ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 1 Tekninen lautakunta AIKA 04.02.2015 kello 17:00-20:02 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone nro 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjantarkastajat 4 3 Teknisen lautakunnan kokoukset vuonna 2015 5 4 Hämeentaipaleen itärannan asemakaavan muutos (Suolahti) 7 5 Ääneniemen koillisrannan asemakaava ja asemakaavan muutos 11 6 Korvaushakemus ajoneuvon rikkoutumisesta 16 7 Matilanvirran Ankkurin rakennuksen osto kaupungin omistamalta 18 maa-alueelta. 8 Majalan koulun myynti 19 9 Kaupungin kunnossapitämät asemakaava-alueen ulkopuoliset tiet 21 10 Järvenpää-Hirvaanmäen yksityistien nopeusrajoitus 23 11 Ajoyhteydellä olevan puistokäytävän muuttaminen 24 väistämisvelvolliseksi 12 Äänekosken liikenneselvitysraportti 25 13 Valtuustoaloite: Väistötilat lapsille, koululaisille ja henkilöstölle 30 kaupungin kiinteistöjen uudisrakentamisen, huollon tai korjauksen ajaksi 14 Vuoden 2015 talousarvio 35 15 Rakennuttajapäällikön päätökset 38 16 Ilmoitusasiat 39 PUHEENJOHTAJA ILKKA KOVANEN
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 2 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Kovanen Ilkka 17:00-20:02 puheenjohtaja Ilves Mauri 17:00-20:02 varapuheenjohtaja Hytönen Meeri 17:00-20:02 jäsen Isoviita Martti 17:00-20:02 jäsen Kumpulainen Kari 17:00-20:02 jäsen Nyrönen Riitta 17:00-20:02 jäsen Penttinen Henna 17:00-20:02 jäsen Poikonen Raimo 17:00-20:02 jäsen Pönkänen Erkki 17:00-20:02 varajäsen POISSA Vasko Kaija jäsen Kiiskinen Kari kaup.hallituksen puheenjohtaja Tuononen Matti vs. kaupunginjohtaja MUU Piilonen Pentti 17:00-20:02 kaupunginhallituksen edustaja Rautjärvi Tommi 17:00-20:02 rakennuttajapäällikkö Karppinen Jukka 17:00-20:02 katupäällikkö Härtsiä Ville 17:00-17:20 Opetus- ja kasvatusjohtaja ALLEKIRJOITUKSET Ilkka Kovanen Puheenjohtaja Jukka Karppinen Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 1-16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 10.2.2015 Äänekosken kaupungintalo, tekninen hallinto, 3. kerros Meeri Hytönen Kari Kumpulainen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 11.2.2015 Äänekosken kaupungintalo, tekninen hallinto, 3. kerros
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 3 Tekninen lautakunta 1 04.02.2015 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus TELA 1 Ehdotus: Päätös: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 4 Tekninen lautakunta 2 04.02.2015 Pöytäkirjantarkastajat TELA 2 Ehdotus: Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Meeri Hytönen ja Kari Kumpulainen. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 5 Tekninen lautakunta 3 04.02.2015 Teknisen lautakunnan kokoukset vuonna 2015 TELA 3 Hallintosäännön 29 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Rakennuttajapäällikön ehdotus: Hallintosäännön 30 :n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus,toimielimen päättämällä tavalla. Hallintösäännön 38 :n mukaan asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennenkuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, ellei toimielin toisin päätä. Hallintosäännön 38 :ään perusteella teknisen lautakunnan esittelijänä toimii toimialajohtajana rakennuttajapäällikkö. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen siijaisekseen määrätty. Hallintosäännön 38 :ssä on todettu, että toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Hallintosäännön 41 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla.pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Kaupunginhallituksen ja - valtuuston sekä lautakuntien pöytäkirjat ja esityslistat ovat nähtävillä myöskin kaupungin internet-sivuilla. Teknisen lautakunnan kokoukset pidetään vuonna 2015
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 6 Tekninen lautakunta 3 04.02.2015 Äänekosken kaupungintalolla kaupunginhallituksen kokoushuoneessa (huone 115) pääsääntöisesti kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona alkaen klo 17.00. Heinäkuussa kokousta ei pidetä. Teknisen lautakunnan kokouspäivät vuonna 2015 ovat seuraavat: 4.2, 4.3, 1.4, 6.5, 3.6, 5.8, 2.9, 7.10, 4.11 ja 2.12 Edellä mainitun lisäksi tekninen lautakunta päättää, että: -kokouskutsu lähetetään kokousta edeltävän viikon torstaina -pöytäkirjan tarkastaa kussakin kokouksessa valitut kaksi pöytäkirjan tarkastajaa -pöytäkirja tarkastetaan kokousta seuraavana tiistaina tai, jos se on pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä -pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä teknisen toimialan hallinnossa kokousta seuraavana keskiviikkona tai, jos se on pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 7 Kaupunginhallitus 238 11.08.2014 Kaupunginhallitus 354 01.12.2014 Tekninen lautakunta 4 04.02.2015 Hämeentaipaleen itärannan asemakaavan muutos (Suolahti) 218/10.02.03/2014 KH 11.08.2014 238 Suunnittelualue sijaitsee Paatelan kanavan koillispuolella Keiteleen ran nal la noin 2,5 km päässä Suolahden keskustasta ja se on kooltaan noin kaksi hehtaaria. Asemakaavan muutos on saatettu vireille kaa voi tus kat sauk sen 2014 yhteydessä (kaupunginhallitus 3.3.2014, tie dot ta mi nen Sisä-Suomen lehti 7.3.2014 ja ÄKS 19.3.2014 sekä kau pun gin internetsivut). Alueella on voimassa 3.2.2003 vahvistettu asemakaava, jossa suun nit te lu alue on kaavoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Kaava muu tos alue rajoittuu suoraan pohjoisosassa sijaitseviin eril lis pienta lo jen korttelialueisiin (AO) ja niiden välissä sijaitsevaan Hä meentaival - nimiseen katuun. Suolahti 2020 osayleiskaavassa, joka on hyväksytty Äänekosken kau pun gin val tuus tos sa 14.12.2009, asemakaavan muutosalue on Kei te lee seen rajoittuvaa pientalovaltaista asuinaluetta (AP). AP-alueen eteläpuoli on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on eri tyisiä ympäristöarvoja (MY), länsipuoli on kaavoitettu maisemallisesti ar vok kaak si alueeksi. Alueen eteläpuolelle on merkitty vi her yh teystar ve, jonka tarkoituksena on turvata viherreitin to teu tu mis mah dol lisuu det ja estää ekologisten käytävien katkeaminen. Kaavamuutosalueen eteläpuolista aluetta Äänekosken kaupunki on esit tä nyt ELY-keskukselle METSO-ohjelmaan otettavaksi alueeksi. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesäkuussa 2014 (Tmi Poh janmaan Luontotieto), jossa on selvitetty luontotyypit, kasvillisuus, pe simä lin nus to sekä alueen sopivuus mahdollisille uhanalaisille lajeille. Sel vi tyk sen mukaan alueella ei ole sellaisia erityisiä luontoarvoja, jot ka olisi syytä huomioida kaavassa.noin 50 metrin etäisyydellä ase ma kaa va-alu een rajasta Riihilahden pohjukassa kasvaa ma talas sa vedessä hiekkapohjalla piurua (Scolochloa festucacea), joka on Keski-Suomessa harvinainen vesikasvi. Varsinaisella ase ma kaava-alu eel la ei ole lajille sopivaa hiekkarantaa. Kaavaluonnoksessa alueelle on kaavoitettu kahdeksan uutta tonttia, jois ta viisi on omarantaisia. Aamuaurinkoon avautuvilla rantatonteilla asuin ra ken nuk set sijoittuisivat noin 25-30 metrin etäisyydelle ran tavii vas ta siten, että asuintilat olisi mahdollista rakentaa kolmeen tasoon. Pohjapinta-alaltaan korkeintaan 30 neliömetrin rantasauna tuli si sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle rantaviivasta.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 8 Kaupunginhallitus 238 11.08.2014 Kaupunginhallitus 354 01.12.2014 Tekninen lautakunta 4 04.02.2015 Talousjohtajan ehdotus: Uusille tonteille saisi rakentaa päärakennuksen lisäksi ta lous ra kennuk sen tai autotallin yhteyteen yhden 30 k-m2:n sivuasunnon. Uusien tonttien keskikoko on noin 1600 m2 poikkeuksena kadun pää hän kaavoitettu runsaan 3200 m2:n tontti. Uuden asutuksen ja olemassa olevan pientaloalueen väliin on jätetty run saan 30 metrin levyinen viheralue. Samassa yhteydessä on laajen net tu nykyisen Hämeentaival - kadun päässä sijaitsevaa ra kennet tua omakotitonttia noin 200 m2. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Hämeentaipaleen asemakaavan muu tok sen valmisteluvaiheen kuuleminen järjestetään 7.7.2014 päivä tyn luonnoksen perusteella. Pyydetään luonnoksesta lausunnot tek ni sel tä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Äänekosken Energia Oy:ltä ja Paatelan jakokunnalta sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta. Päätös: Hyväksyttiin. KH 01.12.2014 354 Kaava on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten 19.8. 12.9.2014. Luonnoksesta on saatu lausunnot tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta. Lisäksi tekniselle lautakunnalle on toimitettu Hämeentaipaleen asukkaiden toimesta kirje, joka on tässä otettu huomioon valmisteluvaiheen mielipiteenä. Keski-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että kaavaselostuksen liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa tulee arvioida myös alueen kevytliikenteellisiä ja joukkoliikenteellisiä olosuhteita ja vaikutuksia. Asukkaiden kirjeessä esitetään, että uusien tonttien myötä nykyistä Hämeentaipaleen tietä jatkettaisiin kevyen liikenteen väylänä / pelastustienä Isonmäen suuntaan noin 300 m. Tämä mahdollistaisi kevyen liikenteen liikkumisen Suolahden suuntaan ilman Äänekoskentien ylittämistä. Tekninen lautakunta on lausunnossaan todennut, että Hämeentaipaleen jatkaminen asukkaiden esittämällä tavalla antaa mahdollisuuden kehittää huomattavasti kyseistä liikenneverkkoa laadukasta hyöty- ja arkiliikennettä palvelevana reittinä. Sen
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 9 Kaupunginhallitus 238 11.08.2014 Kaupunginhallitus 354 01.12.2014 Tekninen lautakunta 4 04.02.2015 Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: toteuttaminen on edullisempi vaihtoehto kuin turvallisen kevyen liikenteen väylän toteuttaminen alikulkutunneleineen Äänekoskentien ali. Myös ympäristölautakunta pitää kevyen liikenteen kulkuyhteyttä / ulkoilureittiä tärkeänä. Asemakaavan muutosehdotuksessa asukkaiden kirje sekä lautakuntien ja ELY-keskuksen näkemys on otettu huomioon merkitsemällä Hämeentaival - kadun jatkoksi kevyen liikenteen yhteys, joka liittyy voimassaolevan asemakaavan ulkoilureittiin. Tällöin kevyen liikenteen reitin järjestäminen Isonmäen ja Suolahden suuntaan on kaavallisesti mahdollista. Ympäristölautakunta esittää lisäksi, että omarantaisen tonttirivin eteläisin tontti poistetaan tai ainakin sitä pienennetään kevyen liikenteen väylän mahdollistamiseksi ja luontoarvojen säästämiseksi. Rantaan osoitetun istutettavan alueen osan kaavamerkintää tulisi tarkistaa siten, että se turvaisi ranta-alueen muutaman maisemallisesti arvokkaan puun säilymisen. Asemakaavan muutosehdotuksessa eteläisintä tonttia on kavennettu ja pienennetty ja muodostettu näin suojavyöhykettä lahden pohjukkaan mahdollisesti sijoittuvalle suojelualueelle. Luonnoksessa rantaan osoitetun istutettavan alueen kaavamerkintää on tarkistettu siten, että alueen puusto tulee säilyttää. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginhallitus hyväksyy, että Hämeentaipaleen asemakaavan muutoksen ehdotusvaiheen kuuleminen järjestetään 17.11.2014 päivätyn ehdotuksen perusteella. Pyydetään luonnoksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Päätös: Hyväksyttiin. TELA 4 Hämeentaipaleen asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä teknisen lautakunnan esille tuoma Hämeentaipaleen asukkaiden esittämä muutos, jossa Hämeentaival-katu jatkettaisiin kevyen liikenteen väylänä, on otettu huomioon merkitsemällä asemakaavaehdotukseen kyseisen kadun jatkoksi kevyen liikenteen yhteys, joka liittyy voimassaolevan asemakaavan ulkoilureittiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 10 Kaupunginhallitus 238 11.08.2014 Kaupunginhallitus 354 01.12.2014 Tekninen lautakunta 4 04.02.2015 Rakennuttajapäällikön ehdotus: Ehdotusvaiheen kaavakartta merkintöineen oheismateriaalina. (valmistelu rakennuttajapäällikkö, puh. 020 632 3355) Tekninen lautakunta päättää, että sillä ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 11 Kaupunginhallitus 355 01.12.2014 Tekninen lautakunta 5 04.02.2015 Ääneniemen koillisrannan asemakaava ja asemakaavan muutos 217/10.02.03/2014 KH 01.12.2014 355 Ääneniemen koillisrannalle noin 1,5 km etäisyydelle Äänekosken keskustasta on laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos. Vajaan 70 ha:n laajuinen suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa ja se sijoittuu Keiteleen rannalle käsittäen 1,3 km rantaviivaa. Kaava muodostaa viidennen ja viimeisen vaiheen Ääneniemen alueen kaavoittamisesta asumiskäyttöön. Alue on Äänemäen laskettelurinnettä lukuunottamatta rakentamaton ja pääosiltaan vailla asemakaavaa. Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksen 2014 yhteydessä. Äänekosken kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavoituskatsauksen 3.3.2014. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY-keskuksessa 5.5.2014. Suunnittelualueen itäreuna avautuu koillisen suuntaan Keitele-järvelle ja alueelle on tyypillistä huomattavat korkeuserot. Korkeuseroa Keitele-järven tasolta kaava-alueen eteläosassa sijaitsevan Äänemäen laskettelurinteen päälle on 80 metriä. Näkymien pituus suunnittelualueelta Keiteleen vastarannoille on jopa 2-5 km. Alueelle on laadittu keväällä 2014 luontoselvitys (Tmi Pohjanmaan luontotieto), jossa on nostettu esille kahdeksan huomionarvoista luontokohdetta. Pohjoisosan maasto on kuivahkoa ja paikoin kivikkoista kangasta, mutta alueen eteläosassa esiintyy myös tuoretta lehtometsää ja mm. kosteaa saniaislehtoa. Kasvillisuudesta puuttuu kaikkein vaateliain lehtolajisto. Eteläosasta on löydetty yksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Huomionarvoisia ovat myös rannan hiekkaiset poukamat, mm. Hernevalkama. Alueelle on kaavaluonnoksessa suunniteltu noin 130 pientalotonttia, joista 20 on omarantaisia. Tonttimäärä on riippuvainen muutamien kookkaiden korttelialueiden toteutuksesta: alueet on mahdollista jakaa pienemmiksi tonteiksi tai toteuttaa laajempina kokonaisuuksina. Kolmisenkymmentä tonttia sijoittuu kaava-alueen pohjoisosaan Mörtin alueen jatkeeksi pääasiassa Jaakopintien alueelle. Mörtin alueella ei ole omarantaisia tontteja. Selänteen päälle loivaan rinnemaastoon sijoittuvilta tontelta on avarat näkymät Äänekosken sataman ja/tai Keiteleen suuntaan koilliseen. Ääneniementien päähän on suunniteltu laaja kortteli ryhmämuotoista omakotiasutusta, paritaloja tai rivitaloja varten. Korttelin alapuolelle
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 12 Kaupunginhallitus 355 01.12.2014 Tekninen lautakunta 5 04.02.2015 Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: rantaan on kaavoitettu erillinen saunan paikka. Noin sata pientalotonttia on kaavoitettu Äänemäen koillispuolelle. Kulkuyhteys järjestetään Äänemäen laskettelurinteen alapuolitse Äänemäentietä jatkamalla. Itään ja koilliseen avautuvat omarantaiset tontit sijoittuvat Hernevalkaman pohjoispuolelle ja myös tällä alueella on mahdolisuus ryhmämuotoiseen rakentamiseen. Torpparintien omakotitalojen koillispuolelle sijoittuu ilta-aurinkoon ja mäen päälle myös koilliseen Keiteleen suuntaan avautuvia tontteja. Kaavamuutoksessa on muutettu Riitantien pään korttelialuetta puistoksi toteutuneen tilanteen mukaisesti ja esitetty yhden uuden omakotitontin muodostamista Turpeisentien päähän. Ääneniemen ja Mörtin alueiden pääkokoojakatua Ääneniementietä ei ole yhdistetty lenkkiratkaisuna Äänemäentiehen itärannan huomattavien korkeuserojen johdosta. Luonnoksessa on kuitenkin varauduttu huoltoliikenteen ja pelastusajoneuvojen läpiajomahdollisuuteen lähivirkistysalueen kautta. Kaavan virkistysalueet yhdistyvät laajoina kokonaisuuksina Suomenniemenselkä - nimiseen lähivirkistysalueeseen, joka sijoittuu Ääneniemen-Mörtin asuntoalueen keskelle. Alueelle on mahdollista muodostaa ulkoilureittejä ja myös kevyen liikenteen kulkuyhteys Häränvirran sillan kautta kaupungin keskustaan. Suomenniemenselän lähivirkistysalueelle on suunniteltu myös uusi leikkipaikka. Kaava-alueen pohjoisin niemi, josta avautuu koilliseen jopa 5 km:n näkymä Keitele-järvelle, on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi. Niemen kärkeen näköalapaikalle on mahdollista rakentaa paviljonkityyppinen rakennus virkstyskäyttöön. Ääneniementien ja Abrahaminkadun päihin on varattu pienet pysäköintialueet autolla alueelle tulevia vierailijoita varten. Äänemäen laajentamista varten kaavassa on varaus kolmannen rinteen rakentamiselle. Kaava-aineisto toimitetaan oheismateriaalina. (valmistelu kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, puh. 020 632 2035) Kaupunginhallitus hyväksyy, että valmisteluvaiheen kuuleminen suoritetaan 1.12.2014 päivätyn luonnoksen perusteella. Oikeutetaan kaavoituspäällikö tekemään kaavaluonnokseen teknisluonteisia tarkistuksia.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 13 Kaupunginhallitus 355 01.12.2014 Tekninen lautakunta 5 04.02.2015 Pyydetään luonnoksesta lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, vapaa-aikalautakunnalta ja Äänekosken Energia Oy:ltä sekä Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta ja Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Päätös: Hyväksyttiin. TELA 5 Rakennuttajapäällikön ehdotus: Äänekosken kaupunki on laatimassa asemakaavaa ja asemakaavan muutosta Ääneniemen koillisrannalle noin 1,5 km etäisyydelle Äänekosken keskustasta. Alueelle on suunniteltu noin 130 pientalotonttia, joista osa on omarantaisia. Äänekosken kaupunginhallitus on pyytänyt kyseisestä asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta lausuntoa tekniseltä lautakunnalta. Alueen suunnittelussa on korostettu luonto- ja maisematekijöitä sekä otettu huomioon olemassa oleva asutus. Näin on pyritty saamaan aikaiseksi korkeatasoista ja houkuttelevaa ympäristöä siten, että rakennetusta ympäristöstä avautuu näkymät Keiteleen järvimaisemaan. Alueen erityispiirteitä ovat huomattava korkeusvaihtelu sekä luontoselvityksen esittämät luontokohteet. Asemakaavassa ja sen muutoksessa kolmisenkymmentä tonttia on sijoitettu Mörtin alueen jatkoksi. Tälle alueelle ei sijoitu omarantaisia tontteja. Äänemäentien päähän on ajateltu sijoitettavaksi ryhmämuotoista omakotiasutusta, rivitaloja tai paritaloja. Äänemäen koillispuolen rakentaminen sisältää noin sata pientalotonttia. Omarantaiset tontit avautuvat itään sekä koilliseen. Kaavassa on huomioitu laajat virkistysalueet. Alueelle on helppo muodostaa ulkoilureittejä. Kaavan pohjoispäässä sijaitsevaan niemeen on kaavoitettu lähivirkistysalue, johon voidaan rakentaa kyseiseen tarkoitukseen rakennus. Äänemäentietä ei ole kaavassa esitetty tehtäväksi lenkkiratkaisuna, joka yhdistäisi sen Mörtin alueeseen. (valmistelu rakennuttajapäällikkö, puh. 020 632 3355) Tekninen lautakunta päättää esittää: Kaavaluonnoksessa korttelin 1259 viereisessä poukamassa on merkintä vv/lv (ohjeellinen uimaranta/ venevalkama). Omarantaisen tontin ja sen läheisyyteen sijoittuvan uimarannan väliin tulee sijoittaa
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 14 Kaupunginhallitus 355 01.12.2014 Tekninen lautakunta 5 04.02.2015 suojavyöhyke. Korttelissa 1258 tonteilla on huomattavat korkeuserot. Korttelialueesta esitetään poistettavaksi tontti numero 4, jonka kohdalle tulisi rakentaa pysäköintialue tai mahdollisesti sivuttaissiirtymä. Äänemäentien Hernevalkaman ja Maahisen välisen katuosuuden pituusleikkaus on kaltevuudeltaan yli 10 %. Laadukkaalla suunnittelulla tulee saada aikaiseksi hyvät asuinolosuhteet. Liikenne aiheuttaa mm. pölyn ja melun, pakokaasujen ym. seurauksena ihmisille erilaisia kuormituksia. Nämä ovat omiaan vähentämään halukkuutta asua kohteiden läheisyydessä. Liikenne ja sen verkostot tulee sijoittaa siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa luonnon- ja maisema-arvoihin. Siksi Äänemäentien kyseiseen kohtaan tulee kiinnittää erityistä huolellisuutta suunnitteluvaiheessa, jotta sen riittävän hyvästä kunnossapidosta ja alueen muusta huollosta voidaan huolehtia vaaraa aiheuttamatta. Korttelissa 1257 katulinjaus ei ole tonttirivien välissä. Kadun rakentaminen tonttirivien väliin mahdollistaisi vesihuoltolinjojen rakentamisen katualueelle. Tonttien sijoittamisen kadun eripuolille ja kirvesvarsiliittymien poistamisien lisäksi esitetään yhden tontin poistamista rantatonttien lukumäärästä, jotta tonttien rantaviiva tulisi pitemmäksi. Kortteleissa 1257 ja 1259, jotka ovat tarkoitettu lähinnä erillispientalojen korttelialueiksi, on suurin sallittu kerrosluku kaksi. Rantarakentamiseen liittyvissä tonteissa haastavista korkeusasemista johtuen harkittava kerrosluvun muuttamista siten, että myöhemmin rakennettavat rakennukset eivät nouse korkeudeltaan sellaisiksi, että ne muodostavat toisilleen näköesteen. Samoin on kiinnitettävä huomiota kaavallisesti rakentamisen ohjaamisen siten, että rakennukset rakennetaan vastakkain osuvien tonttien kohdilla lomittain. Asemakaavaluonnoksessa Äänemäentie ei jatku sen päässä olevalle asuinpientalojen korttelialueelle. Kadun ja korttelialueen väliin on merkitty ajoyhteys. Merkintä tulee poistaa ja katumerkintä kyseiseen korttelialueeseen asti tai korttelialuetta tulee jatkaa esim. pysäköintialueena katualueen rajaan liittyen. Aurinkorinteen päässä on risteysalueelle suunniteltu istutettava alueen osa kiertoliittymän toteuttamista varten. Risteysalueen suunnittelussa tulee huomioida, että se sopii alueen yleiseen ilmeeseen ja ympäristöön sekä täyttää turvallisuuden ja viihtyisyyden sekä ennen kaikkea toimivuuden vaatimukset myös kadun kunnossapito ja huolto huomioiden.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 15 Kaupunginhallitus 355 01.12.2014 Tekninen lautakunta 5 04.02.2015 Teknisellä lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa Ääneniemen koillisrannan asemakaavaluonnoksesta ja muutoksesta. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 16 Tekninen lautakunta 6 04.02.2015 Korvaushakemus ajoneuvon rikkoutumisesta 808/03.00.02/2014 TELA 6 Rakennuttajapäällikön ehdotus: Äänekosken kaupungille on saapunut korvausvaatimus ajoneuvon rikkoutumisesta, jossa Äänekosken kaupunkia vaaditaan korvaamaan ajoneuvoon aiheutuneet kustannukset, perjantaina 28.11.2014, Kalevankadun päässä olevalla parkkipaikalla tapahtuneen vahingon johdosta. Hakijan korvausvaatimuksessa esitetyn kertomuksen mukaan vahinko on syntynyt auton osuessa rikkoutuneen aidan pystytolppaan. Tolppa sijaitsee saarekkeessa, jossa on puita. Tolppaa ei ole varustettu heijastimilla ja sen korkeudeksi hakijan arvio on n. 50 cm. Tapahtumahetkellä oli pimeää. Ajoneuvon kuljettajan on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Istutussaareke sijaitsee katualueen ulkopuolella. Lisäksi tolppa sijaitsee selvästi istutussaarekkeessa, eikä siten myöskään katualueella. Hakijan selvityksestä ilmenee, että tolppa on ollut selkeästi esillä ja havaittavissa auton kulkusuuntaan nähden. Tarkistettu mittaus osoitti tolpan korkeudeksi 60 cm. Tolppa on sijainnut paikallaan ainakin kymmenen vuotta aiheuttamatta aikaisemmin vahinkoa. Tolpan ja aidan tarkoituksena on ollut suojata istutussaareketta. Kaupunki ei ole toiminut tuottamuksellisesti siten, että olisi toiminnallaan olematta ja aitatolppaa poistamatta, aiheuttanut vahingon. Vahinko on syntynyt, kun ajoneuvo on ylittänyt istutetun alueenosan ja mennyt liian läheltä puiden suojaksi asetettua rakennetta. Parkkipaikalla ajoneuvoa on myös kuljetettava samojen liikennesääntöjä koskevien periaatteiden mukaisesti, kuin katualueellakin. Siten ajoneuvoa on kuljetettava ajoradalla tai siihen rinnastettavilla alueilla, muu liikenne ja olosuhteet huomioon ottaen niin lähellä ajoradan tai vastaavan oikeaa reunaa, kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista. Hakijan selvityksestä voidaan huomioida, että ajaessaan hakijan kertomaa ajolinjaa, ajoneuvo ei olisi ollut sijoittuneena oikein kohdatessaan pysäköintialueella toisen ajoneuvon. Korvaushakemus on oheismateriaalina. (valmistelu rakennuttajapäällikkö, puh. 020 632 3355)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 17 Tekninen lautakunta 6 04.02.2015 Äänekosken kaupunki ei ole velvollinen korvaamaan hakijan korjauskustannuslaskelmassa esitettyä 1642,20 :n kustannusta, ja että tekninen lautakunta hylkää Äänekosken kaupungille esitetyn korvausvaatimuksen ajoneuvolle aiheutuneesta vahingosta aiheettomana. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 18 Tekninen lautakunta 7 04.02.2015 Matilanvirran Ankkurin rakennuksen osto kaupungin omistamalta maa-alueelta. 57/02.07.00/2015 TELA 7 Kesäkahvila Matilan Ankkuri Oy on tehnyt Äänekosken kaupungille myyntitarjouksen os. Matilanvirrantie 1353 omistamastaan rakennuksesta irtaimistoineen sekä polttoaineen jakelupisteestä. Rakennus sijaitsee Äänekosken kaupungin omistamalla (992 461-005-0099-9) kiinteistöllä. Rakennuttajapäällikön ehdotus. Matilanvirta sijaitsee Äänekosken matkailuelinkeinon näkökannalta strategisesti tärkeässä paikassa. Matilanvirran merkitys ympäristöineen on merkittävä ottaen huomioon tie- ja vesimatkailu sekä Vihreä Väylä kehittämishanke. Rakennuksen siirtyessä kaupungille, antaa se mahdollisuuden kehittää kyseiselle alueelle toimiva ja monipuolinen kokonaisuus palvelemaan veneilijöitä ja alueen automatkailijoita sekä laajentaa nykyisiä palveluita myös ympäröivä loma-asuminen mukaan lukien. Matilanvirta rakennuksineen on tarkoitus vuokrata yrittäjälle, joka on sitoutunut kehittämään aluetta matkailunäkökulma huomioiden. Matilan Ankkuri Oy:n myyntitarjous on 75 000. Kaupan toteutumisen ehtona on, että Äänekosken kaupunginvaltuusto myöntää kauppahinnan suuruisen lisämäärärahan rakennuksen ostamiseen. Tarjous on oheismateriaalina. (valmistelu rakennuttajapäällikkö puh. 020 632 3355) Tekninen lautakunta hyväksyy Matilan Ankkuri Oy:n myyntitarjouksen 75 000 ja ostaa esitetyn tarjouksen mukaisesti rakennuksen irtaimistoineen sekä veneilijöille tarkoitetun polttoainejakelupisteen, mikäli Äänekosken kaupunginvaltuusto myöntää ostamiseen lisämäärärahan. Päätös: Tekninen lautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelussa tulee selvittää mm. polttoainejakelupisteen määräysten mukaisuus sekä rakennuksen kunto ja todellinen hinta-arvio. Lisäksi lautakunta päätti pyytää yrittäjäjärjestöltä ehdotuksia alueen kehittämiseksi.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 19 Tekninen lautakunta 8 04.02.2015 Majalan koulun myynti 85/10.00.03.00/2015 TELA 8 Rakennuttajapäällikön ehdotus: Äänekosken kaupunki on saanut ostotarjouksen Suolahdessa sijaitsevasta Majalan koulusta. Majalan koulu sijaitsee Paavola I (992-403-12-20) -nimisellä tilalla, osoitteessa Ruotintie 148. Tilan pinta-ala on 1,27 hehtaaria. Majalan koulu käsittää kaksi rakennusta, joista ns. puukoulu on rakennettu vuonna 1915. Sen pinta-ala on n. 257 m 2. Toinen rakennuksista, kivikoulu, käsittää vuonna 1931 rakennetun vanhan osan sekä 1958 rakennetun laajennuksen. Niiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 1133 m 2. Pinta-aloja ei ole tarkistettu, vaan ne perustuvat kohteesta tehtyyn ja siinä kerrottuun kuntotutkimukseen. Majalan koulu on asetettu Äänekosken kaupunginhallituksen päätöksellä 27.9.2010 julkisesti myytäväksi. Myöhemmin sille on määrätty tavoitehinta. Äänekosken kaupunki ei ole saanut myyntiaikana tätä tarjousta aikaisemmin yhtään virallista ostotarjousta. Äänekosken kaupungin hallintosäännön mukaisesti tekninen lautakunta päättää tarvittavien rakennusten ja kiinteiden laitteiden sekä niihin liittyvien alueiden ostamisesta, myymisestä, lunastamisesta ja vuokraamisesta niissä tapauksissa, joissa kauppa- tai lunastushinta tai vuokra-arvo on korkeintaan 100 000. Ostotarjouksen on tehnyt Huuliveikko -niminen yritys (Y-tunnus: 1143836-6) Mäntyharjulta. Sen toimialaa on teatteriesitysten, konserttien ja niihin verrattavien tilaisuuksien järjestäminen. Ostotarjouksessa kauppahinnaksi esitetään 20 000 neljän vuoden maksuajalla. Ostaja vastaa tarjouksen mukaisesti kaikista kiinteistöön liittyvistä kuluista, korjauksista, lämmityksestä, vedestä, kiinteistöveroista sekä muista vastaavista kuluista. Ostaja on tietoinen Keski-Suomen museon lausunnosta Majalan koulun suojeluasiassa, jossa todetaan koulun rakennuksien merkittävästä kulttuurihistoriallisesta, rakennushistoriallisesta ja maisemallisesta arvosta sekä että niitä ei saa purkaa. Ostotarjous oheismateriaalina. (valmistelu rakennuttajapäällikkö, puh. 020 632 3355)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 20 Tekninen lautakunta 8 04.02.2015 Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Majalan koulusta tehdyn ostotarjouksen. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 21 Tekninen lautakunta 113 03.12.2014 Tekninen lautakunta 9 04.02.2015 Kaupungin kunnossapitämät asemakaava-alueen ulkopuoliset tiet 814/10.03.01.03/2014 TELA 03.12.2014 113 Rakennuttajapäällikön ehdotus: Kadunpidon sisältö määritellään maankäyttö- ja rakennuslain 84 :ssä. Kadunpito käsittää mm. kadunsuunnittelemisen, rakentamisen, kunnossa- ja puhtaanapidon. Kadunpidon järjestäminen asemakaava-alueella kuuluu kunnalle. Kunta ei ole velvollinen järjestämään teiden kunnossapitoa asemakaava-alueen ulkopuolella. Asemakaava-alueen ulkopuolisten teiden hoitovastuu voidaan siirtää kunnalle erillisellä sopimuksella tai päätöksellä. Silloin kun kyseessä ei ole yleinen tie (valtio) tai katu (kaupunki) ovat tiet juridisesti yksityisteitä. Äänekosken kaupungin alueella on kaupungin kunnossapitämiä asemakaava-alueen ulkopuolisia teitä n. 20 km. Osa teistä lähtee mm. järjestäytyneistä yksityisteistä ja ovat kunnossapidon kannalta erilliskohteita. Tällaiset tiet on luontevaa liittää jo olemassa olevaan tiekuntaan tai perustaa uusi tiekunta, jonka osakkaat hoitavat teiden kunnossapidon yksikköjaon mukaisesti. Tiekuntien perustamisia/yhdistämisiä voidaan tehdä vain tietoimituksessa. Osalla alueista on asemakaava vireillä. Oheismateriaalina kaupungin kunnossapitämät asemakaava-alueen ulkopuoliset tiet. (valmistelu katupäällikkö Jukka Karppinen p. 040-5591632) Tekninen lautakunta päättää, että tekninen toimi valmistelee yksityistietoimituksia kaupungin kunnossapitämille kaava-alueen ulkopuolisille teille, joissa ei ole asemakaava vireillä. Varsinaisen toimitusten hakemisesta päättää tekninen lautakunta helmikuun 2015 kokouksessa. Päätös: Hyväksyttiin. TELA 9 Teknisessä toimessa on laadittu kaava-alueen ulkopuolisten teistä listaus, joihin on merkitty mitkä tiet säilyvät kaupungin kunnossapidossa sekä mihin teihin haetaan maanmittauslaitoksen tietoimitusta tien liittämisestä olemassa olevaan tiekuntaan tai perustamaan oma tiekunta. Toimitusta ei haeta sellaisille teille,
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 22 Tekninen lautakunta 113 03.12.2014 Tekninen lautakunta 9 04.02.2015 Rakennuttajapäällikön ehdotus: joissa on asemakaava vireillä, tie jatkuu kadusta läpikulkutienä tai tie on kaupungin omien toimintojen kannalta tärkeä tie. Lisäksi ns. pihateiden kunnossapito siirtyy asukkaille. Kaupungin kunnossapitovastuulta poistuisi teitä n. 13 km. Listaus ja kartat ovat oheismateriaalina. (valmistelu katupäällikkö Jukka Karppinen p. 040-5591632) Tekninen lautakunta päättää hakea tietoimitusta maanmittauslaitokselta oheismateriaalina olevan listauksen mukaisesti. Valaistus säilyy toistaiseksi kaupungin vastuulla ja niistä päätetään erikseen. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 23 Tekninen lautakunta 10 04.02.2015 Järvenpää-Hirvaanmäen yksityistien nopeusrajoitus 833/08.01.03/2014 TELA 10 Järvenpää-Hirvaanmäki yksityistien tiekunta pyytää kaupungin suostumusta asettaa 60 km/h nopeusrajoitus tiekunnan alueelle. Perusteluina tiekunta totea mm., että tie on aikoinaan suunniteltu metsäautotieksi ja mitoitusnopeutena on käytetty 40 km/h. Tiellä on kesäaikana vilkkaasti liikennettä ja nopeudet ovat jopa yli 80 km/h. Tiellä on voimassa yleisnopeusrajoitus 80 km/h. Tieliikennelain 51 :n mukaan yksityistielle liikenteen pysyvän ohjauslaitteen asettaa tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen, jota ei kuitenkaan saa ilman pätevää syytä evätä. Hakemus on oheismateriaalina. (valmistelu katupäällikkö Jukka Karppinen p. 040-5591632) Rakennuttajapäällikön ehdotus: Lautakunta antaa suostumuksen siihen, että Järvenpää-Hirvaanmäki yksityistielle voidaan hakemuksen mukaisesti asettaa 60 km/h nopeusrajoitus. Aluenopeusrajoitusmerkit hankkii ja asentaa tiekunta omalla kustannuksellaan. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 24 Tekninen lautakunta 11 04.02.2015 Ajoyhteydellä olevan puistokäytävän muuttaminen väistämisvelvolliseksi 106/08.01.03/2015 TELA 11 Äänekosken kaupungin Markkamäessä sijaitsee puistokäytävä välillä Erätie-Mämmensalmentie. Retkeilykatu-Kotkantie osuudella on sallittu myös autoliikenne. Puistokäytävän risteykset ovat tasa-arvoisia. On ollut lukuisia läheltäpititilanteita puistokäytävän ja katujen risteyksissä, kun katujen suuntaisesti ajavat eivät ole huomioineet tasa-arvoisia risteyksiä. Rakennuttajapäällikön ehdotus: Turvallisuuden parantamiseksi on hyvä muuttaa liikennejärjestelyjä siten, että puistokäytävältä kaduille saapuville on merkitty väistämisvelvollisuus. Väistämisvelvollisuusmerkit sijoitetaan Retkeilykadun, Metsäkadun ja Kotkantien risteyksiin. Hallintosäännön mukaan pysyvistä liikennemerkeistä päättää tekninen lautakunta. Oheismateriaalina kartta. (valmistelu katupäällikkö Jukka Karppinen p. 040-5591632) Tekninen lautakunta päättää, että Markkamäessä sijaitseva puistokäytävä, jossa on ajoneuvoilla ajo sallittu, merkitään väistämisvelvolliseksi. Väistämisvelvollisuusmerkit sijoitetaan Retkeilykadun, Metsäkadun ja Kotkantien risteyksiin. Päätös: Hyväksyttiin.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 25 Tekninen lautakunta 12 04.02.2015 Äänekosken liikenneselvitysraportti 107/08.00.00/2015 TELA 12 Äänekosken kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat teettäneet liikenneselvityksen uuden biotuotetehtaan aiheuttamista liikennevirtojen lisäyksistä ja muutoksista. Selvityksen on laatinut WSP Finland Oy. Työtä ohjanneeseen projektiryhmään ovat kuuluneet Äänekosken kaupungin, Keski-Suomen ELY.keskuksen ja Metsä Fibren edustajat. Tehdas kuluttaa noin 6,5 miljoona kuutiota puuta vuodessa. Kuorma-autoilla tuodaan haketta ja pyöreää puuta noin 5 miljoona kuutiota. Rautateitse tehtaaseen tuodaan pyöreää puuta noin 1,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tehtaan tuotteet aiotaan kuljettaa junalla Vuosaaren satamaan. Nykytilanteeseen nähden uusi tehdas lisää raskasta liikennettä noin 410 matkaa vuorokaudessa (molemmat suunnat yhteensä). Tuoteja kemikaali-kuljetuksien osuus tästä on noin 32 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyisin Kotakennääntiellä kulkee iltahuipun aikana 20 25 raskasta ajo-neuvoa tunnissa (molemmat suunnat yhteensä). Uusi tehdas tuo tähän noin 30 raskasta ajoneuvoa tunnissa (molemmat ajosuunnat yhteensä) lisää, eli tehtaan valmistuttua Kotakennääntiellä kulkeenoin 50 55 raskasta ajo-neuvoa iltahuipputunnin aikana. Tehtaan puukuljetukset kulkevat suurelta osin valtatien 4, Kotakennääntien ja Tehtaankadun kautta tehdasalueelle. Kotakennääntien merkitys tehtaan kuljetusreittinä kasvaa tulevaisuudessa valtatien 4 uuden linjauksen valmistuessa, kun kaikki puutavarakuljetukset kulkevat sen kautta. Tarkastelussa selvitettiin nykytilanteen liikenteen toimivuus, jonka jälkeen tutkittiin kuinka uuden tehdasalueen synnyttämä raskaan liikenteen lisäys vaikuttaa liikenneverkon toimivuuteen tehtaan toiminnan alkaessa ja ennustevuonna 2035. Toimivuustarkastelut tehtiin iltahuipputunnin liikennemäärillä. Toimivuustarkastelujen avulla tutkittiin, edellyttääkö katuverkko toimenpiteitä liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi vuoden 2035 ennustetilanteessa. 4-tien ja Kotakennääntien risteys Valtatien 4 ja Kotakennääntien liittymän välityskyvyn ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi on tarkasteltu vaihtoehtoja, joilla nykyistä liittymää voidaan parantaa siinä tapauksessa, että
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 26 Tekninen lautakunta 12 04.02.2015 uuden tien rakentaminen viivästyy. Sivusuunnan välityskykyä lisää liittymän muuttaminen valo-ohjatuksi. Välitilanteessa, kun valtatien 4 uusi linjaus ei ole vielä valmis, mutta uuden tehtaan liikenne on alkanut, liittymässä on voimakas pohjois-etelä -suuntainen liikennevirta Valo-ohjaus hidastaa valtatietä pitkin kulkevaa pitkämatkaista liikennettä, mutta vähentää henkilövahinkoon johtavia ajoneuvoliikenteen onnettomuuksia keskimäärin 10 %. Valtatien 4 ja Kotakennääntien liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi parantaisi sekä liittymän välityskykyä että liikenneturvallisuutta välitilanteessa ja lopputilanteessa (valtatien 4 uusi linjaus valmis). Kiertoliittymä hidastaa valtatietä pitkin kulkevaa pitkämatkaista liikennettä. Kiertoliittymä vähentää henkilövahinkoon johtavia ajoneuvoliikenteen onnettomuuksia 50 %. Valtatien 4 uuden linjauksen valmistuttua nykyisen valtatien 4 ja Kotakennääntien liittymän pohjois-etelä -suuntainen liikenne vähenee runsaasti. Etelään kääntyvien ja sieltä tulijoiden osuus jää vähäiseksi verrattuna pohjoisen suuntaan. Tämä johtuu siitä, että uuden valtatien 4 eritasoliittymä sijaitsee noin kilometrin päässä liittymästä pohjoiseen. Nykyisen liittymän muuttaminen niin, että pääsuunta käännetään Kotakennääntien ja valtatien 4 pohjoissuunnan väliseksi, sujuvoittaisi liittymän toimivuutta. Järjestely sujuvoittaa erityisesti raskaan liikenteen kuljetuksia, joille pysähtymisten vähentyminen tuottaa myös taloudellisesti merkittäviä säästöjä Kyseinen järjestely ei toimi välitilanteessa, jossa vanha valtatien 4 linjaus on vielä käytössä. Kotakennääntie, Tehtaankatu ja Äänekoskentie Viiskulman liittymän toteuttaminen kiertoliittymänä pienentää jonoja ja viivytyksiä liittymässä. Järjestely hankaloittaa liittymistä Tehtaankadulta Kotakennääntielle länteen, sillä kiertoliittymä ei katko Kotakennääntien liikennettä kuten liikennevalot ja sopivia liittymisvälejä syntyy vähemmän. Tehtaankadun liittymän parantaminen on tarpeen tehtaan suunnasta Kotakennääntielle liittymisen helpottamiseksi. Vaihtoehtoina tässä selvityksessä on tutkittu kiertoliittymää ja pääsuunnan kääntämistä. Lisäksi on tutkittu vaihtoehtoa, jossa sekä Viiskulma että Tehtaankadun liittymä ovat valo-ohjattuja. Viiskulman sekä Tehtaankadun ja Kotakennääntien liittymien liikenteen välityskyvyn parantamiseksi on tarkasteltu kummankin muuttamista kiertoliittymiksi. Kotakennääntien ja Tehtaankadun sekä Viiskulman liittymien toteuttaminen kiertoliittyminä parantaa
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 27 Tekninen lautakunta 12 04.02.2015 verkon palvelutasoa. Viiskulman sekä Tehtaankadun ja Kotakennääntien liittymien liikenteen välityskyvyn parantamiseksi on tarkasteltu myös vaihtoehtoa, jossa Viiskulman littymä on toteutettu kiertoliittymänä ja Tehtaankadun ja Kotakennääntien liittymän pääajosuunta on käännetty Kotakennääntien länsihaaran ja Tehtaankadun välille. Tehtaankadun pääajosuunnan kääntäminen helpottaa liittymistä Tehtaankadulta Kotakennääntielle ja siten erityisesti raskasta liikennettä tehtaalta. Järjestely lisää hieman viivytyksiä Kotakennääntiellä, väistämisvelvollisuudesta johtuen, mutta muutos ei ole merkittävä ja liittymän palvelutaso on hyvä. Toimivuuden taustalla on se, että harvakseltaan kulkeva raskas liikenne ei joutuisi liittymässä juurikaan jonottamaan. Muutos aiheuttaisi vilkkaammalle Kotakennaantien ja Viiskulman väliselle liikenteelle vain vähän viivytyksiä, koska raskasta liikennettä on kuitenkin varsin vähän. Pääsuunnan kääntäminen edellyttää Viiskulman muuttamisen kiertoliittymäksi. Uuden valtatien valmistuttua kaupunkiin tulevan henkilöliikenteen painopiste siirtyy nykyistä enemmän Äänekoskentielle, jolloin pääsuunnan muuttamisella ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta kaupungin keskustan saavutettavuuteen. Kotakennääntien ja uuden tehtaan kuljetusten kannalta liikenteen siirtyminen Äänekoskentielle on positiivinen muutos. Kotakennääntien ja Tehtaankadun liittymän toteuttaminen valo-ohjattuna heikentää liikenteen palvelutasoa. Liittymien välinen etäisyys on erittäin lyhyt ja viivytykset sekä jonot heijastuvat herkästi viereiseen liittymään. Viiskulman liittymän palvelutaso on välttävä ja Kotakennääntien sekä Tehtaankadun liittymän palvelutaso tyydyttävä. Äänekoskentie Tehtaan itäpuolinen yhteys Äänekoskentielle kulkee nykyään Sarvelan tien kahden haaran kautta. Lännenpuoleiselle yhteydelle kääntyminen on mahdollista ainoastaan lännen suunnasta. Vastaavasti Sarvelantieltä voi kääntyä vain länteen. Yhteyden tekee ongelmalliseksi huonot näkemät idän suuntaan. Nykyinen idänpuolinen yhteys on puolestaan ongelmallinen huonojen näkemien ja jyrkän mäen vuoksi. Nykyiset Sarvelantien yhteydet on tässä selvityksessä suunniteltu korvattaviksi uudella tiellä, joka tulisi kulkemaan tehtaalta Palomäenkadun liittymään Äänekoskentielle. Tämän tekee mahdolliseksi lukion siirtyminen keskustaan vuonna 2017. Uuden yhteyden juoheva linjaus edellyttää lukion rakennuksen purkamista. Tehdasalueen Häränvirran itäpuolisen uuden yhteyden liittyminen
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 28 Tekninen lautakunta 12 04.02.2015 Äänekos-kentiehen on suunniteltu kiertoliittymäksi. Se toimisi siten myös keskustan porttina Suolahden suunnasta tultaessa. Liittymän paikka on huomattavasti nykyisiä liittymiä parempi, sillä se sijaitsee tasaisella maalla. Se on myös kohta, jossa ajonopeuksia on syytä laskea keskustaan saavuttaessa. Liittymän neljäntenä haarana on Palomäenkatu. Johtopäätökset Uusi biotuotetehdas lisää liikennettä Kotakennääntiellä noin 30 raskaalla ajoneuvolla tunnissa (molemmat suunnat yhteensä). Yhdistettynä liikenteen ennustettuun kasvuun laskee liikenteen palvelutaso Kotakennääntien liittymässä vt 4:lle huonoksi ja Äänekoskentielle välttäväksi. Viiskulman liittymä on liikenteen sujuvuuden ja liittymässä syntyvien jonojen ja viivytyksien pienentämiseksi tarpeen muuttaa kiertoliittymäksi. Kotakennääntien ja Tehtaankadun liittymään on tarkasteltu useita vaihto-ehtoja. Toimivuudeltaan ne ovat liikennevalo-ohjattua liittymää lukuun ottamatta toimivia. Uuden tehtaan synnyttämä raskas liikenne huomioon ottaen on pääsuunnan kääntäminen paras vaihtoehto. Uuden tehtaan valmistumisen ja valtatien 4 uuden osuuden valmistumisen välillä liikenne on hoidettava nykyisen Kotakennääntien ja vt 4:n liittymän kautta. Liittymän toimivuus ei aseta tälle rajoitteita. Jos valtatien toteutuminen lykkääntyy paljon, on liittymän parantamista tarpeen tarkastella. Kotakennääntien liikenneympäristöä on syytä kehittää myös turvallisuuden parantamiseksi. Liittymien vähentäminen selkeyttää liikenneympäristöä. Suojatiet ja niiden parempi merkitseminen parantavat liikenneturvallisuutta Kiireellisin toimenpide on Viiskulman liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi. Se olisi hyvä toteuttaa ennen uuden tehtaan käynnistymistä. Kotakennääntien pääsuunnan kääntäminen tuo suuren edun tehtaalle liikennöivälle raskaalle liikenteelle, mutta haittaa varsin vähän Kotakennääntieltä Viiskulmaan kulkevaa liikennettä. Rakentamisjärjestelyjen ja liikenteen kannalta tämäkin muutos olisi hyvä toteuttaa ennen uuden tehtaan käynnistymistä. Liikenneselvitys on oheismateriaalina. Keski-Suomen ELY-keskus alkaa laatimaan tiesuunnitelmaa Viiskulman muuttamisesta kiertoliittymäksi sekä Sarvelantien liittymien poistamisesta ja uudesta liittymästä Äänekoskentielle.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 29 Tekninen lautakunta 12 04.02.2015 Rakennuttajapäällikön ehdotus: Samaan toimeksiantoon sisältyy myös Tehtaankadun liittymän katusuunnitelma. (valmistelu katupäällikkö Jukka Karppinen p. 040-5591632) Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi liikenneselvitysraportin. Lisäksi lautakunta päättää, että Tehtaankadun ja Kotakennääntien risteysalueen katusuunnitelman laadinta tehdään pääsuunnan kääntämisvaihtoehdon pohjalta. Käsittely: Raimo Poikonen esitti Kari Kumpulaisen ja Erkki Pönkäsen kannattamana, että Tehtaankadun risteyksen katusuunnitelma tehdään kiertoliittymävaihtoehdon pohjalta. Koska pohjaesityksestä oli tullut poikkeava ehdotus, niin puheenjohtaja päätti, että ehdotuksista äänestetään. Äänestystapana käytettiin nimenhuuto äänestystä. Pohjaesitys (jaa) sai kolme ääntä (Kovanen, Ilves, Penttinen) ja Raimo Poikosen ehdotus (ei) sai kuusi ääntä (Hytönen, Isoviita, Kumpulainen, Nyrönen, Poikonen, Pönkänen). Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi äänestyksen tuloksena (6-3) Raimo Poikosen ehdotuksen, että Tehtaankadun risteyksen katusuunnitelma tehdään kiertoliittymävaihtoehdon pohjalta. Rakennuttajapäällikkö Tommi Rautjärvi jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 30 Kaupunginvaltuusto 99 08.12.2014 Kaupunginhallitus 379 15.12.2014 Tekninen lautakunta 13 04.02.2015 Valtuustoaloite: Väistötilat lapsille, koululaisille ja henkilöstölle kaupungin kiinteistöjen uudisrakentamisen, huollon tai korjauksen ajaksi 822/10.03.02.00/2014 KVALT 08.12.2014 99 Äänekosken kaupunginvaltuuston Sdp:n valtuustoryhmän valtuutettu Hannu Penttinen ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuutettu Sirpa Martins jättivät kaupunginvaltuustolle valtuustoaloitteen. Valtuustoaloite koskee tarvetta selvittää, koulujen oppilaiden ja opetushenkilöstön terveysongelmien vuoksi, korvaavien opetustilojen hankkimisen mahdollisuutta ja mahdollisten väistötilojen kustannuksia välittömästi. Kaupunginvaltuuston päätös: KH 15.12.2014 379 Merkittiin valtuustoaloite tiedoksi ja lähetettiin se jatkovalmisteluun kaupunginhallitukselle. Joukko suolahtelaisia jätti valtuustolle "Hyvinvointia kuntosaleilta -adressin". Adressilla halutaan muistuttaa kaupungin päättäjiä siitä, että kuntosali tulisi palauttaa Suolahden uimahallin yhteyteen. Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään aloite tiedoksi ja pyydetään siitä lausunnot Kasvun ja oppimisen lautakunnalta sekä Tekniseltä lautakunnalta. Päätös: Hyväksyttiin. KH 15.12.2014 379 Vs. kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään aloite tiedoksi ja pyydetään siitä lausunnot Kasvun ja oppimisen lautakunnalta sekä Tekniseltä lautakunnalta.
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 31 Kaupunginvaltuusto 99 08.12.2014 Kaupunginhallitus 379 15.12.2014 Tekninen lautakunta 13 04.02.2015 Päätös: Hyväksyttiin. TELA 13 Äänekosken kaupunginvaltuuston Sdp:n valtuustoryhmän valtuutettu Hannu Penttinen ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuutettu Sirpa Martins jättivät kaupunginvaltuustolle 8.12.2014 valtuustoaloitteen. Aloitteessa pyydetään selvittämään tarvetta korvaavien opetustilojen hankkimiseen koulujen oppilaiden sekä opetushenkilöiden terveysongelmien vuoksi sekä kyseisten väistötilojen kustannuksia. Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 15.12.2014 ja merkinnyt asian tiedoksi ja pyytänyt siitä lausunnon tekniseltä lautakunnalta. Äänekosken koulurakennuksissa on havaittu eriasteisia sisäilmaongelmia menneiden vuosien aikana. Näiden havaintojen pohjalta on rakennuksia tutkittu systemaattisesti. Tehtyjen tutkimuksien perusteella sekä koulussa työskentelevien kokemien oireiden pohjalta on työ- ja opiskeluympäristöön tehty välittömästi sisäilmaan vaikuttavia korjauksia ja muita toimenpiteitä. Sisäilmaongelmista on kerrottu työterveyteen ja opetustoimeen sekä asioita on käsitelty erilaisissa kokouksissa ja palavereissa. Jokaiseen koulurakennukseen on suoritettu kuntoarvio, jonka pohjalta on suunnitelmallisesti lähdetty parantamaan terveydellisiä oloja. Lisäksi kouluverkkotyöryhmät ovat pohtineet asiaa laajasti ja hyvinkin seikkaperäisesti. Koulurakennuksissa vallitseviin olosuhteisiin on käynyt tutustumassa aluehallintoviraston viranomaiset. Sekä kouluterveyden että työterveyden lääkärit ovat ottaneet asiaan myös kantaa heidän teettämien kyselyjen pohjalta. Tehdyissä tutkimuksissa ja selvityksissä ei ole löytynyt siinä määrin terveyttä vaarantavien tekijöiden löydöksiä sisäilmasta, että koulujen sulkeminen olisi ollut perusteltua Äänekosken (Hiskinmäki) lukiota lukuun ottamatta. Kuitenkin on huomioitava, että tästä huolimatta osa työntekijöistä ja opiskelijoista oirehtii eriasteisesti. Onkin selvää, että eri viranomaiset yhteistyössä tekevät viimekädessä opetuksen järjestäjän kanssa lopullisen päätöksen väistötiloihin siirtymisen tarpeellisuudesta. Äänekosken lukiossa tekninen toimi on yhdessä VTT:n kanssa toteuttanut ns. terveydellisten olojen palauttamisen. Tämän projektin johdosta koulutyö pystyi aloittamaan normaalisti lukiorakennuksessa syksyllä 2014. Olosuhteita on seurattu rakennuksessa jatkuvan seuraamisen periaatteella ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Tehdyissä mittauksissa sekä mikrobiviljelyissä ei ole löytynyt mitään poikkeavaa. Teknisellä toimella ei ole tiedossa Asemakadun koulun ja
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2015 32 Kaupunginvaltuusto 99 08.12.2014 Kaupunginhallitus 379 15.12.2014 Tekninen lautakunta 13 04.02.2015 Keskuskoulun olosuhteissa tapahtuneen muutoksia, jotka aiheuttaisivat linjausmuutoksia näihin kahteen rakennukseen. Koiviston koulun osalle tehdyillä taloteknisillä ja rakennusteknillisillä korjauksilla ei ole saavutettu toivottua tulosta. Tästä johtuen on tekninen toimi aloittanut selvitykset kustannuksista kyseisen koulun oppilaiden siirtämisestä toisiin kouluihin. Myös väistötilan hinnasta on selkeä käsitys. Kaupungin omassa rakennuskannassa ei ole tarjota opetustoimelle rakennusta, johon olisi järkevää sijoittaa valtuustoaloitteen esittämää väistötilaa. Lisäksi teknisellä toimella ei ole tiedossa rakennusta Äänekoskella, johon voisi järkevästi rakentaa kyseisiä tiloja. Toukokuussa 2014 tekninen toimi teetti alustavat suunnitelmat teknologiakeskukseen sijoittuvasta väistötilasta, joka olisi palvellut Asemakadun koulun kokoista yksikköä ja myös samansuuruista lukiota oppimismäärältään. Lisäksi kohteeseen suoritettiin arviot tilojen korjausasteista sekä suoritettiin tavoitehintalaskelma. Korjausrakentamisen perustamiskustannuksiksi muodostui 2 500 000, alv 0 %. Tämäkin vaihtoehto on esitetty valtuustolle yhdessä Äänekosken lukion viereen rakennettavan vaihtoehdon kanssa. Tästä jälkimmäisestä vaihtoehdosta muodostui julkisen hankintakanavan kautta käydyn kilpailutuksen kautta vähintäänkin yhtä kallis ratkaisu. Niiden perusteella hyväksyttiin nykyisen Äänekosken lukion terveydellisten olojen palauttaminen. Tekninen toimi on kuitenkin jatkanut tunnusteluja tilaratkaisuista eri toimittajien kesken. Toimialalla on myös käytössä laskentaohjelma, jolla voi hyvinkin tarkasti verrata vuokrattavan tilan tai rakennettavan tilan välistä kustannuksen suhdetta. Meillä on myös tiedossa riittävällä tarkkuudella, mitä erilaiset ratkaisut väistötiloiksi maksaa. Tässä on kuitenkin aina huomioitava tilauksen sisältö ja laajuus, tilojen saavutettavuus ja varsinkin vuokra-aika. Myös vuokratilojen laatu vaikuttaa hintaan oleellisesti. Tekninen toimi on käynyt joulu-tammikuussa tutustumassa kahteen vuokratilaan. Näissä toimittaja on vastannut hankkeen toteuttamisesta perustuksineen. Kymmenen vuoden vuokrasopimuksella, missä tilaajalla ei ole lunastusoikeutta rakennuksiin vuokra-ajan loputtua, on tilan neliö-hinta ollut noin 25/ m 2. Kun kysymyksessä on ollut n. 1100 m 2 pinta-ala, on vuosivuokraksi tullut n. 300 000. Lisäksi tilaajalle kuuluu niin lämmitys, sähkö, vesi ja kiinteistönhoidon kulut. Edellä mainituissa kohteissa rakennukset päätyvät toimittajalle takaisin, mikäli vuokrasopimusta ei uudisteta.