TYÖPAIKKA- OHJAAJAN OPAS Työelämä Kulutuskeskus JEDU Työpaikka- hjaaja- kulutus
TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS SISÄLLYS OPISKELIJAN PEREHDYTTÄMINEN TYÖPAIKALLA... 2 Hyvä työpaikkahjaaja... 3 1 Jkilaaksjen kulutuskuntayhtymä JEDU... 4 1.1 Kulutuksen järjestäjän sekä työ- ja elinkeinelämän yhteistyö... 4 2 Ammatillisen tutkinnn mudstuminen... 4 3 Oppispimus vrt. kulutusspimus... 5 3.1 Millin kulutusspimus?... 6 3.2 Millin ppispimus?... 6 4 Eri sapulten työpaikalla järjestettävään kulutukseen liittyvät tehtävät ja vastuut... 7 4.1 Opiskelijan tehtävät ja vastuu... 7 4.2 Työpaikkahjaajan tehtävät ja vastuu... 7 4.3 Työnantajan tehtävät ja vastuu... 8 4.4 Kulutuksen järjestäjän tehtävät ja vastuu... 9 4.5 Opettajan tehtävät ja vastuu... 10 4.5.1 Ennen kulutusjaksa... 10 4.5.2 Kulutusjaksn aikana... 10 4.5.3 Kulutusjaksn jälkeen... 11 5 Palaute piskelijalle saamisen kehittymisestä työpaikalla... 11 6 Näytöt... 11 6.1 Näytön tteutus... 12 6.1.1 Ennen näyttöä... 12 6.1.2 Näytön aikana... 12 6.1.3 Näytön päätteeksi... 12 6.2 Näytön arviinti... 13 7 Käsitteet... 14 7.1 Henkilökhtainen saamisen kehittämissuunnitelma HOKS... 14 7.2 Osaamispiste... 14 7.3 Osaamisperusteisuus... 14 7.4 Työpaikalla järjestettävä kulutus... 14 7.5 Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden työpaikalla ppiminen... 14 7.6 Oppispimus... 15 7.7 Kulutusspimus... 15 7.9 Näyttösuunnitelma... 15 7.10 Valmentava kulutus... 15 8 Työpaikkahjaajan kulutus... 16 Lähteet... 16
OPISKELIJAN PEREHDYTTÄMINEN TYÖPAIKALLA 1 Organisaati ja henkilökunta 2 Työaika ja työvurt työajat ja työvurt millin viimeistään pitää lla valmiina työpisteessä työvaatteet päällä ruka- ja kahvitaut pissalt ja niistä ilmittaminen 3 Timinta ja asiakkaat timinta-ajatus / liikeidea työpaikan visi ja arvt 4 Tilat ja kulkutiet eri sastjen ja tiljen sijainti kulkeminen ja kulunvalvnta avaimet varastt ja säilytystilat jätehult 5 Timintatavat työvaatteet, työjalkineet kelln, meikin, lävistysten, hiusten kiinnipitäminen ja hajuveden käytöstä spiminen) siisteys ja järjestys tietturvallisuus, vaitilvelvllisuuden nudattaminen 6 Työsujelu ja työturvallisuus työtavat kne- ja laiteturvallisuus tiljen, laitteiden ja kneiden lukitseminen vaarallisten aineiden käyttö palturvallisuushjeet ja sammutusvälineet ensiapuhjeet erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (16-17 v.) 7 Oma tehtävä työtehtävät ja vastuualueet työn laatuvaatimukset man työn merkitys kknaisuuteen yhteistyö ja tisten avustaminen puhelimen ja tietkneen käyttö 8 Muut asiat - ja timintakyvyn ylläpit
Hyvä työpaikkahjaaja Työpaikalla tapahtuva saamisen hankkiminen n lennainen sa ammatillista kulutusta. Usein työpaikalla järjestetty kulutus n piskelijan ensimmäinen ksketus man alan yritykseen ja siellä tapahtuvaan työskentelyyn. Turvallisessa, aidssa työympäristössä työpaikkahjaajan hjauksessa tapahtuva ppiminen n tärkeä sa piskelijan ammatillista kasvua. Työpaikalla piskelija näkee selkeästi sen, mitä häneltä vaaditaan työntekijänä. Työpaikkahjaaja n piskelijan hjaaja. Parhaat tulkset työpaikalla ppimisella saavutetaan, kun hjaaja pystyy luntevasti timimaan esimerkkinä alansa ammattilaisena. Hyvän tulksen aikaansaamiseksi työpaikkahjaajan n syytä heti työpaikalla järjestettävän kulutuksen alkuvaiheessa tutustua piskelijaan keskustelemalla ja yhdessä työskentelemällä. Opiskelijan kannalta nnistunut tteutus edellyttää myös ppilaitksen ja yrityksen hyvää yhteistä ennakksuunnittelua. Tämä työpaikkahjaajan pas n tarkitettu sujuvan työpaikalla järjestetyn kulutuksen tteutuksen tueksi. Opasta vidaan käyttää työpaikan man perehdyttämismateriaalin rinnalla. Tavitteena n, että hjaava pettaja ja työpaikkahjaaja luvat piskelijalle hyvät edellytykset kehittyä man alansa ammattilaiseksi. Yhteistyön avulla lumme piskelijille mahdllisuuden ammatilliseen kasvuun. Kiits, että let mukana! 1. pains, JEDU TOPKUMPPANI 2013 -hanke 2014 2. uudistettu pains, LaTu - Laatua ja turvaa verkstssa -hanke 2016 Jkilaaksjen kulutuskuntayhtymä JEDU 3. uudistettu pains, OTTO - Osaamisperusteisuus työpaikalla tapahtuvaan ppimiseen hanke 2016 4. uudistettu pains, Osaaminen virtaa Jkilaaksissa -hanke 2018
Työpaikkahjaajan pas 1 Jkilaaksjen kulutuskuntayhtymä JEDU Jkilaaksjen kulutuskuntayhtymään kuuluva Kulutuskeskus JEDU järjestää ammatillista kulutusta timipisteissään Haapajärvellä, Haapavedellä, Kalajella, Nivalassa, Oulaisissa, Siikalatvalla ja Ylivieskassa. JEDU järjestää ammatillista kulutusta seuraavilla kulutusalilla: Humanistiset ja taidealat, kauppa-, hallint- ja ikeustieteet, lunnntieteet, tietjenkäsittely ja tietliikenne (ICT), tekniikan alat, maa- ja metsätalusalat, terveys- ja hyvinvintialat sekä palvelualat. Lisäksi JEDU järjestää mm. rekry-kulutuksia, henkilöstökulutuksia, erilaisia krttikulutuksia ja valmentavaa kulutusta. JEDUssa vi valita yli 50 ammatillisesta tutkinnsta itselleen spivan kulutusvaihtehdn. Kulutuskeskus JEDU tarjaa myös mahdllisuuden asua asuntlassa sekä vapaa-ajantimintaa. 1.1 Kulutuksen järjestäjän sekä työ- ja elinkeinelämän yhteistyö Kulutusten sisällöt tteutuvat entistä enemmän työelämälähtöisesti. Yksilölliset pintplut mahdllistavat entistä enemmän työpaikalla tapahtuvaa ppimista. Työelämä sallistuu myös kulutuksen suunnitteluun mm. timintamallien kehittämiseen ja lemaan mukana näyttöjen tteutuksissa, jllin työpaikasta tulee tiiviimpi sa ppimisympäristöä. Työpaikalla järjestettävässä kulutuksessa piskelijat piskelevat aidssa työympäristössä niitä asiita, mitä tutkinnn san ammattitaitvaatimuksissa edellytetään. Työpaikalla hankittu uusi tiet ja saaminen sitetaan näytöllä. 2 Ammatillisen tutkinnn mudstuminen Ammatillisia tutkintja vat ammatilliset perustutkinnt, ammattitutkinnt ja erikisammattitutkinnt. Tutkintjen laajuus lasketaan saamispisteissä (sp). Ammatilliseen perustutkintn (180 sp) kuuluu ammatillisia tutkinnn sia (145 sp) ja yhteisiä tutkinnn sia (35 sp). Yhteiset tutkinnn sat vat viestintä- ja vurvaikutussaaminen, matemaattislunnntieteellinen saaminen sekä yhteiskunta- ja työelämäsaaminen. Ammattitutkintjen laajuudet vat 150 tai 120 sp ja erikisammattitutkintjen 180 sp. Tutkintrakenne n saamisperusteinen, mikä edistää aikaisemmin hankitun saamisen tunnistamista ja tunnustamista saksi tutkinta. Jkaisen piskelijan pintplku n yksilöllinen ja kulutuksessa keskitytään puuttuvan 4
Työpaikkahjaajan pas saamisen hankkimiseen. Opiskelijalle laaditaan henkilökhtainen saamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jssa tunnistetaan ja tunnustetaan piskelijan aiemmin hankkima saaminen sekä suunnitellaan piskelijan tarvitsemaa lisäsaamista ja sen hankkimista eri ppimisympäristöissä. Samalla suunnitellaan tarvittavat tukitimet. Ammatillisissa tutkinnn sissa piskelijat sittavat saamisensa pääsääntöisesti työpaikalla järjestettävissä näytöissä käytännön työtehtäviä tehden. Työpaikilla tapahtuva näyttö n piskelijan, työelämän edustajan ja pettajan yhdessä suunnittelema työtilanne tai työprsessi. Arviinnista päättävät työpaikkahjaaja ja pettaja yhdessä. 3 Oppispimus vrt. kulutusspimus Opiskelija vi hankkia saamista mnipulisesti hyödyntämällä erilaisia ppimisympäristöjä. Käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävää kulutusta vidaan tteuttaa työpaikilla ppispimuksella tai kulutusspimuksella. Mlemmissa malleissa varmistetaan, että työpaikalta löytyvät piskelua vastaavat työtehtävät, riittävästi timintaa, tarpeelliset tutantvälineet sekä saavaa henkilöstöä piskelijan hjaukseen. 5
Työpaikkahjaajan pas Mlemmissa tteutusmalleista työpaikalle nimetään vastuu työpaikkahjaaja, jlle n tarjttava perehdytystä, tukea ja kulutusta tehtävän hitamiseen. Opiskelija vi hankkia saamista jk kknaan ppispimukseen tai kulutusspimukseen perustuen tai yhdistellen niitä tarpeen mukaan justavasti pintjensa aikana. Oppispimukseen ja kulutusspimukseen liitetään lisäksi piskelijan henkilökhtainen saamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) niiltä sin, kun suunnitelma khdentuu kyseiseen työpaikalla järjestettävään kulutukseen. Kirjalliseen spimukseen kirjataan mm. sapulten tehtävät ja vastuut, alitus- ja päättymispäivämäärä, mahdllisesta kulutuskrvauksesta (ppispimus) spiminen sekä muut asiat, kuten kulutuksen järjestäjän hjaus ja tuki työpaikalle. 3.1 Millin kulutusspimus? Kulutusspimus tuli vimaan vuden 2018 alussa krvaamaan työssäppimisen ammattipistissa. Kulutusspimukseen perustuvassa työpaikalla järjestetyssä kulutuksessa piskelija ei le työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa tai muuta vastiketta. Työnantajalle ei makseta kulutuksen ajalta kulutuskrvausta, mutta piskelija saa pintssiaalisia etuja. Kulutusspimus tehdään kirjallisesti jkaiselle piskelijalle yksilöllisesti tutkinnn sa tai sitä pienempi kknaisuus kerrallaan. Spimus vi ajittua 1-5 päivälle viikssa ja tuntimäärä svitaan yksilöllisesti. Kulutusspimus tehdään kulutuksen järjestäjän ja työpaikan edustajan välillä ja spimus annetaan tiedksi piskelijalle. Kulutusspimus sveltuu kaikenikäisille. 3.2 Millin ppispimus? Oppispimuskulutus perustuu määräaikaiseen työspimukseen sekä lisäksi työnantajan, piskelijan ja kulutuksen järjestäjän väliseen ppispimukseen. Oppispimuspiskelija n työsuhteessa keskimäärin 25h/vk ja saa TES:n mukaista palkkaa. Oppispimuspiskelijan tulee lla vähintään 15 vutias ja peruskulun surittanut. Oppispimuskulutuksessa pääsa saamisesta hankitaan työpaikalla käytännön työtehtävissä. Oppispimus vidaan spia tutkinnn salle tai kk tavitteena levan tutkinnn surittamisen ajaksi. Oppispimuskulutuksessa työnantajalle maksetaan erillistä kulutuskrvausta, js kulutuksesta aiheutuu työantajalle kustannuksia ja kulutuksen järjestäjä ja työnantaja spivat krvauksen maksamisesta. 6
Työpaikkahjaajan pas 4 Eri sapulten työpaikalla järjestettävään kulutukseen liittyvät tehtävät ja vastuut 4.1 Opiskelijan tehtävät ja vastuu Tulee työpaikalle ppimaan Tekee kulutusjaksn liittyvät dkumentinnit, esimerkiksi työpäiväkirjan Nudattaa työpaikan työaikajärjestelyjä sekä työelämän yleisiä pelisääntöjä timintatavat vaihtelevat työpaikkakhtaisesti) Krvaa taha Surittaa annetut työtehtävät tunnllisesti Käyttäytyy työpaikalla asiallisesti Nudattaa työpaikalla svittua tai muuten asiakkaisiin ja työhön liittyvää salassapitvelvllisuutta 4.2 Työpaikkahjaajan tehtävät ja vastuu Osallistuu kulutusjaksn ennakksuunnitteluun Tutustuu piskelijan työpaikalla tapahtuvan ppimisen tavitteisiin ja saamiseen Varmistaa, että työyhteisö tietää piskelijan tulsta työpaikalle 7
Työpaikkahjaajan pas Perehdyttää ja hjaa piskelijaa sekä antaa hänelle kehittävää palautetta Osallistuu piskelijan näytön suunnitteluun ja arviintiin Antaa ppijalle kuvan siitä, miten työyhteisö timii ja kehittyy Osallistuu yrityksessä/työpaikalla järjestettävän kulutuksen käytäntöjen kehittämiseen Antaa ppilaitkselle tiedt työhön ja työympäristöön liittyvistä lista ja työvälineistä Seuraa piskelijan pissalja, puhuu asiasta heti piskelijan kanssa ja ilmittaa pissalista hjaavalle pettajalle, mikäli pissalt jatkuvat. Ennen työpaikalla järjestettävän kulutuksen alkua n hyvä spia hjaavan pettajan kanssa yhteydenpittavista kulutusjaksn aikana. Opettaja timii työpaikkahjaajan tukena piskelijan hjaustehtävässä. (Opettajan rli krstuu näyttöjen suunnittelun ja arviinnin salta.) Opiskelijaan tutustuminen auttaa arviimaan, kuinka paljn hän tarvitsee hjausta eri tilanteissa. Ohjauksen tarve muuttuu kulutusjaksn aikana ja piskelijan ammattitaidn kehittyessä. Ohjaajan n varmistettava, että piskelija ymmärtää annetut hjeet ja selviää annetuista työtehtävistä. Tavitteena n, että piskelija ppii tekemään tuttavaa ja laadukasta työtä ikeilla ja turvallisilla työmenetelmillä. Työpaikkahjaaja timii kaikissa tilanteissa esimerkkinä man alansa ammattilaisena. Opiskelija tarvitsee hjaajalta jatkuvaa työskentelyä hjaavaa ja kannustavaa palautetta työskentelystä. Palautteen tulee kehittää piskelijan ppimista ja itsearviintitaita sekä tukea piskelijan ammatillista kasvua. Opiskelijalle ei pidä antaa ilman valvntaa hallintaan kalliita työkneita, mttri- merkittävää taludellista vahinka. Vaikka piskelija ei le työsuhteessa, niin työpaikkahjaajalla n työnjhdllinen vastuu piskelijan timinnasta. Opiskelija työskentelee yrityksen työntekijän hjauksessa alakhtaisia hjeita sveltaen. 4.3 Työnantajan tehtävät ja vastuu Työnantaja nimeää vastaavan työpaikkahjaajan, jlla n riittävät valmiudet tämän tehtävän hitamiseen ja jka timii yrityksen edustajana työpaikalla tapahtuvan ppimisen suunnittelemisessa, järjestämisessä ja valvnnassa. Työnantajan n ennen työn alittamista määriteltävä riittävän tarkasti sen edellyttämät ammattitaitvaatimukset ja erityispiirteet. Työnantajan n hulehdittava piskelijan perehdyttämisestä työhön ja työpaikan lsuhteisiin, työsujelu-timenpiteisiin sekä tarvittaessa työsujelun yhteistimintaa ja tiedttamista sekä työterveyshulta kskeviin järjestelyihin. 8
Työpaikkahjaajan pas Työnantaja ja kulutusspimustyöpaikan tarjaja vastaavat työpaikalla järjestettävässä kulutuksessa piskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työturvallisuuslaissa (L738/2002) säädetään. Työnantajan n varmistettava, että piskelijalla n riittävä ammattitait, kkemus ja spivuus suritettavaan työhön sekä käytössään tarvittavat sujaimet. Työnantajalla n velvllisuus seurata piskelijan saamisen kehittymistä ja ryhtyä timenpiteisiin sillin, kun piskelijan HOKS:n mukaista saamista ei pystytä saavuttamaan. Työnantajan kuuluu raprtida kulutuksen järjestäjälle piskelijan tavitteiden tteutumisesta. Oppispimuskulutuksen järjestämistä kskevan spimuksen ja kulutusspimuksen tekeminen edellyttävät, että kulutustyöpaikalla n käytettävissä tutkinnn perusteiden mukaisen kulutuksen sekä HOKS:n ja näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tutant- ja palvelutimintaa, tarpeelliset työvälineet sekä ammattitaidltaan, kulutukseltaan ja työkkemukseltaan pätevä henkilöstö. 4.4 Kulutuksen järjestäjän tehtävät ja vastuu Kulutuksen järjestäjän (ppilaitksen) tteuttamassa työpaikalla tapahtuvassa, ppispimukseen tai kulutusspimukseen perustuvassa, kulutuksessa kulutuksen järjestäjä vastaa tavitteellisen ja hjatun kulutuksen järjestämisestä. Kulutuksen järjestäjä vastaa tällöin kulutuksen jhdsta ja spimusten valvnnasta sekä siitä, että käytännön työtehtävät työpaikalla vat sellaisia, jissa piskelijan henkilökhtaisen saamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaiset saamistavitteet vidaan saavuttaa. Kulutuksen järjestäjä nimeää hjaavan pettajan, jka timii kulutuksen järjestäjän edustajana työpaikalla tapahtuvan ppimisen suunnittelussa, järjestämisessä ja hjauksessa. Kulutuksen järjestäjän vastuulla n perehdyttää työpaikkahjaajat piskelijiden hjaukseen ja arviintiin. Kulutuksen järjestäjä vastaa piskelijan arviinnin tteutuksesta ja dkumentinnista. Kulutuksen järjestäjän vastuu ja vakuuttamisvelvllisuus työpaikalla järjestettävän kulutuksen yhteydessä tapahtuvan tapaturman varalta määräytyy tapaturmavakuutuslain ja piskelutapaturman krvaamisesta annetun asetuksen mukaisesti. Kulutuksen järjestäjä vastaa piskelijiden tapaturmavakuutuksesta palkattman kulutusspimusjaksn aikana. Työpaikalla työnantaja hulehtii ja vastaa kulutusjaksn aikana piskelijan työturvallisuudesta työturvallisuuslainsäädännön edellyttämällä tavalla. Oppispimuspiskelijat vat työsuhteessa, jten työnantajan vakuutukset kskevat myös heitä. Palkattman tietpulisen petuksen aikana vastuu n kulutuksen järjestäjällä. 9
Työpaikkahjaajan pas Kulutuksen järjestäjän tulee ilmittaa työnantajalle tai kulutusspimustyöpaikan tarjajalle edellä tarkitetusta työturvallisuusvastuusta. Jkilaaksjen kulutuskuntayhtymän työpaikalla järjestettäviin kulutuksiin liittyvä vastuuvakuutus krvaa ainastaan ne työtehtävien surittamisen yhteydessä syntyne piskelija krvataan Jkilaaksjen kulutuskuntayhtymän vakuutuksesta siltä sin, kun vahinkja ei krvata kulutusspimustyöpaikan maisuus- tai muusta vakuutuksesta. krvausvastuuta arviitaessa piskelija rinnastetaan yrityksen työntekijään. Vahi krvauslain mukaisesti mahdllisen krvauksen perusteena n aina päivänarv, jka 4.5 Opettajan tehtävät ja vastuu 4.5.1 Ennen kulutusjaksa Hankkii työpaikalla järjestettävän kulutuksen paikat yhdessä piskelijiden kanssa Laatii kulutusjaksn liittyvät asiakirjat Tutustuu työpaikan lsuhteisiin: selvittää mm. työturvallisuus- ja saamisvaatimuksiin liittyvät asiat sekä käytössä levat työvälineet eli mitä piskelijat vivat työpaikalla ppia Tekee ilmituksen työsujelupiiriin, kun kyseessä n nurelle (alle 18 v) vaarallinen työtehtävä Laatii piskelijan HOKS:n ja tutkinnn perusteissa levien ammattitaitvaatimusten phjalta työpaikalla järjestettävän kulutuksen suunnitelman Spii yhdessä piskelijan ja työpaikkahjaajan kanssa työpaikalla ppimisen käytännön järjestelyistä sekä siitä, millaisin tavittein ja mitä piskelija työpaikalla tekee ja miten edistymistä arviidaan. Svitut asiat kirjataan piskelijan kulutus-spimukseen ja henkilökhtaisen saamisen kehittämissuunnitelmaan. Ohjaa piskelijaa näyttösuunnitelman tekemisessä ja antaa tarvittavaa tieta näytöistä Valmentaa piskelijita: lukkatunnit, vierailut työpaikille Ohjaa ulkmaille lähtevät työpaikalla ppijat kansainvälisen krdinaattrin lu Valmentaa työpaikkaa: työpaikkahjaajan tehtävät ja kulutusmahdllisuudet, työpaikan velvllisuudet 4.5.2 Kulutusjaksn aikana On piskelijan ja työpaikkahjaajan käytettävissä (työpaikkakäynnit, puhelin ja sähköpsti) Opastaa työpaikkahjaajaa piskelijan hjaamisessa ja arviinnissa 10
Työpaikkahjaajan pas Ohjaa piskelijaa tarvittaessa Arvii piskelijan edistymistä yhdessä piskelijan ja työpaikkahjaajan kanssa Tapaturman sattuessa tekee ppilaitksessa svitut ilmitukset ja muut timet 4.5.3 Kulutusjaksn jälkeen Hankkii työpaikalta palautetta (esim. kysely työpaikkahjaajille), ja käy keskusteluja työpaikalla tapahtuvasta ppimisesta työpaikkakäyntien aikana Kerää palautetta piskelijilta, esimerkkeinä henkilökhtainen keskustelu ja piskelijiden yhteiset palautekeskustelut ja -kyselyt Antaa itse palautetta piskelijille Kirjaa työpaikalla järjestetyn kulutuksen suritukset pintrekisteriin 5 Palaute piskelijalle saamisen kehittymisestä työpaikalla Opiskelijalla n ikeus saada palautetta saamisensa kehittymisestä työpaikalla järjestetyn kulutuksen aikana. Opetuksesta vastaavat pettajat ja muut piskelijan petukseen, hjaukseen ja tukeen sallistuvat kulutuksen järjestäjän edustajat sekä työpaikalla järjestettävän kulutuksen aikana myös vastuullinen työpaikkahjaaja arviivat piskelijan saamisen kehittymistä ja antavat siitä palautetta. Työpaikkahjaaja antaa palautetta jatkuvan välittömän palautteen periaatteella, pettajan työpaikkakäyntien yhteydessä sekä kulutusjaksn päätteeksi palautekeskustelussa. Opiskelijalle annettavalla palautteella hjataan ja kannustetaan henkilökhtaisen saamisen kehittämissuunnitelman mukaisten tavitteiden saavuttamiseen sekä kehitetään edellytyksiä itsearviintiin. Tutkinnn sien edellyttämä ammattitait ja saaminen sitetaan ja arviidaan näytöissä. 6 Näytöt Näyttö n kulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajan yhdessä suunnittelema, tteuttama ja arviima työtilanne tai työprsessi, jssa piskelija sittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, kuinka hyvin hän n saavuttanut ammatillisten tutkintjen perusteissa määritellyn ammattitaidn tai saamisen. Näytöt sijittuvat kk kulutuksen ajalle, ja ne vat keskeinen sa piskelijan arviintia. Kaikkien ammatillisen tutkinnn sien saaminen sitetaan näytöllä. 11
Työpaikkahjaajan pas Pyrkimyksenä n järjestää näytöt mahdllisimman pitkälle työpaikalla järjestettyjen kulutusten yhteydessä. Samassa näytössä vi lla yksi tai useampi tutkinnn sa kerrallaan. 6.1 Näytön tteutus Näytöt järjestetään ensisijaisesti työpaikilla tapahtuvan ppimisen yhteydessä, jllin piskelijat sittavat saamisensa käytännön työtehtävissä aidissa työtilanteissa. Näyttötehtävinä timivat työpaikan tavanmaiset työtehtävät. Opiskelijalla n ltava ennen näyttöä mahdllisuus ppia arviitavat asiat esim. työpaikalla järjestettävässä kulutuksessa tai ppilaitksessa. Opiskelija ja pettaja sekä arviintiin sallistuva työelämän edustaja perehtyvät ennen näyttöä sitä kskeviin hjeisiin, arviintikhteisiin ja -kriteereihin. Opiskelija laatii näyttötehtävästä näyttösuunnitelman, jnka pettaja ja/tai työelämän edustaja hyväksyy. Näyttöjen kest riippuu työstä tai työtehtävistä. 6.1.1 Ennen näyttöä Arviintiin sallistuvat käyvät läpi piskelijan kanssa arviintisuunnitelman: Mikä n näytössä tehtävä kknaisuus? Mitkä vat tutkinnn sat ja näytön ammattitaitvaatimukset? Mitkä vat arviinnin khteet ja kriteerit? Määritellään työtehtävät ja tteuttamistavat, jilla saaminen sitetaan Muut näyttöön liittyvät järjestelyt, esim. näytön ja arviintikeskustelun ajankhta 6.1.2 Näytön aikana Arviiva työelämän edustaja ja/ tai pettaja seuraa ja havainni piskelijan työnteka Opiskelija vi kysyä neuva Arviija vi pastaa piskelijaa Ohjaustarpeella vi lla kuitenkin vaikutus arviintiin Näyttöä vidaan täydentää lisätehtävillä sekä suullisilla tai kirjallisilla kysymyksillä, js saaminen ei tullut näytössä kaikilta sin sitettua 6.1.3 Näytön päätteeksi Osaaminen arviidaan tutkinnn san kriteerien phjalta Opiskelijalle annetaan mahdllisuus itsearviintina kerta käsityksensä man saamisensa tassta 12
Työpaikkahjaajan pas Arviijat tuvat esille mat käsityksensä piskelijan saamisesta Arviijat antavat palautetta siitä, miten piskelijan tulee kehittää saamistaan ja työskentelyään Lpuksi pettaja ja työelämän edustaja päättävät näytön arvsanasta Opettaja tallentaa arviintitiedt perusteluineen piskelijatiethallintajärjestelmään Kulutuksen järjestäjä dkumenti ja säilyttää arviintiaineistn säädösten mukaisesti 6.2 Näytön arviinti Kulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arviijaa päättävät ja tteuttavat yhdessä arviinnin. Tinen arviijista n pettaja tai erityisistä syistä muu kulutuksen järjestäjän edustaja, ja tinen työelämän edustaja. Erityisistä syistä myös kaksi pettajaa tai muuta kulutuksen järjestäjän edustajaa vivat päättää ja tteuttaa arviinnin. Näytössä työpaikkahjaaja ja/tai hjaava pettaja keräävät tieta piskelijan saamisesta työnteka seuraamalla ja havainnimalla työskentelyä ennalta svittujen arviinnin khteiden mukaisesti. Arviija vi haastatella piskelijaa ja tehdä arviintia täydentäviä kysymyksiä ja tehtäviä. Asiakkailta ja muilta työntekijöiltä saatua palautetta käytetään myös näytön arviinnissa. Arviintikeskustelu alitetaan antamalla piskelijalle mahdllisuus itsearviintiin ja sen jälkeen kuullaan työelämän edustajan ja pettajan näkemys piskelijan saamisesta. Js kasvkkain tapahtuva arviintikeskustelu ei nnistu, niin se vidaan tteuttaa esimerkiksi puhelinneuvtteluna tai muutin sähköisesti. Opettaja ja työelämän edustaja arviivat näyttöä vertaamalla piskelijan sittamaa saamista tutkinnn perusteissa leviin ammattitaitvaatimuksiin (mitä arviidaan) ja niiden phjalta laadittuihin arviintikriteereihin (miten sataan). Näytöt arviidaan ammatillisissa perustutkinnissa asteiklla T1, T2, H3, H4 ja K5. Erityistä tukea tarvitsevan piskelijan näyttö vidaan arviida mukautetulla asteiklla 1-5 (yksilölliset tavitteet) täydennettynä sanallisella arviinnilla. Valmentavassa kulutuksessa saaminen arviidaan asteiklla hyväksytty/hylätty. Ammatti- ja erikisammattitutkinnissa tutkinnn sien saaminen arviidaan myös asteiklla hyväksytty/hylätty. Arviijat päättävät yhdessä näytöstä annettavan arvsanan. Arviintikriteeristöt n määritelty tutkintjen perusteissa. Näytön hylätyn arvsanan vi uusia, hyväksyttyä arvsanaa vi krttaa ja arviintiin tyytymätön piskelija vi pyytää arviinnin tarkistamista ja ikaisua. 13
Työpaikkahjaajan pas 7 Käsitteet 7.1 Henkilökhtainen saamisen kehittämissuunnitelma HOKS Opiskelujen alussa kulutuksen järjestäjä laatii yhdessä piskelijan kanssa jkaiselle ammatillisessa kulutuksessa piskelevalle yksilöllisten lähtökhtien, tavitteiden ja valintjen sekä tteutusten perusteella henkilökhtaisen saamisen kehittämissuunnitelman. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa kk tutkinnn surittamisen ajan. Työpaikalla järjestettyjen kulutusten salta HOKS:iin kirjataan kulutuksen tteutuksen ajankhta, asetetut tavitteet ja niihin liittyvät tutkinnn san kriteerit sekä suunnitellut työtehtävät, jilla tavitteisiin päästään. Työelämätteutusten salta HOKS:n laadintaan sallistuu piskelijan ja pettajan lisäksi myös työpaikkahjaaja, ja HOKS tulee tältä sin kulutusspimuksen tai ppispimuksen liitteeksi. 7.2 Osaamispiste Ammatillisena kulutuksena suritettavan tutkinnn ja tutkinnn sien mititusperusteena n saamispiste (sp). 7.3 Osaamisperusteisuus Ammatillisen kulutuksen tutkintrakenne n saamisperusteinen, mikä edistää aikaisemmin hankitun saamisen tunnistamista ja tunnustamista saksi tutkinta. 7.4 Työpaikalla järjestettävä kulutus Työpaikalla järjestettävä kulutus n sa ammatillista kulutusta, jllin hankitaan man alan saamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Työpaikalla järjestettävästä kulutuksesta tehdään kulutuksen järjestäjän ja työpaikan välinen kirjallinen spimus jk kulutusspimuksena tai ppispimuksena riippuen siitä, nk tteutus palkatnta vai työsuhteessa palkallista. 7.5 Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden työpaikalla ppiminen Erityistä tukea tarvitsevien piskelijiden työpaikalla tapahtuva ppiminen vi edellyttää erityisiä järjestelyjä. Kulutuksen järjestäjän ja työpaikan välisessä spimuksessa määritellään kulutuksen käytännön seikat riittävästä hjauksesta ja arviinnista sekä muista järjestelyistä. 14
Työpaikkahjaajan pas 7.6 Oppispimus Kun kulutus järjestetään palkallisessa työsuhteessa ja piskelija työskentelee keskimäärin 25 h/viikk, niin siitä tehdään kulutuksen järjestäjän, työpaikan ja piskelijan välinen kirjallinen ppispimus. Js työnantajalle arviidaan aiheutuvan kustannuksia, niistä vidaan maksaa tarvittaessa erikseen svittavaa kulutuskrvausta. Asiasta svitaan ppispimuksessa. Oppispimus vidaan spia kk tutkinnn, tutkinnn san tai sitäkin pienemmän san surittamisen ajaksi. 7.7 Kulutusspimus Työpaikalla järjestettävästä palkattmasta kulutuksesta tehdään kulutuksen järjestäjän ja työpaikan välinen kirjallinen kulutusspimus, jka vi ajittua 1-5 päivälle viikssa ja tuntimäärä svitaan yksilöllisesti. Työnantajalle ei makseta kulutuskrvausta. Kulutus-spimus suunnitellaan ja suritetaan tutkinnn sa tai pienempi sa kerrallaan. 7.8 Näytöt Näyttö n ammatillisen kulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, tteuttama ja arviima työtilanne tai työprsessi, jssa piskelija sittaa, miten hyvin hän n saavuttanut ammatillisen tutkinnn perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidn ja saamisen. 7.9 Näyttösuunnitelma Näyttösuunnitelmassa kuvataan, miten piskelija sittaa tutkinnn perusteissa määritellyn saamisen. 7.10 Valmentava kulutus Valmentavalla kulutuksella tarkitetaan ammatilliseen kulutukseen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa kulutusta. Kulutus antaa piskelijille valmiuksia hakeutua ammatilliseen tutkintkulutukseen sekä vahvistaa piskelijiden edellytyksiä surittaa ammatillinen tutkint. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava kulutus antaa sairauden tai vamman vuksi erityistä tukea tarvitseville piskelijille henkilökhtaisten tavitteiden ja valmiuksien mukaista petusta ja hjausta. 15
Työpaikkahjaajan pas 8 Työpaikkahjaajan kulutus Oppilaitksen ja työpaikan tiivis yhteistyö ja kulutettu työpaikkahjaaja vat piskelijan etu edistäessään piskelijan hjauksen laatua ja määrää työpaikalla sekä vahvistaessaan piskelijiden työelämävalmiuksien ja ammattitaidn kehittymistä. Työpaikkahjaajakulutus edistää työelämässä timivien valmiuksia timia hjaajina. JEDUn työpaikkahjaajakulutuksessa perehdytään: Ammatilliseen kulutukseen ja työelämäyhteistyöhön Opiskelijalähtöiseen hjaamiseen Työpaikalla järjestettävän kulutuksen tteuttamiseen Lisätietja: https://www.jedu.fi/tyelamalle/ppiminen-typaikalla/typaikkahjaajakulutus Lähteet Henkilökhtainen saamisen kehittämissuunnitelma. Henkilökhtaistaminen, saamisen sittaminen ja saamisen arviinti ammatillisen kulutuksen refrmin mukaisesti. Opetushallitus. 2018. Laki ammatillisesta kulutuksesta 531/2017. Viitattu 12.4.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531 16
Enemmän yhdessä www.jedu.fi