Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Samankaltaiset tiedostot
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Nurmien fosforilannoitus

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Fosforilannoitus nurmituotannossa

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

MegaLab tuloksia 2017

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Miten vähällä ja millaisella fosforilannoituksella pärjää?

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Ajankohtaista nurmen lannoituksesta

Ohjeet fosforilaskurin käyttöön

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

P in Action Fosfori maassa ja maasta kasviin. Kimmo Rasa Vanhempi tutkija, MTT

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUSLAITOS. Tiedote N:o

Myllyvehnän lannoitus AK

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

TILATASON TOIMIEN YMPÄRISTÖ- JA KUSTANNUSTEHOKKUUS NAUTAKARJATILOILLA

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu

Kaura vaatii ravinteita

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Karjanlannan käyttö nurmelle

Jätevesilietteen fosforin liukoisuus ja. (PRecover) Kari Ylivainio ja Eila Turtola. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 28.1.

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Nykyiset nurmen lannoitussuositukset

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Rikinpuute AK

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Novarbo luomulannoitteet

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Kasvuohjelmaseminaari

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Maatalouden uudet kokeilut ravinteiden sieppaukseen

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

MAANTUTKIMUSLAITOS MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote N:o

Transkriptio:

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien ja vihannesten menestyksekkääseen viljelyyn muuttuvissa olosuhteissa 13.12.2018

Fosforilannoitus Fosforilannoitus perustuu viiden vuoden välein (ympäristötukeen sitoutuneet tilat) peltolohkolta otettuihin maanäytteisiin ja niille suoritettuun viljavuusanalyysiin Viljavuusanalyysin perusteella peltolohko jaetaan fosforin suhteen seuraaviin viljavuusluokkiin Huono, huononlainen, välttävä, tyydyttävä, hyvä, korkea, arveluttavan korkea Alhaisimmassa viljavuusluokassa ympäristötuen mukainen enimmäislannoitusmäärä vaihtelee välillä 20-110 kg/ha Fosforilannoituksen enimmäismäärät alenee viljavuusluokan vihertyessä 2 17.12.2018

Fosforilannoitus Viljoilla ja nurmilla viljavuusluokassa tyydyttävä fosforilannoituksen enimmäismäärä vaihtelee välillä 5-30 kg/ha, viljavuusluokassa hyvä välillä 0-20 kg/ha Puutarhakasveilla viljavuusluokassa tyydyttävä fosforilannoituksen enimmäismäärä vaihtelee välillä 12-60 kg/ha, viljavuusluokassa hyvä välillä 8-40 kg/ha 3 17.12.2018

Sadonlisä, % Satovasteet alhaisissa viljavuusluokissa 40 savimaa, P-luku < 6 mg l -1 Karkeat kivennäismaat, P-luku < 10 mg l -1 Orgaaniset maat, P-luku < 8 mg l-1 50 60 30 20 10 0 40 30 20 10 0 50 40 30 20 10 0-10 -10 0 20 40 60 80 100 120-10 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Fosforilannoitus, kg ha -1-20 0 10 20 30 40 50 60 70 P-luku Max. sadonlisä Savimaat (n = 36) < 6 mg/l 17 % 0,26 Karkeat kivennäismaat (n = 31) < 10 mg/l 20 % 0,24 Orgaaniset maat (n = 26) < 8 mg/l 27 % 0,26 R 2 4 17.12.2018

Sadonlisä, % Satovasteet viljavuusluokassa tyydyttävä 40 savimaa, P-luku 6-12 mg l -1 Karkeat kivennäismaat, P-luku 10-18 mg l -1 Orgaaniset maat, P-luku 8-15 mg l -1 50 60 30 20 10 0-10 0 10 20 30 40 50 60 70 40 30 20 10 0-10 0 10 20 30 40 50 60 70 Fosforilannoitus, kg ha -1 50 40 30 20 10 0-10 -20 0 10 20 30 40 50 60 70 P-luku Max. sadonlisä Savimaat (n = 14) 6-12 mg/l - - Karkeat kivennäismaat (n = 16) 10-18 mg/l - - Orgaaniset maat (n = 14) 8-15 mg/l 9 % 0,41 R 2 5 17.12.2018

Sadonlisä, % Satovasteet viljavuusluokassa > hyvä 40 30 20 10 0 savimaa, P-luku 12 40 mg l -1 Karkeat kivennäismaat, P-luku 18-50 mg l -1 50 40 30 20 10 0-10 0 10 20 30 40 50 60 70-10 0 10 20 30 40 50 60 70 Fosforilannoitus, kg ha -1 P-luku Max. sadonlisä Savimaat (n = 14) 6-12 mg/l - - Karkeat kivennäismaat (n = 16) 10-18 mg/l - - Orgaaniset maat (n = 0) - - R 2 6 17.12.2018

Vihanneskokeet Suomessa Mikkelissä ja Piikkiössä suoritettiin sipuli- ja kaalikokeita vuosina 2014-16 Koemaana hieta (Mikkeli) ja savi/hieta (Piikkiö) Viljavuusluokka välttävä (Mikkeli, Piikkiö) ja korkea (Piikkiö, hietamaa) 7 17.12.2018

Vihanneskokeet Suomessa Salaattikokeet Piikkiössä 2017-18 (Revi-hanke) 8 17.12.2018

Vihanneskokeet Suomessa Lanttukoe Piikkiössä 2018 (Vikera-hanke) Savimaa, viljavuusluokka välttävä, P-luku 5,6 mg l -1 9 17.12.2018

Vihanneskokeet Suomessa Kurkkukoe Piikkiössä 2018 (Vikera-hanke) Savimaa, viljavuusluokka välttävä, P-luku 5,3 mg l -1 10 17.12.2018

Vihanneskokeet Suomessa Sipulikoe tilakokeena 2018 (Vikera-hanke) Multamaa, viljavuusluokka välttävä, P-luku 5,9 mg l -1 Fosforilannos rakeisena seoslannoitteena P36 sisälsi 4 kg nestemäistä starttifosforia Lannoitus lisäsi kokonaissatoa 6-8 % Kauppakelpoisuuteen vaikutti muutamien ruutujen tautisaastunta 11 17.12.2018

Vihanneskokeet Suomessa Keräkaalikoe tilakokeena 2018 (Vikera-hanke) Hietamoreeni (m/rm), viljavuusluokka tyydyttävä, P-luku 14 mg l -1 Fosforilannoitus ei lisännyt kaalisatoa. Kasvustot epätasaisia, heikensi käsittelyiden luotettavaa vertailua Kokeita jatketaan seuraavina vuosina 12 17.12.2018

Vihanneskokeet Suomessa Kaksi lanttukoetta tilakokeena 2018 (Vikera-hanke) Hietamoreeni (m/rm), viljavuusluokka tyydyttävä/hyvä, P-luku 16 mg l -1 Karkea hieta (m), viljavuusluokka hyvä, P-luku 21 mg l -1 Kasvustojen epätasaisuus aiheutti tuloksiin epävarmuutta 13 17.12.2018

Norjalaisten P-kokeet vihanneksilla 2005-2013 Kaalikokeet 2005-2008, 11 koetta kolmella lajikkeella (Lennox, Bartolo ja Erdeno). Maan P-tila oli kaikissa kokeissa yli optimin. Tulokset ovat 11 kokeesta laskettuja keskiarvoja. Tähdellä merkityt sadot ovat tilastollisesti merkitseväsi suurempia kuin P0- lannoitustasolla saatu sato. P-lannoitus, kg/ha Sato, kg/ha Suhteutettu sato (P0 = 100) Kerän paino, g Suhteutettu paino (P0 = 100) 0 64730 100 2667 100 15 65790 102 2701 101 30 67800* 105 2801 105 45 66530 103 2821 106 60 68990* 107 2855 107 14 17.12.2018

Norjalaisten P-kokeet vihanneksilla 2005-2013 Varhaiskaalikokeet (Parel) 2009-2010, 2 koetta. Maan P-tila oli yli optimin. Satoerot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. P- lannoitus, kg/ha Sato, kg/ha Suhteutettu sato (P0 = 100) Kerän paino, g Suhteutettu paino (P0 = 100) 0 42230 100 1128 100 15 44440 105 1157 103 30 43360 103 1126 100 45 44840 106 1136 101 60 43650 103 1169 104 15 17.12.2018

Norjalaisten P-kokeet vihanneksilla 2005-2013 Sipulikokeet 2006-2010, 10 koetta. Maan P-tila oli kolmessa kokeessa optimitasolla, muissa yli sen. Satoerot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. P-lannoitus, kg/ha; levitystapa Sato, kg/ha Suht. sato (P0 = 100) Suuria (>7 cm), % Suht. suurten sato (P0 = 100) 0 40490 100 46 100 30; sijoitettu 42060 104 49 111 30; hajalevitys 40730 101 45 98 60; sijoitettu 42570 105 52 119 60; hajalevitys 42160 104 49 111 90; sijoitettu 42430 105 53 121 90; hajalevitys 42350 105 50 114 16 17.12.2018

Norjalaisten P-kokeet vihanneksilla 2005-2013 Porkkanakokeet 2008-2010, 12 koetta. Maan P-tila oli kolmessa kokeessa optimitasolla, muissa sen yli. Tähdellä merkityt sadot ovat tilastollisesti merkitseväsi suurempia kuin P0-lannoitustasolla saatu sato. Tilastollisesti merkitseviä sadonlisiä kaikilla optimissa tai juuri sen yläpuolella olevilla mailla, korkeimmissa P-tiloissa olevilla 7 maalla P- lannoituksella ei merkitseviä sadonlisiä. P-lannoitus, kg/ha Sato, kg/ha Suht. sato (P0 = 100) Virheettömiä, % 0 70500 100 82 100 15 73210* 104 81 103 30 74160* 105 82 106 45 74310* 105 81 104 45 NPK 11-5-18 72460 103 82 103 60 74380* 106 81 105 Suht. virheettömien sato (P0 = 100) 17 17.12.2018

Fosforilannoituksen optimointi 18 17.12.2018

Fosforilannoituksen optimointi 19 17.12.2018

Fosforilannoituksen optimointi 20 17.12.2018

Fosforilannoitussuositukset Pohjoismaiset (+DE, UK) P-lannoitussuositukset keskimääräisessä maan P-luokassa Norjassa uudet suositukset voimassa 2012 alkaen Suomi Norja, vanha Norja, uusi Ruotsi Tanska Saksa Englanti Sipuli 60 60 43-58 40 40 22 22 Kaali 60 40 30 25 40 26 22 Porkkana 55 50 40 45 35 31 22 21 17.12.2018

Johtopäätökset Jos viljelysuunnittelun lähtökohtana on ympäristökorvausjärjestelmän P-maksimit (kuten Wisu-ohjelmassa), P-lannoitus on hyvin todennäköisesti epätaloudellisen suurta. Kasvien tarpeeseen nähden ylisuuret fosforilannoitukset kasvattavat maan fosforilukua ja johtaa kasvavaan fosforin huuhtoutumisriskiin 22 17.12.2018

Kiitos!