Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla - mitä tehtävissä? s. 8

4/11 Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen s. 4 Lihamarkkinakatsaus s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla - mitä tehtävissä? s. 8 FarMeri-risteilyn antia s. 10 Mukana Atria-liite Luonnostaan vastuullinen

Tässä numerossa Ajankohtaista Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen - Jouko Lahtinen... s. 4 Kiinan imussa - Matti Perälä... s. 6 Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla mitä tehtävissä? - Kari Vartiainen... s. 8 FarMeri-risteilyllä lähes 1000 atrialaista lihantuottajaa - Sirpa Perkkiö... s. 10 Presidenttiehdokas Sauli Niinistön vierailu antoi risteilylle lisäväriä - Sirpa Perkkiö...s. 11 Tuottajia palkittiin hyvistä tuloksista... s. 12 Kaikkosen hieho maistui FarMeri-illallisella - Mari Korkiakangas... s. 13 Imitaattori Jarkko Tamminen koetteli nauruhermoja - Sirpa Perkkiö... s. 13 Kuhinaa kahdennellatoista kannella - Sirpa Perkkiö... s. 14 Rahoitus- ja vakuutusasiat monipuolisesti esillä - Sirpa Perkkiö... s. 16 Sukupolvenvaihdosseminaarissa tietoa ja vinkkejä vaihdosta suunnitteleville - Hanna Kasari... s. 17 AtriaSika FarMerin Sikaseminaarissa kuultua - Anne Rauhala... s. 19 Jarkko Tuurin ja Jenni Nummiolan hyvien tulosten taustalla jo edellisen sukupolven aloittama työ - Hanna Kasari... s. 20 Sirkovirusrokotustutkimusten yhteenveto - Taneli Tirkkonen... s. 21 Tarkennuksia vuoden 2013 EU-direktiiviin - Anne Rauhala... s. 22 Lihasikojen päiväkasvu parantunut selvästi verrattuna viime vuoteen - Hanna-Maija Tuuri... s. 23 Tuloksia välikasvatusosaston päiväkasvuseurannasta - Hanna-Maija Tuuri... s. 23 Porsaantuottaja, varmista porsaiden määrä ja laatu - Anne Rauhala... s. 24 Tanskan sikakongressin teemana: Varmistetaan etumatka - Anne Rauhala... s. 26 Suomalainen sika voi hyvin Welfare Quality -hyvinvointi-indeksi Suomessa - Taneli Tirkkonen... s. 27 AtriaNauta Pärjätään pihvillä - Susanna Vehkaoja... s. 28 Lihanautaseminaarissa Ahti-Pekka Vornanen kertoi kasvatuksen hyvistä käytännöistä - Tomi Karsikas... s. 30 Menestymisen eväitä maidontuottajille - Maarit Ilola... s. 32 A-Nettilinkki helpottaa tuottajan arkea - Mika Kujala... s. 33 Tänä talvena tarvitaan energiapitoisia väkirehuja - Ilkka Ala-Fossi... s. 34 Tilojen oma tautisuojaus on tärkeää - Tuomas Herva...s. 35 AtriaTuottaja 3

Pääkirjoitus Nyt katsotaan luottavaisina tulevaisuuteen Pitkään jatkunut kurjuus kotieläintuotannon kannattavuudessa on meidän kaikkien tiedossa. Lihateollisuutemme ei ole kyennyt korjaamaan tilannetta, koska omakin kannattavuus on ollut samassa jamassa. Pörssikielellä viimeisin kvartaali eli kolmas jakso tästä vuodesta antoi toivoa paremmasta. Atria Suomen tulos oli selvästi paranemaan päin. Monet tehostamistoimet kulujen leikkauksineen sekä korkeammat myyntihinnat ovat kannattavuuden lisäyksen taustalla. Nämä toimet jatkuvat, koska emme vielä ole nousseet vasta kuin ensimmäiselle askelmalle ja seuraavaa hapuillaan. Suunta on kuitenkin selvä ylöspäin mennään. Ainoastaan lihateollisuuden kautta kuluttajilta saatu raha voi vahvistaa myös tuottajahintoja. Kuluttaja arvostaa yhä vankasti kotimaista tuotantoa. Me emme vain vieläkään ole osanneet viestiä sitä kaikkea positiivista, joka kotimaiseen tuotantoon liittyy. Se on koko Atria-ketjun tehtävä, koska olemme edelleen ainoana jalostajana sitoutuneet oman tuotemerkin osalta suomalaisen liharaaka-aineen käyttäjäksi. Siihen luotamme myös tulevaisuudessa. Rahavirran lisääminen kuluttajalta tuottajalle ei ole itsestäänselvyys. Pelkästään kotimaisuus ei ole riittävä argumentti, vaan luottamus pitää ansaita myös tuotteiden ja kestävien tuotantotapojen avulla. Vahvistaaksemme edelleen asemaamme kotimaisuuden puolestapuhujana ja lihan jalostajana sekä markkinoijana tarvitsemme ketjuumme lisää kotimaista tuotantoa. Sehän tapahtuu kahta kautta; nykyiset tuottajat laajentavat tuotantoaan ja/tai ketjuumme tulee uusia tuottajia. Naudanlihatuotanto perustuu valtaosaltaan maitotiloilta saataviin vasikoihin. Niiden alkukasvatukseen odotamme lisää ternikasvattamoja. Myös itseuudistuvien pihvikarjojen lisäämismahdollisuudet ovat hyvät. Molemmissa tuotantomuodoissa luomulihan tuottamiselle on lisäämistarvetta. Kestävyyttä kannattavalle naudanlihantuotannolle tulevaisuudessa antaa niin Suomen kuin EU:n tuotannon vähäisyys kulutukseen verrattuna. Ainakin seuraavat kymmenen vuotta ennustetaan kulutuksen ylittävän tuotannon. Sikatalous on viimeiset vuodet elänyt voimakkaassa turbulenssissa. Voimakkaat kustannusnousut ovat syöneet kannattavuuden. Se on johtanut kautta Euroopan tuotannon osittaiseen alasajoon. Meidän suhteellisen pienet tuotantomäärämme muuhun Eurooppaan verrattuna eivät salli suuria muutoksia varmistaaksemme suomalaisen tuotannon. Luonnollisen poistuman korvaamiseksi ja porsastuotannon/lihantuotannon tasapainottamiseksi tehtävät toimenpiteet odottavat ketjussamme uusia tuottajia sekä vanhassa tuotannossa lisäinvestointeja myös sikataloudessa. Vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan, joten olemme valinneet strategiamme lihantuotannossa voimakkaan kotimaisen tuotannon rakentajana. Siihen meillä on hyvät mahdollisuudet muun muassa jo käytössä olevan sikateurastamon ja rakenteilla olevan nautateurastamon avulla. Ne kasvattavat tehokkuuttamme ja tuovat kilpailukykyä. Pystymme jalostamaan tehokkaasti ja markkinoimaan molemmista lihalajeista yli puolet koko Suomen tuotannosta. Kiitän kaikkia tuottajia jaksamisesta päättymässä olevan vuoden aikana. Nyt katsomme Atria-ketjussa luottavaisena tulevaisuuteen. Rauhallista joulunaikaa ja onnistumisia vuodelle 2012! Jouko Lahtinen toimitusjohtaja A-Tuottajat Oy, A-Rehu Oy Julkaisija A-Tuottajat Oy Painopaikka PunaMusta Oy ISSN 1795 2433 (painettu) ISSN 1795 245X (verkkolehti) www.atrianauta.fi www.atriasika.fi Päätoimittaja Jouko Lahtinen Toimituskunta Jouko Lahtinen, Maarit Ilola, Anne Rauhala, Niina Immonen ja Kirsi Varila. Toimitussihteeri Sirpa Perkkiö Sivunvalmistus Oy Viestintä-Perkkiö Aineistot Oy Viestintä-Perkkiö sirpa@viestintaperkkio.fi puh. 040 587 2187, fax (09) 836 1080 4 AtriaTuottaja

Rehureittipäivät tuovat rytmiä rehutoimituksiin A-Rehu otti käyttöön suunnitellut rehujen toimituspäivät, eli rehureittipäivät vajaat kaksi vuotta sitten. Tavoitteena oli, että asiakas tietää jo etukäteen minä päivänä omalle alueelle rehuja jaetaan. Reittipäivät on suunniteltu kunkin alueen rehutarpeen mukaan. Niistä on saatu asiakkailta hyvää palautetta. Koillis-Vasikan vetäjä Marjo Posio on kokenut säännölliset toimituspäivät positiivisena. Rehutilaukset on helppo hoitaa, kun tietää etukäteen, minä päivänä rehua ajetaan, Marjo miettii. Myös pyhäpäiviin voi varautua jo ennakolta. A-Rehun rehuvolyymit ovat kasvaneet tasaisesti parin vuoden aikana. Tulemme tekemään pieniä tarkennuksia rehureittipäiviin syksyn aikana. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kirjeellä ja nettisivuilla loppusyksyn aikana. Rehut kannattaa aina tilata hyvissä ajoin, viimeistään kolme arkipäivää ennen alueen reittipäivää. Tällöin saat rehut varmuudella ajoissa perille. Ajoissa suunnitellut rehukuormat pitävät kuljetuskustannukset kurissa ja pidemmällä aikavälillä se vaikuttaa myös ruokintakustannuksiin. Tavoitteemmehan on tyytyväinen asiakas. Niina Immonen palvelupäällikkö, AtriaNauta, AtriaSika A-Tuottajat Oy PL 910, 60061 ATRIA Vaihde 020 472 7111 Itikanmäenkatu 3, Seinäjoki Tilitys-, jäsen- ja saatava-asiat 020 472 7230 Tuottajapalautus 020 472 7233 A-Netti -palvelu 020 472 7342 AtriaNauta Tuottajapalvelu 020 4727 060 Nautarehut 020 472 7700 AtriaSika Porsasvälitys 020 472 7222 Uudiseläinvälitys 020 472 7223 Teurasilmoitukset 020 472 7325 Sikarehut 06 416 8102 Verkkopalvelut www.atrianauta.fi www.atriasika.fi www.a-rehu.fi s-posti etunimi.sukunimi@atria.fi s-posti tuottajapalvelu tuottajapalvelu@atria.fi AtriaTuottaja -lehden osoitteen muutokset Kirsi Varila, puh. 06 416 8221, 0400 429 629 kirsi.varila@atria.fi Ota yhteyttä! Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta 2012! AtriaTuottaja-lehden tekijät AtriaTuottaja 5

Lihamarkkinakatsaus Kiinan imussa Kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy Lihamarkkinoilla eletään mielenkiintoista aikaa, niin kuin aina. Markkinatilanne tuntuu olevan jatkuvassa muutoksessa tai sitten jämähtävän paikoilleen poikkeuksellisen pitkäksi aikaa. Sianlihan markkinoilla ei tapahtunut pariin vuoteen yhtään mitään. Myyntihinnoissa jatkuva laskeva trendi oli enemmän kuin tavallista, eikä oikeanlaista pohjaa kysynnälle tuntunut löytyvän mistään. Yht äkkiä elokuussa kaikki tuntui muuttuvan. Kansainvälisillä sikamarkkinoilla ei ollutkaan enää jatkuvasti halpoja eriä sianlihaa, mistä lihanjalostajat ja maahantuojat saivat nauttia vuosikausia. Pakkasvarastot Euroopassa tuntuvat huvenneen jonnekin, eikä uutta varastoa kesän jälkeen lähtenytkään kertymään entisten aikojen malliin. Kiina-ilmiökö? Kiinalaisten asiakkaiden ja Kiinan toiminta markkinoilla selittävät muutoksesta paljon. Kiinalaisten aktiivisuus näkyy kaikkialla. Asiakasyhteyksissä, vientimiesten ja -naisten päivittäisissä sähköposti- ja puhelinkontakteissa, ruokamessuilla eri puolilla maailmaa jne. Kiinan kasvava ja elintasoaan parantava väestö tarvitsee enemmän ruokaa ja samaan aikaan heidän ravintoja ruokailutottumuksensa ovat länsimaistumassa. Eläinproteiinin ja lihan merkitys ruokavaliossa kasvaa ja korostuu perinteisen riisin ja kalan rinnalla. Kiinalaisten imu näkyy perinteisten aasialaistuotteiden kovassa kysynnässä ja hinnan nousuna. Sian sorkat, saparot, korvat, päät ja sisäelimet viedään Euroopasta Kiinaan ja nousevalla hintatasolla. Tämä on osaltaan vaikuttanut lihavalmisteteollisuuden raaka-ainelajitelmien kysyntään Euroopassa ja nostanut myös niiden hintaa. Makkaratehtaiden raaka-aineet maksavat reilusti enemmän nyt ja tulevana talvena kuin aikaisemmin. Osaltaan tähän vaikuttaa myös hyvä kehitys Koreassa. Nimenomaan eteläisessä Koreassa. Vienti Koreaan on kehittynyt niin meillä kuin koko Euroopassa hyvin. Koreaan viedään paljon sian kylkeä, potkaa ja niskaa. Näiden tuotteiden hyvä menekki nostaa makkaralajitelmienkin hintaa markkinoilla. Samaan aikaan sianlihan tuotanto niin meillä Suomessa kuin Euroopassakin on kääntymässä laskuun. Meillä tuotannon lasku on ollut totta jo nyt syksyllä, mutta Euroopassa tuotanto kääntyy laskuun vasta ensi vuoden toisella neljänneksellä. Tuotanto ei enää merkittävästi nytkään kasva, joten jo nyt kasvava kysyntä on tasapainottanut markkinat. Tämä hyvä kansainvälinen markkinatilanne näkyy hitaasti mutta varmasti myös meillä. Meillä on nyt mahdollisuuksia saada sianlihasta sellaista hintaa kuin kuuluukin, kunhan osaamme tämän tilanteen hyödyntää oikein ja saamme kotimaisen kaupan ja kuluttajat talkoisiin mukaan. Joka tapauksessa muutos sikamarkkinoilla on tapahtunut ja parempaan suuntaan! Kiinan vienti avautumassa Maa- ja metsätalousministeri Koskinen vieraili Koreassa ja Kiinassa lokakuussa. Ministeri oli oikealla asialla. Tekemässä työtä suomalaisten elintarvikkeiden viennin markkinoinnin eteen. Ministeriö ja Evira ovat vuosikausia valmistelleet ja tehneet töitä Kiinan ns. maahyväksynnän eteen. Ministerin vierailun aikana sopimus allekirjoitettiin, ja ainakaan meidän mielestämme 6 AtriaTuottaja

isoja esteitä Kiinan viennin käynnistymiselle ei enää ole. Toki tarvitaan vielä paljoin työtä. Asiakaskontakteja ja varsinaiset laitoshyväksynnätkin tarkastuksineen. Tämä prosessi on nyt käynnistymässä ja uskomme varsinaisen viennin Kiinaan avautuvan ensi vuoden aikana. Toisaalta vienti Kiinaan ei ole Atriallekaan uutta. Olemme vieneet sianlihaa ja sivutuotteita Kiinaan vuosikymmeniä Hong Kongin kautta. Hong Kong nauttii vielä siirtymäkauden ajan erityisasemaa Kiinan tuontisatamana, mutta jossain vaiheessa tämä erityisasema poistuu. Silloin pitää luvat ja asiakasyhteydet manner-kiinaan olla kunnossa. Nautamarkkinoilla hyvä tilanne jatkuu Naudanlihan kohdalla tilanne kotimarkkinoilla ja koko Euroopassa jatkuu hyvänä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna naudanlihan tuotanto on hienoisessa kasvussa, mutta Euroopassa tuotanto laskee. Euroopasta viedään nautaa suuria määriä Turkkiin. Ainakin Puolasta ja Saksasta; elävinä eläiminä ja ruhoina tai leikattuna lihana. Tämä antaa tilaa markkinoilla, ja kun samaan aikaan kulutuskin on kasvussa ainakin meillä, niin tilanne on hyvin tasapainoinen. Pakkasvarastoja ei ole käytännössä ollenkaan. Kaikki naudanliha liikkuu hyvin, minkä pystymme teurastamaan ja leikkaamaan. Hintasokin on ollut vahvistumassa pitkin syksyä ja uskomme kehityksen jatkuvan samansuuntaisena edelleen. Sen eteen teemme töitä. Pihvilihakonseptimme starttaa uudistettuna ensi vuoden aikana ja Luomummekin vahvistuu uusien tuotteiden myötä. Laajasti kaikissa asiakkuuksissa niin ravintolamaailmassa kuin vähittäiskaupassakin. Atrialainen vahvuus näkyy siinä. Me pystymme suurimpana nautatalona tarjoamaan valtakunnallisia ketjuratkaisuja niin ravintolaketjuille kuin vähittäiskauppaankin. Ainoana lihatalona monta kertaa ja aika usein! LIHABAROMETRI 2011 Luulliseksi lihaksi muutettuna arvio 17.11.2011 milj. kg (suluissa I-X / 2010) LIHA YHTEENSÄ TUOTANTO 319,7 KULUTUS 326,7 *) VIENTI (44,1) 51,2 *) TUONTI (54,4) 53,0 Kulutuksen kotimaisuusaste: 83,8 % aikasarja SIANLIHA TUOTANTO 167,5 KULUTUS 156,7 *) VIENTI (30,3) 35,5 *) TUONTI (23,9) 22,0 Kulutuksen kotimaisuusaste: 86,0 % NAUDANLIHA TUOTANTO 67,8 KULUTUS 81,8 *) VIENTI (1,2) 1,4 *) TUONTI (14,8) 14,2 Kulutuksen kotimaisuusaste: 82,6 % SIIPIKARJANLIHA TUOTANTO 83,3 KULUTUS 82,4 *) VIENTI (12,2) 14,3 *) TUONTI (11,3) 11,9 Kulutuksen kotimaisuusaste: 85,6 % LAMPAANLIHA TUOTANTO 0,7 KULUTUS 3,5 *) VIENTI (0,45) 0,0 *) TUONTI (2,36) 2,8 Kulutuksen kotimaisuusaste: 19,1 % AgriInfo TAMMI-LOKAKUU *) syys-lokakuun vienti ja tuonti arvioitu 2 3 1 5 2 0 5 2 24 => 42 => -20-15 -10-5 0 5 10 15 20 muutos-% edelliseen vuoteen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Matti Perälä johtaja, liha- ja alkutuotantoliiketoiminta Atria Suomi Oy AtriaTuottaja 7

Ajankohtaista Hinnat heiluvat viljamarkkinoilla mitä tehtävissä? Kotieläintila voi suojata talouttaan viljan hinnan nousulta viljafutuureilla yli vuodeksi eteenpäin silloin, kun vilja on edullista ostajalle. Toisaalta viljaa myyvä viljelijä voi suojautua viljan hinnan laskulta silloin, kun hinta on viljelijän oman arvion mukaan houkutteleva ja riittävän hyvä. Viljan hinta on heilahdellut rajusti sekä maailmanmarkkinoilla että Suomessa. Viljan hinta pomppii pallon lailla ylös ja alas. Tämän vuoden alussa leipävehnän hinta oli Suomessa yli 220 euroa tonnilta. Vuotta aikaisemmin 2010 alussa oltiin vähän yli 100 euron hinnoissa. Yleisesti uskotaan, että hintaheilahtelut ovat tulleet jäädäkseen. Voimakkaat hintavaihtelut ovat suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen liiketoiminnan kannalta huono asia sekä vilja- että karjatiloilla. Valtaosa maamme maatiloista on hintojen muutosten koko voiman heiteltävänä. Näistä äkillisistä heilahteluista on tullut jopa kymmenien tuhansien eurojen yllättävä muutos rahavirtoihin tiloilla. Yhdelle tilalle viljan hinnan muutos on tuonut kustannuksia tai tulon menetyksiä. Toinen tila on saanut yllättävän tulonlisän tai säästöä kustannuksissa. Kehittyneillä viljamarkkinoilla Yhdysvalloissa joka toinen farmari kiinnittää viljan hinnan ennakkoon. Meillä viljan hinnan suojausta vasta aloitellaan. Viljelijä voi suojata talouttaan hintojen vuoristoradalta Viljan hinnan suojaus on mahdollista futuureilla. Viljafutuurit ovat sopimuksia, joita myydään ja ostetaan pörssissä osakkeiden tapaan, mutta aina määrätyksi ajanjaksoksi. Futuureja voi ostaa ja myydä eripituisille ajanjaksoille aina 18 kuukauteen asti. Pörssissä noteerataan viljafutuureille jatkuvasti markkinahinta. Euroopan tärkein viljajohdannaisten pörssi on Pariisissa Euronextin Matif, jonka futuureilla suojaus tehdään myös Suomessa. Viljafutuurin ostamisessa kotieläintilallinen sitoutuu ostamaan futuurissa sovittua viljaa, tulevaisuuteen sovittuna aikana sovittuun hintaan. Futuurin myyminen tarkoittaa vastaavasti sitovaa sopimusta myydä viljaa sovitulla hinnalla tulevaisuudessa. Viljafutuurin kauppaerä on 50 tonnia vakioitua tavaraa. Yhden myllyvehnäfutuurin hinta liikkuu tällä hetkellä 9.000 euron tietämissä, kun tonnin hinta on nyt noin 180 euroa. Futuurin hinta vaihtelee pörssissä seuraten viljan kysyntää ja tarjontaa. Futuurin voimassaolon ajaksi asiakkaan on annettava pankille vakuus, noin 10 % futuurin arvosta ja maksettava futuurikaupan kulut. Vaadittavan vakuuden määrä voi muuttua futuurin markkinahinnan muuttuessa. Futuurikauppa ei sido varoja tämän enempää. Vilja ei koskaan liiku futuurisopimuksen perusteella. Aina ennen futuurin erääntymistä tehdään pörssissä vastakauppa, joka sulkee alkuperäisen kaupan. Vastakaupan jälkeen nähdään futuurikaupasta syntynyt voitto tai tappio. Varsinaisen viljakaupan viljelijä tekee viljaliikkeen tai teollisuuden kanssa ja se on täysin erillään futuurikaupasta. Futuurimarkkinoiden informaatio on avointa ja läpinäkyvää. Futuurien reaaliai- Kuva: Mika Leppiniemi, Atria Suomi 8 AtriaTuottaja

kaisia hintoja ja kaupankäynnin määriä voi seurata internetissä. Linkit Matif-noteerauksiin löytyvät esimerkiksi Osuuspankin, Farmitin ja Vilja-alan yhteistyöryhmän sivuilta. Maatilan rahavirtoihin ennakoitavuutta Suojauksella viljanviljelijä pystyy ennakoimaan tilansa rahavirtaa silloin, kun hinta on riittävällä tasolla. Viljelijä voi jo ennen kylvöjä lyödä lukkoon syksyn satonsa hintatason myymällä futuureita. Kun hän ostaa futuurit takaisin, hän maksaa niistä myyntihintaansa vähemmän, jos hintataso on ennakoidusti laskenut. Tästä syntynyt voitto korvaa viljan hinnan laskun. Jos viljan hinta on kuitenkin ennakoidusta poiketen noussut, futuurin takaisin ostaessaan viljelijä joutuu maksamaan enemmän kuin myydessä hinta oli, eli futuurikaupasta tulee tällöin hänelle tappiota. Noussut viljan hinta kompensoi kuitenkin futuurista tulleen tappion niin, että kokonaishinta on alun perin suunnitellulla tasolla. Kysymys ei ole aina mahdollisimman korkean hinnan saamisesta markkinoilta, vaan siitä, että hinta on ennakoidusti sopivalla tasolla. Viljaa ostava voi suojata talouttaan viljan hinnan nousulta silloin, kun viljafutuurin hinta on edullinen ostajalle. Alkuvuonna 2010 viljan hinnan ollessa alhaalla ostaja pystyi suojaamaan etukäteen ostohintansa huomattavasti syksyllä 2010 toteutuneen hintatason alapuolelle. Vastaavasti viljaa myyvä viljelijä voi suojautua viljan hinnan laskulta silloin, kun viljan hinta on viljelijän oman arvion mukaan riittävän hyvä. Tämän vuoden alussa viljan myyjän oli mahdollista kiinnittää syksyn 2011 vehnäsadon hinta futuurilla parhaimmillaan 270 euron tasolle tonnilta. Ennen viljafutuureihin sijoittamista viljelijän tulee tutustua huolella viljafutuureihin, joihin hän on sijoittamassa, perehtyä ehtoihin, ominaisuuksiin, velvollisuuksiin sekä ymmärrettävä johdannaisiin kuuluva riski. Kannattaa seurata markkinoita. Asiakkaan on harkittava futuurikauppaa tehdessään, pystyykö hän kantamaan siihen liittyvän tappionmahdollisuuden. OP-Pohjola-ryhmässä Pohjola Pankki välittää viljafutuureita. Osuuspankista saa tiedot viljafutuurin käytännön toteutusta varten. /tn 300 250 200 150 100 50 Leipävehnän hintanoteeraus Naantalissa ja Matif pörssissä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 Lähde: Tiken hintaseuranta Leipävehnä FI - Naan Leipävehnä FR - Matif Futuurisuojauksessa on riskinsä Futuurin hinnanmuutos kompensoi periaatteessa viljan hinnan muutoksen vastaavalla ajanjaksolla. Kolmenlaisiin riskeihin on kuitenkin varauduttava. Ensimmäinen riski koskee viljasadon määrää. Yleinen ohje on, että arvioidusta viljasadosta vain osan hinta kannattaa kiinnittää etukäteen. Huonon kasvukauden sattuessa viljelijä voi syksyllä huomata kiinnittäneensä puolen sadon sijaan koko viljasatonsa hinnan. Toinen riski koskee sadon laatua. Vehnäsadon on etukäteen kaavailtu kelpaavan leipävehnäksi ja hinta on suojattu myllyvehnäfutuurilla, mutta sato päätyykin rehukäyttöön. Laadun vaihtuminen ei ole hintasuojauksen onnistumisen kannalta ongelma muutoin kuin siinä tapauksessa, että rehuvehnän hinta olisi liikkunut Suomessa eri tavalla kuin myllyvehnän hinta. Kolmas haaste on maantieteellisiin eroihin liittyvä riski. Matifin myllyvehnäfutuuri kuvaa myllyvehnän hintaa Ranskassa. Riskinä on, että sen hinta ei välttämättä vaihtele samalla tavalla tai euromääräisesti samansuuruisesti kuin suomalaisen vehnän hinta. Usein viljan hintamuutokset ovat meillä samansuuntaisia, mutta euromääräiset vaihtelut pienempiä kuin futuurien hintojen vaihtelut. 2010 2011 Viljan osto- tai myyntihintaa on mahdollista ennakkoon suojata viljafutuureilla z Pörssissä noteerataan viljalle markkinahintaa eri jaksoille noin 18 kuukauteen asti. z Viljafutuurilla viljelijä ostaa tai myy pörssihintaan sitovasti vakioidun viljaerän tulevaisuudessa. z Futuurin voimassaolon ajaksi asiakkaan on annettava pankille vakuus. z Viljelijä sulkee vastakaupalla fu tuu - rikaupan markkinahintaan haluamanaan aikana, kuitenkin aina ennen futuurin erääntymistä. z Vastakaupan jälkeen viljelijä näkee futuurikaupasta syntyneen voiton tai tappion. z Futuurikaupan tulos vähennettynä fu tuurikaupan kuluilla ja lisättynä vilja kaupan tilityksellä kertoo koko järjestelyn tuloksen. z Viljelijälle jää suojauksesta huolimatta riskejä. Kari Vartiainen markkinointipäällikkö OP-Pohjola Kari Vartiainen esiintyi myös Atrian Far- Meri-risteilyllä, josta jutut alkavat seuraavalla sivulla. AtriaTuottaja 9

FarMeri-risteilyn antia FarMeri-risteilyllä lähes 1000 atrialaista lihantuottajaa AtriaSika ja AtriaNauta ovat tahoillaan järjestäneet perinteisesti joka syksy seminaarin tuottajilleen. Nyt tehtiin uutta historiaa: koottiin kaikki atrialaiset lihantuottajat yhteen FarMeri-risteilyn merkeissä Turusta Tukholmaan ja takaisin. Mukana oli lähes 1000 henkilöä: tuottajia perheenjäsenineen, atrialaisia ja muita yhteistyökumppaneita. Osallistujat näyttivät olevan silminnähden tyytyväisiä niin monipuoliseen asiaohjelmaan kuin sen lomassa vapaaseen seurusteluun ja viihteeseen: akut latautuivat! Atrian kumppanina järjestelyissä oli OP-Pohjola. FarMeri-risteilyllä ohjelmaa riitti joka tuotantosuunnalle. Jo ennen laivan lähtöä torstai-iltana kokoonnuttiin kuulemaan presidenttiehdokas Sauli Niinistön mietteitä. Atrian johtajat ja OP-Pohjolan edustajat aloittivat perjantaiaamun kaikille yhteisen ohjelman. Aukeaman kuvat: Christer Rönnqvist Teksti: Sirpa Perkkiö Atrian tilanne kääntynyt parempaan suuntaan Perjantain ohjelman käynnisti Atria Suomi Oy:n toimitusjohtaja Mika Ala-Fossin tilannekatsaus. Atria on kulkenut viimeisen vuoden vaikeaa taivalta. Tulosta ei ole tullut entiseen totuttuun malliin eikä kauppa ole käynyt tavoitteiden mukaisesti. Ala-Fossi ruoti puheessaan syitä ja seurauksia todeten yhteenvetona, että liiketoiminnassa hyvät ja huonot ajat vaihtelevat. Menestyvän yrityksen pitää pystyä tekemään bisnestä haastavissakin olosuhteissa. Vaikeista ajoista huolimatta markkinoille on tuotu menestyviä uusia tuotteita, esimerkkeinä Atria Kulinaari, Atria Bravuuri ja Atria Fresh. Olemme sitoutuneet kotimaiseen lihantuotantoon ja maksaneet tuottajille parhaan kykymme mukaan. Tilanteesta ulospääsemiseksi on keskitytty perusasioiden tekemiseen. Markkinoinnissa on panostettu kotimaisuuteen, tuoteturvallisuuteen ja vastuuseen. Siihen on kuulunut yhtenä vahvasti faktojen 10 AtriaTuottaja

esiintuomiseen perustuva mainoskampanja Susi naudan vaatteissa. Se jatkui eläinten hyvinvointiteemalla ja jatkoa tulee lisäaineisiin liittyen. Tavoitteenamme on jakaa tietoa kuluttajille ja nostaa kotimaisen lihan arvostusta. Puheensa lopuksi Mika Ala-Fossi totesi, että viime kuukausien aikana ilmassa on ollut positiivista värinää Atrian tilanteen kääntymisestä paremmaksi. Matti Perälä tarkensi lihamarkkinatilannetta Johtaja Matti Perälä tarkensi lihamarkkinoiden tilannetta. Kesä-heinäkuussa tilanne oli vielä aika epätoivoinen. Olisin katsonut lattiaan, jos joku olisi tuolloin kysynyt minulta markkinatilanteesta, Perälä totesi. Muutos tapahtui kuukaudessa; tilanne EU:n alueella on tasapainottunut ja etenkin Kiinassa on nyt kysyntää halvemmille sivutuotteille. Atria selvittääkin parhaillaan, mitä mahdollisuuksia Kiinan viennille olisi. Sinne menisi saparoa, sorkkaa, korvaa ja päätä. Odotukset tulevalle vuodelle ovat selvästi paremmat kuin mitä lihamarkkinoiden tilanne on ollut viimeiset viisi vuotta. Suomessa on edelleen paljon sikaa pakkasessa, mutta Atrialla sitä ei ole kovin paljoa. Naudan markkinatilanne on nyt hyvä koko EU:ssa. Ainoa ongelma on hinta. Perälä sanoikin: Ei voi olla niin, että suomalainen naudanliha on pysyvästi halvempaa kuin muu eurooppalainen. Vastuullisuusohjelma esittelyssä Johtaja Merja Leino esitteli Atrian vastuullisuusohjelmaa. Vastuullisuusohjelman tunnuksena oleva kädenjälki muistuttaa siitä, että kaikessa Atrian toiminnassa ihmiset tekevät ja ihmiset päättävät; jättävät kädenjälkensä. Ohjelma rakentuu kolmen perusasian ympärille, jotka ovat taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Niihin liittyy seitsemän keskeistä elementtiä, jotka on saatu useiden kuluttajatutkimusten perusteella. Atrialla on eettinen ohje; Atrian Tapa Toimia. Siinä ykkösasia on tuoteturvallisuus. Mikään ei mene sen yli, Merja Leino muistutti. Kuluttajia suuresti kiinnostavia asioita on myös eläinten hyvinvointi. Sen tiimoilta on käynnissä lukuisia projekteja, yhtenä esimerkkinä uusi avaus, porsaiden kivuton kastraatio. Presidenttiehdokas Sauli Niinistön vierailu antoi risteilylle lisäväriä FarMeri-risteilyn ohjelma alkoi torstai-iltana presidenttiehdokas Sauli Niinistön avauksella. Hänen vierailunsa tapahtui jo ennen laivan lähtöä satamasta. Presidenttiehdokkailla pitää nyt kiirettä. Esityksensä aluksi Sauli Niinistö tunnusti oman suhteensa maatalouteen lähinnä tunneperäiseksi virkamiehenä ja virkamiesperheestä lähtöisin olevana. Tosin hänen isänsä oli nähnyt velvollisuudekseen hankkia pienen maatilan, jota Sauli Niinistö jatkaa vuokraajana ja hän kertoi: Se on ollut kallein harrastus, mitä perheessämme on koskaan ollut. Niinistö totesi monelta unohtuneen, että ilman tietokonetta ihminen voi elää 100-vuotiaaksi, mutta ilman ruokaa ei muutamaa viikkoa kauempaa: On alettu kuvitella ravinnon ja veden olevan itsestäänselvyyksiä. Niinistön tästä kuvitelmasta havahdutti muutama vuosi sitten New Orleansin ja USA:n eteläisten osavaltioiden yli kulkeneen hurrikaanin jälkeinen uutisointi, jossa mm. todettiin appelsiinimehutiivisteen maailmanmarkkinahinnan kolminkertaistuneen. Se herätti pohtimaan, mitä jos vastaavanlainen hurrikaani pyyhkäisisi Keski-Lännen maissiviljelmien yli: Se tarkoittaisi välitöntä ruuan hinnan armotonta nousua maailmanlaajuisesti. Niinistön mukaan urbanisoituneet ihmiset ovat viimeaikoina joutuneet myöntämään, että ruuasta voi tulla myös pulaa; syinä ilmaston muutos, säiden ääri-ilmiöt ja sekin, että maailmassa on nyt yli 7 mrd asukasta. Kiinalaiset ovatkin kauaskantoisesti alkaneet varautua elintarvikkeiden tuottamiseen hankkimalla viljelymaata Afrikasta. Näistä tosiasioista ja epävarmuuksista johtuen Niinistö kannusti tuottajia pitämään perusinfran (pellot, osaavat ihmiset, kalusto) kunnossa, jotta ylituotannon kääntyessä niukkuudeksi tuotantoa voisi elvyttää nopeasti, kun se tilanne tulee eteen. Niinistö myös uskoi, että EU-poliitikkojenkin keskuudessa ehkä jopa enemmän kuin aiemmin saa nyt ymmärtämystä meille keskeinen periaate, että maataloutta pitää voida harjoittaa ilmastollisesti vaikeissakin olosuhteissa. Euroopan yleisestä tilanteesta ja eurostakin Niinistö totesi mm., että parempi heikkona yhdessä kuin sirpaleina erikseen. Ylivelkaantuminen on koko läntisen maailman ongelma. Niinistö sanoi olevansa täysin vakuuttunut, että akuutit kriisit selvitetään; toipuminen ei kuitenkaan tule käymään käden käänteessä. Esityksen lopuksi aikaa jäi parille kysymykselle. Juho Tervonen (Paltamo) tivasi Niinistön kantaa ja mahdollisuuksia presidenttinä vaikuttaa liiaksi keskittyneen kaupan kielteisiin vaikutuksiin. Niinistö totesi, että suora vaikuttaminen on vaikeaa, mutta arveli markkinavoimien hoitavan asiaa. Ahti-Pekka Vornanen (Vieremä) jatkoi kysyen, että voisiko tähän yhdistää huoltovarmuus- ja turvallisuuspoliittisen näkökannan. Niinistön mukaan se tarjoaa jo toisenlaisia mahdollisuuksia. AtriaTuottaja 11

FarMeri-risteilyn antia Tuottajia palkittiin hyvistä tuloksista Kuvassa vasemmalta alkaen Teijo ja Merja Ruuttula, Marko Timonen, Ahti-Pekka Vornanen, Jukka Kaikkonen, Piia ja Janne Bergman,Tuula Herranen, Marjo Huttunen, Arvo Nevalainen ja Sirkka Kauppinen-Nevalainen ja Jaana Rättyä. Kuvassa vasemmalta alkaen Sari ja Mika Tuominiemi, Martin Ylikännö, Heli ja Mikko Kytöharju, Jarkko Tuuri, Jari Marttila, Petri Penttilä ja Lauri Juola. FarMeri-risteilyn yhteydessä palkittiin jälleen joukko AtriaNautaja AtriaSika -ketjun tuottajia hyvistä tuloksista. Palkinnot ja kunniakirjat jakoi Atria Suomi Oy:n toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi. Palkintojen myöntämisperusteina olivat jokaisessa sarjassa hyvät tuotantotulokset vuonna 2010, tuotannon määrätietoinen ja laadukas kehittäminen, eläinten hyvinvointiin panostaminen ja lisäksi tuotantosuuntakohtaiset kriteerit. 12 AtriaTuottaja Parhaat porsaantuottajat Sari ja Mika Tuominiemi, Halsua Koskinasula Oy, Huittinen Mikko ja Heli Kytöharju, Kurikka Paras tuotostason parantaja Jarkko Tuuri ja Jenni Nummiola, Ylistaro Palkittavat lihasikalat Jari ja Jaana Marttila, Ylistaro Petri Penttilä, Nurmo Lauri Juola, Kalajoki Paras ternivasikan tuottaja Pussinen Ahti, Kajaani Saranki Jari ja Anu, Muhos Lotvonen Marja ja Jukka, Utajärvi Paras vk-vasikan tuottaja yli 1000 kpl: Elovasikka, Lapinlahti alle 1000 kpl: Bergman Janne, Tohmajärvi Paras pihvivasikan kasvattaja Nevalainen Antti, Lapinlahti Parhaat maitosonnin kasvattajat Vornanen Lea ja Ahti-Pekka, Vieremä Timonen Markus ja Marko, Tornio Ruuttula Teijo, Sievi Paras pihvisonnin kasvattaja Rättyä Jaana, Nivala Paras maitohiehon kasvattaja Lukkari Eero, Sotkamo Paras pihvihiehon kasvattaja Kaikkonen Jukka ja Hanna, Nilsiä Kuvat: Christer Rönnqvist, AtriaSika.

Kaikkosen hieho maistui FarMeri-illallisella Jukka ja Hanna Kaikkonen vaihtoivat sonnien kasvatuksen pihvihiehojen kasvatukseen muu- Jukka ja Hanna Kaikkosen tila n. 400 eläinpaikkaa, tama lämmin vuosi loppukasvattamo sitten. Tilalla oli aikaisemmin hyvät satotasot, ternistä laadukas säilörehu teuraaksi eläimet kasvavat hyvin -kasvattamo, joka peruskorjattiin hiehoja varten. Tällä hetkel- ammattitaitoinen eläinten hoito siisti pihapiiri, paikat hyvässä kunnossa lä tilalla on noin 400 kasvatuspaikkaa. Kasvattamo on kertatäyttöinen eli kaikki vasikat tulevat samaan lihaa Kaikkosen aikaan tilalta! ja lähtevät Tänään illallisella tarjolla kerralla pois. Kasvattamo pestään ja puhdistetaan kunnolla aina uutta vasikkaerää varten. Jukka ja Hanna Kaikkonen tuksessa parempi. Jukan mielestä hienointa tässä toimintamallissa on se, kun saa tuottaa kaikkein Kotimaista parasta sen olla ja pitää! maukkainta pihvilihaa! Kaikkosen tila palkittiin FarMeri-risteilyllä hyvien kasvutulosten perusteella. Mukavaltahan se tuntuu, kun pitkäaikainen työ huomioidaan. Siinä saa omalle työlleen arvostusta, mutta kuitenkin pidetään jalat maankamaralla, Jukka-isäntä kuvailee risteilyn tunnelmia. Risteilyvierailla oli kunnia saada illalliseksi tuota hienoa ja maukasta lihaa. Tilan jatkosuunnitelmissa on kehittää edelleen tilan nykyistä toimintamallia. Pihvihiehon liha on tavalliselle kuluttajalle vielä outoa ja sen tunnetuksi tekeminen on Jukalle tärkeä asia. Liimapinta Sonnien ja hiehojen kasvatuksen tärkeimpänä erona Jukka pitää sitä, että hiehot ovat mukavampia kasvatettavia, ne ovat rauhallisia. Tosin kate olisi sonnien kasva- Onneksi olkoon Hanna ja Jukka! Mari Korkiakangas myyntineuvottelija, AtriaNauta Imitaattori Jarkko Tamminen koetteli nauruhermoja Perjantain seminaariohjelmien päätyttyä FarMeri-risteily-yleisö kokoontui vielä yhteiseen päätökseen. A-Tuottajat Oy:n ja A-Rehu Oy:n toimitusjohtaja Jouko Lahtinen kiitti yleisöä aktiivisesta osallistumisesta. Osanottajille on netissä kysely, jossa voi kertoa mielipiteitä järjestetystä tapahtumasta ja toiveita tulevasta. Jouko Lahtinen Jarkko Tammisen tiukassa syleilyssä. Kuva: Raimo Murtoniemi. Risteilyn päättäjäisiin kuului myös imitaattori Jarkko Tammisen hulvaton esitys. Tuskin tiukkapipoisinkaan pystyi nauramatta sitä kuuntelemaan ja katsomaan. Hän toi lavalle koko joukon tunnettuja suomalaisia poliitikkoja, urheilijoita ja muita julkkiksia. Kun varsinaiseen risteilyohjelmaan mahtui vain yhden presidenttiehdokkaan esitys, Jarkko Tamminen paikkasi tilanteen tuomalla myös Väyrysen paikalle. Lisäksi nykyinen presidentti, Tarja Halonen sekä Martti Ahtisaari kuuluivat imitoitaviin. Tamminen oli ollut varsin tarkkakorvaisena seminaarialustusten tarkkailijana. Monet sutkaukset liittyivät läheisesti Atriaan ja liha-alaan. Mm. formulakuski Kimi Räikkönen mietti tulevia talliratkaisujaan; jos ei Ferrarille niin voisihan sitä ajatella Limousin- tai Hereford-tallejakin. Tammisen suulla Ilkka Kanerva pohti vielä synttäreitään; eihän sellaisesta showsta ilman rahoitusta ja... tukiaisia selviä. Sirpa Perkkiö AtriaTuottaja 13

FarMeri-risteilyn antia Kuhinaa kahdennellatoista kannella FarMeri-risteilyllä oli yhteisen ja yleisen ohjelman lisäksi seitsemän alaseminaaria ja sen lisäksi vielä laivan 12. kannella pienimuotoinen näyttely. Siellä pääsi tapamaan atrialaisia risteilyisäntiä, mutta myös monia yhteistyökumppaneita. Kävijöitä riitti välillä tungokseen asti etenkin seminaariohjelmien taukojen aikana. Varsinkin A-Kaupan ovella kävi kova kuhina. Siellä oli mahdollista tutustua konkreettisesti mm. uusiin nautojen elektronisiin korvamerkkeihin eli emerkkeihin. Osastolla esiteltiin emerkistä saatavia hyötyjä: kuinka esimerkiksi vaakaan yhdistetty lukulaite kerää nautojen punnitustiedot ja yhdistää ne yksilöihin. Tämä helpottaa merkittävästi tuottajan työtä. emerkkien toimivuutta sai kokeilla myös leikkimielisessä kilpailussa; nostettiin merkki ämpäristä ja heilautettiin sitä lukulaitteen edessä. Lukulaite rekisteröi merkin ja kertoi, mitä valitulla merkillä sai palkinnoksi. Osallistujien iloksi jokainen merkki antoi palkinnon. A-Kaupan osastolla emerkkien lukemiseen kehitettyä käsikäyttöistä lukulaitetta sekä siihen sopivia vaakoja esittelivät tanskalaiset Tru-Test Scandinavian edustajat Ove Nørregaard-Pederseen ja Michael Sørensen. 14 AtriaTuottaja

FarMeri-risteilyn 12.-kannen näyttelyssä oli kaikkiaan 18 ulkopuolista näytteilleasettajaa. Mukana olivat Maatalouden Laskentakeskus, Valio, Faba, Pellon Group Oy, Mela, Ransuco Oy, Sikayrittäjät ry, Farmit Website Oy, SKT OY, Mavi, Nukamel ja Tru-Test (A-Rehun osastolla), Santor Oy (A-Rehun osastolla), Konefarmi, Nordkalk, Pellervo-Seura ry/pellervo-lehdet, Itikka ja Lihakunta, Innonauta, Finnpig, Sedu/ aikuiskoulutus sekä risteilyn järjestäjät AtriaNauta, AtriaSika ja OP-Pohjola. Tässä muutama kuvallinen otos näytteilleasettajista. Ylimmässä kuvassa etualalla esittäytyy Maatilan Pellervo ja Pellervo-lehti vieressään Farmit, tuottajien hyvin tuntema ja käyttämä nettiportaali. Myös Suomen Sikayrittäjät ry oli paikalla. Sikayrittäjät ovatkin olleet perinteisesti AtriaSika -palvelun yhteistyökumppani aiemmin järjestetyissä sikaseminaareissa. Keskellä olevassa kuvassa tutkaillaan Nordkalkin esitteitä. Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan yhteisellä osastolla mm. Sanna Hartikainen ja Teresa Lindsrtöm Lihakunnasta jututtivat ja palvelivat tuottajia (alin kuva). Teresa toimii Sari Heikkisen äitiysloman sijaisena. Osuuskuntien toimitusjohtaja Reijo Flink on kuvassa vasemmalla takana, juuri ja juuri silmät näkyvät. Osuuskunnilla oli osastollaan jaossa uunituoreita päivitettyjä osuuskuntien sääntöjä. Ne tulevat kaikille jäsenille myös postissa todennäköisesti samoihin aikoihin tämän lehden kanssa. Aukeaman kuvat: Marko Jokinen, AtriaNauta. Arvonnan tulokset Messuosastolla oli kysely kävijöille. Vastanneiden kesken arvottiin kaksi TallinkSiljan risteilylahjakorttia. Voittajat olivat Tuula Rokkila Hämeenlinnasta ja Teijo Ruuttula Sievistä. Kiitos osanotosta ja onnittelut voittajille! AtriaTuottaja 15

FarMeri-risteilyn antia Rahoitus- ja vakuutusasiat monipuolisesti esillä FarMeri-ristelyn järjestelykumppanina AtriaNauta- ja AtriaSikapalvelun ohella oli OP-Pohjola. Perjantain seminaariavauksessa ensimmäisen OP-Pohjolan puheenvuoron käytti johtaja Panu Kallio. OP-Pohjola on Suomen ylivoimaisesti suurin finanssitalo. Kilpailijoistaan poiketen se on palkannut koko ajan lisää väkeä toimipisteisiinsä. OP-Pohjola on myös Suomen suurin maa- ja metsätilojen rahoittaja tällä hetkellä yli 60 %:n markkinaosuudella. Laina-asiakkaana maataloussektori on hoitanut asiansa hyvin. Huolta maatalouden tulevaisuudesta aiheuttaa enemmänkin se, että maatalouden luottokannan vuotuinen kasvu on hidastumaan päin. Se on noin 3 %:n luokkaa oltuaan aiemmin 5 6 %. Tämä kertoo investointien hiipumisesta ja se on huono asia suomalaisen maatalouden kilpailukyvyn säilymisen kannalta. Maatalouden vuotuinen bruttotulos on noin 6,5 mrd euroa. Karkeasti noin yksi kolmasosa tulee maatalouden myyntituottoina, toinen kolmasosa on erilaisia tukia ja noin 10 % sivuansioita. Johtaja Panu Kallio OP-Pohjolasta kertoi, että maatalouden velat eli luottokanta on ollut kasvussa ja on nyt noin 6,4 mrd euroa. Se siis lähentelee maatalouden vuotuista bruttotulosta. Panu Kalliota tämä ei huolettanut, maataloussektori on hoitanut lainansa kokonaisuutena hyvin. Ns. järjestelemättömiä luottoja luottoja, joista suoritukset ovat yli 90 päivää myöhässä on vähän. Pankkimiestä huolettaa enemmän investointien väheneminen. Investoinnit ovat olleet meillä Suomeessa koko EU-ajan 5 6 % maatalouden vuotuisesta bruttotuloksesta, mutta ovat nyt hiipuneet noin 3 %:iin. PTT:n ja MTT:n tutkimusten mukaan maatalouden vuotuisten investointien pitäisi olla noin miljardin luokkaa, jotta kehitys on terveellä pohjalla. Nyt vauhti on tätä hitaampaa, Panu Kallio totesi. Tämä tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä suomalainen maataloustuotanto kääntyy laskuun. Kysymys kuuluu, Kallio korosti, onko meillä kansakuntana varaa tähän. Hän muistutti vielä, että elintarvikkeiden kulutus tulee kasvamaan lähi vuosikymmeninä kymmenillä prosenteilla maailmanlaajuisesti. Panu Kallio sivusi puheessaan myös MA- KERAa. Hän totesi, että vaikka MAKERAan liittyy myös arvostelua, ilman sen tarjoamia tukia moni investointi samoin kuin sukupolvenvaihdos olisi jäänyt toteutumatta. Kallio korosti, että OP-Pohjola on valmis rahoittamaan niin isoja kuin pieniäkin maatalouden investointeja, kunhan ne ovat taloudellisesti järkeviä ja kun valtio hoitaa tässä osansa. OP-Pohjolan toisen puheenvuoron avausseminaarissa käytti johtaja Olli Latola. Hän kertoi, että OP-Pohjola poikkeaa kilpailijoistaan mm. siinä, että sillä on ainoana finanssitalona bonusjärjestelmä. Aktiivi-asiakkaita OP-Pohjolalla on yli miljoona. OP-Pohjolan edustajia kuultiin päivän mittaan tuotantosuunnan mukaisissa seminaareissa ja lisäksi oli vielä erikseen sukupolvenvaihdosseminaari. Siellä rahoitusasioiden lisäksi tulivat esiin myös verotukselliset kysymykset. Perjantaiaamun yhteisessä seminaariavauksessa johtaja Panu Kallio OP-Pohjolasta kertoi edustamastaan finanssitalosta ja kävi läpi maatalouden suuria linjoja rahoittajan näkökulmasta. Investoimalla rakennetaan tulevaisuutta Oikein suunniteltu, mitoitettu, toteutettu ja ajoitettu investointi on kehittyvän maatilan tunnuspiirre. Tämä tuli selväksi FarMeri-ristelyn eri alaseminaareissa. Sikaseminaarissa näitä asioita kävi läpi Jaakko Kohtala (Etelä-Pohjanmaan OP). Suomalainen maatalous ei ole velkavetoista, jos tilannetta vertaa esimerkiksi tehokkaana tunnettuun Tanskaan. Jaakko Kohtalan esittämästä diasta kävi ilmi, että siellä maataloustuottajilla on velkaa keskimäärin miljoona euroa meidän alle 100.000 euroa vastaan. Velkaa/peltohehtaari tanskalaisilla on noin 21.000 euroa meidän 2.700 vastaan. Ero on huikea. Jaakko Kohtala kävi myös läpi, miten onnistunut investointi etenee prosessina ja mitkä ovat pahimmat sudenkuopat. Olipa tuotantomuotosi mikä tahansa ja suunnittelet investointia, käy tutustumassa Jaakko Kohtalan esitykseen www.atria nauta. fi tai www.atriasika.fi > Ajankohtaista > FarMeri-risteilyn esitykset > Sikaseminaari. Lopuksi Jaakko Kohtala tiivisti onnistuneen investoinnin tärkeät kohdat seuraavasti. 1. Rahoituksen suunnittelu todellisten tarjousten pohjalta. Yrittäjää velvoitetaan laskemaan 2 3 kertaa hankkeen aikana investointiin jo menneet eurot ja arvioimaan hankkeen jäljellä olevaa rahoitustarvetta. 2. Hankkeen ollessa noin 80 %:n valmiusasteella käydään läpi loppusuoran rahoitustarpeet, mm. mitä tarpeita tilan käyttöpääomaan kohdistuu, kuka sen rahoittaa ja miten investointiin otettuja lainoja aletaan maksaa takaisin. On otettava huomioon, että liian tiukka maksuohjelma ajaa hyvinkin onnistuneen investoinnin maksuvalmiuskriisiin ja onnistuneeseenkin investointiin lähes poikkeuksetta liittyy maksuvalmiusniukkuutta. Sirpa Perkkiö 16 AtriaTuottaja

Sukupolvenvaihdosseminaarissa tietoa ja vinkkejä vaihdosta suunnitteleville FarMeri-risteilyllä järjestettiin kaikille tuottajille yhteinen sukupolvenvaihdosseminaari. Auditorio oli väkeä täynnä, kun Esa Ala-Kantti OP-Pohjolasta aloitti päivän kertomalla sukupolvenvaihdoksen suunnittelusta ja tilakaupan rahoituksesta. Suunnittelu lähtee liikkeelle luovutusmuodosta päättämällä. Eri vaihtoehdoilla on erilaiset verotusvaikutukset, joita OP-Pohjolan Holger Falck kävi omassa esityksessään seminaarin loppupuolella laajasti läpi. Sukupolvenvaihdoksen rahoitus on myös merkittävä osa kauppaa. Vaihtoehtoina ovat omarahoitus, nuoren viljelijän aloitustuki korkotukilainoineen ja avustuksineen sekä perinteinen pankkilaina. Nuoren viljelijän aloitustuen ehtoihin kuuluu, että tilalla harjoitetaan maataloutta, josta saatavan yrittäjätulon on muodostettava merkittävä osa jatkajan tuloista. Täyden tuen ehtona on, että maataloudesta saatava tulo on nettona vähintään 17 000 euroa ja 25 % jatkajan kokonaistulosta. Alennettu aloitustuki edellyttää, että maataloudesta saadaan vähintään 10 000 euroa yrittäjätuloa vuodessa ja koko tilan yrittäjätulo metsätalous ja muu yritystoiminta mukaan lukien on vähintään 15 000 euroa. Kauppaan tulee yleensä sisältyä peltoa ja tuotantorakennuksia, mutta metsää ja asuntoa sen ei tarvitse koskea. Sukupolvenvaihdos on iso muutos myös luopujalle. Melan Eila Tamminen kävi laajasti läpi luopumistuen ehtoja. Sukupolvenvaihdoksen lisäksi maataloudesta voi luopua joko myymällä tai vuokraamalla pellot lisämaaksi jollekin toiselle viljelijälle (luopuminen vuokraamalla on mahdollista tämän vuoden loppuun saakka). Luopumistukea on haettava ennakkoon luonnosluovutuskirjan perusteella, aikaisintaan vuosi ennen luopumisiän saavuttamista. Seminaarissa esitettiin paljon kysymyksiä alustajille. Keskustelua ja kysymyksiä syntyi tukimääristä, rahoituksen ehdoista, ikärajoista, lahjaveron huojennuksista ja luovutusmuodoista. Erityisen paljon kiinnostusta herättivät vaiheittaisen sukupolvenvaihdoksen mahdollisuudet ja sisarusten asema sukupolvenvaihdoksissa. Voit tutustua tarkemmin OP-Pohjolan Esa Ala-Kantin ja Holger Falckin sekä Melan Eila Tammisen esityksiin alkutuotannon verkkosivuilla. Hanna Kasari Atria Trainee, A-Tuottajat Oy OP-Pohjolan edustajat selvensivät FarMeri-risteily-yleisölle monia rahoitukseen, vakuutuksiin ja verotukseen liittyviä kysymyksiä. Tässä veroasioista ja verosuunnittelusta on puhumassa Holger Falck. AtriaTuottaja 17

FarMerin Sikaseminaarissa kuultua Vaikka Stefan Saariston (kuvassa yllä) aiheena seminaarissa oli AtriaSika tänään ja huomenna, hän luotasi myös maailman lihamarkkinoiden nykytilannetta ja tulevaisuutta. Maapallon väestö lisääntyy koko ajan, ja samalla myös lihantarve kasvaa, vaikka kulutus henkeä kohti hieman vähenisikin. Varsinkin sika- ja siipikarjanlihan kysyntä on kasvussa. A-Mix-ruokinnalla säästät selvää rahaa Kimmo Kytölä kertoi, että A-Mix-ruokinnalla rehutonnin hinta on jopa 60 120 euroa alempi verrattuna täysrehuruokintaan. Ja mikä parasta, tuotostaso ei ainakaan heikkene yhtään päinvastoin. Rehun maittavuus on kokemusten mukaan ollut jopa hämmästyttävän hyvä. Omaa tai ostoviljaa täydennetään valkuaisella ja tuotantovaiheeseen sopivalla Mix-rehulla. Ruokinta voidaan toteuttaa joko kuivana tai liemenä. Sianlihan tuotanto tulee vähenemään ainakin tilapäisesti kahden seuraavan vuoden aikana niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Sen takia nyt olisi erittäin tärkeää, että saamme pidetyksi sianlihan hankintamäärät vähintään tämän päivän tasolla. Määrän lisäksi on huolehdittava myös tuotannon kehityksestä ja kilpailukyvystä. Porsastuotannon tehokkuus on kasvanut viime vuosina. Paras neljännes vieroittaa nyt 25 porsasta emakkoa kohti vuodessa ja parhaat tilat yltävät jo 29 porsaaseen. Samoin lihasikojen päiväkasvut ovat parantuneet keskiarvon ollessa nyt melkein 890 g/pv. Ammattitaito, genetiikka ja ruokinta ovat tärkeimmät syyt tuotostasojen kohoamiseen. Sianjalostus alentaa lihasian tuotantokustannusta kahdella eurolla vuodessa Finnpigin toimitusjohtaja Heikki Hassinen valotti eläinaineksen vaikutusta sianlihantuotantokustannukseen. Kotieläintuottajalla on oltava käytössään paras mahdollinen eläinaines, mutta pienenä kotieläintuotantomaana Suomessa ei ole riittävästi resursseja omaan kotieläinjalostukseen. Lihanau- Heikki Hassinen tarotujen ja siipikarjan genetiikka on sataprosenttisesti tuontitavaraa, ja maitorotujenkin eläinaineksesta 85 % tuodaan ulkoa. Eläinaines tarjoaa potentiaalin tuottavuudelle, kuten porsastuotokselle, päiväkasvulle, rehuhyötysuhteelle ja lihakkuudelle. On ruokinnasta ja hoidosta kiinni, miten tämä potentiaali saadaan hyödynnettyä. Sianjalostus alentaa lihasian tuotantokustannusta kahdella eurolla vuodessa. Jotta hyöty saadaan käytäntöön, on tuotannossa olevan eläinaineksen oltava mahdollisimman lähellä jalostuksen kärkeä. Martin Ylikännö, Koskinasula: Tuotanto on vakiintunut uudelle tasolle Koskinasula Oy, noin 1000 emakkoa, rakennettiin vuonna 2002. Tuotanto oli alusta asti sen aikaisella hyvällä tasolla, noin 23 porsaassa. Norjanmaatiaisen tulo markkinoille nosti tuotostasoa selvästi ylöspäin, ja nyt Koskinasulassa vieroitetaan yli 27 porsasta vuodessa. Parantuneen genetiikan lisäksi myös työtavat ovat kehittyneet. Ulkolainen konsultti sai muutamassa viikossa paljon hyvää aikaan varsinkin porsitusosastolla tulokset ovat kohonneet porsimisien valvonnan ansiosta. Koskinasulan tuottama liete menee Vambion biokaasulaitokseen, mikä tuottaa osan Koskinasulan tarvitsemasta lämmöstä ja sähköstä. Tällä hetkellä selvitellään mahdollisuuksia siirtyä täysrehuruokinnasta kotisekoitukseen rehukustannusten alentamiseksi. Anne Rauhala kehityspäällikkö, AtriaSika AtriaTuottaja 19

Tilakäynnillä Jarkko Tuurin ja Jenni Nummiolan hyvien tulosten taustalla jo edellisen sukupolven aloittama työ Tilan kolme sukupolvea Jarmo, Merja, Hilla, Jarkko, Jenni ja Noel mahtuvat hyvin samalle sohvalle tilan remontoidussa päärakennuksessa. (Jennin ja Jarkon vanhin tytär, Pinja, ei ollut kotona kuvaushetkellä.) Rehustuksessa on siirrytty rahtimyllärin käyttöön ja A-Rehun komponenttiruokintaan. Jarmo on nyt entistä tyytyväisempi käytetyn rehun laatuun ja maittavuuteen. FarMeri-risteilyllä palkittiin myös paras tuotostason parantaja. Palkinto meni tänä vuonna Ylistaroon Jarkko Tuurin ja Jenni Nummiolan tilalle. 220 emakon tila on parantanut tuotostaan vuodessa huimasti: porsaiden määrä kasvoi 12 kuukaudessa kolmella 26 porsaaseen per vuosi. Hyvä kehitys jatkuu edelleen. Jarkko ja Jenni ovat ottaneet tilan haltuunsa viime kesänä. Jarkon vanhemmat Merja ja Jarmo Tuuri työskentelevät tilalla edelleen aktiivisesti, ja tuotostason nousun eteen tehty työ onkin pitkälti heidän ansiotaan. Uusi isäntäpari käy myös tilan ulkopuolella töissä. Tilan asiakkuuspäällikkö Marko Övermark AtriaSika -palvelusta kehuu tilan kehittymishalukkuutta: Toimintatapoja on muutettu aina asian ensimmäisen käsittelyn jälkeen. Jokaisella tilakäynnillä on voitu keskittyä uusiin asioihin, kun edellisellä kerralla sovitut asiat on jo viety käytäntöön, eikä niitä ole tarvinnut kerrata. Pienryhmätoiminta hyvä tapa kehittää omaa tekemistä Merjan mukaan pienryhmätoiminta on ollut tärkein muutoksen mahdollistaja. Kahdeksan suunnilleen samankokoista porsastuotantotilaa kokoontuu säännöllisesti yhteen. Tilaisuuksien tärkein anti on Merjan ja Jarmon mukaan se, että tuotantotulokset käydään avoimesti läpi tila tilalta ja niistä keskustellaan yhdessä. Pienryhmän kautta Tuurit ovat panostaneet kovasti esimerkiksi porsimisten samanaikaisuuteen. Porsimispäivä vietetään sitten kokonaan sikalassa, yksi avustaa porsimisessa ja toinen tasaa pahnueita ja nostelee vastasyntyneitä porsaita imemään. Tuurin naiset toteavat molemmat, että naisilla riittää paremmin kärsivällisyyttä porsaiden siirtelyyn ja utareelle ohjaamiseen, niinpä työnjako porsituspäivänä on varsin selvä. Uusia toimintatapoja vanhojen rutiinien tilalle Tilan väki arvioi, että pienryhmätoiminnan lisäksi muutamat uudet toimintatavat ovat olleet merkityksellisimpiä muutoksen mahdollistajia. Marko Övermarkin ehdotuksesta tiineystutkauksia ryhdyttiin tekemään aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, jolloin tehottomuuspäiviä saatiin vähennettyä huomattavasti. Ensikot päästetään nykyään vähän vanhemmiksi ennen ensimmäistä siemennystä. Tällä on ollut pahnueiden laatua parantava vaikutus. Nyt jo 27 porsasta emakkoa kohti Tilalla ollaan tyytyväisiä AtriaSika -palvelun tarjoamiin neuvontapalveluihin. Tuurissa on aina haluttu kehittää tilaa ja mennä eteenpäin. Toisen teurastamon tuottajana vietettyä yhdeksää vuotta Merja kuvaakin kalliiksi harharetkeksi, sillä tuon ajan tila oli Atrian alkutuotannon kehittämispalveluiden ulkopuolella. Vuonna 2009 palattiin yhteistyöhön Atrian kanssa ja myönteinen kehitys jatkuu. Palkintojenjaon perusteena olleesta 26 porsaasta on päästy jo 27 porsaan vuosituotokseen. Marko Övermark korostaa tilan pyrkimystä yhä parempaan: Tuureilla ei tarvitse epäillä työn jälkeä, tarkkuutta tai osaamista. Neuvonnassa tarvitsee vain hieman näyttää tekemiselle oikeaa suuntaa, niin muutos tuli jo tehdyksi. Myös genetiikka vaikuttaa Vuonna 2009 käyttöönotettu Finnpigin genetiikka nähdään tilalla arvokkaana asiana. Tilalle hankittiin puhtaita norjanmaatiaisia, joiden avulla on tehty itseuudistusta. Norskeihin siirtyminen on tuonut muutoksia ruokintasuunnitelmiin, sillä isojen pahnueiden imetys vaatii enemmän rehua. Hyvällä ruokahalulla varustetut uudiseläimet ovat tuottaneet tilalle hyvälaatuisia porsaita tuottavia emakoita, mistä Tuurit iloitsevat. Sikatilan jatkaminen oli iso päätös Tilan jatkaminen oli peltotöistä kiinnostuneelle Jarkolle helppo valinta, eikä Jennille tuottanut vaikeuksia puolison kannustaminen. Kasvinviljely tilalla jatkuu varmasti tu- 20 AtriaTuottaja