Manner-Naantalin osayleiskaava

NAANTALIN KAUPUNKI Manner-Naantalin osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

annettuihin lausuntoihin I (I) Sippola Arja Sisällysluettelo 1 Rakennuslautakunta... 1 2 Mynämäen kunta... 2 3 Koulutuslautakunta... 3 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 4 5 Kustavin kunta / rakennuslautakunta... 5 6 Taivassalon kunta... 6 7 Varsinais-Suomen pelastuslaitos... 7 8 Varsinais-Suomen liitto... 8 9 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus... 10 10 Liikennevirasto... 13 11 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto... 14 12 Raision kaupunki... 15 13 Varsinais-Suomen maakuntamuseo... 16 14 Naantalin yrittäjät Ry... 18 15 Naantalin Satama Oy... 19 16 Paraisten kaupunki... 21 17 Maskun kunta... 22 18 Tekninen lautakunta... 23 19 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta... 24

1 (25) 1 Rakennuslautakunta 1. Rakennuslautakunnalla ei oman toimalansa osalta ole huomautettavaa Manner- Naantalin osayleis. 2. Rakennuslautakunta esittää kuitenkin huolenaan, että rantojen ja leirintäalueen osoittaminen rakentamiseen voi vahingoittaa Naantalille tärkeää matkailun kehittämistä. 1. Uutta rantarakentamista Manner-Naantalin alueelle on osoitettu kaavaehdotuksessa varsin vähän. Leirintäalueelle etsitään uusi korvaava paikka, jolloin jo nyt leirintäalueeksi rakennettu ympäristö voidaan pitkällä tähtäimellä muuttaa luontoympäristöä kunnioittavaksi korkeatasoisen asumisen alueeksi.

2 (25) 2 Mynämäen kunta 1. Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Manner- Naantalin osayleis. 1. Kirjataan tiedoksi.

3 (25) 3 Koulutuslautakunta 1. Kaavaehdotuksen luonne on mahdollistava, mikä lähtökohtana palvelee hyvin kaupungissa valmisteilla olevia muita suunnitelmia, kuten varhaiskasvatuksen ja koulujen palveluverkkoselvitystä. Ehdotuksen sisältämät kasvutavoitteet ovat mittavat, mutta julkisten palvelujen käyttöön osoitetut varaukset ovat tämän hetkisten tietojen perusteella riittäviä. 2. Koulutuslautakunta edellyttää alueiden suunnittelussa kiinnitettävän erityistä huomiota kevyen liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen sekä siihen, miten autoliikenne ohjataan kulkemaan julkisten palvelujen kuten koulujen ja päiväkotien läheisyydessä. 1. Kirjataan tiedoksi. 2. Katutekniset ratkaisut kuuluvat asemakaavavaiheeseen.

4 (25) 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta 1. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla ei ole huomauttamista kaavaehdotukseen ja samalla lautakunta toteaa, että kaava mahdollistaa asumisen ja palvelujen monipuolisen kehittämisen ja järjestämisen. 1. Kirjataan tiedoksi.

5 (25) 5 Kustavin kunta / rakennuslautakunta 1. Rakennuslautakunta esittää lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Manner-Naantalin osayleis. 1. Kirjataan tiedoksi.

6 (25) 6 Taivassalon kunta 1. Taivassalon kunnalla ei ole huomautettavaa Manner-Naantalin osayleis. 1. Kirjataan tiedoksi.

7 (25) 7 Varsinais-Suomen pelastuslaitos 1. V-S pelastuslaitoksella ei ole lisättävää luonnosvaiheessa (13.7.2015) antamaan lausuntoon. 2. Pelastuslaitos haluaa korostaa, että konsultointivyöhykkeellä tarkoitetaan aluetta, missä on tärkeää huolehtia siitä, että vaaraa aiheuttavan laitoksen tai toiminnasta aiheutuva vaara otetaan riittävästi huomioon. Pelastuslaitoksen tai Turvatekniikan lausunto ei tuo sinänsä asiaan lisäarvoa ilman asiaan liittyviä selvityksiä tai tarkasteluja. 1. Kirjataan tiedoksi. 2. Asemakaavoituksessa ja rakentamisessa huomioidaan konsultointivyöhykkeiden määrittelemät ehdot ja tarkistetaan niiden toteutuminen yhdessä viranomaisten kanssa.

8 (25) 8 Varsinais-Suomen liitto 1. Osayleiskaavehdotus on laadittu huolella ja muodostaa selvityksineen ja liiteasiakirjoineen kattavan työkalun Naantalin kehittämiseksi osana vetovoimaista Turun kaupunkiseutua. 2. Kaava on tavoitteidensa mukaisesti luonteeltaan joustava ja useita vaihtoehtoisia toteutumispolkuja mahdollistava. Lähestymistapa on johtanut kaavan omien strategisten tavoitteiden kanssa hieman/osittain ristiriitaiseen lopputulokseen. 3. Keskustaan ja satamaan johtavien liikenneväylien tieluokitukset ja roolit, erityisesti Järveläntien osoittaminen raskaan liikenteen laatukäytävänä ja keskustatoimintojen alueen laajentaminen Humalistoon, ovat kaupunkikuvan kehittämisen näkökulmasta käytännössä mahdoton yhdistelmä. Ongelmaa ei ole huomioitu kaavan vaikutusten arvioinnissa. 4. Armonlaaksontie tulisi raskaan liikenteen laatukäytävämerkinnän sijaan osoittaa kaupunkikuvallisesti kehitettävänä sisääntulotienä. Alueen haasteellisuutta lisäävät lukuisat rinnakkaiset liikenneväylät ja Ruonantien kaupan alueen saavutettavuuskysymykset. 5. Yleiskaavavalmistelun kanssa rinnakkaiset E-18 Turun Kehätien kehittämisselvitys ja KT 40-yleissuunnitelma eivät sektoroituneista prosesseista johtuen ole vielä ehdotusvaiheeseen mennessä tuottaneet kaavassa tarvittavia, lopullisia valintoja mahdollistavia suunnitelmia ja selvityksiä. 6. Vanton-/Maskuntien osoittamiselle raskaan liikenteen laatukäytävänä ei löydy perusteita kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Merkintä on ristiriitainen seudullisten liikenneverkon kehittämistavoitteiden ja tehtyjen investointien kanssa. Jo nyt osa VT8:n Naantalin satamaan suuntautuvasta raskaasta liikenteestä pyrkii oikaisemaan Maskun keskustan kautta. 7. Yleiskaavaehdotuksessa on ansiokkaasti osoitettu joukkoliikenteen ja pyöräilyn laatukäytävät omilla merkinnöillään. Merkinnät ovat hieman vaikealukuisia, minkä vuoksi olisi tärkeää, että ne näytettäisiin myös liitekartalla 4 "Liikenteellinen tavoiteverkko". 1. Kirjataan tiedoksi. 2. Kirjataan tiedoksi. 3. Raskaan liikenteen laatukäytävät Vantontien ja Järveläntien kautta erotellaan omiksi kaavamääräyksiksi. Raskaan liikenteen laatukäytävä -merkintää Järveläntien kautta satamaan täydennetään seuraavasti: Raskaan liikenteen laatukäytävä, joka toimii yhteytenä satamaan, Luonnonmaalle ja saaristoon. Kaupunkikuvallisiin ratkaisuihin taajamakeskustan kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota. Tämä ajatus täydennetään myös vaikutusten arviointiin. 4. Kts. kohta 3.

9 (25) 5. Yleiskaavassa halutaan osoittaa kaikki tiesuunnitelmavaihtoehdot, jotta myöhemmässä vaiheessa valittava tieratkaisu mahdollistetaan ja kaavan eteneminen tavoiteaikataulussa onnistuu. 6. Maskuntietä ei ole osoitettu raskaan liikenteen laatukäytävänä. 7. Liitekarttaa 4 täydennetään ehdotetulla tavalla.

10 (25) 9 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1. ELY-keskus ei pidä ehdotusta teollisuustoimintojen ja sataman läheisyyteen osoitetun uuden asumisen osalta edelleenkään hyvänä. Humaliston alueen asemakaavoituksen vaikutusarvioinneissa joudutaan asutuksen sijoittumista arvioimaan vielä uudelleen mm. viihtyisän elinympäristön toteutumisen kannalta ja teollisuuden toimintaedellytysten näkökulmasta. 2. Maakuntakaavan erillisluettelon suojelukohteet RKY-alueella tulee ilmetä osayleiskaavasta tai sen selostuksesta vastaavalla tavalla kuin muu suojeltu rakennuskanta. Rakennussuojelun osalta kaava jää osin epäselväksi. Inventoinnissa mahdollisesti esiin tulleita uusia suojelutarpeita ei esim. ole käsitelty. Asia on syytä kirjata vaikka kaavan yleismääräyksiin maininnalla siitä, että osayleiskaava ei ole käsitellyt kattavasti alueen rakennussuojelua vaan selvitystarve on jäänyt asemakaavoitukselle. 3. Yleisten suositusten mukaan pohjavesialueille ei kaavoissa tule osoittaa uutta teollisuutta tai varastointia tai muita riskitoimintoja eikä sallia niiden laajentamista. Uusia teitä ja muita liikennealueita voidaan pohjavesialueille kaavoittaa vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi, jos uudella tiellä saavutetaan merkittävää etua myös pohjavesien suojelun kannalta. Vedenottamoiden lähialueilla (yleensä noin 500 metriä) rakentamista tulee välttää kokonaan. 4. Lietsalan pohjavesialueen välittömään läheisyyteen merkitty uusi lähipalvelujen alue (PL) saattaa aiheuttaa pohjaveden laadun ja määrän vaarantumisen. ELYkeskus katsoo, että varaus tulee poistaa tai siirtää kauemmaksi vedenottamosta. Kaavamerkinnän tarkoittamaa rakentamista vedenottamon välittömässä läheisyydessä ei myöskään todennäköisesti voi toteuttaa ilman vesilain 3 luvun 2 :n mukaisesti lupaa. 5. Kaavaa on tarkistettu ja sen vaikutusarviota on täydennetty kaupan sijoittumisen osalla. Vaikutuksia keskustan kaupan palveluihin on huomioitu. ELY-keskus pitää tarkistuksia hyvinä. 6. Kaava sisältää vielä keskenään vaihtoehtoisia kaupan sijoittumispaikkoja. Kaavassa osoitettu vähittäiskaupan määrä on tämän johdosta melko suuri. 7. Olemassa oleva maankäyttö huomioiden korkeatasoisen maakuntakaavan mukainen, suorista tonttiliittymistä vapaan, tieyhteyden toteuttaminen Vanton eritasoliittymästä satamaan vaatinee mm. merkittäviä muutoksia alueen asemakaavoihin. Nämä asemakaavamuutokset tulisi käynnistää mahdollisimman pian, jotta voidaan saada ajoissa varmuus ensisijaisesta satamayhteysvaihtoehdosta. 8. Kantatien 40 (Armonlaaksontie) ja sataman väliset raskaan liikenteen laatukäytävät sekä Järvelän että Vanton eritasoliittymien kautta. Liikennevirastossa on tehty päätös E18 tieyhteyden opastamisesta Naantalin satamaan ainoastaan Vanton eritasoliittymän kautta. 9. Naantalin sataman ja valtatien 8 välinen ns. SEKV -erikoiskuljetusreitti jouduttaneen tulevaisuudessa järjestämään Naantali - Masku maantien 1893

11 (25) (Vantontie) kautta johtuen Raision keskustaan suunnitelluista liikennejärjestelyistä. 10. Kantatien 40 parantamisesta Naantalin ja Raision keskustojen välisellä osuudella ollaan parhaillaan laatimassa ympäristövaikutusten arviointia (YVA) sekä yleissuunnitelmaa. Liikennevirasto ei voi hyväksyä noin vuoden päästä valmistuvaa yleissuunnitelmaa kaavan vastaisesti. Siksi osayleiskaavan lopullista hyväksymistä tulisi lykätä, kunnes YVA:n lisäksi toteuttamiskelpoiset ja hyväksyttävät liikenneratkaisut on selvitetty yleissuunnitelman laadintaprosessissa yhteistyössä Naantalin kaupungin ja valtion kanssa. 11. Osayleiskaavaehdotuksessa kantatien ja Ruonan yhdystien/linkkikadun liittymään osoitetun eritasoliittymätyypin toteuttaminen korkeatasoisena lienee vaikeaa, koska tällöin Vanton eritasoliittymän risteyssilta olisi vain noin 800 metrin etäisyydellä Ruonan yhdystien risteyssillasta, jolloin liittymien välinen sekoittumisalue olisi arviolta vain noin 200 metrin mittainen. Mm. rautatien läheisyys ja heikot pohjaolosuhteet vaikeuttavat myös omalta osaltaan eri liittymävaihtoehtojen toteutettavuutta. 12. Liittymän toteuttaminen Ruonan yhdystieltä radan ja kantatien väliselle alueelle lienee, ainakin ilman eritasoratkaisua mahdotonta, koska Armonlaaksontien ja radan keskinäinen etäisyys on alle sata metriä. Saman ohjeellisena tieyhteytenä kaavaehdotuksessa esitetyn kantatien rinnakkaistieyhteyden itäpään liittyminen maantiehen 1893 ei ole toteuttamiskelpoisessa paikassa. Jatkossa joudutaan varautumaan myös Vanton eritasoliittymän muutoksiin, jotka vaativat lisää aluetta. Kaavaehdotuksessa rinnakkaistien liityntä Vantontielle on esitetty kohtaan, jossa penkereellä olevan maantien pituuskaltevuus on liian suuri. Kelvollista rinnakkaistien liittymäpaikkaa jouduttaneen hakemaan Raision kaupungin puolelta. 13. Keskustan kohdalla tulisi tarpeelliset melusuojaukset pyrkiä toteuttamaan mm. kantatien varteen soveltuvan maankäytön rakennusmassojen sijoittelulla, missä tulisi ennakoida myös Järvelän eritasoliittymän mahdolliset lisärampit. 14. Maantielain muutokset tulevat voimaan 15.8.2016. Lain 1 O mukaan: "Erityisestä syystä, kuten jos tienpidosta huolehditaan laadultaan tai laajuudeltaan korkeampiluokkaisena kuin yleisen liikenteen tai tien ympäristöön sovittamisen tarve edellyttää taikka jos jokin taho erityisesti hyötyy tehtävistä toimenpiteistä, tienpitäjän lisäksi muutkin tahot voivat sopimuksen mukaisesti osallistua tienpidon kustannuksiin tai ottaa huolehtiakseen jostakin tienpitoon liittyvästä toimenpiteestä." 15. Valmistunut ehdotus vastaa yleiskaavan tarpeeseen Naantalin keskeisillä alueilla. Ehdotus on taustatöineen huolellisesti ja hyvin laadittu. 1. Humaliston alueen kaavamääräys on yleiskaavassa haluttu osoittaa riittävän laajamerkityksellisenä, jotta myöhemmin asemakaavavaiheessa voidaan tutkia eri toimintojen mahdollisuudet alueella ympäristöhäiriöt ja teollisuuden toimintaedellytykset huomioiden. Humalisto on ainut mahdollinen keskustatoimintojen laajentumisalue nykyisen Muumiparkin alueen lisäksi. 2. Yleismääräys täydennetään seuraavasti: Osayleiskaava ei ole käsitellyt kattavasti alueen rakennetun ympäristön suojeluarvoja. Asemakaavoituksen

12 (25) yhteydessä on varmistettava, että alueen tai rakennuksen kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojeluarvot on selvitetty. 3. Kirjataan tiedoksi. 4. PL-aluevarausta supistetaan esitetyllä tavalla. 5. Kirjataan tiedoksi. 6. Kirjataan tiedoksi. 7. Kirjataan tiedoksi. 8. E18 tieyhteys on opastettu jo nyt vain Vanton liittymästä. Satamaan on opastusta myös Järveläntien kautta. 9. Kirjataan tiedoksi. 10. Yleiskaavassa halutaan osoittaa kaikki tiesuunnitelmavaihtoehdot, jotta myöhemmässä vaiheessa valittava tieratkaisu mahdollistetaan ja kaavan eteneminen tavoiteaikataulussa onnistuu. 11. Liittymävaihtoehdot tutkitaan ja ratkaistaan lopullisesti E-18 -tiesuunnitelmassa. 12. Kts. kohta 11. Ns. Naantalin portin aluetta palveleva rinnakkaistieyhteys toteutetaan vasta sitten, kun selvitysalueeksi osoitettava aluevarauksen sisältö myöhemmin varmistuu. Tieyhteys on merkitty ohjeellisena, joten sen sijaintia voidaan tutkia myöhemmin asemakaavavaiheessa katuteknisesti toteutettavaan paikkaan tarvittaessa myös Raision puolella. 13. Melusuojaukset ratkaistaan tiesuunnitelman ja asemakaavoituksen yhteydessä. 14. Kirjataan tiedoksi. 15. Kirjataan tiedoksi.

13 (25) 10 Liikennevirasto 1. Liikennevirastolla ei ole lisättävää luonnosvaiheessa annettuun lausuntoon. 1. Kirjataan tiedoksi.

14 (25) 11 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 1. Kaavaluonnoksessa vaarallisten kemikaalien tuotantolaitokset ja niiden konsultointivyöhykkeet on mainittu oikein. Mikäli näiden konsultointivyöhykkeiden sisällä tehdään tarkempia kaavoitustoimia tai jatkosuunnitelmia pyydetään edelleen Tukesin ja pelastuslaitoksen lausunto. 2. Oy Forcit Ab:n räjähdevaraston osalta Tukes haluaa tuoda kaavoittajan tietoon, että räjähdesäädöksissä on määrätty tarkat suojaetäisyysvaatimukset. Kyseisellä tuotantolaitoksella suurin yksittäinen räjähdevarasto on kooltaan 25 000 kg. Tämä tarkoittaa noin 650 m vähimmäisetäisyyttä yksittäiseen asuin- tai tuotantorakennukseen. Vaikeasti evakuoitaviin kohteisiin, kuten päiväkoteihin tai sairaalaan vaatimus on 1755 m. Näistä etäisyyksistä ei voi poiketa. 1. Kirjataan tiedoksi. 2. Vähimmäisetäisyysvaatimukset sekä asuin- ja tuotantorakennuksiin ja päiväkotiin ovat voimassa joka tapauksessa muun lainsäädännön perusteella. Kaavakarttaan ei esitetä tehtäväksi niiden perusteella muutoksia, jos laitos siirtyy tulevaisuudessa paikaltaan, jolloin kaavamääräys on epätarkoituksenmukainen. Kaavaselostukseen kirjataan suojaetäisyysvaatimukset.

15 (25) 12 Raision kaupunki 1. Raision kaupungilla ei ole huomautettavaa Naantalin kaupungin Manner- Naantalin osayleis. 1. Kirjataan tiedoksi.

16 (25) 13 Varsinais-Suomen maakuntamuseo 1. Osayleiskaavaan on nyt merkitty sr-merkinnöillä ne kohteet, jotka ovat voimassa olevissa kaavoissa suojeltuja. Kaava-aineistosta ei käy selkeästi ilmi, että yleiskaavassa ei rakennettua ympäristöä ja sen arvoja ole nyt lainkaan tarkasteltu, vaan kaava on tältä osin toteava. 2. Kaavaan on merkitty rasterialueena Valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön alue, mutta alueen kohteita ei ole kaavaan merkitty, vaikka tälläkin alueella on asemakaavassa suojeltuja kohteita. Osayleis puuttuu Maariankadun-Tuulensuunkadun-Prikitankadun ja Kaivokadun (kaavassa merkinnällä 11 kaupunginosa) rajaamalta alueelta neljän srrakennuksen suojelumerkintä ja kaikkien Kaivokadun varren rakennusten suojelumerkintä, koska se on rasterialueella. 3. Naantalissa on olemassa kantakaupungin alueelta hyvät rakennuskannan selvitykset, joita on päivitetty ainakin 2010, mutta niitä ei tässä kaavatyössä ole lainkaan hyödynnetty. Kaavan pohjoisosan alueitten kattava rakennuskannan inventointi käynnistettiin kaavatyön aikana, mutta inventointia ei ole vielä saatu valmiiksi, eikä tämänkään inventoinnin kohteita ole kaavassa huomioitu. 4. Kaavan sr- merkinnät ovat merkinnän sisällön osalta puutteelliset. Kaavaselostuksen taulukon 4 tiedot kaavaan merkityistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista on samoin kuin kaavan liitteet 6c ja 6d - tulostettu suoraan eri-ikäisistä inventoinneista, ilman että aineistoa olisi työstetty kaavaa palvelevaksi. 5. Alueelta tunnetaan viisi muinaismuistolain (295/63) rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä sekä kuusi ns. muuta kulttuuriperintökohdetta. Kohteen sm/3, Naantalin vanha asemakaava-alue, merkintöjä tulee selkiyttää. Aluerajauksessa tulee käyttää kaavamääräystä: "Alueella on varauduttava muinaismuistolain mukaisiin arkeologisiin tutkimuksiin. Alueella suoritettavista maaperään kohdistuvista rakennustöistä on ilmoitettava museoviranomaisille vuotta ennen niihin ryhtymistä arkeologisten tutkimusten suorittamista varten." 6. Lisäksi kaavakarttaan tulee lisätä muuna kulttuuriperintökohteena Luolalanjärven pohjoisrannalla sijainneeseen Viluluodon terveyslähteeseen/- kylpylään liittynyt rakennuksen kivijalka. Kohteen likimääräiset koordinaatit ovat: P =6714072 ja I=227670 (ETRS-TM35FIN). 1. Yleismääräys täydennetään seuraavasti: Osayleiskaava ei ole käsitellyt kattavasti alueen rakennetun ympäristön suojeluarvoja. Asemakaavoituksen yhteydessä on varmistettava, että alueen tai rakennuksen kulttuuri- ja rakennushistorialliset suojeluarvot on selvitetty. 2. Sr-merkinnät täydennetään puuttuvilta osin. 3. Manner-Naantalin alue tullaan inventoimaan kokonaisuudessaan tulevaisuudessa. Koska ko. inventointi ei ole valmistunut, päätettiin kaavakarttaan valita vain asemakaavoissa suojellut kohteet ja RKY-kohteet.

17 (25) Myöhemmässä vaiheessa valmistuva inventointiaineisto tulee ohjaamaan asemakaavoitusta ja rakennusvalvontaa. 4. Kts. kohta 3. 5. Korjataan kaava-aineisto ehdotuksen mukaisesti. 6. Korjataan kaava-aineisto ehdotuksen mukaisesti.

18 (25) 14 Naantalin yrittäjät Ry 1. Teollisuusalueen tulevaisuus ja jopa kasvaminen ovat tärkeitä työllisyyden ja asukasluvun kannalta. Siksi mm. Humaliston alueelle ei tulisi rakentaa lainkaan asumista. 2. Liike- ja toimistotilaa on tarpeen kaavoittaa keskustan tuntumaan, esimerkiksi juuri Humalistoon ja muualle Luolalan alueella. 3. Useampi yrittäjä kiinnitti huomiota siihen, että eräiltä osin yleiskaavaluonnoksen tekstiosuudessa oli jopa mainittu nimeltä yritys, jonka tarpeisiin kaavaluonnoksessa on tehty laajentumisvaraus. Tämä on ristiriidassa yritysten samanarvoisen kohtelun kanssa. 1. Humaliston alueen kaavamääräys on yleiskaavassa haluttu osoittaa riittävän laajamerkityksellisenä, jotta myöhemmin asemakaavavaiheessa voidaan tutkia eri toimintojen mahdollisuudet alueella ympäristöhäiriöt ja teollisuuden toimintaedellytykset huomioiden. Humalisto on ainut mahdollinen keskustatoimintojen laajentumisalue nykyisen Muumiparkin alueen lisäksi. 2. Merkitään tiedoksi. 3. Korjataan kaavaselostusta kohdassa 6.3.8..

19 (25) 15 Naantalin Satama Oy 1. Ratayhteyden ylläpitäminen satamaan on elintärkeää. Naantalin satama on osa TEN-T ydinverkkoa ja huoltovarmuussatama. 2. Sataman vastuualue radasta alkaa Muumiparkin kohdalla olevista puomeista. 3. Ratapihan siirto mahdollistaa kaupungille lisärakentamisen keskusta-alueella. Mikäli raiteiden siirtämiseen päädytään on parhaat vaihtoehdot D ja D2. 4. Johtopäätöksen lause Uuden kääntöraiteen ja matkustajalaiturin toteutuksen ajankohta ja kustannusjako ovat liikenneviraston ja Naantalin kaupungin erikseen neuvoteltavia asioita tulee kirjata ylös. 5. Tärkeää on pitää kaksi jäljelle jäävää yhteyttä (Viestitie ja Järveläntie) riittävän korkeatasoisina ja raskasta liikennettä välittävässä kunnossa. 6. Em. risteyksissä ja matkan varrella on pidettävä yllä ja kehitettävä riittää opastusta huomioiden yritysten kuljetukset ja matkailuliikenne. 7. Alueelle suunniteltu asuminen ja sataman toimijoiden läheisyys aiheuttavat huolta. Asuminen ei saa haitata teollisuuden ja sataman toiminnan kehittämistä / nykytoimintaa. 8. Sataman länsipään kenttäalueen osalta tulee harkita alueen TP-merkinnän muuttamista osittain LS-alueeksi siten, että oikaistaan jo nyt puoleen väliin ranta-aluetta piirretty raja suoraan kohti Satamatietä. Näin alue on yhtenäinen ja paremmin kehitettävissä esim. rekkakenttänä. 9. E-18 tie-viestitie on kehitettävä riittävän isoksi rekkaliikenteen kestäväksi mielellään useampikaistaiseksi yhteydeksi. Rekkaliikenne tulee lisääntymään TSE:n uuden voimalan biopolttoaineen kuljetuksista. 10. Vesiväylien osalta viitataan liikenneviraston lausuntoon. 1. Ratayhteys satamaan säilyy. 2. Merkitään tiedoksi. 3. Merkitään tiedoksi. 4. Merkitään tiedoksi. 5. Viestitie ja Järveläntie merkitään raskaan liikenteen laatukäytäviksi, mutta hiukan eri profiililla. Laatukäytävät kirjataan kaavamääräyksiin seuraavasti: - Violetti viiva: Raskaan liikenteen laatukäytävä, jonka pääasiallinen tehtävä on toimia satamaliikennettä välittävänä yhteytenä. Alueen maankäytön suunnittelussa tulee huolehtia, että suoria tonttiliittymiä väylälle on mahdollisimman vähän.

20 (25) - Vaalean punainen viiva: Raskaan liikenteen laatukäytävä,joka toimii yhteytenä satamaan, Luonnonmaalle ja saaristoon. Kaupunkikuvallisiin ratkaisuihin taajamakeskustan kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota. 6. Merkitään tiedoksi. 7. Asemakaavavaiheessa C1 -alueiden mahdollistama asuntorakentamisen toteutettavuus ja tarkempi rajaus varmistetaan riittävän seikkaperäisten selvitysten kautta. Nykyisen tehdasalueen toiminnon jatkuvuus halutaan turvata. 8. Korjataan ehdotuksen mukaisesti. 9. Merkitään tiedoksi. 10. Kaavaehdotusvaiheessa vesiväylät tarkistettiin paikoilleen.

21 (25) 16 Paraisten kaupunki 1. Paraisten kaupunki ei anna lausuntoa Manner-Naantalin osayleiskaavasta. 1. Merkitään tiedoksi.

22 (25) 17 Maskun kunta 1. Maskun kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa Manner-Naantalin osayleis. 1. Merkitään tiedoksi.

23 (25) 18 Tekninen lautakunta 1. Naantalin liikennejärjestelmän kannalta erityisen merkittävässä asemassa on jo nyt Armonlaaksontien liittymien liikenneturvallisuustilanne ja liikenteen välityskyky. Siksi on tärkeätä sisällyttää suunnitelmaan riittävät aluevaraukset tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi, kun liikennemäärät maankäytön laajenemisen myötä kasvavat. 2. Osayleiskaavaehdotus mahdollistaa nykyisten Järveläntien ja Ruonan yhdystien liittymien parantamisen eritasoliittyminä ja turvaa siten myös tulevaisuudessa sataman ja teollisuuden sekä kasvavan Naantalin sujuvien liikenneyhteyksien toteuttamismahdollisuudet. 3. Armonlaaksontien liikennejärjestelyjä suunnitellaan yksityiskohtaisemmin parhaillaan laadittavassa E18 tien yleissuunnitelmassa ja nyt käsiteltävänä olevassa Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksessa on otettu huomioon yleissuunnitelmatyön edellyttämät aluevaraukset. 4. Lisäksi Manner-Naantalin osayleiskaavaehdotuksessa on huomioitu riittävästi korkeatasoisen joukkoliikennekäytävän tilavaraukset Aurinkotiellä sekä kävelyä ja pyöräilyä palvelevat yhteystarpeet niin merenrantavyöhykkeellä kuin asuntoalueiden ja ydinkeskustan välillä. 1. Yleiskaavassa halutaan osoittaa kaikki tiesuunnitelmavaihtoehdot, jotta myöhemmässä vaiheessa valittava tieratkaisu mahdollistetaan ja kaavan eteneminen tavoiteaikataulussa onnistuu. 2. Merkitään tiedoksi. 3. Merkitään tiedoksi. 4. Merkitään tiedoksi.

24 (25) 19 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 1. Täydennysrakentamiseen osoitettuja tilavarauksia asuntorakentamiselle on riittävästi, osayleiskaavaehdotus toteuttaa Naantalin kehityskuvan 2035 ja Turun seudun rakennemallin 2035 mukaisia väestötavoitteita. 2. Täydennysrakentamisselvitystä tulee täydentää viher- ja virkistysalueverkko selvityksellä, ennen täydennysalueiden asemakaavoitusta. Tässä tarkastelussa tulee kiinnittää huomiota ns. kompensaatioperiaatteeseen. Jos viheralueita poistuu, jäljelle jäävien alueiden kunnostukseen ja käyttömahdollisuuksien lisäämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 3. Asemakaavoja laadittaessa ja alueita rakennettaessa tulee varmistaa, että uudisrakentamisessa etsitään soveltuvuutta alueen erityisolosuhteisiin ja rakennetun ympäristön luonteeseen, ekologista kestävyyttä ja korkeatasoista ilmettä. 4. Kaupunkimallia tulee ylläpitää ajantasaisena osayleiskaavaprosessin loppuun, myöhempää asemakaavatyötä varten. 5. Uudemman rakennuskannan inventointityö saatetaan valmiiksi ja aluekokonaisuudet ja merkittävät rakennukset arvotetaan esimerkiksi alueen yhtenäisyyden, ominaispiirteiden, arkkitehtuuristen arvojen mukaisesti. Arvoalueiden sekä arvorakennuksien suojelukysymykset ratkaistaan kohdekohtaisesti tulevilla asemakaavoilla. 6. Valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön RKY 2009 alueen suojellut rakennukset tulee merkitä osayleiskaavaan. 7. Asutuksen ja teollisuuden väliin tulisi jättää riittävät suojavyöhykkeet, jotta terveellinen ja viihtyisä elinympäristö toteutuu ja teollisuuden toimintaedellytykset voidaan turvata. 8. Kuntalaisille tulisi järjestää korjatun ehdotuksen esittely. 1. Merkitään tiedoksi. 2. Täydennysrakentaminen viheralueilla -karttatarkastelu on laadittu ja se osoitetaan liitteenä. 3. Merkitään tiedoksi. 4. Merkitään tiedoksi. 5. Merkitään tiedoksi. 6. Kaava-aineistoa täydennetään RKY 2009 puuttuvien suojeltujen rakennusten osalta. 7. Asemakaavavaiheessa C1 -alueiden mahdollistaman asuntorakentamisen toteutettavuus ja tarkempi rajaus varmistetaan riittävän seikkaperäisten

25 (25) selvitysten kautta. Nykyisen tehdasalueen toiminnon jatkuvuus halutaan turvata. 8. Tarkistetun osayleiskaavaehdotuksen aikatauluun sisältyy yleisötilaisuus erillisen kuulemisen yhteydessä, mutta sen tarpeellisuus harkitaan, kun muutosten laajuus varmistuu.