Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ilpo Heltimoisen ym. valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta 215/ /2016 KH 115 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Ilpo Heltimoisen ym. valtuustoaloite : Maan hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kieltenopiskelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta. Tähän pyritään käynnistämällä alueellisia kokeiluja vieraan kielen opiskelun aloittamisesta jo ensimmäisellä luokalla. Tämä mahdollistaa kielivalikoiman laajentamisen eduskunnan hyväksymän ponnen "eduskunta kehottaa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua" mukaisesti. Suomalaisten kielitaidon vahvistaminen tukee voimakkaasti maamme tulevaisuuden kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita. Oppilaiden kieliosaamisen yhdistelmiä tulisikin monipuolistaa jo koulupolun varhaisessa vaiheessa. Erilaiset kieliopintojen yhdistelmät, kuten englanti-saksa, englanti-ranska, englanti-venäjä tai englanti-espanja, tulee mahdollistaa. Ruotsin kielen osaaminen ei ole nykyaikana yleissivistyksen ja elämässä menestymisen ehto, eikä se ole kaikille suomalaisille välttämätöntä. Ruotsinkielisistä viranomais- ja muista palveluista voidaan huolehtia ilman jokaiselle ikäluokalle pakollisia ruotsin kielen opintoja. Lappeenrannan kaupungin visio on: "Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopistoja matkailukaupunkiaan, joka kasvaa ja kansainvälistyy rohkeasti." Kansainvälistymistä tukee monipuolinen, mahdollisimman varhain alkavat vieraan kielen opiskelu. Kielikokeilu olisi vahva osoitus kaupunkimme rohkeudesta kansainvälistyä pitkäjänteisesti. Niille oppilaille, jotka valitsevat toiseksi vieraaksi kieleksi jonkin muun kielen kuin ruotsin, tulee varata mahdollisuus opiskella ruotsin kieltä toisella asteella. Kokeilussa olisi viisaasti jätettävä myös ruotsinkielisten oppilaiden ja kotien kielivalinnat yksityisasiaksi. Valtiovallan vastuulle jäisi mm. varmistaa erityissäädöksin, ettei kodin valinta estä oppilaan myöhempiä mahdollisuuksia

2 jatko-opintoihin eikä uraa julkisella sektorilla. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Lappeenrannan kaupunki 1. aloittaa valmistelut alueellista kielikokeilua varten. Kielikokeilussa toisen kotimaisen kielen tilalle voisi valita jonkin muun opetusresurssien mahdollistaman kielen. 2. hakuuehtojen selvittyä laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo OKM:ltä lupaa kokeiluihin joissa esim. saksan, ranskan, espanjan, venäjän tai muun kielen lukija voisi olla opiskelematta ruotsia, jos vanhemmat ja oppilas näin hyväksi katsovat. 3. selvittää muiden Etelä-Karjalan kuntien ja kaupunkien kiinnostuksen ja mahdollisuudet osallistua seudulliseen kielikokeiluun. Mikäli lähikunnat ja kaupungit suhtautuvat kokeiluun myönteisesti, aloittaa yhteistyön. Kasvatus- ja opetuslautakunnan lausunto : KOLA 18 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg, puh Liite 1: Liite 2: Ilpo Heltimoisen ym. valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Opetus- ja kulttuuriministerin vastaus kirjalliseen kysymykseen alueellisen kielikokeilun toteuttamisesta Aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittävät, että Lappeenrannan kaupunki 1. Aloittaa valmistelut alueellista kielikokeilua varten. Kielikokeilussa toisen kotimaisen kielen tilalle voisi valita jonkin muun opetusresurssin mahdollistaman kielen. 2. Hakuehtojen selvittyä laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo OKM:ltä lupaa kokeiluihin, joissa esim. saksan, ranskan, espanjan, venäjän tai muun kielen lukija voisi olla opiskelematta ruotsia, jos vanhemmat ja oppilas näin hyväksi katsovat. 3. Selvittää muiden Etelä-Karjalan kuntien ja kaupunkien kiinnostuksen ja mahdollisuudet osallistua seudulliseen kielikokeiluun. Mikäli lähikunnat ja kaupungit suhtautuvat kokeiluun myönteisesti, aloittaa yhteistyön.

3 Hallitusohjelmaan on kirjattu hallituskauden kärkihankkeet. Opetusja kulttuuriministeriön yhteen kärkihankkeeseen sisältyvät kielikokeilut. Hankkeen tavoitteena on lisätä kieltenopiskelua ja monipuolistaa kielivalikoimaa. Kärkihankkeeseen kuuluu kokeilu vieraan kielen opiskelun aloittamisesta ensimmäisellä luokalla sekä eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta. Ennen kielivalikoiman laajentamista ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua ministeriö selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin. Kielikokeilu on valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä. Lain tarkkaa voimaantuloajankohtaa ei ole määritelty, mutta lakiesitys tullee kevään 2017 aikana eduskunnan käsittelyyn. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on vastannut kansanedustaja Sami Saivion kielikokeilun aikataulua koskevaan kirjalliseen kysymykseen. Ministerin vastaus kokonaisuudessaan on liitteenä. Vastauksessaan opetus- ja kulttuuriministeri toteaa, että toisen kotimaisen kielen poisjättämistä koskeva kokeilu edellyttää perusopetuslain muutosta. Nykyiset kokeilupykälät eivät mahdollista tarkoitettua kokeilua. Kokeiluun liittyy useita perustuslaillisia kysymyksiä ja lakiesitys saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Ministerin vastauksessa todetaan, että kokeilun valmistelussa on otettava huomioon oppilaiden yhdenvertaisuus ja sivistykselliset oikeudet. Kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksien kannalta merkityksellistä on, aiheutuuko toisen kotimaisen kielen opiskelun puutteesta yhdenvertaisuusongelma jatko-opintojen ja työn tai viran haun näkökulmasta. Ottaen huomioon perustuslaissa ja kielilaissa säädetyt oikeudet ja kielitaitolain vaatimukset, olisi vaikeaa välttää sellaista tilannetta, että ruotsia osaamattomat eivät voisi jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi. Mahdollisuutta aloittaa toisen kotimaisen kielen opinnot vasta toisella asteella tai korkea-asteella ei voida kaikissa tilanteissa taata. Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun opetussuunnitelmaan ei sisälly pakollista ruotsin kielen opiskelua. Siitä huolimatta Lappeenrannan toimipisteessä suomenkieliset oppilaat opiskelevat ruotsia muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Sen sijaan maahanmuuttajaoppilaat, jotka ovat muuttaneet Suomeen vasta peruskoulun loppuvaiheessa ja joiden suomen kielen taito on heikko, ovat hyötyneet siitä, että ruotsin kielen opiskelu ei ole ollut pakollista. Vastaavanlaisissa tapauksissa myös kaupungin ylläpitämissä kouluissa on voitu yksittäistapauksissa oppilas vapauttaa ruotsin

4 kielen opiskelusta perusopetuslaissa säädetyillä perusteilla. Ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa Lappeenrannassa nykyään toiselta vuosiluokalta. Kaikki opiskelevat ensimmäisenä vieraana kielenään englantia. Lappeenrannan peruskouluissa on mahdollisuus aloittaa neljänneltä luokalta vapaaehtoisen vieraan kielen, A2-kielen, opiskelu. Koska osassa kouluista on vain muutama vieraan kielen valitsija, ei ryhmiä muodostu kaikkiin kouluihin ja kaikki halukkaat eivät pysty opiskelemaan A2-kieltä. Tilanne paranee, kun koulujen koko kasvaa. Lappeenrannassa noin 20 %:a oppilaista opiskelee kahta A-kieltä peruskoulussa ruotsin kielen lisäksi. Ruotsin kielen opiskelu alkaa 6. vuosiluokalta. Aloitteessa tarkoitetun kokeiluun, joka mahdollistaisi peruskoulun suorittamisen ilman ruotsin kielen opiskelua, liittyy perustuslaillisia kysymyksiä. Ei ole vielä varmuutta tuleeko kielikokeilu toteutettavaksi ja minkälaiset ehdot kokeilulle asetetaan, jos se toteutetaan. Sen vuoksi ei liene tarkoituksenmukaista aloittaa valmistelua alueellista kielikokeilua varten ennen sitä koskevan lain säätämistä. Voimassa olevan johtosäännön sekä voimaan tulevan hallintosäännön mukaan lautakunnan toimivaltaan kuuluu päättää toimialalla suoritettavista kokeiluista. Valtuustoaloitteet käsitellään kaupunginvaltuustossa. (TW) Kotj Kola Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää lausuntonaan Ilpo Heltimoisen ym. alueellista kielikokeilua koskevaan valtuustoaloitteeseen, että aloitteessa tarkoitettuun kielikokeiluun osallistumisen harkinta ja mahdolliseen kokeiluun osallistumisen valmistelu on tarkoituksenmukaista aloittaa vasten sitten, kun kielikokeilua koskeva laki on säädetty ja kokeilun ehdot määrätty. Vastaus valtuustoaloitteeseen valmistellaan tältä osin, kun kokeilua koskeva lainsäädäntö on vahvistettu. Hyväksyttiin. (AK) KV 36 Kj Kh Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetun lausunnon tiedoksi ja toteaa, että asiaan palataan siinä vaiheessa, kun kielikokeilua koskeva laki on säädetty ja kokeilun ehdot määrätty. Asia saatetaan edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Hyväksyttiin. (AK)

5 Kh Merkitään tiedoksi. Kv Merkittiin.