Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloite mobiililaitteiden käytön vaikutuksista peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa



Samankaltaiset tiedostot
Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloite mobiililaitteiden käytön vaikutuksista peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Dynamo-koulutus Omat laitteet oppimisessa

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

Porilainen tapa toimia

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Antti Ekonoja

Kaikki vastaajat (N=81) Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Pedagogiset iltapäivät

Kasvatus- ja opetuslautakunta Lukiokoulutuksen toimintakertomus lukuvuodelta / /2015 KOLA 57

Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio

Kasvatus- ja opetuslautakunta Lukiokoulutuksen toimintakertomus lukuvuodelta / /2016 KOLA 53

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

ICT-toimintasuunnitelma

Aki Puustinen / Muuramen lukio

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

Paikkatiedon opetus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset

MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA

Antti Ekonoja

Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Mitä arvioidaan ja milloin?

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? Katrina Vartiainen

VIRTUAALIMATKA MAAILMAN YMPÄRI

KOULUTUSTA, OHJAUSTA JA VERTAISTUKEA OPETUSHENKILÖSTÖLLE

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Momath, mobiilia matematiikan opiskelua lukiossa. Kupittaan lukio, Turku. Airola Juho / Peltomäki Mia

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

NYT PUHUTTAA OMAT LAITTEET OPETUKSESSA. Juho Airola Kerttulin lukio, Turku

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Etäopetus Turussa ANTTI HUTTUNEN YHTENÄISKOULUPÄIVÄT

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Valtuusto Sivu 1 / 1

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

KIRJA JA KÄNNYKKÄ YHDESSÄ - UUDET OPPIMISEN VÄLINEET. Hämeenlinna Anu Seisto Erikoistutkija

Sähköiset kokeet lukion fysiikassa ja kemiassa. Tiina Tähkä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Pedagogiset iltapäivät

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Aktiiviset oppimistilat kampuksella

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

TIETOHALLINTO OPPIMISPOLULLA. Viivi Seppänen & Teemu Pääkkönen KamIT tietohallinto, Kajaanin kaupunki

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Tabletit opetuskäytössä - työpaja

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Selvitys kokeiluympäristöistä ja -käytännöistä Tekesin Oppimisratkaisut ohjelman arvoverkkohankkeissa

Digitaaliset kokeet kemiassa. Opetusneuvos Tiina Tähkä

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Inga Petäjäsoja ja Saija Satomaa Avi

INTO- Innovatiivinen ja taitava oppija. Jaana Anttonen Oulun normaalikoulu

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

AVerClassSendApp. Release department: EDU PMK AVer Information Inc

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky Vantaan tulokset Heikki Miettinen

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Kasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Nakkilan kunnan M -suunnite lma alkae n. Oppimisympäristö antaa mahdollisuuden ja innostaa oppimaan ajasta ja paikasta riippumatta.

Transkriptio:

Kasvatus- ja opetuslautakunta 88 17.11.2014 Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloite mobiililaitteiden käytön vaikutuksista peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa 1155/00.02.04.00/2014 KOLA 88 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg puh. 0400 705 875 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Liite: Valtuustoaloiteteksti Opetuskäytössä olevien mobiililaitteiden vaikutuksista oppimistuloksiin ja terveyteen ei ole vielä käytettävissä luotettavia tutkimustuloksia. Kasvatus- ja opetustoimen Mediakeskuksen päällikkö Timo Kainulainen on arvioinut mobiililaitteiden vaikutuksia. Mediakeskuksen toiminnasta ja sen hankkeista on saatavissa lisätietoja osoitteessa: www.saimaanmediakeskus.fi. Vaikutus oppimistuloksiin ja käyttökokemuksia Mobiililaitteita on hankittu kouluihin runsaasti ja niiden odotetaan edistävän oppimista. Mobiililaitteiden vaikutusta oppimistuloksiin ei ole tutkittu paikallisesti ja valtakunnallisiakin tuloksia lienee vasta tulossa. Mobiililaitteet voivat lisätä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä, koska ne voidaan ottaa perinteitä tietotekniikkaa joustavammin käyttöön kulloisessakin oppimistilanteessa. Perinteiset tietokoneluokat ovat olleet ongelmallisia, koska laitteiden käynnistyminen, niihin kirjautuminen vie usein liian suuren osan työskentelyajasta. Mobiilitekniikka mahdollistaa ajasta ja etenkin paikasta riippumattomat työtavat. Laitteiden käytön myötä on havaittu myös oppilaiden yhteistoiminnallisuuden lisääntyneen mm. niin, että oppilaat neuvovat toisiaan laitteiden käytössä. Mobiililaitteet siis edistävät tietoyhteiskuntataitojen saavuttamista. Opettajille mobiiliteknolgia tarjoaa vivahteikkaammat ja kouluun hyvin istuvat sovellukset verrattuna perinteisiin työelämälähtöisiin office-tyyppisiin ohjelmistoihin, jotka on todettu opetuskäytössä raskaiksi ja mutkikkaiksi. Opettajille mobiilimaailma antaa oppimisprosessia tukevia välineitä ja toisaalta yksittäisiä taitoja harjoittavia sovelluksia, joiden avulla voidaan ottaa paremmin huomioon erilaiset oppijat.

Oppilaan näkökulmasta mobiililaitteet tuovat koulun käyttämän teknologian lähemmäksi heidän omaa arkeaan, sillä monet käyttävät kosketusnäyttölaitteita ja tabletteja kotonaan, jolloin oppilaita ei tarvitse erikseen perehdyttää heille tuttujen työvälineiden käyttöön. Mobiiliteknologia mahdollistaa myös sen, että Internetin tietoresurssit ja sosiaalisen median palvelut ovat vaivatta opiskelun yhteydessä käytössä siinä tilassa, jossa opiskellaan ilman että tarvitsee erikseen mennä tietokoneluokkaan. Käyttökokemukset ovat olleet myönteisiä. Saimaan mediakeskuksen koordinoimissa Opetushallituksen rahoittamissa Molla-, Sormet- ja Taped-hankkeissa on oppilaiden käytössä ollut henkilökohtaisia laitteita, joita he ovat voineet viedä koteihin. Niiden avulla on tehty koulussa tehtäviä, projekteja ja iltaisin kotona kotitehtäviä. Aluksi oppilaiden kiinnostus pelaamiseen on ollut suurempaa, koska laitteissa on yleensä pelejä mukana, mutta on havaittu, että opettajan antamat monimuotoiset tehtävät on tehty huolellisesti eikä pelaaminen ole ollut ongelma luokkatilanteissa. Kokemusten mukaan oppilaat neuvovat toisiaan hyvin laitteiden käytössä eikä opettajan tarvitse itse hallita kaikkia tietoteknisiä nyansseja. Monet opettajat ovat huomanneet tällaisessa tilanteessa, että he voivat keskittyä opetuksen substanssiasioihin eikä heidän tarvitse olla kaikki tietäviä IT-osaajia vaan opetusprosessia ohjaavia pedagogeja. Muutamissa tapauksissa on huomattu, että oppilas on lähinnä kotona uponnut liian syvälle laite- ja pelimaailmaan, mihin ongelmaan opettaja ja huoltajat ovat sitten puuttuneet ja ratkaisseet asian niin, että laitteen käyttöaikaa on rajoitettu. Tapaukset ovat olleet yksittäisiä. Tablet-laitteet tukevat erityisen uusissa 2016 opetussuunnitelmissa esitettyä multimodaalisen tuottamisen mallia. Oppilaat voivat kuvata valokuvia, videoita, tehdä äänityksiä, animaatioita ja rakentaa niistä yhteisöllisen sähköisen kirjan, jonka voivat jakaa muille nähtäväksi. Laitteilla saavutetaan myös yhteisöllisen oppimisen tavoitteita, kun oppilaat työskentelevät yhdellä laitteella pienissä ryhmissä yhteisen projektin parissa. Lisäksi laitteiden hyötynä on pidetty sitä, että töiden esittelyn myötä oppiminen tulee näkyväksi. Vaikutus terveyteen Terveysvaikutuksista ei ole selvitystä eikä tutkimustuloksia tiedossani. On arveltu, että laitteiden käytöllä voisi olla esim. säteilyvaikutuksia, mutta esim. Maailman terveysjärjestö WHO on kiistänyt ne. Runsaalla näppäilyllä on arveltu lisäävän niska- ja

hartiakipuja, nivelvaivoja jne. On kuitenkin huomattava, että laitteita ei käytetä koko ajan koululuokissa vaan siellä tehdään paljon muutakin, mikä vähentänee näitä vaikutuksia. Mobiililaitteet ovat koulussa yleensä yhteiskäytössä, joten eristäytyvää ja epäsosiaalistavaa verkkoihin vetäytymistä ei koulussa tapahdu. Myös sosiaaliseen mediaan liittyvät kiusaamistapaukset eivät ole kytköksissä niihin laitteisiin ja palveluihin, joita kouluaikana käytetään, vaan ne liittyvät yleensä välitunti- ja vapaa-aikatilanteisiin. Terveysvaikutukset pitää koulussa huomioida, mutta kouluissa tapahtuva tekniikan käyttö on vain pieni osa nykynuoren tietotekniikan käyttöä. Asiaa pitää tarkastella yhdessä opettajien, koulun johdon, terveydenhuollon ja huoltajien kanssa, jotta kokonaisvaikutukset voidaan nähdä. Mobiililaitteet ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Sähköiset ylioppilaskirjoitukset käynnistyvät syksyllä 2016. Tämänhetkisen ylioppilastutkintolautakunnan antaman tiedon mukaan niitä ei voi tehdä mobiililaitteilla vaan työasemilla/kannettavilla tietokoneilla, jotka voidaan liittää Ethernet-verkkoon. YTL:n Digabi-hankkeessa on kuitenkin korostettu, että lukio-opiskelun aikana opettajien ja opiskelijoiden on käytettävä tieto- ja viestintätekniikkaa opintojen suorittamisessa, ja siihen sopivat hyvin myös mobiililaitteet. Lukio-opiskelussa on syytä ottaa heti lukion alussa käyttöön oppilaiden omat laitteet, joiden avulla voidaan hyödyntää oppimisessa erilaisia oppimis- ja koeympäristöjä. Niiden avulla harjoitellaan yleisellä tasolla tvt-toimintaympäristöissä työskentelyä ja kokeiden suorittamista, jotta jo hyvin varhaisessa vaiheessa opiskelijalle tulee käsitys teknologiasta osana opetusta ja oppimista. Tähän vaiheeseen mobiililaitteet sopivat hyvin. Myöhemmässä vaiheessa lukioissa simuloidaan yo-kokeita autenttisessa ympäristössä, jolloin tarvitaan oppilaiden omia kannettavia tietokoneita, joilla osallistutaan yo-kirjoituksiin. Nämä koneet voivat olla esim. käytettyjä ominaisuuksiltaan vaatimattomampia laitteita. Lukiokoulutuksen osalta on myös huomattava, että ylioppilastutkinnon sähköistäminen on vielä kehitysvaiheessa ja tulee varmaan olemaan jatkuvasti joten kokeessa märiteltyjä laitteistojen kuvaukset ja kokeen toteutustapa ja siihen liittyvät yksityiskohdat voivat hyvinkin muuttua nopealla aikataululla.

Valmistautuminen sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin Ensimmäiset ylioppilastutkinnon kokeet suoritetaan tietotekniikkaa hyödyntäen syksyllä 2016. Kokeiden määrää lisätään tutkintokerroittain kunnes 2019 kaikki kokeen suoritetaan tietoteknisesti. Ensimmäiset kokeet ovat saksan kielessä, maantieteessä ja filosofiassa. Lappeenrannassa syksyllä 2016 samanaikaisesti kokeeseen osallistuvien määrä lienee noin 35 opiskelijaa. Ylioppilastutkinnon muuttumiseen valmistaudutaan seuraamalla ylioppilastutkintolautakunnan valmisteluohjeita sekä hankkeen suunnittelua mm. digabi-verkostossa. Opettajille järjestetään täydennyskoulutusta. Tietoliikenneyhteyksien ja riittävän sähköverkon tarpeita ja järjestämistä selvitetään. Valmistelua tehdään yhdessä teknisen toimen sekä Saimaan Talous- ja tieto Oy:n kanssa. Konkreettisia suunnitelmia ja kustannusarvioita laaditaan vuoden 2015 aikana. Mobiililaitteiden määrästä ja kustannuksista Mobiililaitteiden määrät Lappeenrannan kouluissa käytettävät mobiililaitteet ovat pääasiassa Applen valmistamia ipadeja. Ipadit ovat malliltaan ipad2 tai uudempia. IPadeja on käytössä isompaa sekä pienempää kokoa. Määrästä muita mobiililaitteita on noin 2-3 %. Peruskouluissa mobiililaitteita on oppilailla yhteiskäytössä 590 kpl ja lukioilla opiskelijoiden yhteiskäytössä 72 kpl. Vastaavasti perusopetuksessa opettajien henkilökohtaisessa käytössä on 294 kpl ja lukion opettajilla 50 kpl. Tällä hetkellä mobiililaitteita on yhteensä käytössä 1006 kpl. Langattomat verkot Saimaan talous- ja tieto on toteuttanut Lappeenrannan koulujen langattomat verkot. Langaton verkko löytyy kaikista Lappeenrannan kouluista. Langaton verkko kattaa koulun kaikki opetustilat sekä verkon kapasiteetti on riittävä nykyiselle laitekannalle ja myös nykyisen laitekannan lisäämiselle. Oppilaat/opiskelijat voivat liittää myös oman mobiililaitteensa kyseiseen verkkoon. Koulujen tukiasemista osa on tavallisia ja osa ns. suuremman kapasiteetin kestäviä tukiasemia. Lappeenrannan kaupunki maksaa koulujen langattomista verkoista 5.520 euroa/kk eli yhteensä 66.240 euroa/v Saimaan talous ja tieto oy:lle.

Mobiililaitteiden elinkaari Kouluihin ryhdyttiin hankkimaan ipadeja elokuussa 2011, joten vanhimmat käytössä olevat ipadit ovat reilun 3 vuoden ikäisiä. Kaikki hankitut ipadit ovat vielä käytössä, joten ipadien elinkaari koulukäytössä on ainakin tuo 3 vuotta. Laitteiden rikkoutumistodennäköisyys Tällä hetkellä kaikki hankitut mobiililaiteet ovat käytössä, mikäli ne eivät ole rikkoutuneet. Rikkoutuneita laitteita on 18 kpl. Näiden rikkoutumisen syy on putoaminen. Lisäksi tiedossa on 2 kpl laitteita, jotka on mennyt muusta syystä rikki takuuajan jälkeen. Eli laitteista hajoaa 1,8 % pudotessaan ja 0,2 % muusta syystä takuuajan jälkeen. Takuuhuollossa käyneistä laitteista ei ole lukumäärätietoa. Mobiililaitteiden kustannusvaikutuksia Tällä hetkellä Ipad mini maksaa n. 200 euroa alv 0 % ja ipad Air 300 euroa alv 0 %. Keskihintaa laskettaessa arvioitiin laitteista hankittavan 1/3 ipad minejä ja 2/3 ipad Aireja. Näin yhden laitteen keskihinnaksi tulee 267 euroa. Lisäksi tähän lasketaan rikkoutumistodennäköisyys 1,8 % ja muu vikaantuminen 0,2 % saadaan yhden laitteen hankintahinnaksi n. 273 euroa. Laiteen elinkaari on 3 vuotta, joten yhden laitteen vuosihinnaksi tulee 91 euroa. Opettajien käyttöön on hankittu pääasiassa ipad Airin kokoisia laitteita. Opettajalaiteen keskihinta on 440 euroa. Opettajien laitteissa on enemmän muistia ja yleensä 3G modeemi. Opettajan padin vuosihinnaksi tulee tällöin 146 euroa. Mobiililaitteita voidaan hallita MDM (Mobile device management) hallintaohjelmalla. Hallintaohjelman käytöstä aiheutuu vuodessa lisenssikustannuksia n. 6 /laite. Hallinnan työnkustannuksia ei ole otettu vertailuun mukaan. Tämä työ on tällä hetkellä koulujen tvt-vastaavilla tai opettajilla. Esimerkkilaskelma mobiililaitteiden hankinnasta perusopetuksen oppilaille. Hinnat verottomia. à hinta/ oppilas /vuosi à hinta/oppilas 3 vuoden aikana hinta vuodessa hankittaessa kaikille perusopetuksen hinta 3.vuoden aikana hankittaessa perusopetuksen 6123

6123 oppilaalle oppilaalle Mobiililaitteen hankinta 91 273 558.000 1.674.000 MDM 6 18 37.000 110.000 YHTEENSÄ 97 291 595.000 1.784.000 Esimerkkilaskelma mobiililaitteiden hankintahinnasta opettajille. à hinta /vuosi à hinta /opettaja 3 vuoden aikana hinta vuodessa hankittaessa 580 opettajalle (mukana lukion opettajat) hinta kolmessa vuodessa hankittaessa 580 opettajalle (mukana lukion opettajat) Mobiililaitteen hankinta 146 440 85.000 255.000 MDM 6 54 3500 10.500 YHTEENSÄ 152 494 88.500 265.500 Perinteinen oppimateriaali Perinteisten oppikirjojen hankintaan on varattu alakoulussa 82 ja yläkoulussa 122 vuodessa. Perusopetuksen aikana yhden oppilaan oppikirjahankintaan on varattu 858. Sähköinen oppimateriaali Sähköisen eoppikirjan tilaushinnat keväällä 2014 olivat 5 /eoppikirja. Tällä hetkellä oppikirjoja on saatavissa lähinnä yläkoululle. Sähköisiä oppikirjoja ei voi kierrättää oppilaalta toiselle, vaan käyttöoikeus on oppilaskohtainen. Perusopetuksen oppilaille on hankittu Pedanetkouluverkkoympäristön käyttöoikeus. Oppimisympäristö tarjoaa alustan opettajien sekä oppilaiden verkkotyöskentelylle sekä

erikseen myös mahdollisuuden sähköisten oppikirjojen hankintaan. (TW) Kotj Kola Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää edellä olevan vastauksenaan Hanna Holopaisen ym. valtuustoaloitteeseen, joka koskee mobiililaitteiden käytön vaikutuksia peruskoulujen ja lukioiden opetuksessa. Merkittiin, että valtuustoaloiteteksti jaettiin kokouksessa ja liitettiin asiaan. Hyväksyttiin.