Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma

Talousarvio 2019 Taloussuunnitelma 2020-2021

ILMAJOEN KUNNAN TALOUSARVIO 2019 TALOUSSUUNNITELMA 2020-2021

TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa koskevat perustiedot 1 1.1. Kunnan alue 1 1.2. Väestö ja työpaikat 1 1.3. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa koskevat säännökset 11 1.4 Sote- ja maakuntauudistus 12 2. Talousarviota koskevat yleisperustelut 12 2.1. Kunnan toiminta-ajatus, omakuva, taloussuunnitelman yleislinja ja henkilöstö 12 2.2. Menojen kehitys 12 2.3. Tulojen kehitys 14 2.4. Tuloslaskelma 15 2.5. Rahoituslaskelma 16 2.6. Talouden tasapaino 17 3. Käyttötalous yhteensä 19 Keskusvaalilautakunta 19 Tarkastuslautakunta 21 Kunnanvaltuusto 22 Yleishallinto 23 Kuntakonserni/Ilmajoen Vuokratalot Oy 29 Ruoka- ja puhtauspalvelu 32 Elinkeinotoiminta 34 Tekninen hallinto 37 Kaavoitus- ja mittaustoimi 38 Liikenneväylät, muut yleiset alueet ja tekniset palvelut 40 Vesihuolto 43 Kiinteistöpalvelujen tulosalue 45 Palo- ja pelastustoimi 47 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 48 Lakeuden jätelautakunta 53 Sosiaalipalvelut 56 JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 58 Perusopetus 59

Varhaiskasvatus 61 Ilmajoen lukio 65 Ilmajoki-opisto 68 Nuoriso- ja liikuntapalvelut 70 Kirjasto- ja kulttuuritoimi 73 4. Investointiosa 75 5. Tuloslaskelmaosa 81 6. Rahoitusosa 83

1 1. TALOUSARVIOTA JA TALOUSSUUNNITELMAA KOSKEVAT PERUSTIEDOT 1.1. Kunnan alue Ilmajoen kunta sijaitsee suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Sijaintinsa puolesta Ilmajoelta on hyvät yhteydet eri suuntiin. Etäisyys Seinäjoelle on 15 km, Vaasaan 75 km, Tampereelle 160 km ja Helsinkiin 350 km. Kunnan kokonaispinta-ala on 580 km 2, josta vesipinta-alaa 3 km 2. Kunnan alue jakaantuu kolmeen taajamaan (keskusta, Koskenkorva ja Ahonkylä) sekä talouskyliin ja haja-asutusalueeseen. 1.2. Väestö ja työpaikat Kunnan asukasluku on kasvanut vuodesta 2004 alkaen. TAULUKKO 1. ASUKKAITA VUOSINA 2005-2017 Vuosi Asukkaita Miehiä Naisia 2005 11496 5818 5678 2006 11532 5820 5712 2007 11635 5881 5754 2008 11680 5897 5783 2009 11744 5949 5795 2010 11841 5991 5850 2011 11898 6026 5872 2012 12022 6094 5928 2013 12099 6142 5957 2014 12181 6170 6011 2015 12159 6149 6010 2016 12167 6138 6029 2017 12205 6145 6060 12400 ASUKKAITA 2005-2017 12200 12000 11800 11600 11400 11200 11000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

2 TAULUKKO 2. VÄESTÖNMUUTOKSET JA ASUKASLUKU ILMAJOELLA VUOSINA 2009-2017 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Syntyneitä 146 136 124 162 120 131 139 132 124 Kuolleita 96 112 129 98 112 127 131 118 113 Tulomuutto 516 621 589 614 541 562 568 505 579 Lähtömuutto 505 560 546 562 485 487 593 514 551 Kunnan sisäinen muutto 542 612 650 728 837 629 650 646 688 Maahanmuutto 16 23 20 15 19 13 4 9 7 Maastamuutto 13 9 4 7 5 10 8 6 9 Väkiluvun korjaus 0 2 3 0-1 0-1 0 1 Väestönlisäys 64 97 57 124 77 82-22 8 38 Väkiluku 31.12 11744 11841 11898 12022 12099 12181 12159 12167 12205 Seuraavasta taulukosta selviävät muuttoliiketiedot vuodesta 2005 alkaen. Muuttoliiketiedot ja muut tilastotiedot sivuilla 1-10 perustuvat Tilastokeskuksen väestötilastotietoihin. TAULUKKO 3. ILMAJOEN MUUTTOLIIKE VUOSINA 2005-2017 Vuosi Ilmajoelle muuttaneita eli tulomuutto Ilmajoelta muuttaneita eli lähtömuutto väestönmuutos Asukkaita 2004 11517 2005 457 484-21 11496 2006 497 464 36 11532 2007 527 436 103 11635 2008 543 534 45 11680 2009 516 505 64 11744 2010 621 560 97 11841 2011 589 546 57 11898 2012 614 562 124 12022 2013 541 485 77 12099 2014 562 487 82 12181 2015 568 593-22 12159 2016 505 514 8 12167 2017 579 551 38 12205

3 MUUTTOLIIKE 2005-2017 700 600 500 400 300 200 tulomuutto lähtömuutto muutos 100 0-100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 TAULUKKO 4. MUUTTOLIIKE VUONNA 2017 (maan sisäinen muuttoliike) Tulomuutto Ilmajoelle: henkilöä: Lähtömuutto Ilmajoelta: henkilöä: Nettomuutto: Seinäjoelta 226 Seinäjoelle 260-34 Kurikasta 82 Kurikkaan 45 37 Kauhajoelta 22 Kauhajoelle 10 12 Isostakyröstä 4 Isoonkyröön 2 2 Kauhavalta 6 Kauhavalle 4 2 Lapualta 12 Lapualle 16-4 Vaasasta 25 Vaasaan 15 10 Helsingistä 19 Helsinkiin 21-2 Tampereelta 7 Tampereelle 19-12 Jyväskylästä 6 Jyväskylään 9-3 Espoosta 6 Espooseen 8-2 Oulusta 3 Ouluun 7-4 Turusta 5 Turkuun 7-2 Muista kunnista 156 Muihin kuntiin 128 28 Yhteensä 579 Yhteensä 551 28 Ilmajoelle on muutettu vuoden 2017 aikana yhteensä 79:stä eri kunnasta ja Ilmajoelta on muutettu vuoden 2017 aikana yhteensä 78 eri kuntaan.

4 Seuraavassa taulukossa on väestön ikärakenne 2005-2017. TAULUKKO 5. VÄESTÖN IKÄRAKENNE 2005-2017 Ikäryhmä 2005 2010 2017 % 0-14 2242 2247 2435 20,0 15-64 7222 7483 7254 59,4 65-2053 2014 2516 20,6 Yhteensä 11517 11744 12205 100 14000 Ikärakenne v. 2005, 2010 ja 2017 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 0-14 15-64 65- Yhteensä

5 Väestö osa-alueittain ilmenee seuraavasta: TAULUKKO 6. VÄESTÖ OSA-ALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN 2017 (31.12.2017) Alue: 0-14 % 15-64 % 65 - % Yht % Keskusta 964 39,59 3115 42,94 1365 54,25 5444 44,60 Koskenkorva 324 13,31 1182 16,29 440 17,49 1946 15,94 Ahonkylä 534 21,93 1102 15,19 159 6,32 1795 14,70 Tuomikylä 86 3,53 207 2,85 58 2,31 351 2,90 Renko 121 4,97 356 4,91 92 3,66 569 4,66 Pojanluoma 94 3,86 271 3,74 71 2,82 436 3,57 Saveenkylä 30 1,23 93 1,28 26 1,03 149 1,22 Nopankylä 49 2,01 147 2,03 62 2,46 258 2,11 Huissi 79 3,24 316 4,36 101 4,01 496 4,06 Harjunmäki 58 2,38 189 2,61 46 1,83 293 2,40 Munakka 88 3,61 249 3,43 83 3,30 420 3,44 Tuntematon 8 0,33 27 0,37 13 0,52 48 0,40 Yhteensä 2435 100,0 7254 100,0 2516 100,0 12205 100,0 6000 ASUKKAITA OSA-ALUEITTAIN 5000 4000 3000 65-15 - 64 0-14 2000 1000 0

1991 1995 2000 2005 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 6 Alla olevassa taulukossa esitetään työttömyysasteen kehitys vuodesta 1991 alkaen. TAULUKKO 7 TYÖTTÖMYYSASTE VUOSINA 1991-2017 Vuosi Työttömyysaste 1991 9,5 1995 20,0 2000 12,3 2005 8,7 2008 6,1 2009 9,0 2010 8,3 2011 7,2 2012 7,4 2013 8,2 2014 8,9 2015 10,0 2016 9,5 2017 7,8 25,0 Työttömyysaste 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0

7 Työvoima ja työpaikat on esitetty seuraavassa: TAULUKKO 8. TYÖVOIMA, TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNTI 2000-2016 Työllinen työvoima: 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 % Alkutuotanto (maaja metsätalous) 651 572 525 508 470 456 435 418 408 8 Jalostus (teollisuus ja rakennustoiminta) 1398 1359 1395 1409 1377 1361 1300 1281 1331 26 Palvelut 2551 2860 3127 3193 3259 3311 3262 3220 3264 65 Tuntematon 94 74 58 69 52 41 57 66 63 1 Yhteensä 4694 4865 5105 5179 5158 5169 5054 4985 5066 100 Työttömiä 664 504 470 439 473 512 629 639 573 Työvoima yhteensä 5358 5369 5575 5618 5631 5681 5683 5624 5639 Työpaikat 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 % Alkutuotanto (maaja metsätalous) 695 607 505 486 451 439 422 419 419 13 Jalostus (teollisuus ja rakennustoiminta) 795 769 656 655 658 651 641 650 714 22 Palvelut 1739 1969 2188 2221 2246 2239 2149 2055 2044 63 Tuntematon 91 74 58 69 52 41 57 66 63 2 Yhteensä 3320 3419 3407 3431 3407 3370 3269 3190 3240 100 Työssäkäynti 2000 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muiden kuntien alueella työssäkäyvät 1989 2352 2730 2782 2832 2872 2828 2853 2935 Muualta Ilmajoelle työhön tulevat 615 906 1032 1034 1081 1073 1043 1058 1109 Erotus 1374 1446 1698 1748 1751 1799 1785 1795 1826

8 Tilanne työpaikkojen osalta on ollut seuraavanlainen (uusimmat työpaikkatiedot): Työpaikat 2016 % Maa- ja metsätalous 419 13 Teollisuus ja rakent. 714 22 Palvelut 2044 63 Tuntematon 63 2 Yhteensä 3240 100 TYÖPAIKAT 2016 Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Palvelut

9 VÄESTÖENNUSTE VUOTEEN 2040 Tilastokeskuksen väestöennuste 2015-2040, Ilmajoki. Ennuste sisältää arvion syntyvyydestä ja kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä viime vuosien kehityksen pohjalta. Vuosi: Ikäryhmät: Asukkaita 0-14 15-64 65 - yhteensä: 2014 2449 7384 2348 12181 2020 2582 7339 2688 12609 2025 2590 7410 2937 12937 2030 2590 7454 3127 13171 2035 2590 7553 3191 13334 2040 2588 7682 3183 13453 Tämä ennuste sisältää arvion syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä viime vuosien kehityksen pohjalta. 16000 14000 12000 10000 8000 6000 65-15 - 64 0-14 4000 2000 0 2014 2020 2025 2030 2035 2040 Myös muut Tilastokeskuksen laatimat väestöennusteet ovat samansuuntaisia, väestöennusteiden mukaan Ilmajoki on kasvukunta.

10 HUOLTOSUHDE VUOTEEN 2040 Huoltosuhteella tarkoitetaan, paljonko alueella on lapsia ja 65 vuotta täyttäneitä sataa (100) työikäistä henkilöä kohti (alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 vuotiaiden määrään). Seuraavassa taulukossa esitetään tilastokeskuksen väestöennusteeseen sisältyvä ennuste huoltosuhteesta Ilmajoen kunnassa. VÄESTÖENNUSTE 2015 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015-2040, ILMAJOKI Vuosi: 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Huoltosuhde, Ilmajoki 65,7 71,8 74,6 76,7 76,5 75,1 Vuosi: 2015 2020 2025 2030 2035 2040 E-P:n maakunta 66,5 73,3 77,8 80,8 81,6 79,8 Koko maa 58,3 63,3 66,4 69,2 70,4 69,7 Ilmajoen kunnan väestötavoite Ilmajoen kunnan väestötavoitteet ovat: 12.600 asukasta vuonna 2020 ja 14.000 asukasta vuonna 2040.

11 1. 3. Talousarviota ja taloussuunnitelmaa koskevat säännökset Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyy myös kolmea tai useampaa vuotta koskevan taloussuunnitelman, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Tämän perusteella kunnanhallitus tekee Ilmajoen kunnan talousarviosuunnitelmaehdotuksen vuosille 2019-2021. Rakentamisohjelmaehdotus tehdään viidelle vuodelle. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Tavoitteet asettaa valtuusto, joka myös sitoutuu hyväksymiinsä tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Ilmajoen kunnan talousarvioehdotuksessa määrärahat esitetään pääsääntöisesti bruttomääräisinä. Nettositovuudesta on mainittu erikseen ao. kohdassa. Kunnan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Kunnan talousarvio- ja suunnitelmarakenne on yleisperustelujen lopussa. Suoriteperuste Kirjanpitolain mukaan menot ja tulot on jaksotettava suoriteperusteen mukaisesti. Myös talousarviossa määrärahat ja tuloarviot esitetään suoriteperusteen mukaisina. Seurannassa talousarvion tuloslaskelmaosasta laaditaan kaksi toteutumisvertailua, toisessa sisäiset erät ovat mukana ja toisessa ne on eliminoitu. Käyttötalousosan toteutumisvertailussa sisäiset erät ovat mukana. Meno- ja tulotasapaino Kuntalain säännökset eivät edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai muuna suunnitelmavuotena voi siten olla yli- tai alijäämäinen. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus).

12 1.4. Sote- ja maakuntauudistus Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvän lainsäädännön valmistelu on edennyt ennakoitua hitaammin, minkä johdosta uudistuksen voimaantuloa on siirretty toistamiseen. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan uudistus tulisi voimaan 1.1.2021, jolloin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille. Muutokset koskevat myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. 2. TALOUSARVIOTA KOSKEVAT YLEISPERUSTELUT 2.1. Kunnan toiminta-ajatus, omakuva, taloussuunnitelman yleislinja ja henkilöstö Toiminta-ajatus: Ilmajoen kunnan tehtävänä on tarjota viihtyisä, vireä ja turvallinen kunta asukkailleen järjestämällä palveluja sekä luomalla edellytyksiä omaehtoiselle toiminnalle ja hyvinvoinnille. Kunta toimii aktiivisesti työpaikkojen ja asuntojen lisäämiseksi. Kuntaorganisaatiomme tärkein toimintaohje muodostuu seuraavista asioista: asiakaskeskeisyys ja palveluhenkisyys, avoin keskustelu ja yhteistyö sekä tuloksellisuus, taloudellisuus ja tehokkuus Kunnan omakuva: Ilmajokea kehitetään itsenäisenä kuntana omista vahvuuksista lähtien ottaen huomioon tulevaisuuden mahdollisuudet. Kunta on aktiivisesti mukana Seinäjoen seudun seutuyhteistyössä ja maakunnallisessa yhteistyössä. Palvelutaso suhteutetaan taloudellisiin voimavaroihin. Hallittuun riskinottoon olemme valmiita. Päätökset tehdään joustavasti ja nopeasti mahdollisimman lähellä palveluita tarvitsevaa kuntalaista. Taloussuunnitelman yleislinja: Tavoitteena on se, että kunnan tulot ja menot ovat tasapainossa suunnitelmakauden aikana. Henkilöstö Henkilökunnan kehittämiseen ja työkyvyn säilyttämiseen kiinnitetään huomiota. Suunnittelukauden aikana henkilökunnan määrää tarkistetaan lähinnä luonnollisen poistuman kautta ja suosimalla joustavia työaika- ja eläkejärjestelyjä, kuitenkin siten, että turvataan riittävä peruspalvelutaso. Henkilöstön määrä vuoden 2019 osalta on esitetty henkilöstöliitteessä. 2.2. Menojen kehitys Kokonaismenot vuodelle 2019 ovat 87,8 milj.. Kokonaismenot ovat kasvaneet noin 5,3 milj. vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Kunnan käyttötalouden bruttomenojen osuus on 76,7 milj., investointien bruttomenot ovat 6,9 milj. ja rahoitusmenot 4,3 milj..

13 Käyttötalousmenot Käyttötalouden bruttomenot ovat 76,7 milj., kasvu 3,0 % ja käyttötalouden nettomenot ovat 66,2 milj., kasvu 2,8 %. Henkilöstömenot ovat 27,8 milj., kasvu 4,9 %. Investointimenot Investointimenot ovat esityksen mukaan vuonna 2019 bruttona 6,9 milj., nettona 6,5 milj.. Investointiohjelma vuodelle 2019 sisältää mm. seuraavat kohteet: Terveyskeskuksen korvausinvestoinnin aloittaminen 1 000 000 ja lattioiden korjaustyöt 500.000, Toimintatalon laajennuksen ja peruskorjauksen aloittaminen 800.000, Herralan koulun lisärakennusinvestoinnin aloittaminen 2 000 000, Käpälämäki II-alueen kunnallistekniikka (tiet ja vesihuolto) 200 000, katujen kestopäällystys ja valaistus 150.000. Taloussuunnitelmaan vuodelle 2020 sisältyy mm. seuraavat investoinnit: Terveyskeskuksen korvausinvestointi 3 500 000, Toimintatalon laajennus 700.000, Herralan koulun lisärakennus 1 000 000, Aurinkoniityn alueen kunnallistekniikka (tiet ja vesihuolto) 85.000 ja Neiron alueen kadut ja kunnallistekniikka 275.000. Taloussuunnitelmaan vuodelle 2021 sisältyy mm. seuraavat investoinnit: Jaakko Ilkan koulun laajennuksen aloittaminen 350.000, Käpälämäki III-alueen kunnallistekniikka (tiet ja vesihuolto) 355 000, haja-asetusalueen toiminta-alueen laajennukset 400.000. Rahoitusmenot Rahoitusmenot ovat 4,3 milj.. Lainojen korko ja lyhennysmenot ovat seuraavat: talousarviolainojen korkomenot ovat 430.000 ja lainojen lyhennykset 3.767.000. Muut rahoitusmenot ovat 64.400.

14 KUNNAN KÄYTTÖ-, INVESTOINTI- JA RAHOITUSMENOT VUOSINA 2014-2021 (1000 ) VUOSI KÄYTTÖ % KOKONAIS- INVESTOINTI- % KOKONAIS- RAHOITUS- % KOKONAIS- MENOT MENOISTA MENOT MENOISTA MENOT MENOISTA TP 2014 70 947 86,3 6 413 7,8 4 887 5,9 TP 2015 72 703 89,2 4 250 5,2 4 530 5,6 TP 2016 73 135 89,1 4 789 5,8 4 180 5,1 TP 2017 73 193 90,0 4 008 4,9 4 141 5,1 TA 2018 74 552 90,4 3 956 4,8 3 986 4,8 TA 2019 76 742 87,4 6 892 7,9 4 261 4,8 TS 2020 77 766 86,3 7 474 8,3 4 921 5,4 TS 2021 78 933 89,4 3 963 4,5 5 411 6,1 2.3 Tulojen kehitys Kunnan keskeiset tulolähteet ovat verotulot, valtionosuudet sekä myynti- ja maksutulot. Verotulot sisältävät kunnan tuloveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron. Vuonna 2019 kunnan tuloveron (ansio- ja pääomatulovero) määräksi on arvioitu 37,4 milj., yhteisöveron määräksi 1,6 milj. ja kiinteistöveron määräksi 2,6 milj.. Tuloveroprosentti on 20,75 %. Kunnallisverotuloja kertyy vuonna 2018 arviolta 35,0 milj., kunnallisveron tilitykset ovat vuoden 2017 tasolla. Yhteisöveron määräksi on arvioitu 1,6 milj.. Kasvua on jonkin verran vuoden 2018 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2019 yhteisöveron jako-osuuden laskennassa huomioidaan vuodet 2016 ja 2017. Yhteisöveron tuotto perustuu kunnan alueella sijaitsevien yritysten maksamiin veroihin. Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 2.617.000. Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 - vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,55 - muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 1,20 - yleishyödyllisten yhdistysten kiinteistöveroprosentti 0,00 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 - voimalaitosten veroprosentti 3,10 Valtionosuudet pysyvät samalla tasolla kuin vuonna 2018. Arvion mukaan niiden määrä tulee olemaan 28.727.000 vuonna 2019.

15 TULOJEN KEHITYS VUOSINA 2014-2021 () (ei sisällä lainanottoa tulona) VUOSI VEROTULOT VALTION- MAKSUT JA MUUT TULOT YHTEENSÄ OSUUDET MYYNTITUOTOT TP 2014 36 996 26 256 6 436 3 855 73 543 TP 2015 39 043 26 558 6 647 4 078 76 326 TP 2016 38 465 28 531 7 513 4 606 79 115 TP 2017 38 942 29 014 6 992 4 310 79 258 TA 2018 39 913 28 771 7 377 3 304 79 365 TA 2019 41 605 28 727 7 502 2 859 80 693 TS 2020 42 555 28 957 7 502 2 859 81 873 TS 2021 43 538 29 189 7 502 2 859 83 088 VEROTULOJEN KEHITYS VUOSINA 2009-2021 () VUOSI KUNNAN YHTEISÖVERO KIINTEISTÖ- VEROTULOT MUUTOS OSUUS TULOVERO VERO YHTEENSÄ % TULOISTA % TP 2009 29 326 919 1 082 31 327 5,1 46,2 TP 2010 29 398 1 141 1 104 31 643 1,0 47,9 TP 2011 29 378 1 500 1 116 31 994 1,1 46,7 TP 2012 31 570 1 074 1 414 34 058 6,5 47,9 TP 2013 33 455 1 100 1 699 36 254 6,4 47,9 TP 2014 33 863 1 263 1 870 36 996 2,0 50,3 TP 2015 35 628 1 301 2 113 39 042 5,5 51,2 TP 2016 35 072 1 266 2 128 38 466-1,5 48,6 TP 2017 35 206 1 430 2 306 38 942 1,2 49,1 TA 2018 35 691 1 441 2 781 39 913 2,5 49,5 TA 2019 37 384 1 604 2 617 41 605 4,2 49,5 TS 2020 38 319 1 620 2 617 42 556 2,3 48,7 TS 2021 39 277 1 645 2 617 43 539 2,3 48,0 2.4. Tuloslaskelma Toimintakate Kunnan tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate vastaa käyttötalouden nettomenoja. Toimintakate vuodelle 2019 on -66,2 milj.. Toimintakate laskee edellisestä talousarviosta 1,8 milj..

16 Vuosikate Vuosikate on tuloslaskelman välitulos, joka ilmoittaa, paljonko tuloja jää investointien ja lainojen lyhennysten katteeksi. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee kattaa lainojen lyhennykset ja investoinnit. Lyhyellä aikavälillä investointeja ja lainojen lyhennyksiä voidaan kattaa lainanottamisella. Vuoden 2019 talousarvon mukaan vuosikate on 3.767.051. Käyttöomaisuuden suunnitelmapoistot ovat 3.100.000 milj.. Näin ollen tilikauden tulos on ylijäämäinen 667.051. Taloussuunnitelman mukaan vuoden 2020 vuosikate on +3.810.830 ja vuoden 2021 vuosikate +3.808.958. Tämä perustuu seuraaviin kehitysarvioihin; käyttömenot nousevat noin 1,5 % sekä vuonna 2020 että 2021, käyttötalouden tulot pysyvät samalla tasolla, kunnan verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan. Tuloveroprosentin pitäminen 20,75 %:ssa on ennakoitu 2020 ja 2021 tuloslaskelmissa. Sote-uudistuksen vaikutuksia ei ole talousarvioissa huomioitu uudistukseen liittyvien epävarmuustekijöiden johdosta. VUOSIKATE VUOSINA 2014-2021 VUOSI VUOSIKATE () VUOSIKATE / asukas TP 2014 1 577 129 TP 2015 2 537 209 TP 2016 4 211 346 TP 2017 4 358 357 TA 2018 3 965 322 TA 2019 3 767 309 TS 2020 3 811 312 TS 2021 3 809 312 2.5. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma on keskeinen osa kunnan talousarviota ja tilinpäätöstä. Rahoituslaskelmassa esitetään kunnan rahaliikenteeseen vaikuttavat tekijät, joita ovat tulorahoitus (vuosikate), investoinnit, antolainojen muutokset, lainojen lyhennykset. Näiden erien jälkeen on nähtävissä rahoitustarve. Talousarviovuoden 2019 osalta rahoitustarve on 6,9 milj.. Tämä on seurausta alhaisesta vuosikatteesta 3,8 milj. suhteessa nettoinvestointien määrään 6,5 milj. sekä lainojen lyhennyksiin ja korkoihin 4,1 milj.. Talousarviossa varaudutaan ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 10 milj.. Tällä luodaan valmiudet sille, että tarvittaessa kuntatodistusohjelman muodossa olevaa lyhytaikaista rahoitusta voidaan muuttaa pitkäaikaiseksi lainaksi.

17 Lainanottaminen Talousarviovuonna 2019 tulorahoitus (vuosikate) ei riitä investointien ja lainojen lyhennysten kattamiseen, koska vuosikate on +3.767.051. Vuonna 2020 ja 2021 vastaava luku on +3.810.830 ja +3.808.958. Vuonna 2019 lainamäärä lisääntyy nettona 3,1 milj., vuonna 2020 lainamäärä lisääntyy 3,8 milj. ja vuonna 2021 lisäys on 0,3 milj.. Kokonaislainamäärä vuoden 2019 lopussa on 46,7 milj., vuoden 2020 lopussa 50,4 milj. ja vuoden 2021 lopussa 50,7 milj.. LAINANHOITOKUSTANNUKSET VUOSINA 2014-2021 () VUOSI KOROT LYHENNYKSET YHTEENSÄ / ASUKAS TP 2012 965 3 439 4 404 366 TP 2013 718 3 726 4 444 367 TP 2014 667 3 752 4 419 363 TP 2015 582 2 935 3 517 289 TA 2016 595 3 947 4 542 371 TA 2017 466 3 605 4 071 329 TA 2018 401 3 519 3 920 319 TA 2019 430 3 766 4 196 344 TS 2020 550 4 316 4 866 399 TS 2021 600 4 756 5 356 439 LAINOITUS VUOSINA 2014-2021 VUOSI NETTOLAINAN LAINAMÄÄRÄ LAINAT LISÄYS () () / ASUKAS TP 2012 3 292 37 533 3 128 TP 2013 3 582 41 115 3 398 TP 2014 4 248 45 363 3 724 TP 2015 565 45 928 3 777 TA 2016-447 45 481 3 710 TA 2017-105 45 376 3 671 TA 2018-69 44 475 3 616 TA 2019 3 100 46 662 3 824 TS 2020 3 750 50 413 4 132 TS 2021 291 50 704 4 156 2.6. Talouden tasapaino Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Ilmajoen kunnalla ei ole taseessa kattamattomia alijäämiä.

18 Vuoden 2019 talousarvion mukainen tulos on ylijäämäinen. Aikaisemmilta vuosilta kumuloituneita kirjanpidollisia alijäämiä ei Ilmajoen kunnalla ole, sillä tilinpäätösten alijäämät on katettu taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kunkin vuoden kirjanpidossa. Seuraavassa esitys talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman 2020-2021 alijäämien tasapainottamisesta. Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ali- /ylijäämä Ylijäämä yhteensä 31.12. Tase 31.12.2017 Tulosarvio 2018 Tasearvio 2018 8.423.259 9.708.586 Talousarvio ja taloussuunnitelma 2019 2020 2021 1.285.329 +400.000* +400.000 +667.051 +630.831 +578.958 9.708.586 10.108.588 10.775.639 11.406.470 11.985.427 *tulosennuste, tilannearvio 27.11.2018 Kuntalain edellyttämä alijäämien kattaminen talousarviossa 2019 ja taloussuunnitelmassa 2020-2021 osoitetaan edellä olevan laskelman mukaisesti. Kunnan talous ei silti ole tasapainossa. Vaikka alijäämät voidaan kattaa kirjanpidossa aikaisempien vuosien taseen ylijäämästä, eivät talousarviovuonna 2019 ja suunnitelmavuosina 2020-2021 vuosikatteet riitä kattamaan investointeja eikä lainojen lyhennyksiä. Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että kunnan taloudessa on edelleen rakenteellinen menojen ja tulojen tasapaino-ongelma. Kunnan hallinto- ja palvelurakenteita sekä meno- ja tulotaloutta kokonaisuudessaan tulee arvioida ja kehittää siten, että toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta voidaan lisätä.

KÄYTTÖTALOUSOSA

19 KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 9.801 10.147 10.521.844 10.521 10.521 Toimintamenot -73.193-74.551-76.742.495-77.766-78.932 Netto (toimintakate) -63.283-64.404-66.220.651-67.244-68.411 Muutos % 1,8 2,8 1,5 1,7 Suunnitelman mukaiset poistot -3.072-3.215-3.100.000-3.180-3.230 Kustannuslaskennalliset erät -1141-1.141-1141 -1141-1141 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Talous TP 17 1000 TA 18 1000 TA 19 TS 20 1000 TS 21 1000 Toimintatulot 35 70.000 70 70 Toimintamenot -34-60 -115.840-117 -118 Netto (toimintakate) -34-25 -45.840-47 -48 Muutos % -26,0 83,4 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 Kustannuslaskennalliset erät -7-4 -4-4 -4 Toiminnan kuvaus Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen toimielin. Sen toimintaympäristöön vaikuttavat muutokset vaalilaissa ja kuntalaissa. Vaalilain mukaan valtuuston on asetettava toimikaudekseen keskusvaalilautakunta. Keskusvaalilautakunta kokoontuu vaalilaissa säädettyinä aikoina sekä muulloin lautakunnan puheen- johtajan kutsusta tarvittaessa. Keskusvaalilautakunnan tulee vastata vaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä, huolehtia kaikista vaaleihin liittyvistä käytännön järjestelyistä sekä ennakkoäänestyksen toimittamisesta.

20 Kuntavaaleissa tulee keskusvaalilautakunnan em. tehtävien lisäksi tarkastaa myös ehdokaslistojen julkaisemista koskevat hakemukset ja laatia ehdokaslistojen yhdistelmä, huolehtia vaaleissa annettujen äänten laskemisesta sekä vahvistaa vaalin tulos. Talousarvion perustelut Kunnat vastaavat keskusvaalilautakunnan menoista sekä ennakkoäänestämisen ja vaalipäivän äänestämisen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle vain valtiollisissa vaaleissa kuten eduskunta- vaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on järjestää eduskuntavaalit, europarlamenttivaalit sekä mahdolliset maakuntavaalit. Toteutuminen Kyllä/Ei

21 TARKASTUSLAUTAKUNTA Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot -23-26 -26.880-27 -28 Netto (toimintakate) -23-26 -26.880-27 -28 Muutos % 13,0 3,9 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät -4-4 -4.000-4 -4 Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta huolehtii kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Se arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunta laatii sekä antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Talousarvion perustelut Tarkastuslautakunnan määrärahavaraus kattaa tarkastuslautakunnan ja tilintarkastuspalveluiden kustannukset. Tarkastuslautakunnalla ei ole tuloja. Voimassa oleva JHTT tilintarkastuspalveluiden hankintasopimus kattaa tilikausien 2017-2020 hallinnon ja talouden tarkastuksen. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta pyrkii edistämään arviointikertomuksen vaikuttavuutta toimintavuonna. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Arviointikertomuksen vaikuttavuuden edistäminen Toteutuminen Kyllä/Ei

22 KUNNANVALTUUSTO Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot -179-61 -42.250-43 -44 Netto (toimintakate) -179-61 -42.250-43 -44 Muutos % -65,9-30,7 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0-5040 -5-5 Kustannuslaskennalliset erät -12-12 -12-12 -12 Toiminnan kuvaus Kunnanvaltuusto vastaa kunnan strategisesta päätöksenteosta, kunnan tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Talousarvion perustelut Talousarviolla varmistetaan kunnan toimintojen rahoitus vuositasolla toimialoja sitovasti. Talousarvion toteutumisen seurantaa tulee toimialoilla tulosalue- ja tulosyksikkötasolla tehostaa ja tarvittaessa toimintaa tulee pyrkiä muuttamaan siten, että pysytään talousarvion meno- ja tuloarvioiden mukaisissa määrärahoissa. Kunnan talouden tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen on keskeinen tavoite, jotta voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointipalvelut Toiminnalliset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen. Kunnan luottamushenkilöorganisaation ja viranhaltijaorganisaation yhteistyön ja toimintatapojen kehittäminen. Toiminnallinen tavoite 1 Kuntastrategian toteuttaminen Toteutuminen Kyllä/Ei

23 YLEISHALLINTO Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 383 325 353.840 354 354 Toimintamenot -3.559-3.893-3.829.160-3.887-3.945 Netto (toimintakate) -3.176-3.568-3.475.320-3.533-3.591 Muutos % 12,3-2,6 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -42-40 -32.410-32 -32 Kustannuslaskennalliset erät 436 436 436 436 436 KUNNANHALLITUS Toiminnan kuvaus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Talousarvion perustelut Yleishallinnon kustannuspaikkoja ovat kunnanhallitus, toimikunnat ja projektit, ystävyyskuntatoiminta, yhteistoimintaosuudet, kunnallisverotus, avustukset, kunnanhallituksen käyttövarausmäärärahat, kylähankkeet, joukkoliikenne, asuntotoimi ja isännöinti, hallinto- ja taloustoimistot, monistamo, yhteiset posti- ja puhelinkulut, tietohallinto sekä henkilöstöhallinto. Hallinnon ja talouden keskeisenä tavoitteena on vuosina 2019 ja 2020 kehittää tietojärjestelmiä ja tätä kautta automatisoida toimintoja Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Maksuliikenne- ja taloudenohjausjärjestelmä Pro Economica Premiumin käyttöönotto Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Talous- ja henkilöstöhallinnon arkistointijärjestelmä Rondon käyttöönoton aloitus, valmis vuonna 2020 Kyllä/Ei

24 Toiminnallinen tavoite 3 Sopimustenhallinta TWEB:n käyttöönoton aloitus, valmis vuonna 2020 Toiminnallinen tavoite 4 Päivitetään viestintäohjeistus Toiminnallinen tavoite 5 Teleoperaattorin vaihtaminen Teliasta Elisaan Kyllä/Ei Kyllä/Ei Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Kirjanpidon viive Päivä 7-30 Maksuvalmius Päivä 4-7 Viivästyskorkotaso % maksatuksesta enintään 0,01

25 HENKILÖSTÖTOIMISTO Toiminnan kuvaus Henkilöstötoimisto vastaa kunnan henkilöstöhallinnosta, virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta, palkkavalmistelusta, hoitaa palkkojen ja palkkioiden maksatukseen sekä niihin liittyvät Kela- ja eläke- ym. hakemukset, tilitykset ja raportoinnit eri sidosryhmille, nuorten kesätyöllistämiseen ja kunnan velvoitetyöllistämiseen liittyvät asiat sekä avustaa tarvittaessa esimiehiä henkilöstösuunnitteluun, henkilöstön rekrytointiin ja työsuojeluun liittyvissä asioissa. Henkilöstöjohtaja edustaa kuntaa työnantajana työsuojeluasioissa ja on kunnan työsuojelupäällikkö Talousarvion perustelut Henkilöstötoimistossa työskentelee v. 2019 3 vakituista palkkakirjanpitäjää, palkkasihteeri ja henkilöstöjohtaja. Henkilöstön eläköityminen, vuosilomien sijaistaminen ja palkanmaksun keskittäminen johtaa väliaikaisiin päällekkäisiin rekrytointitarpeisiin n. 1,5 hlön verran. Koko kuntaa koskevan henkilöstötoiminnan tavoitteena on saada työntekijöiden työajanseuranta lain vaatimalle tasolle ja kehittää mobiilileimausjärjestelmää, yhtenäistää henkilöstöhallinnon toimintoja sekä luoda palkkaukseen henkilökohtaisen lisän myöntämiskriteerit. Henkilöstötoimisto vastaa esimiesten koulutuksesta, yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnan toiminnasta ja sekä yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Työajanseurantajärjestelmän laajennus. Laajennetaan mobiilileimausjärjestelmän käyttöä Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 1 Luodaan henkilökohtaisen lisän myöntämiseen yhtenäiset kriteerit Kyllä/Ei

26 Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Työntekijät työajanseurannan piirissä % työntekijöistä / viranhaltijoista 65 % Kunnan toimipisteiden pelastussuunnitelmien päivitys Työpisteiden määrä 100 % Vakavat työtapaturmat Vakavien työtapaturmien määrä 0 kpl Sairauspoissaolojen vähentäminen sairaslomien määrä

27 ASUNTOTOIMI Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintamenot -18-19 -9.490-10 -10 Netto (toimintakate) -18-19 -9.490-10 -10 Muutos % 5,5-50,1 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 Kustannuslaskennalliset erät 0 0 0 0 0 Toiminnan kuvaus Asuntotoimen tulosalueen tehtävä on hoitaa kunnan suoraan omistamien asuntojen isännöinnin tehtävät. Asuntotoimella hoidettavana 17 huoneistoa/tilaa, joista yksi on otettu pois vuokrauksesta ja yksi on maakellaritila. Näiden lisäksi on useita tiloja, jotka ovat siirtyneet koulun käyttöön eivätkä näin ollen kuulu enää asuntotoimen hoidettavaksi. Talousarvion perustelut Toimintamenoina suurimmaksi osaksi palkkakulut. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Vapautuvien As Oy:n huoneistojen tai omakotitalojen myynti. Myydään vain vuokralaisen irtisanoessa asunto. Toteutuminen Kyllä/Ei

28 ISÄNNÖINTI Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 145 137 137.000 137 137 Toimintamenot -135 124-143.030-145 -147 Netto (toimintakate) 10 13-6.030-8 -10 Muutos % 30,0-53,6 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 Kustannuslaskennalliset erät -15-15 -15-15 -15 Toiminnan kuvaus Isännöinnin tulosalueen tehtävä on tuottaa isännöinnin palvelut kunnan 100 % omistamalle tytäryhtiölle Ilmajoen Vuokratalot Oy:lle ja kunnan ja useamman muun yhteisön omistamalle Ilmajoen Palvelutalosäätiölle. Isännöinnin toiminta sisältää tytäryhtiön osalta hallinnollisen ja teknisen isännöinnin kaikkine tehtävineen. Ilmajoen Palvelutalosäätiön osalta palvelut ovat vain hallinnollisen isännöinnin osalta, tekninen isännöinti kuuluu hallituksen puheenjohtajalle. Talousarvion perustelut Kulut pääsääntöisesti koostuvat palkkamenoista, joissa muutokset syntyvät työnantajakustannuksista. Tuloarviot vuodesta 2019 eteenpäin mahdollisesti muuttuvat isännöintisopimuksen uusimisen myötä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Toteutuminen Uusitaan isännöintisopimukset kunnan ja isännöinnissä olevien yritysten välillä. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Selvitetään isännöintitoimiston palkan ja palkkioiden maksut kokonaisuutena. Kyllä/Ei Tunnusluvut Isännöinnin tunnusluvut syntyvät yhtiöiden ja säätiön kautta tulevista tarpeista, jotka näkyvät suoraan kyseisten yritysten kirjanpidossa ja toiminnassa, ei isännöintitoimiston alaisuudessa.

29 KUNTAKONSERNI / Ilmajoen Vuokratalot Oy Toiminnan kuvaus Ilmajoen Vuokratalot Oy omistaa 27 kiinteistöä, joissa on 376 asuntoa keskustassa, Ahonkylässä ja Koskenkorvalla. Ilmajoen Vuokratalot Oy:n toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaisesti hankkia, omistaa ja antaa vuokralle asuntoja Ilmajoen kunnassa, noudattaen Ilmajoen kunnan vahvistamia asukasvalintaperusteita. Tehtävään kuuluu ylläpitää kiinteistöjen kuntoa huoltojen ja tarvittavien remonttien sekä perusparannusten osalta. Asuntoja vuokrataan Ilmajoen kunnan valvoman ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n säätelemien rajoitusten, ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Toimintaa tukevissa tehtävissä käytämme ostopalveluja mm. kiinteistöhuollon ja korjausten osalta. Ilmajoen Vuokratalot Oy:n tehtävänä on tuottaa kunnan asukkaille asumistarpeet tyydyttävät palvelut voittoa tavoittelematta. Tavoitteena on huomioida omistaja, asukkaat, talous ja erilaisten asiakkaiden tarpeet. Hintalaatusuhteen ylläpitäminen kilpailukykyisenä ja taloudellisen sekä kestävän yhdyskuntarakenteen luominen ovat tärkeitä asioita toiminnassa. Talousarvion perustelut Ilmajoen Vuokratalot Oy:n toiminta perustuu nettovuokraan, jolloin asukkailta saamilla vuokrilla katetaan kaikki toimintaan liittyvät menot sisältäen myös lainojen lyhennykset ja korot. Asuntojen vuokrien suuruudet pyritään säilyttämään ennallaan vuonna 2019. Vapaiden asuntojen määrään vaikuttaa Palonkortteeri Oy:n yhdistyminen Ilmajoen vuokrataloihin 1.1.2018 alkaen ja kiinteistöjen Pappilantie 8 ja Raskulantie 4 myyminen 27.6.2018. Nykyiseen toimintaan ei ole kaavailtu suuria muutoksia vuodelle 2019. Tavoitteena on säilyttää asuntojen käyttöaste korkealla tasolla. Ilmajoen Vuokratalot Oy aikoo myös tulevaisuudessa rahoittaa tarvittavat huollot ja korjaukset kohteissa pääsääntöisesti kassavaroilla (mm. julkisivu- ja asuntoremontit). Kohteiden ylläpito ja huolto ovat yhtiön tavanomaista, toiminnan kuvauksen mukaista tehtävää, jota on välttämätöntä suorittaa kiinteistöjen arvon, viihtyisyyden ja terveyden ylläpitämiseksi. Panostus vuositasolla tehtäviin suunnitelman mukaisiin huoltoihin on n. 150.000 200.000.

30 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Uusitaan isännöintisopimukset kunnan ja Ilmajoen Vuokratalot Oy:n kesken Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Suunnitelmallinen usean vuoden julkisivujen maalausten loppuun saattaminen. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Selvitetään isännöintitoimiston palkan ja palkkioiden maksut kokonaisuutena. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Käyttöaste pysyisi nykyisellä tasolla Käyttöaste 88 % Vuokrankorotuksia ei suoriteta vuonna 2019 Vuokrankorotustieto Pysyy ennallaan Uudisrakentaminen Ilmajoen Vuokratalot Oy keskittyy nykyisen kiinteistökannan ylläpitoon, parantamiseen ja tarvittaviin muutoksiin, jotta käyttöaste saataisiin nostettua yli 90 %:n. Näiden toimenpiteiden saavuttaminen ei tällä hetkellä vaadi uudistuotantoa. Tarve kuitenkin katsotaan aina kunnan tarpeet huomioiden ja tilannekohtaisesti. Peruskorjaus ja linjasaneeraukset Leppätie 4 rivitalokohde on peruskorjauksen tarpeessa. Käyttöaste on siellä vain 64 %, koska vapautuvia asuntoja ei ole vuokrattu remonttia odottaessa eteenpäin. Kohteen sijainti on lähellä keskustaa ja valtatie 67. Ilmajoen Vuokratalojen kiinteistöissä tulee jatkossakin olemaan tarvetta erilaisiin korjauksiin, koska kiinteistöt eivät ole enää uusia.

31 Vanhan kiinteistökannan poistaminen käytöstä Ilmajoen Vuokratalot Oy etsii aktiivisesti oikeita toimenpiteitä kiinteistökannan uudistamisen, peruskorjauksen sekä purun osalta, jotta kunnan asukkailla olisi sellaiset asumisolosuhteet, joita tällä hetkellä markkinoilla kaivataan, myös tulevaisuudessa.

32 RUOKA- JA PUHTAUSPALVELU Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 1.339 1.286 1.330.840 1.331 1.331 Toimintamenot -3.813-3.915-3.978.190-4.038 4.098 Netto (toimintakate) -2.474-2.628-2.647.350-2.707 27.67 Muutos % 6,2 0,75 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -17-5 -11.640-12 -12 Kustannuslaskennalliset erät 2701 2.661 2.661 2.700 2.740 Toiminnan kuvaus Ruokapalvelupäällikkö johtaa ruoka- ja puhtauspalvelun tulosaluetta. Ruokapalvelut tuottavat ateriapalveluja päiväkodeille, kouluille, kunnan palvelukodeille ja henkilökunnalle. Ateriapalveluja myydään JIK ky:lle.keittiöt valmistavat 47 ammattilaisen voimin 3250 ateriaa arkipäivisin. Ateriasuoritteita valmistetaan vuosittain noin 869 000. Puhtauspalvelut tuottaa ylläpito- ja perussiivousta päiväkodeille, kouluille, toimistoille sekä muille kunnan kiinteistöille, kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä nuorisotoimen tiloille. Puhtaus- ja asiantuntijapalveluja myydään JIK ky:lle. Siivottavia tiloja on noin 47700 m2. Talousarvion perustelut Ruokapalvelun tavoitteena on valmistaa asiakkaillemme ammattitaidolla ruokasuositusten mukaista, maukasta ruokaa ottaen huomioon taloudellisuuden ja tuoteturvallisuuden. Henkilöstö, raaka-aine ja ict-kulut ovat kasvaneet. Henkilöstön määrä on kasvussa uusien kohteiden myötä. Raaka-aineiden hinta on kasvanut kolme prosenttia vuoden 2018 aikana ja ict- kulujen kasvu johtuu keittiöiden puhelimien nykyaikaistamisesta ja liittymien muututtua nettiyhteyksiksi. Sekä osa omavalvontaa on muuttunut pilvipalveluun, mikä on myös nostanut kuluja. Puhtauspalvelun tavoitteena on tuottaa kunnan kiinteistöille keskitetysti ammattimaista ja taloudellista puhtauspalvelua, niin että kiinteistöjen käyttäjät voivat työskennellä viihtyisässä, hygieenisessä ja turvallisessa ympäristössä. Henkilöstö, saniteettitarvike ja puhdistusaine sekä ict- kulut ovat kasvaneet. Henkilöstön ja saniteettitarvikkeiden sekä puhdistusaineiden määrä on kasvussa uusien kohteiden myötä. Saniteettitarvikkeiden ja puhdistusaineiden hinnat ovat nousseet kaksi prosenttia vuoden 2018 aikana ja ict- kulujen kasvu johtuu henkilöstön puhelimien ja liittymien päivityksestä nykyaikaan

33 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite1 Puhtauspalvelun tavoite on toteuttaa siivouspalvelusopimuksen mukaisia laatutasoja eri kiinteistöissä (Insta- 800) ja huomioida kestävä kehitys toiminnassa. Varmistetaan asiakaskyselyllä, pintapuhtausnäytteillä ja koulutuksella laadun tasaisuus sekä ohjeistetaan henkilöstöä ympäristölähtöiseen työskentelyyn. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Ruoka- ja puhtauspalvelun tavoitteena on kestävän kehityksen huomioiva toimintakulttuuri ruoka- ja puhtauspalveluihin. Kartoitetaan kiinteistöjen käytännöt ja laaditaan toimintaohjeet sekä seurantalomakkeet ympäristölähtöiseen työskentelyyn. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Ateriasuoritteiden määrä Ateriasuorite 850 000 Ruokapalveluiden asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin Asiakaskyselyt Tyytyväisyysaste 75 % Kiinteistöjen neliöhinta Euro/ neliö / kk Koulut 2,00, päiväkodit alle 4,00, muut kiinteistöt 2,00 JIK ky:n kohteet 2,30 Puhtauspalvelun asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin Asiakaskyselyt Tyytyväisyysaste 75 %

34 ELINKEINOTOIMINTA Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 284 247 265.500 266 266 Toimintamenot -492-561 -552.940-561 -570 Netto (toimintakate) -208-314 -287.440-295 -304 Muutos % 51,0-8,5 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -162-142 -142.920-143 -143 Kustannuslaskennalliset erät -26-52 -52-53 -54 Toiminnan kuvaus Elinkeinotoimi vastaa elinkeinojen edistämisestä yhteistyössä muiden paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Elinkeinotoimi palvelee sekä uusia että vanhoja yritysasiakkaita asioissa, jotka koskevat esimerkiksi yritysten sijoittumista paikkakunnalle (mm. tonttija toimitilakysymyksiä), yritysneuvontaa, yhteistoimintaa (niin yrittäjien kesken kuin kunnan suuntaan), uusien yritysten perustamista, rahoituskysymyksiä sekä matkailua. Elinkeinotoimi on yrittäjän paikallinen kumppani kaikissa yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Toiminnan pääpaino on yritystoiminnan kehittämiseen ja lisäämiseen tähtäävässä toiminnassa, kunnassa toimivien yritysten toiminnan turvaamisessa, yritysten ja kunnan välisen yhteistyön kehittämisessä sekä kuntaimagon ja kuntamarkkinoinnin kohentamisessa koko kuntaorganisaation aktivoinnin sekä markkinointitoimien kautta. Hankerahoitusyhteistyön lisäksi pyritään muuhun käytännön tekemiseen liittyvään yhteistyöhön seudun kuntien kesken vaikka yhteistyö onkin tällä hetkellä vähäistä. Myös ELY-keskus, Kehittämisyhdistys Liiveri, Uusyrityskeskus Neuvoa-antava, paikallinen ja maakunnallinen yrittäjäyhdistys sekä muut vastaavat organisaatiot ovat elinkeinotoimen tärkeitä yhteistyötahoja. Talousarvion perustelut Muut yhteistoimintaosuudet -momentilta on säästynyt viime aikoina hankkeiden kuntarahaosuuksia, koska hanketoiminnan kuntarahatiedustelut ovat vähentyneet ja seudullinen yhteistoiminta on vähentynyt (esim. matkailuyhteistyö). Markkinointistrategian toteuttamiseksi hyödynnetään joustavasti ja kohtuullisilla kustannuksilla panostusta markkinointiosaamiseen (n. 2 pv / viikko resurssi). Elinkeinotoimen momentilla on kaksi taloudellisessa mielessä ongelmallista kiinteistöyhtiöomistusta, joista toisen (Koy Ilmajoen virastotalo) vuokrausaste näyttää ylittävän odotukset mikäli kuluvan vuoden myönteinen kehitys jatkuu vuonna 2019.

35 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1: Sijoittumisasiat Aktiivinen tila- ja tonttitarpeisiin vastaaminen eri toimialat huomioiden on elinkeinotoimen keskeinen tavoite. Samalla jatketaan erityisesti vanhempien ja heikkotuottoisempien tilojen myyntimahdollisuuksiin reagoimista erillisiin päätöksiin perustuen. Kartoitetaan henkilökohtaisin tapaamisin sekä Ilmajokilähtöisten yrittäjien liiketoiminnallista kiinnostusta Ilmajokeen sekä naapurimaakuntien yritysten liiketoiminnan monistusedellytyksiä Ilmajoen vahvuustoimialoilla. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2: Yritysyhteistyö Jatketaan alkavien yrittäjien verkostoitumiskäyntejä sekä pidempään toimineiden yritysten lounastapaamisia. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3: Markkinointi Käynnistetään koko kunnan markkinointia edistävä ja koordinoiva markkinointityöryhmä. Toteutetaan luotua markkinointistrategiaa esimerkiksi uusimalla kunnan verkkosivujen ilme yhteistyössä muun organisaation kanssa. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 4: Yrityspalvelut Tarjotaan kasvuhakuisille yrityksille uusia, yhteistyössä paikallisten asiantuntijapalveluyritysten kanssa, toteutettuja palveluita Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Positiivinen työpaikkakehitys suhdannekierron aikana Päämäärätavoite Tyytyväiset elinkeinotoimen asiakkaat 1-2 krt valtuustokaudessa suoritettava asiakastyytyväisyysmittaus Keskiarvo n. hyvä

36 Aktiivinen toiminta Tekstiosassa eriteltyjen tavoitteiden toteutusaste Vähintään n. 80% toteutusaste Yrityksille vuokrattavien toimitilojen käyttöaste Käyttöaste % Talousarviovuoden aikana 90-95% vuokrattavissa olevista tiloista

37 TEKNINEN HALLINTO Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintamenot -183-194 -200.900-204 Netto (toimintakate) -183-194 -200.900-204 -207 Muutos % 6,0 3,9 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 Kustannuslaskennalliset erät 0 0 0 0 0 Toiminnan kuvaus Tekninen hallinto koordinoi ja johtaa teknisen toimen tehtäväalueiden toimintaa, vastaa toimialan hankintatoimesta ja rakennuttamistoiminnoista sekä valmistelee teknisen lautakunnan päätettäväksi tulevat talousarvio- ja muut hallinto- ja johtosäännöissä määritellyt asiat. Talousarvion perustelut Määrärahan tarve muodostuu henkilöstökustannuksista (Tekninen johtaja 100%, osastosihteeri 100%, kunnallistekniikan insinööri 25%) teknisen lautakunnan kokouspalkkio- ym. kustannuksista ja teknisen toimiston toimistotarvike-, kalusto- ja laitevuokrakustannuksista. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Toteutuminen Toiminnallinen tavoite 1 Saavutetaan TA-vuodelle 2019 asetetut tavoitteet. Kyllä / Ei

38 KAAVOITUS JA MITTAUSTOIMI Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 20 Toimintatulot 664 541 544.370 545 545 Toimintamenot -348-472 -481.670-489 -496 Netto (toimintakate) 316 69 62.700 56 49 Muutos % -78,1-9,1 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -70-70 - 70-70 -70 Kustannuslaskennalliset erät -325-352 -325-329 -334 Toiminnan kuvaus Kaavoitus- ja mittaustoimen tehtävät koostuvat yleis- ja asemakaavojen laatimisesta, muusta maankäytön suunnittelusta, maanhankinnasta, maan myynnistä ja tonttien markkinoinnista sekä kartastojen ylläpidosta, kiinteistönmuodostustehtävistä ja maanmittauksesta. Kaavoitustoimi valmistelee teknisen lautakunnan päätettäväksi maankäyttöön liittyvät asiat. Talousarvion perustelut Kaavoitus- ja mittaustoimen toimintatulot muodostuvat suurimmaksi osaksi, 77% tonttien myyntivoitoista. Maanvuokratulot ovat n. 12%, muut tulot koostuvat suunnittelu- ja mittaustoiminnan maksuista ja suoritteiden myyntituotosta. Kaavoitus- ja mittaustoimen toimintamenoista kohdistuu henkilöstömenoihin n. 83%, joista mittaustoimen osuus on noin kolmannes, kaavoituksen, maanhankinnan, tontinmyynnin ja markkinoinnin osuus on kaksi kolmannesta. Palvelujen oston osuus on n. 14%, niistä suurimmat menoerät ovat ICTpalvelut, asiantuntijapalvelut, painatukset ja ilmoitukset. Kaavoituksen painopisteenä on Ilmajoen keskustan yleiskaavan laatiminen. Asemakaavoituksessa uusien asuntotonttien suunnittelu Vesitornin, Laidunalue II ja Seppälä II alueelle sekä Käpälämäen jatkoalueelle turvaa tonttitarjontaa tuleville vuosille. Hansan kauppa-alueen laajentaminen kehittää keskustaa yritysalueena.

39 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Laaditaan yleiskaavat ja asemakaavat kaavoitusohjelman 2019-2020 mukaisesti (kaavoitusohjelma liitteenä) Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Vaikutetaan seudullisesti ja valtakunnallisesti maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittämiseen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Ylläpidetään toimivaa työnjakoa, jossa on otettu huomioon nykyisten ja uusien viranhaltijoiden osaamisen suhteuttaminen. Tarvittaessa lisäkoulutusta ammattitaidon lisäämiseksi. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Asunto- ja yritystonttien tarjonnan alueellinen kattavuus Asuntotontteja tarjotaan taajamista ja kyläalueilta. Yritystontteja tarjotaan keskustasta, Laskunmäestä, Ahonkylästä ja Rengonharjulta sekä Koskenkorvalta Hansa kauppa-alueelle laaditaan kaavarunko. Uusia asuntotontteja kaavoitetaan Ilmajoen keskustaan ja Ahonkylään yhteensä noin 27-50 kpl Rakentamisen mahdollistaminen asemakaava-alueille Tonttien ja yleisten alueiden lohkomiset ja rakennusten maastoonmerkitsemiset Tehdään täydennysmittauksia Kartastot ajan tasalla Kirkonkylän, Koskenkorvan, Rengonharjun ja Ahonkylän pohjakarttojen täydentäminen Täydennysmitataan pohjakarttoja

40 LIIKENNEVÄYLÄT, MUUT YLEISET ALUEET JA TEKNISET PALVELUT Kadut, Valaistus ja viitoitus, Yksityistiet, Puistot, Urheilualueet, Jätehuolto, Metsätilat, Tekninen varasto, Konekeskus Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 156 475 376.480 376 376 Toimintamenot -1.066-1.424-1.506.670-1.529-1.552 Netto (toimintakate) -910-949 -1.130.190-1.153-1.176 Muutos % 6,39 19,1 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät -720-726 -958.080-958 -958-202 -207-207 -210-213 Toiminnan kuvaus Liikenneväylien kunnossapidolla ylläpidetään kunnan kaavateiden ja kunnan hoidossa olevien yksityisteiden liikennöintikelpoisuutta. Asemakaava-alueiden hulevesiverkoston ylläpito sisältyy liikenneväylien tulosalueeseen. Katu- ja tievalaistus sisältää kaavateille ja valtion ylläpitämille yleisille maanteille kunnan rakentamien ja ylläpitovastuulle kuuluvien katu- ja tievalaistusten kunnossapidon ja ylläpidon. Urheilupaikkojen kunnossapito sisältää liikuntapaikkojen ja kilpaurheilun suorituspaikkojen pienet korjaus- ja kunnossapitotehtävät, ylläpito sisältyy vapaa-aikatoimen vastuualueelle. Puistojen ja leikkipaikkojen kunnossapidolla ylläpidetään rakennetut puistoja virkistysalueet sekä lasten leikkipaikat. Jätehuolto Ilmajoen kunta on osakkaana Lakeuden Etappi Oy:ssä, joka on vastannut osakaskuntien jätehuollosta sopimusten mukaisesti 1.3.1999 lähtien. Metsät Metsien kunnossapito käsittää kunnan talousmetsien hoitosuunnitelman mukaiset hakkuut ja pääosin ostopalveluna suoritettavat hoitotyöt. Talousarvion perustelut Toimintakulut muodostuvat pääosin kunnossapidosta ja käyttökuluista. Kunta osallistuu yksityisteiden kunnossapitoon ylläpitämällä valtionapukelpoisuuden täyttäviä yksityisteitä, jotka osallistuvat kunnossapitoon 20 % omavastuuosuudella. Yksityistieavustuksia myönnetään vuosittain muille

41 asutusta palveleville yksityisteille. Kyläalueiden urheilupaikkojen kunnossapitoon myönnetään kunnossapitoavustusta kyläseuroille ym. aktiivitoimijoille. Määrärahan lisäys edelliseen vuoteen verrattuna johtuu pääosin kahdesta yksityistien peruskorjaushankkeesta: Röysköläntie ja Kullaanmäentie, joiden toteuttamiseen on myönnetty valtionavustusta ja joiden toteutusta tiekunnat ovat esittäneet kunnan toteutettavaksi aiemman käytännön mukaisesti. Määrärahan lisäystarve on näiden hankkeiden bruttomenojen osalta yhteensä n. 326.000 ja valtionavustus sekä kunnan 20 % osuus huomioiden nettona n. 130.300. Kunnan talousmetsien hakkuut toteutetaan laaditun metsäsuunnitelman mukaisesti (metsäsuunnitelma laadittuna vuosille 2016 2025). Jätehuollon menot muodostuvat kunnan ylläpitämän lumenkaatopaikan sekä kunnallistekniikan tarpeita palvelevan maankaatopaikan toiminnasta ja vanhan suljetun kaatopaikan viimeistely- ja kunnossapitotöistä sekä tarkkailuohjelman toteuttamisesta. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Hulevesikartoituksen laatimisen jatkaminen, tavoitteena 30 %:a valmiina vuoden 2019 lopussa. Toteutuminen Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Kunnossapidettävä katuverkosto Katuverkoston pituus 90 km Kunnossapidettävä yksityistieverkosto Yksityistieverkoston pituus 166 km Kunnossapidettävät puistot Puistojen pinta-ala 313 000 m 2

42 Kunnossapidettävät urheilualueet Urheilualueiden määrä 12 kpl Kunnossapidettävä katu/tievalaistus Valaistun katu/tieverkon määrä 64 km Hoidettavat talousmetsät Talousmetsien määrä 900 ha Toiminnan kuvaus Tekninen varikko palvelee kunnan omien työmaiden materiaalihankintoja ja varastointia, ylläpitää toimistotiloja työntekijöille sekä siivoustoimelle lakisääteisiä sosiaalitiloja. Tekninen varikko toimii myös kunnan sisäisten käytettyjen tavaroiden keräys- ja myyntipaikkana. Konekeskus tuottaa kunnan omille työmaille konetyöpalveluja. Talousarvion perustelut Teknisen varikon ja konekeskuksen toimintakulut muodostuvat pääosin henkilöstömenoista, koneiden ja laitteiden kunnossapidosta, huollosta sekä polttoaineista. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Konekeskuksen kaluston laaja käytettävyys Toteutuminen Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Konekeskuksen kalusto Kaluston määrä Traktori Kuorma-auto Pakettiauto Höyrynkehitin

43 TASEYKSIKKÖ VESIHUOLTO Vesi- ja viemärilaitos Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 2.555 2.808 2.884.730 2.885 2.885 Toimintamenot -1.561-1.626-1.670.430-1.695-1.721 Netto (toimintakate) 994 1.181 1.214.300 -.190 1.164 Muutos % 18,8 2,8 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -558-578 -564.840-564 -564 Kustannuslaskennalliset erät -22-22 -22.000-22 -22 Toiminnan kuvaus Vesilaitos toimittaa talousvettä lähes koko kunnan alueelle ja Altia Oyj:lle, Lakeuden Etappi Oy:lle sekä 16 yksityiselle vesiyhtymälle. Jätevedenpuhdistamolla jätevettä puhdistetaan noin 1.200.000 m 3 vuodessa. Talousarvion perustelut Jaettavan talousveden kustannukset muodostuvat verkoston ja paineenkorotusasemien kunnossapito- ja käyttömenoista, sekä Lakeuden Vesi Oy:ltä ostettavasta tukkuvedestä ja Lakeuden Vesi Oy:n osuusmaksusta. Puhdistettavan jäteveden osalta suurin osa kustannuksista muodostuu lietteenkäsittelystä ja kuljetuksista, puhdistamon, verkoston ja pumppaamoiden kunnossapito- ja käyttömenoista. Merkittäviä kustannuseriä ovat myös sähköenergia ja jätevesiverkoston kunnossapito. Toimintamenojen korotus perustuu kustannustason nousun lisäksi verkostojen, paineenkorotusasemien ja -pumppaamoiden sekä jätevedenpuhdistamon ikääntymisestä aiheutuvaan sekä pumppaamojen vuosittain lisääntyvästä lukumäärästä johtuvaan kustannusten kasvuun. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Vesihuoltoverkostojen korjausvelan määrittäminen ja sen myötä saneeraustarpeiden selvittäminen. Toteutuminen Kyllä/Ei

44 Toiminnallinen tavoite 2 Kunnossapitosuunnitelman laatiminen jätevesipumppaamoille, 40 %:a valmiina vuoden 2019 lopussa. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Dokumentoidaan talousvesiverkoston venttiilit. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Talousveden jakelu Laskutettu vesimäärä 800 000 m 3 Jäteveden puhdistaminen Laskutettu jätevesimäärä 700 000 m 3

45 KIINTEISTÖPALVELUJEN TULOSALUE Kiinteistöjen kunnossapidon ja ylläpidon yhteiset erät Talous TP17 TA 18 TA 2019 TS 20 TS 21 Toimintatulot 1.237 1.295 1.257.130 1.257 1.257 Toimintamenot -3.208-3.218-3.559.200-3613 -3.667 Netto (toimintakate) -1.970-1.923-2.302.070-2356 -2410 Muutos % -2,39 19,7 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -457-472 -593-593 -593 Kustannuslaskennalliset erät 1.119 1.819 1.819 1.846 1.874 Toiminnan kuvaus Kiinteistöpalvelujen tulosalue ylläpitää kunnan oman palvelutuotannon tarvitsemia kiinteistöjä ja rakennuksia, joiden käytettävyyttä ylläpidetään huolto-, kunnossapito- ja peruskorjaustoimenpitein. Talousarvion perustelut Toimintamenoista kohdistuu ylläpitomenoihin n. 20 % - energiakustannuksiin: lämpö, sähkö, vesi/viemäri ja jätehuolto n. 40 % - henkilöstömenoihin n. 25 % ja - kunnossapitomenoihin n. 15 %: Toimintamenojen lisäykset johtuvat pääosin kiinteistömassan kasvusta kuten Päiväkoti Tammikuhnala sekä Neiron päiväkoti. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Kunnan oman palvelutuotannon osalta vajaakäyttöiseksi talousarviovuoden aikana tulevien kiinteistöjen myynti tai purku Toteutuminen Kyllä/Ei

46 Toiminnallinen tavoite 2 Kiinteistöstrategian 1. vaiheen toteuttaminen talousarviovuoden aikana sisältäen: - arvion kiinteistöjen jälleenhankinta-arvosta, teknisestä nykyarvosta ja korjausvelan määrästä - riskiarvioinnin kiinteistöjen merkittävimmistä peruskorjaustarpeista - riskiarvioinnin perusteella kohdennettuja kuntotutkimustietoja ja arvion kuntotutkimusten jatkotarpeista - alustavat kustannusarviot kiinteistöjen peruskorjaustarpeista 0 10 vuoden aikajänteellä - ehdotus kiinteistöstrategian 2. vaiheen sisällöstä ja kunnan omistajapolitiikasta Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Käytössä olevien kiinteistöjen lukumäärä ja pinta-ala: Kiinteistöjä 60 kpl Kerrosala 74 935 m2 53 kpl Kerrosala 72 823 m2 Vajaakäyttöisten tai tyhjillään olevien kiinteistöjen lukumäärän ja kerrosalan muutos: - Munakan terveystalo - Entinen Hammashoitola - Krannin ryhmis - Lukuradin ryhmis - Jaakonkuja 13 tyhjillään oleva talo - Rengon ryhmis ja entinen koulu - Kahmankujan kiinteistö 7 kpl 2112 krsm2 0 kpl 0 krsm2

47 PALO- JA PELASTUSTOIMI Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot -1.049-1.122-1.140.320-1.314-1.334 Netto (toimintakate) -1.049-1.122-1.140.320-1.314-1.334 Muutos % 6,96 1,6 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -53-53 0 0 0 Kustannuslaskennalliset erät 0 0 0 0 0 Toiminnan kuvaus Palo- ja pelastustoimi on hoidettu vuodesta 2004 alkaen alueellisesti Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitoksen toimesta. Talousarvion perustelut Toimintamenot muodostuvat kokonaisuudessaan Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle maksettavasta kuntaosuudesta. Toiminnalliset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos päättää toiminnallisista tavoitteistaan itsenäisesti mm. pelastustoimen palvelutasopäätöksessään, johon kunnat voivat lausua oman näkemyksensä.

48 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 146 101 104.730 105 105 Toimintamenot -170-180 -220.162-223 -226 Netto (toimintakate) -24-79 -115.432-118 -121 Muutos % 229,0-46,1 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 Kustannuslaskennalliset -14-13 -14-14 -14 erät RAKENNUSVALVONTA Toiminnan kuvaus Rakennusvalvonnan tehtävänä on huolehtia osaltaan turvallisen, terveellisen, viihtyisän ja kauniin rakennuskannan muodostumisesta. Huomioon on otettava rakentajan, naapurin, ympäristön ja yhteiskunnan velvollisuudet ja oikeudet. Tähän pyritään ohjauksella, neuvonnalla, lupapäätöksillä ja valvonnalla siten kuin rakennuslainsäädännössä edellytetään. Lisäksi tehtäviin kuuluu maaaineslain mukaisia valvontatehtäviä sekä korjaus- ja energia-avustuksiin liittyvää neuvontaa. Talousarvion perustelut Rakennusvalvonnan arvioidut tulot vuonna 2019 (105 500 ) koostuvat lupa- ja tarkastusmaksuista. Eri lupien (rakennus- ja toimenpideluvat sekä toimenpideilmoitukset) vuotuinen määrä ratkaisee toimintatuottojen kokonaismäärän. Siten tuottojen ennakoiminen on vaikeaa; talouden suhdanteet ja lainsäädäntömuutokset vaikuttavat haettaviin lupamääriin. Rakennusvalvonnan taksoja esitetään korotettavaksi vuoden 2019 alusta alkaen keskimäärin 5 %:lla. Rakennusvalvonnan kustannukset koostuvat pääosin henkilöstökuluista (163 103 ). Nykyinen tarkastusinsinööri jää eläkkeelle vuoden 2019 alussa. Vuoden 2018 aikana rekrytoitiin uusi henkilö tarkastusinsinöörin virkaan. Aiempi tarkastusinsinööri oli osa-aikaeläkkeellä siten, että työaika oli 65 % kokonaistyöajasta. Uuden kokoaikaisen tarkastusinsinöörin työtehtävät ja palkkaus jakaantuvat rakennusvalvonnan (90 % kokonaistyöajasta) ja kiinteistötoimen (10 %) välille. Tämä lisää rakennusvalvonnan palkkakustannuksia n. 15.000. Teknisellä osastolla on vuoden 2018 aikana tarkennettu eri ICT-sovellusten välistä kustannusjakoa (kustannusvastuut: rakennusvalvonta, kaavoitus ja mittaus, vesihuolto ja tietohallinto). Rakennusvalvonnan vastuulle siirrettiin mm. aiemmin tietohallinnon vastuulle kuuluneita Facta Kuntarekisterin ylläpitokustannuksia. Tämä lisää ICT- palvelukustannuksia n. 5.000.

49 Syksyllä 2016 kunnassa on otettu käyttöön rakennusvalvonnan sähköinen Lupapiste- palvelu. Vuoden 2019 alusta siirrytään kokonaan sähköiseen lupaja arkistointipalveluun. Palvelun käyttöönotto lisää ICT- palvelukustannuksia n. 12.000. Palvelusta aiheutuvat kustannukset katetaan lupamaksuilla. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Kattotavoite: Tehokas rakennusvalvonta. Lupahakemusten mahdollisimman nopea käsittely lainvoimaisuudesta tinkimättä. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Siirtyminen kokonaan sähköiseen lupa- ja arkistointipalveluun (Lupapiste) Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 MRL:n muutoksista johtuen kehitetään paikallisia ja maakunnallisia yhtenäisiä toimintatapoja yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Tunnusluku 1 Lupien käsittelyajat Rakennuslupien käsittelyaika 1 kk, muiden lupien 3 vkoa. Päätösten lainvoimaisuus. Tunnusluku 2 Lupapisteen kautta tulevien hakemusten osuus kaikista hakemuksista 100% Tunnusluku 3 Kunnan rakennusjärjestyksen uusiminen Uusittu rakennusjärjestys

50 YMPÄRISTÖNSUOJELU Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 11 17 17.850 18 18 Toimintamenot -70-78 -81.340-83 -84 Netto (toimintakate) --59-61 -63.490-65 -66 Muutos % 3,4 4,1 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 Kustannuslaskennalliset erät -4-4 -4-4 -4 Toiminnan kuvaus Ympäristötoimi hoitaa kunnan lakisääteiset lausunto- ja lupa- sekä ilmoitusasiat siten, että luvanvaraisista toiminnoista aiheutuu mahdollisimman vähän pohjavesien, pintavesien, maaperän ja ilmakehän kuormittumista sekä asukkaiden elinympäristön viihtyisyyden vähenemistä. Ympäristötoimi hoitaa velvoitteensa ympäristön tilan tarkkailusta mm. osallistumalla alueellisiin hankkeisiin. Talousarvion perustelut Ympäristönsuojelun arvioidut tulot vuonna 2019 (17 850 ) koostuvat ympäristönsuojelu- sekä maa-aineslain mukaisten lupien ja ilmoitusten käsittelystä perittävistä maksuista, sekä viranomaisen valvontaohjelman mukaisista valvontamaksuista. Haettujen lupien ja ilmoitusten määrä ratkaisee toimintatuottojen kokonaismäärän. Arvioitujen tulojen ennustetaan pysyvän samalla tasolla edellisiin vuosiin verrattuna. Ympäristönsuojelun taksaa ja maa-ainesmaksuja on tarkistettu edellisen kerran vuonna 2017. Molempiin esitetään 5 % tasokorotusta. Ympäristönsuojelun kustannukset koostuvat pääosin henkilöstökuluista 71970 (raami 66260 ). Henkilöstökuluissa on huomioitu sopimusalaa koskevat palkankorotukset vuonna 2019. Raamiin verrattuna kustannuksia nostaa esitys 4700 varauksesta palkkasummaan määräaikaisen projektihenkilöstön palkkaamiseksi. Palveluiden ostoihin on varattu raamin mukaisesti 10 730. Tähän sisältyvät mm. seudullinen ilmanlaadun tarkkailu, muut asiantuntijapalvelut 2600, painatukset ja ilmoitukset 2500, posti- ja kuriiripalvelut 680, matkustus- ja kuljetuspalvelut 960 ja työterveyspalvelut 590. Koulutuskurssimaksujen budjetti säilyisi 900 suuruisena. Ilmajoen kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatimiseen ja Kalajaisjärven kunnostuksen käynnistämiseen liittyviin hankkeisiin on edellisen vuoden tapaan varattu erilliset budjetit. Hankkeet toteutunevat suurimmalta

51 osin vuoden 2018 aikana, mutta osa kustannuksista saattaa toteutua vasta vuoden 2019 puolella. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoon on varattu 1320 raamin 3860 sijasta. Vuoden 2018 talousarvioon varattu ympäristötoimen kalustohankintoihin suunnattu kertaluontoisesta 3000 määräraha käytetään vuoden 2018 aikana, eikä varausta kustannuksille tarvita vuonna 2019. Kalustohankintoihin vuodelle 2019 varataan aikaisempien vuosien tapaan 510. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallisia tavoitteita ympäristösuojelussa on neljä. Ensimmäinen tavoite on pysyväisluontoinen, mutta sen sisältö on jatkuvan muutoksen alaisena. Kolme seuraavaa tavoitetta vaihtuvat budjettikausittain. Erillisenä budjettikohtana esitettävät Kalajaisjärven kunnostuksen käynnistäminen ja koko kuntaa käsittelevän pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laadinta on sisällytetty kuitenkin ympäristötoimen tavoitteisiin. Toiminnallinen tavoite 1 Kattotavoite: Tehokas ympäristönsuojelu. Lupahakemusten ja ilmoitusten mahdollisimman nopea käsittely lainvoimaisuudesta tinkimättä, tavoiteaikataulu n. 2-4 kk. Lupavalvonnan tehostaminen projektin avulla, tavoite n. 7 % luvista valvottu. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Koko kuntaa käsittelevän pohjavesialueiden suojelusuunnitelman hyväksyminen. Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Seudulliseen ilmanlaadun tarkkailuohjelmaan osallistuminen ja muu alueen sisäinen yhteistyö Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 4 Kalajaisjärven kunnostushankkeen käynnistämisen tukeminen Kyllä/Ei Tunnusluvut Ympäristö- ja lupavalvonnan toteutumista ja siinä tapahtuvia muutoksia on syytä seurata ja mitata jatkuvaluonteisesti.

52 Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Tunnusluku 1 Lupien määrät ja käsittelyajat, Ympäristö- ja maa-aineslupien tai ilmoitusten käsittelyaika 2-4 kk, muiden lupien 1-2 kk. Päätösten lainvoimaisuus. Tunnusluku 2 Tunnusluku 3 Valvottujen kohteiden määrä Käynnistyneiden hankkeiden tai selvitysten määrä Valvontasuunnitelman jaohjelman tavoitteiden seuranta; väh. n. 7 % valvontakohteista valvotaan kalenterivuoden aikana. Toiminnalliset tavoitteet toteutuvat. Myös lautakunnan asettamien ei-sitovien tavoitteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta. Toiminnallisten tavoitteiden lisäksi toimielimet voivat esittää toiminnan seurannan kannalta keskeisiä tunnuslukuja talousarviokirjaan. Tunnuslukujen seurannan näkökulmasta olennaista on tunnusluvun keskeisyys ja mitattavuus. Tunnusluvut ovat luonteeltaan ei-sitovia.

53 LAKEUDEN JÄTELAUTAKUNTA Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 112 145 171.240 174 176 Toimintamenot -112-145 -171.240-174 -176 Netto (toimintakate) 0 0 0 0 0 Muutos % Suunnitelman mukaiset poistot Kustannuslaskennalliset erät Toiminnan kuvaus Lakeuden jätelautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena toimialueenaan kahdeksan (8) kuntaa; Alavuden, Kurikan (lukuun ottamatta Jurvan aluetta), Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungit sekä Ilmajoen, Kihniön ja Kuortaneen kunnat. Jokaisesta jäsenkunnasta on edustus jätelautakunnan kokouksissa. Ilmajoen kunta toimii jätelautakunnan vastuukuntana. Asukkaita toimialueella on 130 000, jonka lisäksi asiakkaina ovat mm. vapaa-ajan asukkaat sekä muut lakisääteisesti kunnan jätehuollon vastuulle kuuluvat tahot. Lautakunta vastaa ja päättää toimialueellaan asioista, jotka jätelain mukaan on säädetty kunnan jätehuoltoviranomaisen hoidettavaksi. Näitä ovat mm. jätehuoltomääräykset ja niistä poikkeamisesta, jätemaksutaksa ja jätemaksuista tehdyt muistutukset. Jätelautakunta hyväksyy myös jätehuollon palvelutasomäärityksen toimialueellaan sekä on vastuussa jätteenkuljetusrekisteristä. Talousarvion perustelut Lakeuden jätelautakunnan kulut katetaan jätelain mukaisesti kokonaisuudessaan jätemaksuilla, tässä tapauksessa ekomaksun eli jätehuollon perusmaksun osuudesta. Ilmajoen kunta laskuttaa jätelautakunnan kulut kahdesti vuodessa Lakeuden Etappi Oy:lta, joka hoitaa jätehuollon laskutuksen teknisesti jätelautakunnan päätösten mukaisesti. Vuonna 2019 jätteenkuljetusrekisteriin kohdistuu RAKE-projekti, jossa ajetaan ensimmäistä kertaa Väestörekisterikeskuksen tiedot sähköiseen järjestelmään ja verrataan tietoja jätteenkuljetusrekisterin tietoihin. Rekisterin tietosuojariskien kartoituksen tuloksena nousi esiin korkeahkoksi riskiksi rekisterin tietojen mahdollinen paikkaansapitämättömyys. Projektilla korjataan tämä asia. Projekti työllistää jätehuoltoviranomaista ja jäteyhtiötä merkittävästi. Jätelautakunta omistaa jätteenkuljetusrekisterin, jonka pääasiallinen ylläpito on ulkoistettu sopimuksella jäteyhtiölle. Kuitenkin vain viranomaisella on pääsy esimerkiksi asukkaiden tietoihin VRK:ssa, josta syystä projekti työllistää myös jätelautakuntaa. Jätelautakunta esittää lisähenkilön palkkaamista mahdollistaakseen projektin sujuvuuden sekä vastaamaan tarkastuksista ja

54 erityyppisistä seurannoista koskien jätteenkuljetusrekisteriä. Henkilö tekisi myös viranhaltijapäätöksiä. Kompostoritarkastuksia on noin 800 tekemättä. Tarkastuksilla varmistetaan toimialueen asukkaiden tasavertaisen kohtelu koskien poikkeamapäätöksiä. Rekisteristä jätehuollon seurantoja ja niiden johdosta syntyviä selvityspyyntöjä ei ole pystytty toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti. Jäteyhtiön sähköisiin pyyntöihin vastaaminen on venynyt kohtuuttomasti kiireettömiksi luokitelluissa tapauksissa. Myös asiakkaidenhakemusten käsittelyajat ovat venyneet. Edellisvuosiin verrattuna talousarvioon on lisätty kustannuksia postimaksuihin, jotka todellisuudessa ovat lisääntyneet. Viranomaiskirjeitä tullaan lähettämään reilu 4000 kpl vuonna 2019. ICT-kuluihin on lisätty kulut sähköisistä lomakkeista sekä Väestörekisterikeskuksen poimintakulut koskien RAKEprojektia. Lautakunnan määräämä jätemaksutaksa on tarkistettu siten, että viimeisin taksa on astunut voimaan 1.6.2018. Seuraava jätemaksutaksa tulee lausunnolle vielä vuoden 2018 aikana, astuen voimaan keväällä 2019. Toiminnalliset tavoitteet Asiakkaiden asiointi jätehuoltoviranomaiseen tulee olla mutkatonta. Sähköisiä lomakkeita lisätään kotisivuille, koska toimialue on laaja. Hakemusten ja muistutusten käsittely on perustyötä, joka tulee suorittaa tehokkaasti. Jätelautakunnan tulee vastata jätelain sekä jätedirektiivien muutoksista johtuviin haasteisiin, mm. yhdyskuntajätteiden kierrätysprosentin nostamiseen toimialueellaan. Tämä saadaan aikaiseksi linjaamalla mahdollinen jätepoliittinen ohjelma, sekä tuomalla muutoksia jätehuoltomääräyksiin sekä siirtymällä enenevissä määrin ohjaavaan jätemaksutaksaan Toiminnallinen tavoite 1 Jätehuoltomääräysten uudistaminen Toteutuminen Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Hakemusten ja muistutusten käsittelyn tehokkuus Maksimikäsittelyaika Neljä (4) viikkoa

55 Jäteyhtiön sähköisiin pyyntöihin vastaaminen koskien jätehuollon järjestämistä Reagointiaika 1 viikko

56 SOSIAALIPALVELUT Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 617 533 548.480 548 548 Toimintamenot -6.333-6.237-6.718.780-6.820-6.922 Netto (toimintakate) -5.716-5.704-6.170.300-6.272-6.374 Muutos % -0,2 8,2 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -39-53 -29.040-29 -29 Kustannuslaskennalliset erät -267-409 -409.000-415 -421 Toiminnan kuvaus Sosiaalitoimen vastuualue sisältää sosiaalitoimen hallinnon, sosiaalityön/lasten ja perheiden palvelut, vammaistenpalvelut sekä toimeentulotuen ja työllisyyden palvelut. Sosiaalityön/lasten ja perheiden palvelut sisältävät työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalipäivystyksen, sosiaaliasiamiestoiminnan ja hankkeiden kokonaisuudet. Starttipaja sisältyy toimeentulotuen ja työllisyyden alueeseen. Sosiaalipalvelut vastaavat aikuisten, lasten ja perheiden sekä erityislakien lakisääteisistä sosiaalipalveluista. Talousarvion perustelut Sosiaalityö/lasten ja perheiden palvelut Kokonaisuuteen kuuluu sosiaalityö ja sosiaaliohjaus aikuisten, lasten ja perheiden kanssa. Kokonaisuuteen kuuluu myös maakunnalliset palvelut kuten sosiaaliasiamiestoiminta ja sosiaalipäivystys. Sosiaalipäivystyksen kustannukset tulee nousemaan lähes kolminkertaiseksi uuden päivystysasetuksen vuoksi. Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut, lastensuojelun palvelut sekä vammaisten sosiaalityö. Perhepalveluita tehostetaan ennaltaehkäisevällä työllä, lapsiperheiden kotipalvelulla sekä matalan kynnyksen tuella. Yhteisen fyysisen, Ilmajoen perhekeskuksen toteutumista työstetään yhteistyössä terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja järjestöjen kanssa. Lastensuojelun ja päihdehuollon laitospalvelut hankitaan ostopalveluina. Sosiaalityöntekijöille hankitaan kannettavat tietokoneet ja ohjelmat siten, että he voivat tehdä kirjauksia ja päätöksiä asiakaskäynneillä. Vammaisten palvelut Vammais- ja kehitysvammapalvelut järjestetään lakisääteisinä ja/tai määrärahasidonnaisina palveluina. Vammaisten asumispalvelut järjestetään pääosin omana toimintana samoin kuin kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta Toimintatalossa. Palveluohjauksella tuetaan perheitä ja asiakkaita omatoimiseen suoriutumiseen. Vaikeavammaisten palvelut annetaan erityislakien perusteella, omaishoidontuki, henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut sekä kotiin annettavat palvelut. Toimintatalon peruskorjaus ja uudisrakennus valmistuu vuonna 2019.

57 Toimeentuloturva ja työllisyys Aikuissosiaalityössä toimitaan monialaisesti ja pyritään estämään pitkäaikaiset asiakkuudet, kehittämistyössä mukana maakunta ja PRO SOS-hanke. Työllisyyspalveluissa järjestetään asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn mukaisia palveluita kuntouttavasta työtoiminnasta avoimille työmarkkinoille. Hyödynnetään maakunnallista OSMO -hanketta ja sen resursseja. Ohjaamon kautta nuoria ohjataan kunnan ja maakunnan palveluihin, koulutukseen ja työelämään. Toiminnalliset tavoitteet Kunnan talouden tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen on keskeinen tavoite, jotta voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointipalvelut. Toiminnallinen tavoite 1 Perhekeskustoiminnan kehittäminen fyysisesti ja toiminnallisesti Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen hankinnan kilpailuttaminen, omien kuljetusten järjestäminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Monialaisten tiimien kehittäminen soteintegraatio tavoitteena Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Lapsiperheiden kotipalvelun vahvistaminen perheiden määrä toteutuneet käynnit 50 perhettä 500 käyntiä Kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntouttamisen kehittäminen ja laajentaminen erilaiset ryhmät sosiaalinen kuntoutuksen ryhmät 7000 pv

58 JIK-PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot Toimintamenot -30.976-30.388-30.661.667-31.122-31.589 Netto (toimintakate) -30.976-30.388-30.661.667-31.122-31.589 Muutos % -1,0 0,9 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot 0 0 0 0 0 Kustannuslaskennalliset erät

59 PERUSOPETUS Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 1.134 509 535.554 536 536 Toimintamenot -6.866-9.917-10.263.025-10.416-10.573 Netto (toimintakate) -5.732-9.408-9.727.471-9880 -10.037 Muutos % 64,0 3,4 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -187-546 -546.090-546 -546 Kustannuslaskennalliset erät -2659-2.830-2.830-2.872-2.915 Toiminnan kuvaus Perusopetus, opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuutena, tukee oppilaan kasvua terveen itsetunnon omaavana ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Perusopetus muodostuu eri osa-alueiden tavoitteista ja sisällöistä. Nämä muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada jatko-opintovalmiudet ja elinikäisen oppimisen halun. Ilmajoella on 12 alakoulua (vuosiluokat 1-6) ja Jaakko Ilkan koulu (vuosiluokat 7-9). Kunnanvaltuuston 9.12.2005 148 kouluverkkopäätöksen mukaan oppilasrajaksi koulun säilymiselle asetetaan 23 oppilasta. Koulun oppilaiksi lasketaan 1-6 luokat sekä esioppilaat niissä kouluissa, joissa esiopetus on vakiintunut. Oppilasmäärä lasketaan vuosittain 20.9. väestörekisteritilanteen mukaan, ensimmäinen laskenta vuonna 2007. Jos kyseisen päivän mukaan oppilasmäärä koulun omalla oppilaaksiottoalueella on alle 23 oppilasta kahtena seuraavana lukuvuotena, koulu lakkaa laskentavuotta seuraavan syyslukukauden alusta lukien automaattisesti, ilman valtuuston erillispäätöstä. Kunnanvaltuusto (15.5.2017 38) täydensi edellä olevaa päätöstä seuraavasti: Ilmajoen kunnan alueella sijaishuollossa (esim. lastenkoti, perhekoti) oleva lapsi luetaan sijaintipaikan koulun oppilaaksi ottoalueeseen. Talousarvion perustelut Lukuvuonna 2018-2019 perusopetus käsittää oppilasta kohden vähintään saman määrän opettajia ja koulunkäynninohjaajia kuin aikaisempina kolmena lukuvuotena verrattuna tilastointipäivään 20.9. Opettajia elokuussa 2018 oli 81 alakouluilla, 43 yläkoululla, sekä koulunkäynninohjaajia alakouluilla 47 ja yläkoululla kahdeksan (8). Kevätlukukauteen 2018 verrattuna opettajia on neljä ja ohjaajia viisi enemmän. Väestörekisteriennuste (20.9.2017) osoittaa, että vuosiluokilla 1-9 käy koulua 1 543 esi- ja perusopetuksen oppilasta elokuussa 2019, kun heitä on arvion mukaan 1 498 tilastointipäivänä 20.9.2018. Perusopetuksen oppilasmäärä siis nousee liki 50 oppilaalla vuoden 2019 aikana.

60 Perusopetus sisältää 9.1.2018 alkaneen määräaikaisen kuntouttavan luokan toiminnan. Kahden kuraattorin ja atk-vastaavan palveluja jatketaan tukipalveluna. Talousarvioehdotus sisältää myös kolmannen koulukuraattorin tehtävän, sekä yhdeksännen erityisopettajan alakoulujen käyttöön. Oppilaiden tulisi hallita peruskoulun päättyessä mm. ohjelmointi muine tietoteknisine taitoineen osatakseen toimia tulevaisuuden yhteiskunnassa. Opetussuunnitelma edellyttää uutta oppimateriaalia ja ajantasaista laitteistoa. Yläkoulun laitekanta on uusittava, koska se on tulossa tiensä päähän palveltuaan oppilaita jo yhdeksän vuotta. Henkilöstöä on koulutettava mm. digitalisoinnin, ilmiöpohjaisen oppimisen, oppilaiden osallistamisen ja koulujen toimintakulttuurin muutoksen suhteen. Yläkoululla uusi opetussuunnitelma otetaan elokuussa 2019 käyttöön yhdeksänsien luokkien osalta. Perusopetus sisältää myös muut palvelujen ostot, kuten oppilaskuljetukset ja koulutukset, pidennettyjen oppivelvollisuuden omaavien oppilaiden pienryhmätoiminnan kuljetuksineen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kotikuntakorvaukset, kuten myös hankkeiden hallinnoinnin. Lisäksi perusopetus käsittää kouluilla annettavan esiopetuksen. Kuntastrategian 2017-2020 tavoitteena on, että Ilmajoella on maakunnan parhaimmat lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Tähän päästään mm. seuraavin toimenpitein: Laaditaan/päivitetään perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma sekä hyödynnetään digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia oppimisessa. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Jokaisesta yksiköstä vähintään yksi opettaja on osallistunut minimissään kolmen tunnin verran vuoden 2019 loppuun mennessä seuraaviin tai vastaaviin: Tunneajattelu- ja itsesäätelykoulutus / Nepsy-koulutus / Koulun vertaissovittelumenetelmäkoulutus Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Perusopetuksen palveluverkkosuunnitelma valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Perusopetuksen päättäneiden sijoittuminen jatkoopintoihin vähintään 99 % Kyllä/Ei

61 VARHAISKASVATUS Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 1.134 1.211 1.207.750 1.210 1.210 Toimintamenot -6.866-7.594-7.756.090-7.872-7.990 Netto (toimintakate) -5.732-6.383-6.548.340-6.662-6780 Muutos % 11,4 2,6 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -187-197 -185.550-185 -185 Kustannuslaskennalliset erät -1.320-1.224-1.242.360-1.242-1.242 Toiminnan kuvaus Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota laadukasta hoitoa, kasvatusta ja opetusta varhaiskasvatusikäisille lapsille. Varhaiskasvatus tarjoaa myös perusopetuslain mukaista esiopetusta esiopetusikäisille lapsille. Varhaiskasvatus- ja esiopetuspaikka järjestetään kaikille halukkaille varhaiskasvatus- ja perusopetuslain mukaan. Varhaiskasvatus ja esiopetus perustuvat yhteistoimintaan lasten vanhempien kanssa ja osallisuutta vahvistetaan uuden varhaiskasvatuslain (36/1973, muutos 580/2015) ja esiopetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Talousarvion perustelut Varhaiskasvatus ja siihen kuuluva esiopetus muodostavat lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden ja perustan elinikäiselle oppimiselle. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jossa uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti painottuu erityisesti pedagogiikka. Lain tavoitteena on tukea ja edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia. Lain mukaan varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto. Laissa määritellään ryhmäkoko ja asetetaan tavoitteet varhaiskasvatusympäristölle, lisäksi siinä määrätään, että jokaiselle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen uusi paikallinen esiopetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016 alkaen. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen päiväkoteihin ja perhepäivähoitoon tehtiin keväällä 2017. Varhaiskasvatussuunnitelma on henkilöstön yhteinen työväline ja linjaa varhaiskasvatuksen toiminnan. Asiakirja varmistaa toiminnan yhtenäisyyden sekä lasten ja heidän perheidensä tasavertaisuuden. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2017 alkaen

62 Varhaiskasvatuslain toi muutoksia 1.8.2016 alkaen: Subjetiivinen päivähoitooikeus muuttui niin, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa ja ryhmäkokosäädöksen mukaan suhdeluku yli 3-vuotiaiden lasten kokopäiväryhmässä muuttui 1:7:stä 1:8:aan lapseen. Uusi varhaiskasvatuslaki edellyttää lastentarhanopettajilta lisää suunnitteluaikaa, joka oli ennen lakiuudistusta 8 % eli noin 3 tuntia viikossa ja 1.5.2018 alkaen SAK-aika (suunnittelu-arviointi-kehittäminen) on 13 % eli noin 5 tuntia viikossa. Tämä vaatii osaltaan myös henkilöiden lisäresursseja lapsiryhmiin. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä on vuoden 2018 lopussa seuraavasti: toistaiseksi voimassa olevia virka- tai työsuhteista henkilökuntaa on 180, heillä on sijaisia (äitiys-, hoito-, opinto- ja vuorotteluvapaalla) 19 henkilöllä. Määräaikaisia työntekijöitä (lastentarhanopettajia, päivähoitajia ja kiertäviä perhepäivähoitajia) on 26 henkilöä. Heitä on palkattu erityislasten ryhmiin, perhepäivähoitoon ja vastaamaan 1.5.2018 lakiin tulleen lastentarhanopettajien suunnitteluajan lisäämisen tuomiin haasteisiin. Myös päiväkoti Tammikuhnalan työtekijöitä on palkattu määräaikaisina työntekijöinä, kunnes toiminnan asettuessa nähdään työntekijöiden tarve. Vuoden 2018 aikana on vakinaistettu toimiin 7 lastentarhanopettajaa ja 7 päivähoitajaa sekä 12 ryhmäperhepäivähoitajan tointa on muutettu 5 lastentarhanopettajan ja 7 päivähoitajan toimeksi. Varhaiskasvatuksen piirissä olevia lapsia on vuoden aikana ollut keskimäärin 720 lasta kuukaudessa (vaihteluväli 683 756). Esikoululaisia tästä lapsimäärästä on ollut 2018 keväällä 152 ja syksyllä 182, suurin osa heistä tarvitsee esikoulun lisäksi täydentävää varhaiskasvatusta. Lapsimäärä on pysynyt korkeana ja henkilökunnan määrä on siten siihen sidoksissa. Keskustan alueen uuden päiväkodin rakentaminen ja valmistuminen syksyksi 2018 toi muutoksia varhaiskasvatuksen yksiköihin. 132-paikkainen päiväkoti Tammikuhnala avautui 10.9.2018 ja sinne siirtyivät Ala-Kuhnalan ja Ennun päiväkodit henkilökuntineen samoin kuin Krannin, Lukuradin ja Palonkylän ryhmäperhepäivähoito siirtyi uuteen yksikköön. Jatkossa varhaiskasvatuksen budjettiin on varattava myös päiväkodin leasing-vuokralle oma summansa. Neiron koulun yhteyteen valmistuva moduulipäiväkoti otetaan käyttöön lokakuun 2018 lopussa. Uusi päiväkoti on 3-ryhmäinen ja tammikuun alusta sinne siirtyy Rengon ryhmäperhepäiväkodin lapset ja henkilökunta. Päiväkodin vuokrauskuluja on myös jatkossa huomioitava budjeteissa. Varhaiskasvatus on muuttumassa entistä pedagogisempaan suuntaan siten, että uuden lain mukaan jatkossa lapsiryhmissä tulee olemaan 2 lastentarhanopettajaa ja yksi hoitaja. Tulevaisuudessa henkilöstön rekrytointia muutetaan siten, että eläköityvän päivähoitajan toimeen palkataan lastentarhanopettaja. Lapsilla yhä enenevässä määrin esiintyviin kielellisiin erityisvaikeuksiin, sosiaalisiin käyttäytymisongelmiin ym. haasteisiin tarvitaan sekä henkilökohtaisia että ryhmäavustajia ja myös jatkossa lisää erityislastentarhanopettajia.

63 Toiminnalliset tavoitteet Uusi valtakunnallinen ja maakunnallinen sekä kunnan oma esiopetussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2016. Sen vaikutusten seuraaminen käytännössä oppilas- ja henkilökuntatasolla sekä raportointi ja muiden kuntien vastaavien toimintojen vertailu on tärkeää, että lapset ovat tasavertaisessa asemassa opetuksen suhteen kunnasta tai päiväkodista riippumatta.. Uusi varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön 1.8.2017. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen, arviointi ja laadun seuraaminen on tärkeää. Myös varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyvien Opetushallituksen uusien ohjeiden noudattaminen liittyy olennaisesti varhaiskasvatustyöhön. Varhaiskasvatuksen sähköisen Mukana-järjestelmä on otettu käyttöön kaikissa päiväkodeissa (keväällä 2018) ja perhepäivähoidossa (syksyllä 2018). Varhaiskasvatuksen tietojärjestelmän kokonaisuus rakentuu varhaiskasvatuksen hallinnolle, työntekijöille sekä huoltajille tarkoitetuista perusprosesseista (asian vireilletulo- ja päätösprosessi, läsnäoloprosessi, laskutus ja tilastointi) ja mobiiliraportoinnista. Varhaiskasvatuksen työn vaativuuden arviointi prosessi on edennyt. Päivähoitajien TVA on neuvoteltu kesän ja syksyn 2018 aikana ja se etenee henkilöstöjaoston kautta eteenpäin. Lastentarhanopettajien ja päiväkodinjohtajien TVA-prosessi käynnistyy syksyn 2018 aikana ja sen jälkeen käydään perhepäivähoitajien työn vaativuuden arviointi. Varhaiskasvatuksen uuden organisaatiomallin käyttöönotto vuoden 2019 alusta alkaen. Mallin tuomia etuja on henkilökunnan liikuteltavuus alueiden sisällä, yhtenäinen pedagogiikka, yhteiset käytänteet, tasalaatuinen varhaiskasvatus kunnan sisällä, henkilöstön varajärjestelmän toimivuus ja henkilöstön työhyvinvointi. Toiminnallinen tavoite 1 Uuden varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) toteutumisen arviointi paikallisesti työryhmässä. Uusi vasu on otettu käyttöön 1.8.2017. Valtakunnallisen arviointiprosessin seuraaminen Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Koko varhaiskasvatuksen aluetta koskevan sähköisen järjestelmän (mobiilikirjautuminen) käyttöönoton vakiinnuttaminen. Toiminnallinen tavoite 3 Varhaiskasvatuksen henkilöstön TVA-prosessi. Kyllä/Ei Kyllä/Ei

64 Toiminnallinen tavoite 4 Varhaiskasvatuksen organisaatiomallin käyttöönotto. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Asiakastyytyväisyys. Varhaiskasvatuspalvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Asiakastyytyväisyyskysely lapsille ja vanhemmille keväällä 2019. 90 % - 100 % Henkilöstötyytyväisyys Henkilöstötyytyväisyyskysely keväällä 2019 ja syksyllä 2019. 85 % - 100 % Kustannus Kustannus/hoitopäivä. Hoitopäivän kustannus vuodelta 2018 lasketaan kevään 2019 aikana. Kustannus/hoitopäivä hinta oltava keskimäärin sama tai pienempi kuin 2017.

65 ILMAJOEN LUKIO Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 14 10 10.110 10 10 Toimintamenot -1.035-1.095-1.095.890-1.112-1.129 Netto (toimintakate) -1.022-1.085-1.085.780-1.102-1.119 Muutos % 6,2 0,07 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -68-68 -71-71 -71 Kustannuslaskennalliset erät -256-286 -286-290 -291 Toiminnan kuvaus Ilmajoen lukio tuottaa toisen asteen yleissivistävää koulutuspalvelua. Lukio antaa valmiudet jatko-opintoja varten. Lukiosta valmistuvat saavat lukiotodistuksen ja suorittavat ylioppilastutkinnon. Opinnot kestävät 2-4 vuotta. Toiseen asteen opiskelija voi suorittaa kaksoistutkinnon. Silloin opiskelija suorittaa lukio-opintoja säädösten mukaisesti. Lukio toimii kurssimuotoisesti ja lukuvuosi on jaksotettu kuuteen jaksoon. Osa opetuksesta on mahdollista suorittaa verkkokursseja etäopiskeluna, lähinnä Opinlakeus-oppilaitosverkoston kautta. Lukio kuuluu EP:n urheiluakatemian verkostoon. Lukiolaisen on mahdollista valita ilmaisulinja, joka toteutetaan yhteistyössä EP:n opiston kanssa. Koulurakennusta käyttävät myös yläkoulun opetusryhmät. Ylioppilastutkinto järjestetään lukion tiloissa. Talousarvion perustelut Lukiossa on 220 opiskelijaa(20.9.2018). Opiskelijamäärä on kasvussa. Viime lukuvuonna määrä oli 198. Kaksoistutkintolaiset kasvattavat opetusryhmien kokoa, vaikka heitä ei lasketa virallisiin opiskelijamääriin. Opetusta antaa 20 opettajaa (luvussa ovat yhteiset opettajat) ja käytössä on 256 kurssia (sis. 8 liikuntalinjan kurssia). Ilmajoen lukio on mukana maakunnan toisen asteen Opinlakeusoppilaitosverkostossa, jonka jäsenmaksu on 10 /opiskelija/lukuvuosi, jonka lukio maksaa. Verkoston oppilaitokset tarjoavat yhteisiä kursseja, joita järjestetään sekä lähiopetuksena että etäkursseina ja niiden yhdistelminä. Uuden lukiolain mukainen korkeakouluopetuksen tarjoamisvelvoite aiheuttaa tulevana vuonna suunnittelutarvetta ja kuluja. Suunnitelmien mukaan uusi laki tulee voimaan 1.8.2019.

66 Lukiossa toimii ilmaisulinja, jonka opiskelijat opiskelevat ilmaisuopinnot E-P:n opistolla ja lukio-opinnot lukiossa. E-P:n opistolle maksetaan opiskelijasta yhden opiskeluvuoden valtionosuus. Seurataan 1.8.2016 voimaan tulleen opetussuunnitelman toteutumista ja valmistaudutaan 1.8.2021 voimaan tulevaan seuraavaan opetussuunnitelmaan. Oppiainekohtaisen kouluttautumisen lisäksi sähköistyneet ylioppilaskirjoitukset edellyttävät opettajilta lisäosaamista, kun he käyttävät jatkuvassa kehityksessä elävää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessaan. Aineenopettajien osaamisen päivitystarpeet on turvattava täydennyskoulutuksen ja ajanmukaisten teknisten välineiden avulla. Keväällä 2019 lukiolaiset tekevät kokonaisuudessaan ylioppilastutkinnon sähköisenä. Opetuksessa sähköisyys täytyy huomioida lukio-opetuksen alusta asti. Tämä johtuen koulun tietotekniikkavarustus täytyy kohottaa ja ylläpitää sähköisten kokeiden vaatimalla tasolla. Sähköisen ylioppilaskirjoitusten alkamisen takia oppimateriaaleja on uusittava digitaalisiksi, mikä edellyttää oppimateriaalilisenssien hankkimista. Lukion opetussuunnitelma edellyttää myös digitaalisten opetusympäristöjen käyttöä. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Opetuksen taso ja koulutustarve Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Kurssien toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 3 Opiskelijoiden jatko-opinnot Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Ylioppilaskirjoitukset ja kurssien suorittaminen Arvosanojen keskiarvo Valtakunnan keskiarvo

67 Opiskelijoita kurssilla Lukumäärä/kurssi Ne kurssit, joissa vähintään 10 opiskelijaa toteutuvat ja toisaalta ryhmäkoko ei kasva muissa kursseissa liikaa (vrt. maakunnan isot lukiot: keskiarvo 25 opisk. ryhmässä ) Opiskelijoiden jatkoopintoihin pääsy ja valmiudet Korkea-asteelle ja ammattikorkeakouluun pääsemisen ehdot Valtakunnan keskiarvo: alle 30 % ja 40 %

68 ILMAJOKI- OPISTO Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 148 163 163.570 165 165 Toimintamenot -839-867 -877.390-8.906-9.039 Netto (toimintakate) -691-704 -713.820-8.741-8.874 Muutos % 19,1 1,4 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -23-23 -40.440-40 -40 Kustannuslaskennalliset erät -163-164 -164-166 -168 Toiminnan kuvaus Kansalaisopiston toimintaa on lähes jokaisella Ilmajoen kunnan koululla. Teknisentyön tilat ovat Valtiontiellä ja kansalaisopiston toimisto sekä kuva- ja käsityökoulu toimivat Ilkanradissa. Opiskelijoita on arvion mukaan n. 5 000. Opistolla on kaksi virassa olevaa opettajaa, rehtori ja toimistonhoitaja sekä 1/3 osa iltavahtimestari. Lisäksi n. 65 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa. Arvio lukuvuodelle 2018-2019 henkilöstön ja opiskelijoiden määrän suhteen on sama. Talousarvion perustelut Musiikkiopisto toimii omissa tiloissaan Könninkaaressa. Opiskelijoita on musiikkiopistossa 133 ja musiikkileikkikoulussa 65. Henkilöstöä on 2 ja ½ virassa olevaa ja 11 tuntiopettajaa.. Kokonaisuutena Ilmajoki- opiston talousarvio vuodelle 2019 pysyy annetussa raamissa. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Lisätään teknologia kursseja ikäihmisille. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Lisätään erityisryhmien ja ikäihmisten kursseja Kyllä/Ei

69 Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Osallistumisaktiivisuus Kursseille osallistuneitten määrä 4900 Tarjonta Kurssien lukumäärä 235 Taiteen perusopetuksen kurssi suoritukset Tasokurssien määrä 69

70 NUORISO- JA LIIKUNTAPALVELUT Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 412 419 419.910 419 419 Toimintamenot -1.034-1.022-1.059.890-1.076-1.092 Netto (toimintakate) -621-602 -639.980-657 -673 Muutos % -3,1 6,3 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -241-236 -194-194 -194 Kustannuslaskennalliset erät -776-709 -709-720 -730 Toiminnan kuvaus Vapaa-aikajohtaja johtaa nuoriso- ja vapaa-aikalautakunnan tulosaluetta. Tulosalueen tehtävänä on yleisten edellytysten luominen kunnassa harjoitettavalle liikuntatoiminnalle ja nuorisotyölle sekä osaltaan vapaaaikapalvelujen tuottaminen ja niiden edelleen kehittäminen. Tulosalue kattaa liikuntatyön, liikuntahallit, nuorisotyön, leirikeskuksen, nuorisovaltuuston ja etsivän nuorisotyön, sekä Ilmajoen ohjaamon. Talousarvion perustelut Liikuntapalvelut vastaa käytettävissä olevien määrärahojen turvin siitä, että eri liikuntapaikkojen hoidon taso pidetään hyvällä, käyttäjiä tyydyttävällä tasolla. Liikuntapalveluja tuotetaan mm. järjestämällä kunto- ja terveysliikuntaa sekä tempauksia ja kuntoliikuntatapahtumia kuten myös leiri- ja koulutustoimintaa eri ryhmille. Urheiluseurojen toimintaa tuetaan jakamalla toiminta- ja kunnossapitoavustuksia. Jaettaviin avustuksiin esitetään 15 000 euron korotusta hakijoiden määrä kasvettua. Taksojen ja maksujen korotukset kohdistetaan niihin palveluihin, joilla järkevimmin saavutetaan asetetut tulotavoitteet. Nuorisopalvelujen käytössä olevien määrärahojen puitteissa palvelut toteutetaan tasavertaisesti siten, että kaikilla kunnan lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus hyödyntää nuorisopalvelujen eri palveluita. Ennaltaehkäisevällä työotteella kehitetään uusia toimintatapoja nivelvaiheen tukemiseen. Lisätään tavoitteellista yhteistyötä, joka tukee nuorten hyvää arkea ja ehkäisee ongelmien syntymistä. Nuorisovaltuuston tehtävänä on edesauttaa nuorten tarpeiden välittymistä kunnan päätöksentekoon ja palvelutuotantoon sekä helpottaa nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Etsivän nuorisotyö tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria ja auttaa heitä sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille.

71 Ohjaamo Ilmajoki sijaitsee Seppälän nuorisotalon yhteydessä. Ohjaamotoiminta kokoaa eri toimijat yhteen saman katon alle. Kaikki alle 30-vuotiaat voivat asioida ohjaamossa muun muassa työhön, koulutukseen, terveyteen ja arkeen liittyvissä asioissa. Valtakunnallisesti, hallituksen kehysriihessä 2018, Ohjaamojen toiminta on linjattu pysyväksi nuorten palveluksi. Ohjaamoja kehitetään eri ministeriöiden yhteistyönä. Virallisesti Ohjaamo-toiminta on käynnistynyt Ilmajoella 8.2.2018. Kevään kokemuksien myötä on huomattu, että Ohjaamo vaatii oman vastuuhenkilön, joka koordinoi arjen sujumista ja hoitaa käytännön asioita. Tärkeimpinä työtehtävinä on toiminnan yhteensovittaminen, tilavarauksien sujuvuus, viikkotoiminnan koostaminen, some -viestintä ja toiminnasta tiedottaminen sekä tilastointien kerääminen ja eteenpäin ilmoittaminen. Työtehtäviin tulee kuulua myös erilaisten koulutuksien ja tilaisuuksien organisointi. Hyvin tärkeänä osana koordinaattorin työtä on myös uusien yhteistyötahojen mukaan saaminen, toimintatapojen kehittäminen, sekä vastuu yhteisten linjauksien ja sääntöjen valmistelusta moniammatillisessa tiimissä. Ohjaamon sovittaminen maakunnan toimintaan maakuntauudistuksen jälkeen on kunnan kannalta merkittävä. Vuosina 2019-2020 määräaikaisella osa-aikaisella työntekijäresurssilla pystytään todentamaan ja turvaamaan Ohjaamon oikeansuuntainen kehittyminen siten, että se palvelee paikallisten nuorten tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla. Tarvitaan työntekijä, joka koordinoi Ohjaamon kehitystä ja muutoksia oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti ministeriöiden linjauksien mukaisesti. Toiminnalliset tavoitteet Talousarviolla varmistetaan kunnan toimintojen rahoitus vuositasolla hallintokuntia sitovasti. Talousarvion toteutumisen seurantaa tulee hallintokunnissa osasto- ja tulosyksikkötasolla tehostaa ja tarvittaessa toimintaa tulee pyrkiä muuttamaan siten, että pysytään talousarvion meno- ja tuloarvioiden mukaisissa määrärahoissa. Kunnan talouden tasapainon saavuttaminen ja ylläpitäminen on keskeinen tavoite, jotta voidaan turvata kuntalaisten hyvinvointipalvelut.

72 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Liikuntapalveluiden tavoitteena on kehittää kuntalaisille tarjottavaa ohjattujen liikuntaryhmien tarjontaa. Liikuntapalvelut myös lisää ja monipuolistaa kaikenikäiselle väestölle järjestettävien yleisten liikuntatapahtumien määrää aiempiin vuosiin verrattuna. Toteutuminen Kyllä/Ei Toiminnallinen tavoite 2 Nuorisopalvelujen tavoitteena on olla aktiivisesti mukana vakiinnuttamassa Ilmajoelle Ohjaamotoimintaa. Ohjaamo Ilmajoki tiivistää eri alan ammattilaisten yhteistyötä ja kokoaa palvelut saman katon alle. Tavoitteena on, että nuori saa tarvitsemansa palvelut helposti ja joustavasti yhdestä paikasta. Matalan kynnyksen palvelut on suunnattu kaikille alle 30-vuotialille. Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Uimahallin kävijämäärä käyntikertaa vuodessa 57.000 Ilmajoki-hallin kuntosalin kävijämäärä käyntikertaa vuodessa 25.000 Nuorisotilojen kävijämäärä käyntikertaa vuodessa 10.000

73 KIRJASTO- JA KULTTUURITOIMI Talous TP 17 TA 18 TA 19 TS 20 TS 21 Toimintatulot 6 9 8.590 9 9 Toimintamenot -420-427 -428.891-435 -442 Netto (toimintakate) -414-418 -420.301-427 -434 Muutos % 1,0 0,6 1,5 1,5 Suunnitelman mukaiset poistot -17-21 -26.800-26 -26 Kustannuslaskennalliset erät -67-101 -101-102 -103 Toiminnan kuvaus Kirjaston ja kulttuuritoimen tarkoituksena on tyydyttää yleistä sivistyksen ja tiedon tarvetta sekä tukea opiskelua ja omaehtoista tiedonhankintaa sekä kirjallisuuden ja taiteen harrastusta. Talousarvion perustelut Kulttuuritoimessa määrärahasta yli puolet käytetään kulttuuriavustuksina paikallisille yhdistyksille ja yksityishenkilöille. Muilta osin käytetään erilaisten tapahtumien järjestelyyn (itsenäisyysjuhla, lastenteatteri). Kirjaston toimintamenoista 58 % käytetään henkilöstömenoihin. Aineistomenot (kirjat, lehdet, AV-aineisto jne), kirjastojärjestelmän ylläpitoon liittyvät IT-palvelut sekä autokirjaston ylläpito vievät 36% talousarviosta. Ammattitaitoisella henkilöstöllä ja riittävällä aineistolla ja tietojärjestelmällä tuotetaan kuntalaisten hyvät kirjastopalvelut. Investointiosassa uuden kirjastoauton hankintatarve ajoittuu suunnitelmakaudelle vuoteen 2021. Kirjastoauto on erittäin tärkeä päiväkotien, koulujen ja syrjäkylien kirjastopalveluissa. Uusi auto investointina 400.000, käytetyn hankinta myös mahdollinen. Tilojen uudistamistarve etenee nyt lasten- ja nuortenosastoista ja lehtisalista aikuisten osastolle jossa hyllyjen uusintaan tarve 40.000 euroa vuodelle 2019 ja 20.000 euroa suunnitelmakaudella. Tavarahissiä kirjaston ala- ja yläkerran välille edellytettiin vuoden 2014 työsuojelutarkastuksessa ja siihen on esitetty 20.000 euroa vuodelle 2019.

74 Toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tavoite 1 Kaksinkertaistuneet aukioloajat ja maakunnallinen Eepos-yhteistoiminta-alue lisäävät palvelujen käyttöä Toteutuminen Kyllä/Ei Tunnusluvut Tunnusluku Mittari Mittarin tavoitearvo Aineiston lainaus kasvaa 6 prosenttia Lainaustilasto 171.000 lainaa

INVESTOINTIOSA

75

76

77

78

79

80

TULOSLASKELMAOSA

81 TULOSLASKELMAOSAN PERUSTELUT VUODELLE 2019: Toimintatuotot: - käyttötalousosan tulot 10.362.444 Toimintakulut: - käyttötalousosan menot 76.742.495 Verotulot: - kunnallisvero 37.384.000 - kiinteistövero 2.617.000 - yhteisövero 1.604.000 Valtionosuudet: - peruspalvelujen valtionosuus 28.727.702 Korkotuotot: - korot antolainoista 10.000 - korot maksuliikennetileiltä 2.000 Muut rahoitustuotot: - verotilitysten korot ja viivästyskorot 13.000 - Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin peruspääoman korko 31.200, Viria Oyj 20.000, muut osinkotulot 8.800 - vesihuollon peruspääoman korko 56.400 - muut rahoitustuotot 8.000 Korkokulut: - korkokulut lainoista ulkopuolisilta 430.000 Muut rahoituskulut: - vesihuollon peruspääoman korko 56.400 - viivästyskorot, luottoverot ja provisiot 8.000 Poistot: - suunnitelmapoistot 3.100.000

82 ILMAJOEN KUNTA T U L O S L A S K E L M A O S A TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 1000 eur 1000 eur 1000 eur 1000 eur TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 5 369 5 794 5 903 414 5 903 5 903 Maksutuotot 1 623 1 582 1 599 490 1 599 1 599 Tuet ja avustukset 477 490 733 440 733 733 Muut toimintatuotot 2 330 2 120 2 126 100 2 126 2 126 TOIMINTATUOTOT 9 801 9 986 10 362 444 10 362 10 362 Valmiskut omaan käyttöön 109 159 159 400 159 159 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -25 109-26 489-27 789 672-28 206-28 629 Palvelujen ostot -40 154-40 075-40 881 546-41 367-41 987 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 671-4 646-4 414 327-4 480-4 547 Avustukset -2 539-2 580-2 314 520-2 349-2 384 Muut toimintakulut -718-759 -1 342 430-844 -856 TOIMINTAKULUT -73 193-74 549-76 742 495-77 766-78 933 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -63 283-64 404-66 220 651-67 244 68 411 Verotulot 38 941 39 913 41 605 000 42 555 43 538 Valtionosuudet 29 014 28 771 28 727 702 28 957 29 189 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 19 25 12 000 10 10 Muut rahoitustuotot 158 127 137 400 137 137 Korkokulut -429-401 -430 000-550 -600 Muut rahoituskulut -64-66 -64 400-55 -55 Rahoitustuotot ja -kulut -315-315 -345 000-457 -508 VUOSIKATE 4 357 3 965 3 767 051 3 810 3 809 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 072-3 215 3 100 000 3 180 3 230 Poistot ja arvonalentumiset -3 072-3 215 3 100 000 3 180 3 230 TILIKAUDEN TULOS 1 285 750 667 051 630 578 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 285 750 667 051 630 578

RAHOITUSOSA

83 RAHOITUSOSAN PERUSTELUT VUODELLE 2019: Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus - vuosikate tuloslaskelmasta 3.767.051 Investoinnit - investointimenot 6 892 300 - pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 370.000, omaisuuden myynti Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset - antolainasaamisten vähennykset 10.630, antolainojen ja kauppahintasaamisten lyhennykset Lainakannan muutokset - pitkäaikaisten lainojen lisäys 10.000.000, talousarviolainojen nosto - pitkäaikaisten lainojen vähennys 3.766.725, talousarviolainojen lyhennykset

84 ILMAJOEN KUNTA R A H O I T U S L A S K E L M A TP2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 1000 eur 1000 eur 1000 eur 1000 eur TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE 4 358 3 965 3 767 051 3 810 3 808 SATUNNAISET ERÄT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -561-422 -423 720-422 -422 TOIMINNAN RAHAVIRTA 3 796 3 543 3 468 548 3 388 3 386 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT -4 008-3 956-6 892 300-7 474-3 963 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 320 136 PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOV.TULOT 775 792 793 720 794 794 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 913-3 028-6 056 080-6 680-3 169 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 883 515-2 587 532-3 292 217 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS -7 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 119 10 10 630 10 10 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 112 10 10 630 10 10 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS -3 519 3 450 10 000 000 7 100 4 900 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS 2 501-3 519-3 359 725-4 316-4 756 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS 2 964 272 3 400 3 800 LAINAKANNAN MUUTOKSET -1 018-69 9 604 547 6 184 3 944 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -1 002-59 9 615 177 6 194 3 954 RAHAVAROJEN MUUTOS -119 456 7 027 645 2 902 4 171

LIITTEET

LIITE 1 KAAVOITUSOHJELMA 2019-2020 YLEISKAAVOITUS Ilmajoen keskustan yleiskaava Munakan yleiskaava Tuulivoiman vaiheyleiskaava ASEMAKAAVOITUS Herralan kunnanosa: Koulukeskuksen alue Vesitornin alue Laidunalue II Seppälä II Siltalan kunnanosa Huoltoaseman ympäristön alue Hansan kauppa-alue, kaavarunko Korvenvainion kunnanosa Ilmajoki Kampusalue Ahonkylän kunnanosa Kortteli 20 Aurinkoniitty Käpälämäki III Västilän kunnanosa Kortteli 45 MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISSUUNNITTELU Maankäytön suunnittelun kehittäminen monimuotoisen tonttitarjonnan mahdollistamiseksi Liitekarttoihin on merkitty vuosina 2019-2020 kaavoitettavat alueet.