nähden selvästi liian korkea vuodesta 2013 alkaen vuotta 2017 lukuun ottamatta. Taloussuunnitelmakaudella osa hankkeista (Alahärmän liikuntahalli ja Ylihärmän kouluratkaisu) on tarkoitus toteuttaa vaihtoehtoisilla rahoitusjärjestelyillä, kuten vuokramallilla ja kiinteistöleasingrahoituksella. Hankintakustannukset eivät tällöin tule investointiosaan eivätkä siten lisää kaupungin poistoja ja velkamäärää. Vuokra- ja leasingkustannukset tulevat kuitenkin kaupungin kuluksi käyttötalousosaan. Vaihtoehtoiset järjestelyt eivät siis poista hankkeen vaikutusta kaupungin talouteen. Jatkossa tuleekin pitää kirkkaana mielessä kaupunkistrategian talousosion kärkihanke viisaista investoinneista investointien täytyy olla tuottavia ja niiden täytyy perustua perusteelliseen tarveharkintaan elinkaarikustannukset huomioiden. Vuoden 2019 aikana laaditaan vuoteen 2030 ulottuva investointisuunnitelma. Lainakanta kasvaa taloussuunnitelmakaudella peräti 17,1 miljoonalla eurolla johtuen korkeasta investointitasosta ja siitä, että investointeja ei pystytä rahoittamaan tulorahoituksella. Jotta rahoitus muilta osin olisi tasapainossa, pitäisi lainojen lyhennysten jäädä vuosikatteen määrää pienemmiksi. Lainojen lyhennyksiä joudutaan taloussuunnitelmakaudella maksamaan osittain uutta lainaa ottamalla. Suunnitelman lähtökohtana on vuoden 2017 tilinpäätöksen mukainen 14,0 miljoonan euron kumulatiivinen ylijäämä. Vuoden 2018 tulokseksi on huomioitu alkuperäisen talousarvion mukainen 0,348 miljoonan euron alijäämä. Vuoden 2019 tuloksen arvioidaan muodostuvan 0,991 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuosi 2020 muodostuu 1,409 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, ja vuoden 2021 alijäämäksi arvioidaan 1,630 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin tase pysyy ylijäämäisenä suunnitelmakaudella, mutta ylijäämä kuitenkin supistuu merkittävästi. 1.6. Talousarvion sitovuus ja tilivelvollisuus Kaupunginvaltuusto vahvistaa taloussuunnitelman ensimmäisen vuoden (2019) talousarviona sitovana noudatettavaksi ja taloussuunnitelman 2020 2021 ohjeellisena noudatettavaksi. Valtuusto päättää ulkoiset määrärahat ja tuloarviot sekä tavoitteet toimielimittäin, paitsi perusturvan osalta, jolle päätetään oma määräraha toimiala-tasoisena. Investointimäärärahat myönnetään toimielimille hankkeittain. Talousarvio on siis kaupunginvaltuustoon nähden sitova bruttomääräisenä käyttötalouden ulkoisten erien osalta toimielintasolla ja investointien osalta toimielintasolla hankkeittain tai hankeryhmittäin. 12

Rahoituslaskelman eristä pitkäaikaisten lainojen lisäys on valtuustoon nähden sitova siten, että se osoittaa talousarviopäätöksellä otettavan uuden lainan enimmäismäärän. Määrärahojen riittävyydestä, tuloarvioiden ja tavoitteiden toteutumisesta vastaavat tilivelvolliset viranhaltijat ja ao. toimielimet. Tilivelvolliset viranhaltijat on mainittu toimielinkohtaisten tavoitteiden yhteydessä. Perusturvan osalta tilivelvollinen on kaupunginjohtaja, tuloslaskelman erien sekä pitkäaikaisten lainojen lisäyksen osalta hallintojohtaja. Teknisen toimialan investoinneista tilivelvollinen on tekninen johtaja, sivistystoimialan investoinneista sivistysjohtaja ja kaupunginhallituksen investoinneista kaupunginjohtaja. 1.7. Talouden tasapaino vaatimuksen toteutuminen Kuntalaki edellyttää, että kunnan talouden on oltava tasapainossa. Kauhavan kaupungin taseessa 1.1.2018 on kertynyttä ylijäämää 14.049.000 euroa. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin tase pysyy ylijäämäisenä myös taloussuunnitelmakauden ajan. Näin ollen kuntalain edellyttämä talouden tasapainovaatimus toteutuu, eikä erillistä toimenpideohjelmaa tarvita. 1.8. Konsernin tavoitteet Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa ja kokonaisvastuuta toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kuntataloutta tarkastellaan yhä enenevässä määrin konsernitasolla, mm. tunnusluku- ja kriisikuntamittaritarkastelussa keskitytään koko kuntakonserniin. Kaupungin on omistajaohjauksella huolehdittava siitä, että tytäryhteisön toiminnassa otetaan huomioon kuntakonsernin kokonaisetu. Kauhavan kaupungin konserniohjeessa annetaan toimintaohjeet ja periaatteet Kauhava-konserniin kuuluville tytäryhteisöille ja soveltuvin osin kuntayhtymille ja osakkuusyhteisöille. Kauhavan kaupunkistrategiassa koko konsernin talouden tasapaino ja järkevät investoinnit on keskeisenä päämääränä. Kaupunkikonsernin talouden tasapinoon vaikuttaa merkittävästi myös tytäryhtiöiden ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen toiminta. Tämän vuoksi tytäryhtiöiden toiminnan tulee olla taloudellista ja tuloksen oltava vähintään lievästi voitollinen. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen toiminnassa huomiota tulee kiinnittää tehokkuuteen ja taloudellisuuteen, mutta myös palvelujen vaikuttavuuteen. Kauhavan kaupunki asettaa koko kuntakonsernia koskien seuraavat tunnuslukutavoitteet: Konsernille asetetut tavoitteet TP 2017 TA2018 TA2019 TS2020 TS2021 Konsernin toimintatulot toimintamenoista, %:a 55,4 yli 50 yli 50 yli 50 yli 50 Konsernin vuosikate poistoista, %:a 131 Yli 100 yli 100 yli 100 yli 100 Konsernin omavaraisuusaste, %:a 33 yli 32 yli 32 yli 32 yli 33 Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus, %:a 60,1 alle 43 alle 65 alle 65 alle 64 Konsernin korolliset lainat, /asukas 6649 alle 7000 alle 7300 alle 7500 alle 7400 On huomattava, että kaupunkikonsernin tunnuslukuihin vaikuttavien kaupungin oman ja sen tytäryhtiöiden toiminnan lisäksi myös kuntayhtymien toiminta jäsenkuntien omistusosuudes mukaisesti. Tämän vuoksi tunnuslukujen kehitykseen ei voida vaikuttaa ainoastaan kaupungin päätöksenteolla. Tunnuslukutavoitteet asetetaan tarkoituksena varmistaa konsernin talouden tasapaino. Lainamäärä tulee kasvamaan taloussuunnittelukaudella merkittävästi, mikäli investoinnit toteutetaan perinteisellä taselainarahoituksella. Tavoitteena on kuitenkin kääntää lainamäärä laskuun vuodesta 2021 alkaen. 13

Konsernille yhteisesti asetettujen tavoitteiden lisäksi asetetaan tytäryhtiöille ja Kuntayhtymä Kaksineuvoiselle seuraavat tavoitteet: Kauhavan Vuokra-asunnot Oy: Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:ssä on käynnissä yhtiön strategian uudistaminen. Haasteena on toiminnan sopeuttaminen alenevan käyttöasteen tilanteeseen ja samanaikaisesti ylläpitää tarvittavaa korjausrakentamisen tasoa. Strategiassa huomioidaan omistajan asumiseen asettamat tavoitteet. Yhtiölle asetetut tavoitteet koskevat myös Kauhavan Vuokra-asunnot Oy:n tytäryhtiötä As Oy Kauhavan Jokihovi sekä As Oy Tilhentupa 1 ja 2. Vuokra-asunnot Oy ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Tilikauden tulos: Lievästi voitollinen Yhtiöillä ei ole velvollisuutta maksaa osinkoa kaupungille. Yhtiön vakavaraisuus paranee: Omavaraisuusaste yli 12 % vuonna 2022 Yhtiöiden maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun tavoitearvo vähintään 0,5 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: Rahoitustulos vähintään nolla. Vieraan pääoman määrä: Enintään 500 euroa / vuokrattu m². Nettovelkaantuneisuusaste pienenee. Toiminnalliset tavoitteet: Asukkaille tarjotaan viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö: Asukasvaihtuvuus enintään 30 % / vuosi Tilojen käyttöaste: Vähintään 90 %:ssa tiloista on vuokralaiset vuoteen 2020 mennessä. Päätöksen saaminen asuntohakemukseen: Enintään 7 päivää hakemuksen jättämisestä Poistot vastaavat lainojen lyhennyksiä Lainoja lyhennetään vuosittain vähintään poistojen ja arvonalennusten verran Yhtiö voi toimia asuntomarkkinatilanteen edellyttäessä kiinteistöjä hankkivana ja asuntoja rakennuttavana operaattorina. Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:stä on muodostettu kaupungin koko alueen kattava yritystiloja hallinnoiva ja rakennuttava yhtiö. Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: Vähintään nollatulos. Yhtiöillä ei ole osingonmaksuvelvollisuutta kaupungille. Yhtiön vakavaraisuus paranee: Omavaraisuusaste yli 10 % vuoteen 2022 mennessä Nettovelkaantuneisuusaste pienenee. 14

Yhtiön maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 0,5 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: Rahoitustulos vähintään nolla Toiminnalliset tavoitteet: Tilat ovat vuokrattuina / käytössä mahdollisimman täysimääräisesti: käyttöaste vähintään 90 % Omistuksen siirto yrittäjälle / sijoittajalle on mahdollista. Kehittää vapaana olevia toimitiloja uusille yrittäjille. Muut yritys- ja toimitilayhtiöt: Ryhmään kuuluvat Kiinteistö Oy Kauhavan Säästökeskus, Kiinteistö Oy Riihi ja Kiinteistö Oy Tietotalo. Yhtiöiden toimitusjohtajuudet on keskitetty Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:n toimitusjohtajalle. Yhtiöt Koy Kauhavan Säästökeskusta lukuun ottamatta ostavat taloushallintopalvelut kaupungilta. Konsernirakennetta tiivistetään fuusioimalla Kiinteistö Oy Riihi Kauhavan Yrityskiinteistöt Oy:öön vuoden 2019 aikana. Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: Vähintään nollatulos. Yhtiöillä ei ole osingonmaksuvelvollisuutta kaupungille. Yhtiön vakavaraisuus paranee: Omavaraisuusaste yli 15 % vuoteen 2022 mennessä Nettovelkaantuneisuusaste pienenee Yhtiön maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 0,5 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: Rahoitustulos vähintään nolla Toiminnalliset tavoitteet: Tilat ovat vuokrattuina / käytössä mahdollisimman täysimääräisesti: käyttöaste vähintään 90 % Omistuksen siirto yrittäjälle / sijoittajalle on mahdollista. Kauhavan Vesi Oy Kauhavan Vesi Oy tuottaa talous- ja jätevesihuoltoa Kauhavan kaupungin asukkaille ja alueen teollisuudelle. Yhtiön tavoitteena on tarjota alueelle korkealaatuinen ja varma palvelutaso nyt ja tulevaisuudessa. Toimintaa ohjaavat asiakaslähtöisyys, suunnitelmallisuus ja kestävän kehityksen periaatteet. Kauhavan Vesi Oy:ssä on käynnissä yhtiön strategian uudistaminen. Tavoitteena on uudistaa strategia ja luoda uusi toimintamalli, joka vastaa toimialan ja toimintaympäristön muutoksen haasteisiin sekä on sopusoinnussa käytettävissä olevien resurssien ja osaamisen kanssa. 15

Lisäksi yhtiössä on käynnissä ISO 55000 (SFS) standardiin perustuva omaisuudenhallinnan johtamisjärjestelmän laadinta ja käyttöönottohanke. Hankkeen perusteella laaditan strategisen omaisuudenhallinnan suunnitelma (SAMP). Strategian laadinta ja johtamisjärjestelmän uudistaminen tapahtuu vuosien 2018-2020 aikana. Kauhavan Vesi Oy:ssä on käynnissä useita vedenjakelun- ja prosessitoimintojen tehostamiseen liittyviä projekteja. Tehostamiseen liittyviä projekteja ovat mm. automaatiojärjestelmän kokonaisuudistus, verkostomallien- ja ohjelmistojen kehittäminen, vedenjakelunoptimointi ja optimointijärjestelmien kehittäminen. Energiankäytön seurantaa parannetaan projektien yhteydessä tapahtuvalla energiatiedon mittauksien yhdistämisellä vedenkäsittelyprossin tuotantotietoihin. Yhdistetyt tiedot antavat vertailukelpoisia vesihuoltoa kuvaavia KPI-arvoja (Key Performance Indicator). Arvoja voidaan vertailla toimipiste-, toiminto- ja/tai laitetasolla. Arvojen avulla voidaan arvioida ja tarpeen vaatiessa muuttaa toimintoja huomioiden energiatehokkuus. Projektit toteutetaan vuosina 2018-2022. Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut Kauhavan kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: Voitollinen Tuottotavoite: 5 % sijoitetulle pääomalle Yhtiö maksaa osinkoa 2 % sijoitetulle pääomalle Yhtiön vakavaraisuus: Omavaraisuusaste yli 25% Nettovelkaantuneisuusaste pienenee. Yhtiön maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 1,0 Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: Rahoitustulos positiivinen Investoinnit: Tavanomaiset, vuotuiset investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella. Merkittävät toiminnan laajennus-, laitos- yms. investoinnit voidaan rahoittaa lainalla. Kaupunki ei osallistu yhtiön investointien rahoittamiseen. Toiminnalliset tavoitteet: Toimintavarmuus: yksittäisen vedenjakelukatkoksen enimmäispituus 12 tuntia Veden laatu: Talousvesi täyttää talousvesiasetuksen (461/2000) mukaiset terveysperusteiset sekä laatusuosituksien mukaiset laatuvaatimukset Jätevedenpuhdistamojen toiminta: Puhdistettu jätevesi täyttää viranomaisten ja lupaehtojen vaatimukset Vuotovesien määrää pyritään vähentämään: Jätevesiverkostoja saneerataan Kauhavan, Kortesjärven ja Voltin puhdistamojen käsittelypiirissä olevien verkostojen osalta vuotovesimäärän pienentämiseksi Mittari vuotovesikerroin, tavoitearvo 2. 16

Kauhavan Kaukolämpö Oy Yhtiölle on laadittu strategia vuoteen 2022. Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma 2020-2021 Yhtiön visio on seuraava: Kauhavan Kaukolämpö Oy on paikallinen, Suomen kannattavimpia ja energinen yhtiö. Yhtiö on arvostettu, arvokas ja luotettava kumppani energian tuottajana ja jakelijana. Yhtiö toimii edelläkävijänä tuotannon puhtaudessa, yhteistyössä, toimintamalleissa ja on yhteistyökumppanina haluttu. Yhtiön strategiset päämäärät: 1. Yhtiön kilpailukyvyn ja aseman parantaminen. 2. Toimintavarmuus, verkostojen kunto ja hyötysuhde ovat korkeita. 3. Yhtiöllä on palveluja. 4. Yhtiö on energiatehokkuuden edelläkävijä. 5. Talouden tunnusluvut ovat merkittävästi ja mitattavasti parantuneet vuoteen 2022 mennessä. 6. Yhtiö on houkutteleva työnantaja. 7. Yhtiöllä on tuloksiin tähtäävä toimintakulttuuri. 8. Kauhavan Kaukolämpö Oy:n yrityskuva on hyvä. 9. Kauhavan Kaukolämpö Oy on innovatiivinen edelläkävijä, aktiivinen ja luotettava yhteistyökumppani. Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut Kauhavan kaupungilta. Taloudelliset tavoitteet: Taloudellinen tulos: Voitollinen Tuottotavoite: 5 % sijoitetulle pääomalle Yhtiö maksaa osinkoa 2 % sijoitetulle pääomalle Yhtiön vakavaraisuus: Omavaraisuusaste: kasvaa vuosittain Nettovelkaantuneisuusaste pienenee Yhtiön maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun arvo on 2,0 vuoteen 2022 mennessä Yhtiön tulorahoitus riittää lainoihin ja korvausinvestointeihin: Rahoitustulos positiivinen Investoinnit: Tavanomaiset, vuotuiset investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella. Merkittävät toiminnan laajennus-, laitos- yms. investoinnit voidaan rahoittaa lainalla. Kaupunki ei osallistu yhtiön investointien rahoittamiseen. Toiminnalliset tavoitteet: Tuotanto on ympäristöystävällistä ja CO2-vapaata Uusiutuvan energiaraaka-aineen osuus vähintään 98 %. Yhtiö tuottaa energian kilpailukykyiseen hintaan Kaukolämmön hintatilasto (energiateollisuus): alle erillistuotannon keskihinnan. Tuotannon korkea hyötysuhde säilytetään Lämmön talteenoton osuus myynnistä 21 % vuoteen 2022 mennessä. Lämmönjakelun turvaaminen kaikissa olosuhteissa: Toimitusvarmuus asiakasjakelujärjestelmässä 99,9 % Lämmöntuotanto on tehokasta Myytävän energian määrä/työntekijä: 12.000 MWh vuoteen 2022 17

Kauhavan Jäähalli Oy Taloudelliset tavoitteet Taloudellinen tulos: vähintään nollatulos Käyttötuntihinta: hoitokustannukset kattava Kaupunki tukee yhtiötä vuonna 2019 taloudellisesti vain yhtiön pääomakulujen kannalta välttämättömällä määrällä Yhtiön vakavaraisuus vahvistuu: Omavaraisuusaste vähintään 20 % vuonna 2022 Nettovelkaantuneisuusaste pienenee Yhtiön maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun arvo vähintään 0,5. Toiminnalliset tavoitteet: Käyttötunnit: vähintään 1500 tuntia Yhtiö ostaa taloushallintopalvelut kaupungilta Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy:n ja Teak Oy:n koulutustoiminnat yhdistyvät 1.1.2019 alkaen. Yhdistyminen vahvistaa SYO:n asemaa koulutuksen järjestäjänä ja monipuolistaa toimintaa. Vahva liiketoimintaosaaminen ja käytännönläheinen teknologinen ja tuotannollinen asiantuntijuus antavat mahdollisuuden vastata laajasti tulevaisuuden koulutustarpeisiin. Fuusion myötä Kauhavan kaupungin omistusosuus Suomen Yrittäjäopiston Kannatus Oy:stä laskee 75 prosenttiin. Yhtiö säilyy kuitenkin kaupungin tytäryhtiönä. Suomen Yrittäjäopisto on yrittäjyyden ja monipuolisesti työelämän osaamisen uudistamiseen keskittyvä valtakunnallinen kouluttaja, jonka perustehtävä on edistää yrittäjyyttä ja osaamista työelämän kumppanina. Suomen Yrittäjäopiston päämääränä on olla yrittäjyysosaamisen ja ammatillisen koulutuksen tunnettu uudistaja. Tavoitteena on nostaa ammatillisen koulutuksen toimintatavat uudelle tasolle ja tarjota koulutusalan parasta asiakaspalvelua sekä vahvistaa yrittäjyyden henkeä osana kaikkea koulutusta ja kehitystoimintaa. Yhtiön tavoitteena on terve kasvu. Se haluaa olla asiakkaiden suosittelema toimija, joka kykenee luomaan uusia innovatiivisia palveluita. Yhdessä tekemällä ja innostavan työyhteisön sekä hyvän palveluasenteen avulla saavutetaan tuloksia. Taloudelliset tavoitteet Taloudellinen tulos: Voitollinen Yhtiön vakavaraisuus: Omavaraisuusaste yli 50 % Yhtiön maksuvalmius on hyvä: Quick ratio tunnusluvun arvo on vähintään 1,0 Toiminnalliset tavoitteet Suomen Yrittäjäopiston päätoimipaikka ja hallinto sijaitsevat Kauhavalla Suomen Yrittäjäopisto on tunnettu valtakunnallinen yrittäjyyden ja työelämän kehittämisen uudistaja ja kumppani 2019. Yrittäjyyslukiotoiminnan kehittäminen yhdessä Kauhavan kaupungin kanssa. 18

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen: Kuntayhtymän päätehtävänä on järjestää jäsenkuntiensa (Kauhava ja Evijärvi) asukkaille perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. Yhtymä tuottaa perusturvapalvelut kaupungin asettaman rahoituskehyksen puitteissa ja koordinoi erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palvelujen käyttöä. Perusturva on järjestettävä kustannustehokkaasti. Kuntayhtymän organisaatio ja toiminta on uudelleenjärjesteltävä Lappajärven alueen poistunut toiminta huomioiden Palvelutuotantoa kehitetään kaikilla tulosalueilla kohti valtakunnallisia laatusuosituksia. Kuntayhtymän talouden ja toiminnan kehittymistä seurataan säännöllisellä kuntayhtymän yhtymähallituksen ja johtajan raportoinnilla kaupungille. Sote-uudistuksen valmisteluun osallistutaan aktiivisesti tavoitteena Kauhavan kaupungin alueen muodostuminen Etelä-Pohjanmaan pohjoisen alueen sote-palveluja tarjoavaksi keskukseksi. 19