Telinetien, Sääksjärven asemakaavan muutosalueen luontoselvitys 2017

Lempäälän kunta Kaava 1097 Tampereentie 6 37501 Lempäälä Telinetien, Sääksjärven asemakaavan muutosalueen luontoselvitys 2017 Tmi Vespertilio T:mi Esa Hankonen Lepistönpolku 49 Kulmamäentie 5 21380 Aura 27130 Eurajoki 2692590-9 2221446-4 ville.vasko@vespertilio.fi www.vespertilio.fi info@esahankonen.fi www.esahankonen.fi

Sisällys 1. Johdanto...2 2. Menetelmät...3 3. Havainnot...5 3.1 Kasvillisuuskuviot...5 Kuvio 1...6 Kuvio 2...6 Kuvio 3...6 3.2 Liito-orava...8 3.3 Lepakot...8 3.4 Linnut...9 4. Päätelmät ja suositukset... 10 LIITE 1. Kuvat LIITE 2. Kasvi- ja sammallajitaulukot 1

1. Johdanto Sääksjärven asemakaavan muutosalue eli Telinetien alue sijaitsee Lempäälän kunnan pohjoisosassa, Sääksjärven Uuden Euroopan alueella. Tämä raportti esittelee Lempäälän kunnan tilaaman luontoselvityksen tulokset, joiden perusteella voidaan suunnitella alueen maankäyttöä kaavoituksessa. Selvitysalueen pinta-ala on noin 5,5 ha, ja se sisältää metsätalous-, liikenne- ja katualueita. Ruskontie ja Telinetie kulkevat alueen eteläosan halki. Suunnittelualueella ei ole rakennuksia. Suunnittelualuetta ei ole mainittu Lempäälän luontokohteet 2014 -selvityksessä (Kari Laamanen ja Sami Soininen, Ympäristönsuojelu, Lempäälän kunta), eikä sillä ole ennen tätä selvitystä ollut tiedossa erityisiä luontoarvoja. Kaavan tavoitteena on perustaa alueella polttoaineen jakeluasema ja ajanmukaistaa sen ympäristön kaavamerkinnät. Selvityksen kasvillisuus- ja luontotyyppiosuudesta vastaa putkilokasveihin, sammaliin sekä metsä- ja suoelinympäristöihin erikoistunut luontokartoittaja, EAT, Esa Hankonen. Lintu-, lepakko- ja liito-oravaselvityksistä sekä raportin kokoamisesta vastaa biologi, FM, Ville Vasko (Tmi Vespertilio). Lepakkokartoituksen 14.8. suoritti FM Anna Blomberg. 2

2. Menetelmät Kasvillisuusselvitys perustuu selvitysalueella maastokäynnillä 11.7.2017 inventoituihin yleisimpiin putkilokasveihin ja sammaliin. Selvityksen tarkoitus on kuvata alueen kasvilajisto pääpiirteittäin ja rajata suojelun kannalta arvokkaat elinympäristöt kaavan toteuttamista varten. Sammalten osalta maastossa tehdyn silmämääräisen määrityksen lisäksi haasteellisempien lajiparien ja lajien kohdalla määritys varmistui mikroskopoimalla lajit sisätiloissa. Selvitys käsitti kartalla (Kuva 1) rajatun alueen. Putkilokasvien nimistö ja taksonomia noudattavat Retkeilykasvion 4. uudistetun painoksen mukaista nimistöä. Sammalten nimistö noudattaa SYKE:n julkaisua Suomen sammalien levinneisyys eliömaakunnissa (Juutinen & Ulvinen 2017). Putkilokasvien alueellinen elinvoimaisuus on tarkistettu taulukosta Alueellisesti uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintyminen Suomessa (Ryttäri et.al 2012). Sammallajien alueellinen elinvoimaisuus, levinneisyys ja indikaattoriarvo on tarkistettu Suomen sammaltyöryhmän ylläpitämästä taulukosta Suomen sammalten esiintymisestä metsäkasvillisuusvyöhykkeillä (Sammaltyöryhmä 2017). Liito-oravakartoituksessa 4.4. tutkittiin kaikki alueen suuret puut, sekä lehtipuista myös pääosa nuoremmista puista, niiden tyviltä ja tyvien ympäriltä papanoita etsien. Keväällä lajin jättämät merkit (ulostepapanat) olisivat selvimmin havaittavissa maastossa. Linnusto kartoitettiin 23.5. ja 10.6. klo 7-8:30. Menetelmänä käytettiin kartoituslaskentaa, jossa lintuja havainnoitiin visuaalisesti samalla kuunnellen laulavia sekä muuten äänteleviä lintuyksilöitä ja reviireiksi tulkitut havainnot merkittiin kartalle. Lisäksi havaintoja linnuista saatiin muiden lajikartoitusten yhteydessä. 3

Lepakkokartoitus suoritettiin aktiivikartoituksena 9.6. ja 14.8. sekä passiividetektoritarkkailuna 16.7. Aktiivikartoituksessa lepakoita havainnoitiin ultraäänidetektorin avulla alkaen noin 30 minuuttia auringonlaskusta, jatkuen noin 2 tuntia. Alueella ei ollut rakennuksia tai muita mahdollisia lepakoiden päiväpiiloja, joten niiden tarkkailua ei tarvinnut suorittaa. Havainnoimiseen käytettiin Pettersson D240x- sekä Wildlife Acoustics Echo Meter Touch -detektoreja. Lepakkolajit määritettiin heti havaintotilanteessa äänen päätaajuuden, rytmin sekä eläimen käyttäytymisen perusteella. Havainnot merkittiin muistiin GPS-laitteeseen (Garmin GPS60) ja niistä kirjoitettiin ylös laji ja yksilömäärä sekä oliko yksilö saalistava vai ohilentävä. Passiivikartoituksessa käytettiin AnaBat Express -detektoria, joka jätettiin yöksi maastoon alueen potentiaalisimmalle lepakoiden saalistuspaikalle, kuvion 2 läpi menevän polun varteen. 4

3. Havainnot 3.1 Kasvillisuuskuviot Kuva 1: Lempäälän Telinetien selvitysalueen kartta. Selvitysalue rajattu punaisella ja jaettu kuvioihin 1-3. 5

Kuvio 1 Kuvio 1 on selvitysalueen eteläpuolelle sijoittuvaa liikenne- ja katualuetta. Selvitys käsitti alueen tiestön väliin sijoittuvat suojaviherkaistaleet sekä penkat. Lajisto kuviolla on lähinnä joutomaan kasvillisuutta (Liite 1: kuvat 2-3) mm. komealupiini, pujo, leinikit, seittitakiainen sekä hernekasvit. Ojissa ja rehevimmillä penkoilla kasvaa myös jonkin verran ranta- ja suokasvillisuutta. Kuviolta ei löytynyt huomioitavia luontoarvoja. Kuvio 2 Kuvio 2 on selvitysalueen pohjoispuoliskon länsiosaan sijoittuvaa puustoista metsätalousaluetta. Rakenteeltaan kuvio on erirakenteista, kuusi- ja mäntyvaltaista, varttunutta kasvatusmetsää (Liite 1: kuva 4). Kasvillisuudeltaan kuvio on pitkälti boreaalisen mustikkatyypin kangasmetsän ja soistuneen metsämaan mosaiikkia. Kuvion keskellä on jonkin verran ojituksen seurauksena syntynyttä mustikkaturvekangasta vaihettuen korpirämeen ja kangasrämeen soistumiksi. Tyypillisinä rämeen lajeina yleisinä mm. juolukka, suopursu ja tupasvilla (Liite 1: kuva 5). Kuvion länsireunalla enemmän mustikkakorven ja mustikkatyypin kangasmetsän vaihettumaa. Pohjoista kohti soistuneisuus osin lisääntyy ja näkyy luhtaisten lajien, mm. vehka, suoputki, rentukka, suohorsma, terttualpi, muodossa erityisesti kuvion läpi kaivetun ojan alueella (Liite 1: kuva 6). Kuvion itä- ja kaakkoisreuna vaihettuvat suokuvioon 3 (Liite 1: kuvat 7-8). Kuvio 3 Selvitysalueen itäosaan sijoittuva kuvio 3 on muusta selvitysalueesta selvästi erottuvaa, rehevää suoelinympäristöä (Liite 1: kuvat 9-11). Lähteisyyttä ilmenee monin paikoin, mikä näkyy lajistossa vaateliaiden ja pohjaveden vaikutusta ilmentävien lajien (Eurola et.al 2015) mm. soreahiirenporras, korpikaisla, ojakellukka, mesiangervo, huopaohdake, tähtisara, hietakastikka, heterahkasammal (Liite 1: kuva 14), lähdelehväsammal, lettolehväsammal (Liite 1: kuva 15), runsautena. Kuviolla erityisesti mainittavina lajeina voidaan pitää 2a-alueella alueellisesti uhanalaisia (RT) runsaina esiintyviä korpisaraa (Liite 1: kuva 13) sekä valtakunnallisesti silmälläpidettävää (NT) hentosaraa (Ryttäri et.al 2012), jotka myös indikoivat lähteisyyttä (Eurola et.al 2015). 6

Kuvion puusto on pääasiassa kuusivaltaista, mutta myös tervaleppää esiintyy runsaasti niin puuna kuin pensaskerroksessakin. Muita pensaskerroksen mainittavia lajeja ovat suolajeina vaateliaat kataja (Liite 1: kuva 12), mustaherukka (Liite 1: kuva 9) sekä erittäin runsas korpipaatsama. Yleisinä ruohoina kuviolla kasvaa mm. maariankämmekkä, pikku- ja isotalvikki, korpikastikka, ketunlieko, sudenmarja, vehka, rentukka, suo-orvokki, lakka ja metsätähti. Pensaskerroksessa aiemmin mainittujen lisäksi tuomi, virpa- ja mustuvapaju. Sammalista huomioitavana hyvän korven lajina runsaita mättäitä muodostava vaalearahkasammal (Liite 1: kuva 10). Kuvio jatkuu voimalinjakäytävän alla osin sen länsipuolelle. Kuvion luoteisosaa kohti luhtaisuus lisääntyy, mikä näkyy enemmän ruohoisena sarakorven (RhSK) piirteinä (Liite 1: kuva 16). Myös aivan kuvion lounaiskulmalla pienialaisesti ruohoista rimpipintaa (Liite 1: kuva 17). Linjakäytävää lukuun ottamatta suo on ojittamaton, vesitaloudeltaan ja lajistoltaan luonnontilainen, puuston osalta luonnontilaisen kaltainen. Linjakäytävän alla suo on ojittamaton, vesitaloudeltaan ja lajistoltaan luonnontilainen tai vähintäänkin luonnontilaisen kaltainen. Tämä näkyy vaateliaiden indikaattorilajien runsautena kyseisellä kuvion osalla sekä yleisenä märkyytenä. Suotyyppinä soistuma lukeutuu Metsälain 10 metsäluonnon erityisen tärkeisiin elinympäristöihin, lähteisiin ruoho- ja heinäkorpiin (LäRhK) eli lähdekorpiin. Rehevimmiltä osin on havaittavissa jopa lehtokorven (LhK) piirteitä. Elinympäristöjen uhanalaisuuden arvioinnissa (Kaakinen et.al 2008) lähdekorvet on luokiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi elinympäristöiksi (EN). Hallinnollisessa luokittelussa suotyyppi sisältyy luontodirektiivin luontotyyppiin puustoiset suot (91D0). 7

3.2 Liito-orava Alueelta ei löytynyt lainkaan merkkejä liito-oravasta, vaikka potentiaalista liito-oravalle soveltuvaa metsää alueella onkin. Soveltuvalla metsällä tarkoitetaan lajin ruokailualueeksi tai lisääntymis- ja levähdyspaikaksi soveltuvaa suojaisaa, varttunutta kuusimetsää, jossa on runsaasti lehtipuita ravinnoksi (Hanski 2017). Selvitysalue ei kuitenkaan ole liito-oravalle sijainniltaan ihanteellinen, koska se on monelta suunnalta taajamien, voimalinjojejn ja leveiden teiden puristuksessa, ja lajin levittäytyminen paikalle ei ole helppoa. 3.3 Lepakot Ensimmäisellä käynnillä kesäkuun alussa selvitysalueella ei havaittu lepakoita. Tulos ei ollut yllättävä, sillä alkukesällä lepakot suosivat ruokailualueinaan useimmiten rantoja, ja saalistavat harvemmin metsissä. Heinäkuussa tehdyllä passiividetektorikuuntelulla havaittiin vain pohjanlepakko; mitä ilmeisimmin sama yksilö oli saalistanut detektorin läheisyydessä kuvion 2 läpi menevän polun varressa noin 30 minuutin ajan, koska yhdessäkään ääninäytteessä (n= 38) ei ollut havaittavissa yksilöiden päällekkäisiä pulsseja. Viimeisellä käynnillä elokuussa havaittiin saalistava pohjanlepakko saman polun varressa kuin heinäkuussa, ja lisäksi kuvion 3 alueella tehtiin 2 havaintoa viiksisiippa/isoviiksisiippa-lajiparin edustajista. Lajiparia on lähes mahdoton erottaa äänen perusteella toisistaan. Ensimmäinen havainto koski linjakäytävän koillisreunaa pitkin lentänyttä yksilöä, toinen kuvion sisällä harvapuustoisessa kohdassa saalistanutta yksilöä. Alueen metsäkuviot ovat suurimmaksi osaksi liian tiheitä lepakoille, ja lepakot voivat siksi saalistaa vain joko poluilla tai latvustossa. 8

3.4 Linnut Selvitysalueen linnusto koostui metsien ja taajamien peruslajistosta. Mainittavimpia lajeina havaittiin hömötiaisen reviiri kuviolla 2 ja peukaloisen reviiri kuviolla 3. Molemmat lajit ovat varttuneen ja luonnontilaisen metsän indikaattoreita (joskin pesivät myös talousmetsissä). Hömötiaisen pesä oli koivupökkelössä (ETRS-TM35FIN N 6814120 : E 327306) vain noin 5 metriä selvitysalueen rajan ulkopuolella, mutta reviiri ulottui alueelle. Kuva 2. Hömötiaisen ja peukaloisen reviirien sijainnit selvitysalueella. Muut selvityksessä havaitut lintulajit olivat: västäräkki, punarinta, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, hernekerttu, tiltaltti, pajulintu, hippiäinen, kirjosieppo, sinitiainen, talitiainen, pikkuvarpunen, peippo, viherpeippo ja vihervarpunen. 9

4. Päätelmät ja suositukset Selvitysalueelta rajautui yksi pohjavesivaikutteinen elinympäristö, joka kuuluu myös metsä- lain 10 metsäluonnon arvokkaisiin elinympäristöihin sekä luontodirektiivin luontotyyppiin puustoiset suot (91D0); lähdekorpi selvityskuviolla 3. Kuvio suositellaan merkittäväksi kaavaan luo-merkinnällä. Maastotöiden yhteydessä havaittiin yhteensä 136 eri putkilokasvia (taulukko: kasvit) ja 40 sammalta (taulukko: sammalet). Näiden joukossa oli kaksi alueellisesti uhanalaista (RT) putkilokasvia; hentosara (Carex disperma) sekä korpisara (Carex loliacea), jotka esiintyivät kuviolla 3 voimalinjan koillispuoleisella osalla sekä linjan alla. Hentosara on myös luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi lajiksi (NT). EU:n luontodirektiivin mukaisia lajeja ei selvityksessä löytynyt. Lajimäärä on selvitysalueella mahdollisesti jonkin verran isompi, sillä kaikkia lajeja ei toimeksiannon puitteissa ollut tarpeen inventoida elinympäristöjen rajaamisessa. Tältä osin tarkentavien laji-inventointien tekeminen ei ole tarpeellista kaavan laatimista varten. Pohjavesivaikutusalueen ja metsälain 10 erityisen arvokkaan elinympäristön rajaamiseen voitiin käyttää jo selvityksessä esille tulleita indikaattoreita. Selvitysalueella ei sijaitse liito-oravan tai lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Liito-oravaa ei alueella esiinny lainkaan, mutta lepakoita esiintyy jonkin verran. Havaintomäärät jäivät kuitenkin pieniksi; aluetta ei voi siten pitää lepakoiden tärkeänä ruokailualueena, eikä lepakoita tarvitse maankäytössä huomioida. Alueen linnusto on hyvin tavanomaista metsä- ja taajamalinnustoa. Mainittavimpana pesimälajina esiintyy hömötiainen, jonka reviiri ulottuu osittain selvitysalueelle. Hömötiainen on uusimmassa lintujen uhanalaisarvioinnissa luokiteltu vaarantuneeksi, koska laji on kärsinyt metsien lahopuun vähenemisestä. 10

5. Lähteet ja viitteet Britschgi, Ritva & Rintala, Jari: Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat; 29.11.2016 luonnos; Suomen Ympäristökeskus Damsholt Kell 2002, 2009: Illustrated Flora of Nordic Liverworts and Hornworts: Nord Bryol. Soc., Lund: 1-838 Eurola Seppo, Kaakinen Eero, Saari Veli, Huttunen Antti, Kukko-oja Kari & Salonen Veikko 2015: Sata suotyyppiä opas Suomen suokasvillisuuden tunnistamiseen; Thule-instituutti, Oulangan tutkimusasema, Oulun yliopisto Hallingbäck Tomas, Lönnell Niklas, Weibull Henrik, Hedenäs Lars 2006: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Bladmossor: Sköldmossor blåmossor, Bryophyta: Buxbaumia Leucobryum: Artdatabanken, SLU, Uppsala: 1-416 Hallingbäck Tomas, Lönnell Niklas, Weibull Henrik 2008: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Bladmossor: Kompaktmossor kapmossor, Bryophyta: Anoectangium Orthodontium: Artdatabanken, SLU, Uppsala: 1-504 Hedenäs Lars, Hallingbäck Tomas 2014: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Bladmossor: Skirmossor baronmossor, Bryophyta: Hookeria Anomodon: Artdatabanken, SLU, Uppsala: 1-400 Hotanen J-P., Nousiainen H., Mäkipää R., Reinikainen A. & Tonteri T. 2013: Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun; Metsäkustannus, 2. painos Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P (toim.) 1998: Retkeilykasvio; Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo Helsinki, 4. täysin uudistettu painos: 1-656 Juutinen, R. & Ulvinen, T. 2017: Suomen sammalien levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus. 3.1.2017. http://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/lajiensuojelutyo/eliotyoryhmat/sammaltyoryhma/suomen_sammalet Kaakinen, E., Kokko, A., Aapala, K., Kalpio, S., Eurola, S., Haapalehto, T., Heikkilä, R., Hotanen, J.-P., Kondelin, H., Nousiainen, H., Ruuhijärvi, R., Salminen, P., Tuominen, S., Vasander, H. & Virtanen, K. 2008. Suot. Julk.: Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. S. 160 162. Kiviniemi Matti 2015: Metsäoikeus; Metsäkustannus Oy, 4. uudistettu painos Kiviniemi Matti (toim.) 2016: Metsäalan säädökset; Metsäkustannus Oy, 2. uudistettu painos 11

Laine A., Vasander H., Hotanen J-P., Nousiainen H., Saarinen M. & Penttilä T 2012: Suotyypit ja turvekankaat opas kasvupaikkojen tunnistamiseen; Metsäkustannus Laine Jukka, Harju Pirkko, Timonen Tuuli, Laine Anna, Tuittila Eeva-Stiina, Minkkinen Kari, Vasander Harri 2011: The Intricate Beauty of Sphagnum Mosses a Finnish Guide to Identification: University of Helsinki Department of Forest Sciences Publications: Second amended edition Mossberg Bo, Stenberg Lennart 2014: Suuri Pohjolan kasvio; Kustannusosakeyhtiö Tammi, 4. tarkistettu painos: 1-928 Päivänen Juhani 2007: Suot ja suometsät järkevän käytön perusteet; Metsäkustannus Oy Ryömä Riitta, Oldén Anna, He Xiaolan, Laaka-Lindberg Sanna 2013: Suomen puutteellisesti tunnetut maksasammalsuvut: pihtisammalet (Cephalozia): Suomen ympäristö 7/2013, Suomen ympäristökeskus Saaristo, L. & Vanhatalo, K. (toim.) 2016: Hyvän metsänhoidon suositukset Talousmetsien luonnonhoito; työopas. Tapion julkaisuja. Sammaltyöryhmä 2017: Suomen sammalien levinneisyys metsäkasvillisuusvyöhykkeissä ja ELYkeskuksissa. Suomen ympäristökeskus. 3.1.2017. http://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/lajiensuojelutyo/eliotyoryhmat/sammaltyoryhma/suomen_sammalet Silver T. & Kajava S.,2000. Suot metsälain kohteina Lounais-Suomessa; Suoseura Finnish Peatland Society; Suo (51)2: s. 59-64. Ulvinen Tauno, Syrjänen Kimmo, Anttila Susanna (toim.) 2002: Suomen sammalet levinneisyys, ekologia, uhanalaisuus: Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristö 560, toinen korjattu painos: 1-354 Valokki-nettisuo 2016: Jyväskylän avoin yliopisto; URL> http://kasvio.avoin.jyu.fi/suotyypit 12

Liite 1: Kuvat Kuva 2: Joutomaata kuviolla 1. Kuva 3: Joutomaata kuviolla 1.

Kuva 4: Boreaalista mustikkatyypin kangasmetsää kuviolla 2. Kuva 5: Rämevarpuja kuviolla 2.

Kuva 6: Rehevän luhdan ruohoja ojassa kuviolla 2. Kuva 7: Voimalinjan alustaa kuvion 2 pohjoisosassa.

Kuva 8: Kuvioiden 2 ja 3 vaihettumaa voimalinjan reunalla. Kuva 9: Mustaherukka, korpikaisla, suo-ohdake ja korpipaatsama kuviolla 3.

Kuva 10: Soreahiirenporras, suo-ohdake ja isoalvejuuri vaalearahkasammalmättäiden välissä kuviolla 3. Kuva 11: Korpikaislaa kuvion 3 välipinnalla.

Kuva 12: Kataja on suolajina erittäin vaatelias. Kuva 13: Hento- ja korpisara, uhanalaislajipari kuviolla 3.

Kuva 14: Heterahkasammal on erittäin vaatelias lähteisyyden indikaattorilaji. Kuva 15: Lettolehväsammal on erittäin vaatelias runsasravinteisten ja lähteisten korpien ja lettosoiden laji.

Kuva 16: Ruohoisen sarakorven välipintakasvillisuutta kuviolla 3. Kuva 17: Ruohoista rimpipintaa kuvion 3 lounaiskulmalla.

LIITE 2. Kasvi- ja sammallajitaulukot Putkilokasvitaulukkoon sekä sammallajitaulukkoon on koostettu inventoidut kasvilajit. Kuviot ovat taulukossa samassa järjestyksessä kuin ne on tekstissä esitelty. Huomionarvoiset lajit on taulukossa merkitty tähdellä ( = kasvupaikallaan tai yleisesti merkittäviä luontoarvoja osoittava laji) tai uhanalaisuusluokitusta vastaavalla tunnuksella (RT = alueellisesti uhanalainen laji). LC-tunnuksella tarkoitetaan elinvoimaista lajia ja pieni pallo ( ) lajin yhteydessä viittaa harvinaisena esiintyvään, mutta elinvoimaiseen lajiin. Iso pallo ( ) viittaa yleisenä esiintyvään lajiin.

Putkilokasvit Tieteellinen nimi Acer platanoides Achillea millefolium Aegopodium podagraria Agrostis capillaris Alchemilla monticola Alnus glutinosa Alnus incana Alopecurus aequalis Alopecurus pratensis Anthriscus sylvestris Arctium tomentosum Artemisia vulgaris Athyrium filix-femina Barbarea vulgaris Betula pendula Betula pubescens Calamagrostis arundinacea Calamagrostis epigejos Calamagrostis phragmitoides Calla palustris Calluna vulgaris Caltha palustris Campanula patula Campanula rotundifolia Carduus crispus Carex canescens Suomenkielinen nimi vaahtera siankärsämö vuohenputki nurmirölli laidunpoimulehti tervaleppä harmaaleppä rantapuntarpää nurmipuntarpää koiranputki seittitakiainen pujo hiirenporras peltokanankaali rauduskoivu hieskoivu metsäkastikka hietakastikka korpikastikka vehka kanerva rentukka harakankello kissankello kyläkarhiainen harmaasara

Carex disperma hentosara NT, RT Carex echinata tähtisara Carex globularis pallosara Carex loliacea korpisara RT Carex nigra jokapaikansara Carex pallescens kalvassara Carex rostrata pullosara Cirsium arvense pelto-ohdake Cirsium helenioides huopaohdake Cirsium palustre suo-ohdake Cirsium vulgare piikkiohdake Comarum palustre kurjenjalka Convallaria majalis kielo Dactylis glomerata koiranheinä Dactylorhiza maculata maariankämmekkä Deschampsia flexuosa metsälauha Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri Elymus repens juolavehnä Epilobium angustifolium maitohorsma Epilobium palustre suohorsma Equisetum arvense peltokorte Equisetum arvense x fluviatile rantakorte Equisetum sylvaticum metsäkorte Eriophorum vaginatum tupasvilla Filipendula ulmaria mesiangervo Fragaria vesca ahomansikka Galeopsis bifida peltopillike Galium album paimenmatara

Galium uliginosum Geranium sylvaticum Geum rivale Gymnocarpium dryopteris Hieracium Sylvatica Hieracium umbellatum Hieracium Vulgata Huperzia selago Iris pseudacorus Juncus effusus Juniperus communis Lathyrus pratensis Ledum palustre Lemna minor Leucanthemum vulgare Linnaea borealis Lupinus polyphyllus Luzula pilosa Lycopodium annotinum Lysimachia thyrsiflora Maianthemum bifolium Melampyrum pratense Melampyrum sylvaticum Melica nutans Milium effusum Myosotis sylvatica Paris quadrifolia Peucedanum palustre luhtamatara metsäkurjenpolvi ojakellukka metsäimarre salokeltano sarjakeltano ahokeltano ketunlieko keltakurjenmiekka röyhyvihvilä kataja niittynätkelmä suopursu pikkulimaska päivänkakkara vanamo komealupiini kevätpiippo riidenlieko terttualpi oravanmarja kangasmaitikka metsämaitikka nuokkuhelmikkä tesma puistolemmikki sudenmarja suoputki

Phegopteris connectilis Phleum pratense Picea abies Pilosella officinarum Pinus sylvestris Plantago major Poa pratensis coll. Populus tremula Prunus padus Pyrola minor Pyrola rotundifolia Quercus robur Ranunculus acris Ranunculus repens Rhamnus frangula Ribes nigrum Ribes spicatum Rubus chamaemorus Rubus idaeus Rubus saxatilis Rumex acetosa Rumex crispus Rumex longifolius Salix aurita Salix caprea Salix cinerea Salix myrsinifolia Sambucus racemosa korpi-imarre nurmitähkiö, timotei kuusi huopakeltano mänty piharatamo niittynurmikat haapa tuomi pikkutalvikki isotalvikki metsätammi niittyleinikki rönsyleinikki korpipaatsama mustaherukka pohjanpunaherukka lakka vadelma lillukka niittysuolaheinä poimuhierakka hevonhierakka virpapaju raita tuhkapaju mustuvapaju terttuselja

Scirpus sylvaticus Senecio vulgaris Solidago virgaurea Sorbus aucuparia Sparganium emersum Stellaria graminea Stellaria longifolia Tanacetum vulgare Taraxacum spp. Thlaspi caerulescens Trientalis europaea Trifolium hybridum Trifolium pratense Trifolium repens Tripleurospermum inodorum Tussilago farfara Urtica dioica Vaccinium myrtillus Vaccinium uliginosum Vaccinium vitis-idaea Veronica chamaedrys Veronica officinalis Vicia cracca Vicia sepium Vicia sylvatica Viola palustris korpikaisla peltovillakko kultapiisku kotipihlaja rantapalpakko heinätähtimö metsätähtimö pietaryrtti voikukat kevättaskuruoho metsätähti alsikeapila puna-apila valkoapila peltosaunio leskenlehti nokkonen mustikka juolukka puolukka nurmitädyke rohtotädyke hiirenvirna aitovirna metsävirna suo-orvokki

SAMMALLAJIT Tieteellinen nimi IUCN VAR 2a Nimi suomeksi LEHTISAMMALET Aulacomnium palustre LC suonihuopasammal Brachythecium albicans LC ahosuikerosammal Brachythecium rutabulum LC lehtosuikerosammal Calliergon cordifolium LC luhtakuirisammal Calliergonella lindbergii LC sirppiluhtasammal Ceratodon purpureus LC metsäkulosammal Climacium dendroides LC palmusammal Dicranum majus LC isokynsisammal Dicranum polysetum LC kangaskynsisammal Hylocomium splendens LC metsäkerrossammal Plagiomnium affine LC lehtolehväsammal Plagiomnium cuspidatum LC metsälehväsammal Plagiomnium ellipticum LC korpilehväsammal Plagiothecium denticulatum var. undulatum LC lehtolaakasammal Pleurozium schreberi LC seinäsammal Polytrichum commune LC korpikarhunsammal Polytrichum juniperinum LC kangaskarhunsammal Pseudobryum cinclidioides LC kiiltolehväsammal Rhizomnium magnifolium LC lähdelehväsammal Rhizomnium pseudopunctatum LC lettolehväsammal Rhizomnium punctatum LC kilpilehväsammal

Rhytidiadelphus squarrosus LC niittyliekosammal Sanionia uncinata LC metsäkamppisammal Sciuro-hypnum curtum LC metsäsuikerosammal Sphagnum angustifolium LC rämerahkasammal Sphagnum capillifolium LC kangasrahkasammal Sphagnum centrale LC vaalearahkasammal Sphagnum fimbriatum LC viitarahkasammal Sphagnum fuscum LC ruskorahkasammal Sphagnum girgensohnii LC korpirahkasammal Sphagnum rubellum LC rusorahkasammal Sphagnum russowii LC varvikkorahkasammal Sphagnum squarrosum LC okarahkasammal Sphagnum warnstorfii LC heterahkasammal Straminergon stramineum LC kalvaskuirisammal MAKSASAMMALET Blepharostoma trichophyllum LC metsäseittisammal Cephalozia bicuspidata LC saksipihtisammal Chiloscyphus polyanthos LC hetealvesammal Pellia epiphylla LC taskulapasammal Plagiochila asplenioides LC isokastesammal